Miksi olet päätyneet buddhismiin? Onko se sinulle metodi, jolla tavoitella esim. mielenrauhaa ja pyrkimystä eettisempään elämään? (Eikö siinä tapauksessa saman asian ajaisi vaikkapa myönteinen ajattelu?). Vai onko se enemmän, peräti kokonainen uskonto, siis uskotko laajemminkin buddhismin opetuksiin, sen näkemyksiin jälleensyntymistä yms.? Kysyn tätä siksi, että menetelmänä itsekasvatukseen buddhismi on mielestäni mielenkiintoinen, mutta sen selitykset todellisuuden "rakenteesta" ovat yhtä käsittämättömiä, kuin vaikkapa kristinuskon näkemykset. En siis ymmärrä kumpaakaan, haluaisin kylläkin. Kiitos jo etukäteen vastauksista.
Hei buddhalainen!
Päästäinen
91012
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olin reppumatkalla aasiassa, ja päätin tutustua buddhalaisuuteen, menin metsäluostariin ja sain sieltä kaksi kirjaa ja luin ne, ne kolahti enemmän kuin mikään ikinä, mitään etsintää mulla ei ollut päällä eli en etsinyt itämaasta viisautta olin vain pyöriskelemässä ympäriinsä.
Ne kirjat jotka sai minut ymmärtämään että voisin kutsua itseäni buddhalaiseksi ovat:
http://www.amaravati.org/abm/english/documents/nowisknow/index.html
Ja sitä toista kirjaa en löytänyt sähköisenä mutta kannessa lukee: The key to liberation, the path to peace. Kirja on opettajalta nimeltä ajahn Chah
On tietenkin vaikea sanoa milloin jostakin tulee buddhalainen sillä kysymyksessä on tie jossa luottamus opetuksiin kehittyy pikkuhiljaa, ja mitään ei Buddhan ohjeidenkaan mukaan pidä sokeasti uskoa vaan tutkia ensin.
Erona Buddhalaisessa meditaatiossa verrattuna esim rentoutustekniikka meditaatioihin ynnä muuhun itsensä kehittämiseen on se että Buddhalaisuudessa päämääränä on valaistuminen, ja se kai tekee buddhalaisuudesta uskonnon.
Jälleensyntymisestä Kertoi munkki Ajahn Jayasaro seuraavanlaisen tapauksen: Hän istui lentokoneessa jonkun lääkärin vieressä ja lääkäri sanoi hänelle että hän on kiinnostunut kyllä buddhalaisuudesta mutta ei voi esimerkiksi uskoa jälleensyntymään, Ajahn Jayasaro sanoi hänelle että ei kuulukaan uskoa, vaan tulee toimia kuten tieteessäkin eli käytetään hypoteesia, toisinsanoen oletetaan että jokin asia on jollakin tavalla ja sitten aletaan tutkia että onko asia näin.
Eli buddhalaisuudessa oletetaan että jälleensyntymä on tosiasia sitten mieltä harjoittaessa asiaan saadaan mahdollisesti vastaus, mutta muutkin vaihtoehdot pidetään avoinna, näin ei synny dogmaattista kiihkoa tai tarvetta väitellä.
Itse suhtaudun buddhalaisuuteen kuin karttaan, tähän asti se on vienyt hyvään suuntaan, mutta jos tuntuu että jokin alkaa mättää niin voin vaihtaa karttaa.
Eli olen päätynyt buddhalaisuuteen sen vuoksi että se on tähän astisista näkemistäni kartoista järkevimmän ja viisaimman oloinen, ja minulla on syntynyt luottamus siihen.
Kiitos vastauksesta. Miten "harjoitat" buddhismia? Luetko itseksesi kirjallisuutta, meditoitko yksin, vai käytkö jonkun ryhmän tilaisuuksissa? Pystytkö suosittelemaan jotain tiettyä suomenkielistä kirjaa?
