Pikavippiparoneille näytettiin

"Toivotaan nyt, että korkokatto pitää ja ettei näitä vippilaskuja käräjäoikeudet hyväksy ainakaan sellaisenaan ulosottoon kelvollisiksi."

Suomeen tuli jo syyskuussa 20 prosentin korkokatto uusille lainasopimuksille. Ukaasina oli vielä, että jos luottofirma yrittää rikkoa korkokattolakia, lainan korko muutetaan nollaksi.

Mutta pääoma pitää maksaa joka tapauksessa takaisin.

Pikavipeissä ja kaikissa kuluttajaluotoissa on nykyään 20 prosentin korkokatto.

Perintätoimistot eivät harjoita koronkiskontaa. 7 prosentin viivästyskorko on halvempi kuin monen edulliseksi mielletyn perinteisen pankin luottokortin korko on.

Anonyymi kirjoitti:

Pikavipeissä ja kaikissa kuluttajaluotoissa on nykyään 20 prosentin korkokatto.

Perintätoimistot eivät harjoita koronkiskontaa. 7 prosentin viivästyskorko on halvempi kuin monen edulliseksi mielletyn perinteisen pankin luottokortin korko on.

Perintätoimistot nimenomaan harjoittavat koronkiskontaa! Otapa selvää mitä tarkoittaa perustuslaissakin kielletty koronkiskonta.

Ensin velkapääomalle lasketaan korko, ja tämä on ihan ok.
Mutta kun perintätoimisto myy velan toiselle yhtiölle, alkaa siellä juosta uusi korko sekä alkuperäiselle velkapääomalle että tämän korolle. Facta.
Kun velka taas vaihtaa omistajaa, niin alkaa uusi korko juosta jälleen koko velkasummalle. Tällä tavoin kolmas tai neljäs samaa velkaa perivä perintätoimisto periikin jo korkoa koronkoronkorolle. Ja tämä on koronkiskontaa, ja tätä tehdään Suomessa v. 2020.

Anonyymi kirjoitti:

Perintätoimistot nimenomaan harjoittavat koronkiskontaa! Otapa selvää mitä tarkoittaa perustuslaissakin kielletty koronkiskonta.

Ensin velkapääomalle lasketaan korko, ja tämä on ihan ok.
Mutta kun perintätoimisto myy velan toiselle yhtiölle, alkaa siellä juosta uusi korko sekä alkuperäiselle velkapääomalle että tämän korolle. Facta.
Kun velka taas vaihtaa omistajaa, niin alkaa uusi korko juosta jälleen koko velkasummalle. Tällä tavoin kolmas tai neljäs samaa velkaa perivä perintätoimisto periikin jo korkoa koronkoronkorolle. Ja tämä on koronkiskontaa, ja tätä tehdään Suomessa v. 2020.

Missäs kohdin perustuslakia kielletään koronkiskonta?

Anonyymi kirjoitti:

Perintätoimistot nimenomaan harjoittavat koronkiskontaa! Otapa selvää mitä tarkoittaa perustuslaissakin kielletty koronkiskonta.

Ensin velkapääomalle lasketaan korko, ja tämä on ihan ok.
Mutta kun perintätoimisto myy velan toiselle yhtiölle, alkaa siellä juosta uusi korko sekä alkuperäiselle velkapääomalle että tämän korolle. Facta.
Kun velka taas vaihtaa omistajaa, niin alkaa uusi korko juosta jälleen koko velkasummalle. Tällä tavoin kolmas tai neljäs samaa velkaa perivä perintätoimisto periikin jo korkoa koronkoronkorolle. Ja tämä on koronkiskontaa, ja tätä tehdään Suomessa v. 2020.

Ei tuo koronkorko paljonkaan vaikuta, ellei velkaa sitten myydä joka päivä. Teidän fantasioissanne nähtävästi velkoja myydään harva se päivä.

