Turhimmat opintoalat

No tuo pitää niin paikkansa.

Voin ottaa esimerkin.

Vartijan töihin vaaditaan nykyään 170 h koulutusta ja tämä koulutus käydään ammattikoulussa viimeisenä eli 3 vuonna, koska alaikäinen ei voi vartija- ja järjestyksenvalvoja korttia saada.
Kuitenkin tuota 170 h varten opiskellaan 3 vuotta ja miksi?
No vastaus on, pitää keksiä täytettä 2 vuodeksi, jotta koulujen olisi kannattavaa pitää noita kursseja.
Eli 1000 € korttikoulutuksista maksetaan kouluille 240 000 € / opiskelija.

Onko järkeä yhteiskunnallisesti tuollaisia aloja rahoittaa?

Yritysten pitäisi itse maksaa ja kouluttaa henkilökuntansa miten tahtovat ja kaikille nuorille lukio pakolliseksi ja tietysti turha ja kallis ruotsinopiskelu pois. Näin saamme Suomeen rutkasti lisää nalle vahlströmejä jotka sitten kiikuttavat omaisuutensa turvaan veroparatiiseihin.

Sama homma kone-ja metallialan koulutus aivan turha, koska alan työpaikat ihan täyttä kusetusta ja hyväksikäyttöä. Ei mitään järkeä tuhlata resursseja tyhjänpäiväisiin koulutuksiin. Monet oppilaitokset ovat jo onneksi lakkauttaneet tämän.

Siis kuntia pitää tukea ja yksi on opetuksen kautta, ilman laatuvaatimuksia.
Pääasia, että rahaa jää maksimimäärä kunnille. Ei se että opetettaisiin jotain hyödyllistä.
Tämä on sitä aluetukipolitiikkaa.
Uusimaa siirtää rahaa opetuksen kautta köyhälle muulle Suomelle.

Kolmivuotisen ammattitutkinnon idea on tietysti siinä, että sen myötä tutkinnon suorittanut opiskelija saavuttaa yleisen jatko-opinto-oikeuden. Hän voi siis suorittaa yo-kirjoitukset siinä missä lukion oppimäärän opiskellutkin, ja hän voi jopa ilman yo-kirjoituksia hakea ammattikorkeaan ja yliopistoon siinä missä ylioppilaskin.

Tällä tavalla ammattikoulun käyneet on asetettu muodollisesti yhdenvertaiseen asemaan lukion käyneiden kanssa.

Sinänsä voidaan ajatella ja oikeutetusti kysyä, että tarvitseeko seisomista ja kaljavarkaiden perässä juoksemista opetella kolme vuotta. Toisaalta jokaiselle nuorelle on annettava mahdollisuus kehittää itseään valitsemansa työuran ohella ja sen jälkeenkin. Mahdollisuus paikkaan korkeakoulussa antaa monelle tarvittavan porkkanan opiskella vähemmänkin mielenkiintoista alaa 3 vuotta, koska yleensä ammattitutkinnon myötä tulevat myös harjoittelukokemukset työnantajien palveluksessa ja sitä kautta mahdollisuus työllistyä myös tulevienkin opintojen ohessa.

No yto opetus ammattikoulussa ei ole lähelläkään lukiota.
Hyvä ettei ole apukoulutasoa ja mitä tulee jatko-oointoihin, niin AMK:den paikoissa on varattu 2-3 opintopaikkaa aloilta ammattikoulua varten.
Toisin sanoen esim. Turvallisuusalan perustutkintolaisille paikkoja on suomessa 6 ja opiskelijoita vuosi tasolla n. 2400.

Mitään mahdollisuutta siis päästä jatkopaikkaa ei ole kuin äärimmäisillä neroilla.

Työtehtäviä taas on vain vartijan ja järjestyksenvalvojan työt, jotka ovat osa-aikaisia ja 10,5€/h töitä. Noilla ei elä.

Näin ollen turvallisuualanperustutkinto kuormittaa valtiota enemmän kuin mitä hyötyä.

Järkevää olisi pitää vaan lyhytkursseja ja täsmä koulutusta sekä ohjata muihin tutkintoihin perusoointoja suorittamaan.

Logistiikan perustutkinto on myös melko turha. Siellä pyöritään, että olisi ikää saada ajokortti. Mitään se apinalauma ei oppinut 3 -vuoden aikana. Lopussa ehtii jopa ajaa vähän kuorma-autoilla. Työtehtäviä on todella paljon ja erikoisautoja, joihin perehdytetään sitten työpaikalla.
Käytännössä riittäisi se ajokortti ja ammattikortit. Korttikoulutuksia saa myös te toimiston kursseilla ja eihän ne ole voimassa kuin 5-vuotta kerralla.

Turvamyyjiä tarvittaisiin, miksi ei kouluteta myyjäksi ja käydä sen perään vartijakursseja (120h).
Turha 3 vuoden turvallisuusalan perustutkinto korvattaisiin työllistävää myyjä koulutuksella ja pätevöitettäisiin vartijakurssille.
Nopeaa, helppoa ja kustannustehokasta.
2 ammattia yhdellä kertaa.

Ja tullitarkastajia.
Noihin hommiin pääsee merkonomi tutkinnon suorittanut, joka käy pol.amk:saa muutaman laki kurssin.
Tai vastaavasti merkonomi koulutuksen lisäksi notaarin koulutuksesta osan.