Paikkakunnallani ei ole ryhmää. Meditoin, ja pyrin olemaan tarkkaavainen joka tilanteessa(meinaa aika ajoin unohtua), eli tutkimaan syntyvät tunteet ja tuntemukset ym. tarkemmin ja ymmärtämään että mitä ne todella ovat. Noudatan buddhalaisia moraali ohjeita.
Mitään suomalaista kirjaa ei tule mieleen jota voisin suositella, itse luen englanninkielisiä opetuksia, ja niitä riittää netissäkin enemmän kuin ehtii/tarvii lukea. Netistä löytyy myös opettajien puheita äänitiedostoina, mutta nekin on englanniksi.
Mulle buddhalaisuus on uskonto, se ei vaan ole dogmaattinen sellainen. Nykyään uskonto tuntuu olevan kirosana kaikille mutta sekin on vaan yhdenlaista takertumista että takertuu ajatteluun "uskonto on typerää".
Ei uskonnossa ole sinänsä mitään vikaa vaan siinä miten siihen suhtaudutaan ja miten sitä käytetään. Tietenkin suomalainen sana "usko"nto kuvaa huonosti buddhalaisuutta. Luottamus käy paljon paremmin.
Mulle Theravada-buddhalaisena luostari systeemi ja nunnat ja munkit on tärkeä osa uskontoa, mutta suomessa ei toistaiseksi paljon luostareita ole joten en pääse tukemaan luostaritoimintaa lahjoittamalla ruokaa nunnille ja munkeille.
Myös theravada luostarit ovat kuitenkin tulossa myös tänne pohjolaan joten odotan innolla.
Tässä olisi yksi linkki:www.rokpafinland.org/
Yksinkertaisesti: Ihminen syntyy aina uudelleen, jos potkaiset kaveria perseelle nyt niin joku tulee potkaisemaan sinua perseelle(karma). Tavoitteena on henkinen kehittyminen ja ehkä jopa nirvanan saavuttaminen, kaikki henkisyys on lopulta aina omassa itsessä ei missään luostarissa tai jumalassa. Buddhismi ei siis varsinaisesti ole uskonto vaan filosofia.
Kyllä buddhismi uskonnoksi luetaan. Tätä juuri kysyin: onko se sinulle filosofiaa vai suorastaan uskontoa...
eikä uskonto.
joskus puhutaan mielen-tieteestä ja tämä termi sopii minulle varsin hyvin.
On toki uskonnollisia piirteitä ja Buddhalainen filosofia on laajaa ja kehittynyttä. Löytyy myös Budhalaista psykologia ja lääketiedettä. Löytyy moraali sääntöjä, ohjeita, elämäntapaa ja jumppaa. Ja kaikki muukin mitä liittyy mieleen.
Joka tapauksessa minulle Buddhalaisuus on harjoitusta. Toisin sanoen itseensä tottumista, päämääränä onnellisuus kaikille...tai sit mä vaan kusetan itteeni
.
Joillekin buddhalaisuus on uskonto, joillekin filosofia, joillekin harjoitus. Minulle se on kaikkea tätä.
En pidä itseäni puhtaana buddhalaisena. Tutkin opetuksia, tutkin kirjoituksia,... Zen, Tao jne...
Eräs seikka erityisesti painautui mieleen. Jos sinulle tapahtuu jotain todella järkyttävää, eli menet pois tolaltasi,... jokin asia todella uhkaa rauhaa esim. väkivallalla... lueppa silloin muutama riimi jostain jingista ja jangista...
Silloin ne ovat päivän selviä asioita. Se oppi ikään kuin avautuu jostain syystä paremmin. Sillä opilla on tekemistä arvostuksen kanssa ja rauhan kanssa.
Kun törmäät KAAOKSEEN niin lue...
Mulle se lukeminen on tuonut rauhaa. Turvapaikan maailman vilskeessä.. ja eikö uskonto toimi niin? kokonaisvaltaisesti? Luo järjestystä kaaoksen tilalle. Lohtua tuskaan. Rauhaa sekavuuteen.