Teosto on jo pitkään himoinnut korvauksia jumalanpalveluksissa käytetystä musiikista. Perustuslakivaliokunta on nyt ottanut kannan, että maksuja ei edelleenkään suoriteta. Teosto on tietenkin pettynyt. Nyt on kuitenkin tärkeää sanoa kovaan ääneen se, minkä Teosto yleensä jättää mainitsematta. Teosto haluaa nimittäin jatkuvasti esiintyä kaikkien lauluntekijöiden edustajana, vaikka se ajaa ainoastaan Teostoon kuuluvien tekijöiden etuja. Kuitenkin näin tärkeässä kysymyksessä olisi ilman muuta otettava huomioon kaikki hengellisen musiikin tekijät eikä kuunnella mielipidettä vain joiltakin Teostoon kuuluvilta, jotka hekään eivät kaikki ole yksimielisesti korvausten kannalla. Osa Teostoon kuuluvista lauluntekijöistä haluaa näet pitää musiikkinsa sakraalitilanteissa ilmaisena.
Tekijänoikeus on olemassa ilman Teostoa. Teostoon kuuluminen on perusteltua vain jos lauluntekijät haluavat rahaa teostensa käytöstä. Monet hengellisten laulujen tekijät pitävät kuitenkin jumalanpalvelusta pyhänä eivätkä missään tapauksessa halua riistää seurakuntia vaan ilomielin ja pyyteettömästi antavat oman panoksensa sakraalielämään. Kyse on suuresta periaatteellisesta asiasta.
Teosto kehtaa tarjota kirkolle vuosittaisten "könttäsummien" maksamista ilman teoskohtaista raportointia, mutta moiseen epäjohdonmukaisuuteen suostuminen olisi täysin mieletöntä, sillä rahat eivät tietenkään menisi oikeudenmukaisen tarkasti niille, joille ne kuuluisivat.
Musiikki on niin oleellinen ja monesti niin spontaani osa jumalanpalvelusta, että sen käytön sitominen millään tavalla olisi äärimmäisen tuhoisaa kaikille hengellisille yhteisöille.
James Hirvisaari
Tekijänoikeus on olemassa ilman Teostoa. Teostoon kuuluminen on perusteltua vain jos lauluntekijät haluavat rahaa teostensa käytöstä. Monet hengellisten laulujen tekijät pitävät kuitenkin jumalanpalvelusta pyhänä eivätkä missään tapauksessa halua riistää seurakuntia vaan ilomielin ja pyyteettömästi antavat oman panoksensa sakraalielämään. Kyse on suuresta periaatteellisesta asiasta.
Teosto kehtaa tarjota kirkolle vuosittaisten "könttäsummien" maksamista ilman teoskohtaista raportointia, mutta moiseen epäjohdonmukaisuuteen suostuminen olisi täysin mieletöntä, sillä rahat eivät tietenkään menisi oikeudenmukaisen tarkasti niille, joille ne kuuluisivat.
Musiikki on niin oleellinen ja monesti niin spontaani osa jumalanpalvelusta, että sen käytön sitominen millään tavalla olisi äärimmäisen tuhoisaa kaikille hengellisille yhteisöille.
James Hirvisaari
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaikki hengellisen toiminnan vaikeuttaminen on kannatettavaa ja kaikki hengellinen toiminta on rikollista toimintaa. Jos musiikin käytön vaikeuttaminen on tuhoisaa hengellisille yhteisöille, se on pelkästään hyvä asia.
Hengellisten yhteisöjen toiminnan tulisi ehdottomasti olla tasavertaista kaupallisen toiminnan kanssa, joten myös musiikista pitäisi maksaa. Tai vaihtoehtoisesti kaikki musiikki pitäisi vapauttaa myös kaupallisten yhteisöjen ja yksityisten kuluttajien maksuttomaan käyttöön.
Seurakunnat kylpevät rahassa. Kirkolla on totta tosiaan varaa maksaa käyttämästään musiikista. Tämän todistaa se, että kirkolla on varaa ylläpitää suuria ylellisiä rakennuksia ympäri maata ja se pystyy lähettämään rahaa ulkomaillekin täysin vastikkeetta.
Jos minulla olisi hieno talo ja rahaa niin paljon, että voisin rahoittaa myös muiden elämistä, niin en todellakaan valittaisi tuollaisesta asiasta.
Teostomaksujen vastustaminen on kirkolle naurettava periaatekysymys. Jos joku maksaa niin se maksaa. Ei mitään tarvitse saada ilmaiseksi. Jos rahat ei riitä, niin nostakoot kirkollisveroa. Niin se valtiokin nostaa verotusta jos talous ei muutoin toimi.