Tiede|Tartuntataudit
Kuinka vaarallinen tappaja koronavirus pahimmillaan on? Näin taudin vaarallisuus vertautuu muihin kuolinsyihin
Vuotuiset alkoholikuolemat Suomessa ovat lähellä sitä, mitä covid-19-taudista voisi seurata, jos suomalaisarvio sen tappavuudesta osuu oikeaan ja virus leviää laajalle.
Alkoholi, sydäninfarktit, liikenneonnettomuudet ja influenssa tappavat vuosittain suomalaisia.
Alkoholi, sydäninfarktit, liikenneonnettomuudet ja influenssa tappavat vuosittain suomalaisia. Kuva: LEHTIKUVA
Mikko Puttonen HS
Julkaistu: 2:00, Päivitetty 12:50
KUINKA tappava koronavirus pahimmillaan voisi olla, jos sitä vertaa muihin suomalaisten kuolinsyihin? Joitakin satoja tehokkaampi kuin tapaturmat.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että koronavirustartunnan saaneista kuolee keskimäärin 0,05–0,1 prosenttia. Suurentunut riski on yli 70-vuotiailla ja niillä, joilla on perussairauksia kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaus, krooninen hengityselinsairaus tai diabetes.
Suurempiakin kuolleisuusprosentteja on esitetty ulkomaisissa arvioissa. Arvostettu The Lancet -tiedelehti julkaisi äskettäin kiinalaisaineistoon perustuvan tutkimuksen, jonka mukaan 0,66 prosenttia koronatartunnan saaneista kuolisi, mikä on yli kuusinkertaisesti THL:n suurin arvio.
Lopullinen kuolleisuusluku selviää vasta, kun tiedetään, miten laajalle levinnyt tauti oikeasti on. Jos tartunnat ovatkin levinneet paljon tiedettyä laajemmalle, prosentti pienenee.
THL:N esittämä arvio tarkoittaa sitä, että tautiin kuolee enimmillään yksi tuhannesta tartunnan saaneesta. The Lancetissa ilmestyneen tutkimuksen perusteella kuolleita olisi yli kuusi tuhannesta, mutta tässä jutussa tarkastelu pitäytyy suomalaisarviossa.
Kuvituskuva
THL:n ylilääkäri Tuija Leino on todennut aiemmin HS:lle, että uuden epidemian riski on pieni, jos Suomen väestöstä puolet saa tartunnan. Näin monen ihmisen saamasta tartunnasta syntyvän laumaimmuniteetin ansiosta virus ei enää pysty leviämään entiseen tapaan.
Jos puolet Suomen 5,5 miljoonan väestöstä saa taudin, henkensä siis menettäisi pahimmillaan 2 750 ihmistä. Se on melkein neljäsataa enemmän kuin vuodessa kuolee tapaturmiin.
Jos koronaviruskuolleisuus jäisi arvion alapäähän eli 0,05 prosenttiin, kuoleman kohtaisi 1 375 ihmistä. Se on kolmisensataa vähemmän kuin vuotuiset alkoholikuolemat.
Tämän jutun julkaisemisen jälkeen on käynyt ilmi, että THL on nostanut arviotaan tartunnan saaneiden kuolleisuudesta 0,2:een prosenttiin. Uuden arvion perusteella tautiin kuolisi pahimmillaan 5 500 ihmistä, jos virus leviäisi puoleen väestöstä.
KORONAEPIDEMIAA on välillä tarkasteltu suhteessa kausi-influenssaan. Uutta tautia pidetään selvästi vaarallisempana.
Influenssaan kuoli vuonna 2018 Suomessa kaikkiaan 436 ihmistä. Luku olisi ollut suurempi ilman rokotteita. Tampereen yliopiston rokotetietokeskuksen mukaan influenssarokote vähentää alttiiden ryhmien kuolleisuutta 50–70 prosenttia.
Ylivoimaisesti eniten hautaan vievät sydän- ja verisuonitaudit, ja niiden jälkeen toiseksi pahin tappaja ovat syövät. Näin on Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa.
Kuvituskuva
KANSANTERVEYSTIETEILIJÄT tarkastelevat sairauksia ja muita elämän vaaroja myös menetettyjen elinvuosien näkökulmasta. Se on yksi tapa väestötasolla verrata taudeista ja muista kuolinsyistä koituvaa taakkaa.
Tällöin toisissa arvioissa, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO) tekemissä, oletetaan elämän pituudeksi 70 vuotta, kun taas Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa tavoite on korkeampi, 80 ikävuotta. Ennenaikainen kuolema kohtaa, jos elämä jää näitä lyhyemmäksi, ja vajaus lasketaan menetetyiksi elinvuosiksi.
