Kanalinnuthan vaeltavat synnyinseuduiltaan muutaman kymmenen kilometriä ennen talven tuloa. Tällä ne pyrkivät välttämään sukusiitosta suraavan lisääntymisajan koittaessa.
Jos jollakin alueella tai kokonaisilla metsästysseuran mailla ei ole talvehtimiseen soveltuvia metsäkuvioita, ei siellä ole suraavana syksynä myöskään koppelon poikueita. Jotta talvehtimishavumetsä hyväksytään, tulee sen tutkimusten mukaan sisältää vähintäänkin kymmenen prosenttia mäntyä. Menneinä aikoina lähes käikki havumetsät täyttivät tämän edellytyksen.
Vaan nykyään uudistavat hirvituhoihin varautuneet metsänomistajat aukkohakkuualueet lähes pelkästään kuusimetsiksi. Tästä syystä jo muutenkin heikentyneet metsokannat ovat suurilta alueilta ennestään harventuneet tai kadonneet kokonaan. Metsästäjien olisi aika luoda kampanja, jolla metsänomistajia kannustettaisiin istuttamaan kuusitaimikoiden sekaan edes se minimimäärä (lopputilanteessa hirvituhoistakin selviytynyttä) männyntaimistoa, mikä riittää siihen, että koppelot hyväksyvät alueen talvehtimismetsikseen.
Koppeloiden talvehtimismetsät
8
443
Vastaukset 8
- Anonyymi
Kanalinnut varsinaisesti ei vaella vaan ainoastaan kanalintu naaraat. Urokset ovat poikkeuksetta paikkauskollisia. Siis totta tuo mitä kerroit että geenien levittäjiä ovat juurikin naaraat.
Näinhän se vähän ihmismaailmassakin on. Naisilla on pakonomainen tarve matkustella ja reissata yltympäriinsä kun taas moni mies viihtyy ihan niissä kotiympäristöissäänkin.
Näin itse metsäalalla työskentelevänä olen tuon kuusen tuputtamisen nähnyt ongelmana niin kauan kun itse olen alalla ollut sen reilu 20 vuotta.
Istutukset tehdään edelleenkin lähes 90% pelkälle kuuselle ja mikä surullisinta kuusta laitetaan jopa sille epätyypillisiin kasvupaikkakohteisiin.
Syynä vain ja ainoastaan hirvien pelko. Sen osittain ymmärtää mutta toisinaan taas ei. Olen tuota pohtinut useasti omassa blogissanikin.
Mänty olisi vallan helppo puulajina kasvattaa myös hirvitiheillä alueilla kunhan kasvu toteutettaisiin oikealla tavalla. Potti istutus 2000kpl/hehtaari on se ensimmäinen virhe. Valmiiksi kasvutiheyteen istutettu mänty syödään vajaatuottoiseksi varmasti vaikka alueella ei tallustelisi kuin se yksi ja ainoa hirvi koko riskiajan.
Siemenpuuasennolla kylväen tai mekaanisesti kylväen toteutettu uudisala tuottaa niin tiheästi taimia että hirvet ei ehdi syömään sitä vajaatuottoisaksi.
Alueelle tehdään taimettumisen jälkeen lehtipuuvesakon perkaus ja kun taimikko on saavuttanut vähintään 3 metrin korkeuden se voidaan raivata varovaiseen ohjetiheyteen jättäen silti vielä puusto astetta tiuhempaan asentoon kuitenkin kemera tukien puitteissa. Näinollen saadaan pahemmillekin hirvialueille hyvin kasvatettua mäntymetsiä.
Siinä ei puusukupolvessa ole mitään merkitystä voittaako se potti istutus puuston kasvussa kaksi tai kolme vuotta kun se syödään kuitenkin alitiheyteen kun taas siemen kylvöllä männikkö saadaan aikaiseksi käytännössä varmasti parin vuoden viiveellä.
