KIRJASTOLAULU

"Kirja se kuulu kirjastoon
Paska se kuuluu perseeseen
Kyrpä se tuulessa heiluu
Kunnankirjastossa...
Porno-osastossa"

Otan tämän runon nyt tässä arvosteltavaksi, vaikka se oikeastaan kuuluisi lyriikkapalstalle, eikä tänne "Kirjat & novellit" -alueelle.

Runosi on siedettävää tasoa suhteessa kotimaisiin nykyrunoilijoihin. Seuraavat pointit tulivat mieleeni:

* Analogisesti ajatellen sijoittaisin itse ensimmäiseen säkeeseen mieluummin verbin "kuuluu" kuin "kuulu". Toisaalta sanavalintasi jättää lukijalle hieman tulkinnanvaraa; onko kyseessä puhekielinen muoto imperfektimuodosta "kuului", vaiko muoto sanasta "kuuluisa"? Ja mikä sitten olisi se kuulu kirjasto?

* Kuuluuko paska perseeseen? Uloshan se sieltä pääsääntöisesti pyrkii, joten tämä päättely ei ole aivan itsestään selvä. Tässäkin on tulkinnanvaraa - sanan "kuuluu" voi ymmärtää kahdella tavalla. Koska paska kuitenkaan ei ääntele, implikatiivinen tulkinta painottuu kuitenkin engl. belong-sanan suuntaan.

* "Kyrpä se tuulessa heiluu kunnankirjastossa". Onko tämä kannanotto kirjastojen määrärahasupistuksiin? Onko jossakin kunnassa kirjastorakennus jo niin huonossa kunnossa, että sisätiloissa tuulee? Entä onko "kyrpä" haukkumanimitys kirjaston johtajalle tyyliin "siellä se kyrpä taas heiluu".

* Pitäisikö kirjastoihin perustaa porno-osasto? Kulttuuriahan se on seksologinen kulttuurikin. Kulttuurissa on pienen kansan voima. Olisi syytä miettiä, onko meillä varaa syrjiä tätäkään, eittämättä suurta mielenkiintoa herättävää aluetta. Ihan hyvä ja pohdinnan arvoinen pointti.

* Itse hieman vierastan tätä nykylyriikan tyyliä, jossa ei käytetä sen enempää alku- kuin loppusointujakaan.

Jo rupesi kirjastolaulu soimaan päässä. Todellista taidetta. Eläköön ACID CINEMA!

Suomi voittoon!