Usein lasketaan laatupainotettuja elinvuosia. Silloin ei oteta huomioon vain elämän pituutta vaan myös esimerkiksi se, kuinka paljon sairaus haittaa elämää.
Suomessa ennenaikaiset kuolemat aiheuttavat vuosittain miehillä noin 115 000:n ja naisilla noin 55 000 elinvuoden menetyksen. Näin on laskenut kansanterveystieteilijä ja THL:n tutkimusprofessori Pekka Jousilahti työtovereineen.
Tässä laskelmassa rajana on käytetty 70 ikävuotta. Jos rajana käytetään 80 ikävuotta, menetettyjen elinvuosien määrä on selvästi suurempi.
Esimerkiksi tapaturmien ja alkoholin aiheuttamat kuolemat kohdistuvat nuorempiin ikäluokkiin ja johtavat siksi suureen määrään menetettyjä elinvuosia.
Koronaviruksessa kuolleisuus painottuu elämän loppupäähän, joskin myös joitakin nuorempia ihmisiä on kuollut tautiin.
KORONAVIRUS on kokonaan uusi terveyttä uhkaava tulokas, joka vielä tunnetaan huonosti.
”Se herättää enemmän pelkoa kuin vaikkapa sydäninfarkti ja muut krooniset kansansairaudet, joiden syyt tunnetaan ja joiden riskiin voi myös itse vaikuttaa”, Jousilahti sanoo.
Jousilahti on perehtynyt tartuntatautien sijasta tutumpiin tappajiin, kuten juuri sydän- ja verisuonitauteihin ja muihin ei-tarttuviin tauteihin, jotka vievät Suomessa tasaiseen tahtiin paljon ihmishenkiä.
Kuvituskuva
NYT koronavirusepidemian etenemistä torjutaan massiivisin toimenpitein,
Kuinka vaarallinen tappaja koronavirus pahimmillaan on? Näin taudin vaarallisuus vertautuu muihin kuolinsyihin
Vuotuiset alkoholikuolemat Suomessa ovat lähellä sitä, mitä covid-19-taudista voisi seurata, jos suomalaisarvio sen tappavuudesta osuu oikeaan ja virus leviää laajalle.
Alkoholi, sydäninfarktit, liikenneonnettomuudet ja influenssa tappavat vuosittain suomalaisia.
Alkoholi, sydäninfarktit, liikenneonnettomuudet ja influenssa tappavat vuosittain suomalaisia. Kuva: LEHTIKUVA
Mikko Puttonen HS
Julkaistu: 2:00, Päivitetty 12:50
KUINKA tappava koronavirus pahimmillaan voisi olla, jos sitä vertaa muihin suomalaisten kuolinsyihin? Joitakin satoja tehokkaampi kuin tapaturmat.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että koronavirustartunnan saaneista kuolee keskimäärin 0,05–0,1 prosenttia. Suurentunut riski on yli 70-vuotiailla ja niillä, joilla on perussairauksia kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaus, krooninen hengityselinsairaus tai diabetes.
Suurempiakin kuolleisuusprosentteja on esitetty ulkomaisissa arvioissa. Arvostettu The Lancet -tiedelehti julkaisi äskettäin kiinalaisaineistoon perustuvan tutkimuksen, jonka mukaan 0,66 prosenttia koronatartunnan saaneista kuolisi, mikä on yli kuusinkertaisesti THL:n suurin arvio.
Lopullinen kuolleisuusluku selviää vasta, kun tiedetään, miten laajalle levinnyt tauti oikeasti on. Jos tartunnat ovatkin levinneet paljon tiedettyä laajemmalle, prosentti pienenee.
THL:N esittämä arvio tarkoittaa sitä, että tautiin kuolee enimmillään yksi tuhannesta tartunnan saaneesta. The Lancetissa ilmestyneen tutkimuksen perusteella kuolleita olisi yli kuusi tuhannesta, mutta tässä jutussa tarkastelu pitäytyy suomalaisarviossa.
Kuvituskuva
THL:n ylilääkäri Tuija Leino on todennut aiemmin HS:lle, että uuden epidemian riski on pieni, jos Suomen väestöstä puolet saa tartunnan. Näin monen ihmisen saamasta tartunnasta syntyvän laumaimmuniteetin ansiosta virus ei enää pysty leviämään entiseen tapaan.
Jos puolet Suomen 5,5 miljoonan väestöstä saa taudin, henkensä siis menettäisi pahimmillaan 2 750 ihmistä. Se on melkein neljäsataa enemmän kuin vuodessa kuolee tapaturmiin.
Jos koronaviruskuolleisuus jäisi arvion alapäähän eli 0,05 prosenttiin, kuoleman kohtaisi 1 375 ihmistä. Se on kolmisensataa vähemmän kuin vuotuiset alkoholikuolemat.
