yleisarvosana

Suomessa ei ole mitään yhtenäistä menettelyä tai arvosteluasteikkoa yliopistoilla. Kärjistetysti voi sanoa, että melkein joka yliopistolla on oma asteikko.

Muutama esimerkki: 'miinus ykkösestä kolmoseen'; 'ykkösestä vitoseen'; 'nolla pilkku ysistä kolme pilkku neljään'.

Helsingin yliopistossa ainakin annetaan muistaakseni tutkinnosta arvosana pääaineen syventävien opintojen perusteella. Arvosana on tyydyttävät tiedot (ka max 1,49), hyvät tiedot (ka max 2,49) tai erinomaiset tiedot (ka min 2,5). Arvosanojen rajat muuttuvat ensi syksynä, kun arvosteluasteikossa siirrytään 1-3:sta 1-5:teen (suoraan muunnettuna rajat olisivat 1,99, 3,99 ja 4,0). Aineopinnoista pitää yleensä olla vähintään hyvät tiedot, että voi saada syventävistä opinnoista erinomaiset tiedot. Sama arvostelu on myös sivuaineissa opiskelluissa kokonaisuuksissa (esim. approbatur- ja cum laude-opinnoissa), mutta varsinainen tutkinnon arvosana tulee pääaineesta.

Gradusta annetaan arvosana erikseen ja siinä käytetään samaa asteikkoa kuin ylioppilaskirjoituksissa (eli approbaturista laudaturiin), mutta asteikossa on vielä yksi arvosana enemmän (non sine approbatur, tai jotain sinne päin).

Työnhaussa ei kai yleensä ole kovin paljoa merkitystä arvosanoilla. Välttämättä ei edes katsota tutkintopaperia sen enempää kuin, että se on olemassa. Ehkä jos sattuisi tilanne, että kahdella työnhakijalla olisi täsmälleen sama koulutus ja saman verran samanlaista työkokemusta, voitaisiin varmaankin valita paremmat arvosanat omaava, mutta ei tällaista tilannetta käytännössä ole.

Yliopistotutkinnon arvosanalla on merkitystä lähinnä, jos aikoo opiskella maisterista eteenpäin lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. Tällöin pitää olla pääaineesta vähintään hyvät tiedot ja gradusta n. cum laude tai magna, hieman pääaineesta riippuen. Tosin arvosanarajoista joustetaan, jos tohtoriksi aikovan tutkimusaihe sattuu olemaan riittävän hyvä ja sellainen, että tutkimusta tästä aiheesta tarvitaan.