Luottokorteissakin on koronkorko: velka pääomitetaan 12 kertaa vuodessa, eikä se hirveästi vaikuta velkaan.

Luottokorteissa on sitä paitsi isompi korko kuin perintätoimiston veloissa.

Anonyymi kirjoitti:

Missäs kohdin perustuslakia kielletään koronkiskonta?

Niin, kuinkahan sen sieltä löytäis. Pitäskö vaikka lukea se?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, kuinkahan sen sieltä löytäis. Pitäskö vaikka lukea se?

Luettu kerran jos toisenkin.
Auta nyt ja anna pykälän numero. Sikäli helppo laki, että pykälänumerointi on läpijuokseva, joten pitäisi olla helppo homma.

Yritys jolla on nollapisteessään pääomaa, on ryöstänyt pääoman jostain.
Kaikki joutuvat alussa ottamaan velkaa. Niin sanoo talouden lainalaisuudet. Ensin on velkaraha joka sitten pannaan töihin, ja sitten tulee tuottoa. Mutta ei siis ilman velkaa.
Paitsi jo sisäukko on antanut rahaa.

Anonyymi kirjoitti:

Yritys jolla on nollapisteessään pääomaa, on ryöstänyt pääoman jostain.
Kaikki joutuvat alussa ottamaan velkaa. Niin sanoo talouden lainalaisuudet. Ensin on velkaraha joka sitten pannaan töihin, ja sitten tulee tuottoa. Mutta ei siis ilman velkaa.
Paitsi jo sisäukko on antanut rahaa.

Aijaa. Minä kun luulin, että pääomaa voi saada vaikka osakeannilla, aloitustukena tai lahjoituksena.
Mutta ilmeisesti vain velan ottaminen on sallittua yrityksen alkurahoitusta?
Kerro lisää meille talousguru.

Anonyymi kirjoitti:

Aijaa. Minä kun luulin, että pääomaa voi saada vaikka osakeannilla, aloitustukena tai lahjoituksena.
Mutta ilmeisesti vain velan ottaminen on sallittua yrityksen alkurahoitusta?
Kerro lisää meille talousguru.

Kerropa jonkin pelkillä lahjoituksilla ja yritystuella pystyyn pantu yritys. Olen pelkkänä korvana.
Osakeanti sekä osakepääoma ovat yhtiöllä vastattavaa puolella taseessa, eli ne ovat velkapääomaa.
"Ensin on velkaraha joka pannaan töihin, ja sitten tulee tuottoa. Mutta ei siis ilman velkaa."
Näin sanovat oikeat talousgurut.

Anonyymi kirjoitti:

Kerropa jonkin pelkillä lahjoituksilla ja yritystuella pystyyn pantu yritys. Olen pelkkänä korvana.
Osakeanti sekä osakepääoma ovat yhtiöllä vastattavaa puolella taseessa, eli ne ovat velkapääomaa.
"Ensin on velkaraha joka pannaan töihin, ja sitten tulee tuottoa. Mutta ei siis ilman velkaa."
Näin sanovat oikeat talousgurut.

Kenelle se velka maksetaan ja koska? Ei koskaan kenellekään. Mikä se sellainen velka on?

Nojoo, vaikka nyt tuo hieman "laajennettu" velan määritelmä hyväksyttäisiinkin, se ei silti ole mikään all inclusive.
Esimerkiksi käy oma yritykseni. Ei alkupääomaa, koska sitä ei enää osakeyhtiössä tarvitse olla. Kaikki on alkanut palvelutuotannosta, jota varten ei tarvinnut investoida latiakaan. Ja kyllä noita pelkällä starttituella pystyyn pistettyjä yrityksiä löytyy, jotka eivät jää velkaa minnekään, vaan kaikki osakepääoma on samantien omaa pääomaa, eivätkä velkaa kenellekään.

Etsi parempia talousguruja. Sinun eivät selvästikään ole "oikeita".

Nordex tekee tuulivoimaloita. Enpä tiennyt, että lainojakin myöntävät.