Usvasta unen matkaani kiidin,
laineille laulun, ylös lensin ja liidin.
Hymyssä suun, makujen matkassa vatsassa velloin,
nyt sitä aikaani mitataan tuonelan kelloin.
Terve vaan, kädet yhteen liitin,
hiljalleen huokaisten matkasta kiitin.
Minne siit menet ei väliä mulla,
niin helppo on jälleen luoksesi tulla.
...
laineille laulun, ylös lensin ja liidin.
Hymyssä suun, makujen matkassa vatsassa velloin,
nyt sitä aikaani mitataan tuonelan kelloin.
Terve vaan, kädet yhteen liitin,
hiljalleen huokaisten matkasta kiitin.
Minne siit menet ei väliä mulla,
niin helppo on jälleen luoksesi tulla.
...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kuriton kulkuri
Minä menen, tulen ja toimeen tartun,
hauraimman sylissä vahvaksi vartun.
Tunnen monet, sen pienimmän kullanmurun,
kohdannut myös sen suurimman surun.
Mut riuskasti vaan ulos huh heijaa,
muistan hyvin miten nuorena lennätin leijaa.
Kuriton kulkuri
Vapaana vielä tämä herroiksi saikkaa,
katselen tässä uutta markkinapaikkaa.
Elämän nälkään kun vanhat sanatkin on syöty,
sitten vasta meikää on lyöty.
Yhdessä ponnistajaa ahkeruus auttaa,
sitä neuvokasta mun vaikea on sauttaa.
Kuriton kulkuri
Näetkö kun kanssasi katuja kuljen,
elämän edessä joskus hetkeksi silmäni suljen.
Tiedätkö, tunnetko mikä on oikein taikka väärin,
varmaa vain, että taas kanssasi häärin.
Mitä silloin teet kun totuuden hetki koittaa,
haurain haavein tahdot varjoja voittaa.
Turmion keskellä ei köyhyys vaivaa,
sataman suharit vyön alta taskuja kaivaa.
Reivatuin purjein ulos pilviä päin,
sinne suuntaan missä viimeksi valoa näin.
Aavalla uivat vastaan tutut halli ja kuutti,
mutta takaisin tuo vain ankara Nuutti.
Kuriton kulkuri
Kukkien tuoksut ja riemun ratot ne saippuat sakkaa,
sinnehän se tämäkin jo reppua pakkaa.
Menen nyt sieltä missä aita on matalin,
huhuille hurraan joiden tahto on katalin.
Kaikkihan on vaan kevättuulten tuomaa,
minua siellä ei kukaan huomaa?
Kuriton kulkuri
Missä ovat ilot ja monet kullanmurut,
sillä voi laastareilla paikata menneet surut.
Tämä murheenkryyni jos löytyypi ilon tai tuskan hiestä,
varomaton voipi olla kohta mennyttä miestä.
Elämän ruusu vaikka kallistaa pään,
minä kurja vain silti kulkemaan jään.
Kuriton kulkuri
Mitä nyt teen ja minne olen menossa,
kun taivaskin selkeni kulkurin pelossa.
Jotakin otan, myös jotakin annan,
vaikka sydämen alla vielä kauhua kannan.
Mielistä aikani ei ole mennä pois,
silti huomisen maailma parempi nyt olla vois.
Ovatko nämä runot sun omaa tuotantoa?
Hyviä kyllä... 👍
Kiitos, omia ovat.
Ainakin yhdessä on lainattu toisen runosta.
Onko tämä arvelu? Löytyykö lähdettä mistä lainausta epäilen?
Eipä sitä sitten löytynyt, kun ei ole. Aihekin on uniikki, mistä sitä edes lainasi silloin.
Kuriton kulkuri
Vitinen taival, vaan ei kuulunut joikua joelta,
kummastelin naapurin ansaa joka näytti ihan todelta.
Mut minä se vielä lauleskelen ja röörejä rassaan,
viisujen kunnian siirrän yhteiseen kassaan.
Meikällä kun vielä on ässäkin hihassa,
vastuuta väistellen piikkinä lihassa.
Elän kuin varjo ja hymyillen siellä
missä ei huolia hurskaan,
toiveet tuhannet vaivaiset
maan matoseksi murskaan.
Vain pienen pieni elämäni tää
ja sen tahto ja taisto,
ken kunnian kummuille kiipeää
sen suojana vaarojen vaisto.