Jos pelkkien eri ikäisten kuusikoiden keskellä on yksi potti istutettu männikkö on sata prosenttisen varmaa että männikkö syödään. Kun taas mäntyvaltaisilla alueilla välissä olevat männyntaimikot kärsivät suhteessa vähiten hirvivahinkoja kun hirvien ei ole pakko ryhmittyä syömään sitä seudun ainoaa herkullista männyntaimikko länttiä.- Anonyymi
Aivan. Olen esittämiesi näkemysten suhteen samoilla linjoilla.
Mutta talvehtievien koppeloiden osalta tilanne todellakin huolestutta. Joskus 1980-luvulla oli metsotiehys kotikyläni ympäristössä jo toedella alhaisella tasolla. Mutta kun meni näin keväthankiaisten aikaan kävelemään havupuumetsissä, lähes kaikista muutaman hehtaarin kuvioista löytyi ulosteiden muodossa merkkejä ainakin yhden koppelon oleamassaolosta.
Tultaessa 2000- luvun alkuun, säpsähdin: Kävelin keväthangilla etsimässä merkkejä koppeloiden talvehtimisesta. Vain parhailta, suurikokoisilta ojitusmännikköaloilta jotain havainnoitavaa löytyi. Kaikki entiset, koppeloiden suosimat kovien maiden havumetsät olivat tyhjiä. Tämähän tarkoittaa sitä, että satojen hehtaarien alueilta jää pesintäyrityksetkin toteutumatta.
Mielestäni, ja nuoruudessa tekemiini havaintoihin tukeutuen, täällä mäkimailla koppelot talvehtivat kaikkein mieluiten korkeilla rinnemailla, tiheissä kutakuinkin puoliksi kuusi- ja mäntytypuiden valtaamissa havumetsissä. Näin siksi, että kuusi tuottaa näkösuojaa ja siksi, että ylärinteillä ruokailtaessa eivät haukat pääse koppeloita yläviistosta tarkkailemaan ja kovasta lentovauhdista yllättämään. Siksi minua koppeloiden puolesta huolestuttaa, että nykyään mäkirinteitä uudistettaessa niissä ei pahimmillaan kasva monen hehtaarin alalla yhtään mäntyä.
- Anonyymi
Onko seuruemetsästys lintumetsällä laillista.Nämä nykyiset metsäautotiestöt antaa siihen hyvät mahdollisuudet.Jänismetsästykseen myös.Näyttää siltä että Kanalintukanta ja Jäniskanta on pienentynyt 70% Suomen metsissä.
Näyttää slltä että kaikki mitä lakiin ei ole kirjattu olisi laillista.
Tietääkö joku kuinka paljon eläimiä on kaadettu ,"Metsäteitä"hyväksikäyttäen?
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi meni ihan itse sössimään peruskoulunsa
Nyt syytellään maahanmuuttoa, vaikka ihan itse lopetettiin vaatimaan oppilailta koulunkäynnin tarkoitus eli opiskelu ja2821126Miksi vanhusraiskaajaa ei ole palautettu?
Ukkola kysyy Rantaselta, vaikka perussuomalaiset ovat olleet hallituksessa kolme ja puolivuotta. Rantasen vastaus on "261956Tuli paha mieli miten kaikki meni meillä
Harmittaa myönnän sen, kun molemmilla oli selvästi toiveita ennen kuin sukset meni ristiin. Olen jäässä. 😔49910- 102853
- 99799
- 73798
- 107669
- 64578
Anni Ihamäki ja Ilkka-rakas vetivät tiukan rajan TTK:ssa: "Kyllä spekuloitiin"
Anni Ihamäki on naimissa Ilkka Ihamäen kanssa. Aviopuoliso tunnetaan myös nimellä Hovimuusikko Ilkka. Heillä on kaksi yh2551Katri Helena rikkoi hiljaisuuden dramaattisella uutisella: "Elossa ja ilossa ollaan"
Katri Helena on sinivalkoinen ääni. Hänen klassikkohittinsä ovat tärkeä osa suomalaista kansanperintöä. Katri veti jääh11458