Tämän jutun julkaisemisen jälkeen on käynyt ilmi, että THL on nostanut arviotaan tartunnan saaneiden kuolleisuudesta 0,2:een prosenttiin. Uuden arvion perusteella tautiin kuolisi pahimmillaan 5 500 ihmistä, jos virus leviäisi puoleen väestöstä.
KORONAEPIDEMIAA on välillä tarkasteltu suhteessa kausi-influenssaan. Uutta tautia pidetään selvästi vaarallisempana.
Influenssaan kuoli vuonna 2018 Suomessa kaikkiaan 436 ihmistä. Luku olisi ollut suurempi ilman rokotteita. Tampereen yliopiston rokotetietokeskuksen mukaan influenssarokote vähentää alttiiden ryhmien kuolleisuutta 50–70 prosenttia.
Ylivoimaisesti eniten hautaan vievät sydän- ja verisuonitaudit, ja niiden jälkeen toiseksi pahin tappaja ovat syövät. Näin on Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa.
Kuvituskuva
KANSANTERVEYSTIETEILIJÄT tarkastelevat sairauksia ja muita elämän vaaroja myös menetettyjen elinvuosien näkökulmasta. Se on yksi tapa väestötasolla verrata taudeista ja muista kuolinsyistä koituvaa taakkaa.
Tällöin toisissa arvioissa, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO) tekemissä, oletetaan elämän pituudeksi 70 vuotta, kun taas Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa tavoite on korkeampi, 80 ikävuotta. Ennenaikainen kuolema kohtaa, jos elämä jää näitä lyhyemmäksi, ja vajaus lasketaan menetetyiksi elinvuosiksi.
Usein lasketaan laatupainotettuja elinvuosia. Silloin ei oteta huomioon vain elämän pituutta vaan myös esimerkiksi se, kuinka paljon sairaus haittaa elämää.
Suomessa ennenaikaiset kuolemat aiheuttavat vuosittain miehillä noin 115 000:n ja naisilla noin 55 000 elinvuoden menetyksen. Näin on laskenut kansanterveystieteilijä ja THL:n tutkimusprofessori Pekka Jousilahti työtovereineen.
Tässä laskelmassa rajana on käytetty 70 ikävuotta. Jos rajana käytetään 80 ikävuotta, menetettyjen elinvuosien määrä on selvästi suurempi.
Esimerkiksi tapaturmien ja alkoholin aiheuttamat kuolemat kohdistuvat nuorempiin ikäluokkiin ja johtavat siksi suureen määrään menetettyjä elinvuosia.
Koronaviruksessa kuolleisuus painottuu elämän loppupäähän, joskin myös joitakin nuorempia ihmisiä on kuollut tautiin.
KORONAVIRUS on kokonaan uusi terveyttä uhkaava tulokas, joka vielä tunnetaan huonosti.
”Se herättää enemmän pelkoa kuin vaikkapa sydäninfarkti ja muut krooniset kansansairaudet, joiden syyt tunnetaan ja joiden riskiin voi myös itse vaikuttaa”, Jousilahti sanoo.
Jousilahti on perehtynyt tartuntatautien sijasta tutumpiin tappajiin, kuten juuri sydän- ja verisuonitauteihin ja muihin ei-tarttuviin tauteihin, jotka vievät Suomessa tasaiseen tahtiin paljon ihmishenkiä.
Kuvituskuva
NYT koronavirusepidemian etenemistä torjutaan massiivisin toimenpitein,
Vastaukset 3
Vanhimmat
UUSI
Onko ymmärrettävä, että pääkaupunkiseudun korona epidemia on laajentunut itäkeskuksesta muualle?
"Koronavirus leviää Helsingin somaliyhteisössä: tartuntoja huomattavan paljon
Tartuntoja todettu jo lähes 200, pormestari kertoo uusista torjuntakeinoista iltapäivän päätteeksi."
Vuosaaren lähiö on aika musta nykytilassaan.
Maija Aalto HS
Julkaistu: 15:31, Päivitetty 15:35
SOMALINKIELISILLÄ helsinkiläisillä on todettu tähän mennessä lähes 200 koronavirustartuntaa, mikä tarkoitta että tartunta on varmistunut 1,8 prosentilla tästä kielivähemmistöstä.
Vastaava luku kaikilla helsinkiläisillä on 0,2 prosenttia."
Suomen no-go-alue.
Tätä on sossupummin vaikea ymmärtää, mutta moni somalinkielinen työskentelee palveluammateissa, joissa etätöitä ei voi tehdä. Siis esimerkiksi siivoojina, hoitoalalla, bussikuskeina, vartijoina, ym.