Lämmityslaitteen hyötysuhde

Purkkarilämppärit olen asentanut niin, että pakoputki kulkee eristämättömänä koko pituudeltaan lämmitettävässä tilassa. Hukkalämpöä on ainoastaan se mitä putken päästä karkaa ulos. Pidemmällä putkella sitä olisi vähemmän, mutta menee asennus kömpelöksi. Hiukan erikoista ettei pakokaasuille ole mietitty mitään lämmön talteenottoa vaan ennemminkin ne usein eristetään että pakokaasut menisivät mahdollisimman kuumina harakoille. Lieden pakoputki tekee ylimääräisen lenkin ja laitetuuletin puhaltaa kaapistoon kertyvän lämpimän ilman hyttiin.

Paljon parjattu Wallas 1600 oli helkkarin hyvä lämmitin pieneen purjeveneeseen. Välilaipiosta puhallus kahteen suuntaan ilman putkistoa ja niiden häviöitä. Pakoputki eristämättömänä lämmitettävässä tilassa. Lämpöä piisasi kaikissa keleissä. Ainoa vika oli että käyttötytkin olisi saanut olla laitteen yläreunassa niin laitteen olisi voinut pidemmällä pakoputkella asentaa alemmas jolloin lämmön jakautuminen olisi ollut tasaisempaa. Olisin ostanut toistekin mutta kömpelömpään malliin putkistovetoineen oli tyytyminen.

Anonyymi kirjoitti:

Purkkarilämppärit olen asentanut niin, että pakoputki kulkee eristämättömänä koko pituudeltaan lämmitettävässä tilassa. Hukkalämpöä on ainoastaan se mitä putken päästä karkaa ulos. Pidemmällä putkella sitä olisi vähemmän, mutta menee asennus kömpelöksi. Hiukan erikoista ettei pakokaasuille ole mietitty mitään lämmön talteenottoa vaan ennemminkin ne usein eristetään että pakokaasut menisivät mahdollisimman kuumina harakoille. Lieden pakoputki tekee ylimääräisen lenkin ja laitetuuletin puhaltaa kaapistoon kertyvän lämpimän ilman hyttiin.

Lue lisää

Pakokaasussa on paljon vettä, joka tiivistyy, jos lämpötila laskee paljon. Samalla muodostuu rikkihappoa, joka on ikävä aine.
Rakenteen saa varmaan paremmaksi huotysuhteeltaan, mutta laitteen hinta voi nousta sen verran ettei se ikinä maksa itseään takaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Purkkarilämppärit olen asentanut niin, että pakoputki kulkee eristämättömänä koko pituudeltaan lämmitettävässä tilassa. Hukkalämpöä on ainoastaan se mitä putken päästä karkaa ulos. Pidemmällä putkella sitä olisi vähemmän, mutta menee asennus kömpelöksi. Hiukan erikoista ettei pakokaasuille ole mietitty mitään lämmön talteenottoa vaan ennemminkin ne usein eristetään että pakokaasut menisivät mahdollisimman kuumina harakoille. Lieden pakoputki tekee ylimääräisen lenkin ja laitetuuletin puhaltaa kaapistoon kertyvän lämpimän ilman hyttiin.

Lue lisää

Eristämätön pakoputki pitkin rakenteita on aikamoinen paloturvallisuusriski!

Anonyymi kirjoitti:

Eristämätön pakoputki pitkin rakenteita on aikamoinen paloturvallisuusriski!

Miksi? Metalliverkolla estetty suora kontakti kuumaan pintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pakokaasussa on paljon vettä, joka tiivistyy, jos lämpötila laskee paljon. Samalla muodostuu rikkihappoa, joka on ikävä aine.
Rakenteen saa varmaan paremmaksi huotysuhteeltaan, mutta laitteen hinta voi nousta sen verran ettei se ikinä maksa itseään takaisin.

Lue lisää

No juu, jos sen lämpötilan saa oikein kunnolla laskemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pakokaasussa on paljon vettä, joka tiivistyy, jos lämpötila laskee paljon. Samalla muodostuu rikkihappoa, joka on ikävä aine.
Rakenteen saa varmaan paremmaksi huotysuhteeltaan, mutta laitteen hinta voi nousta sen verran ettei se ikinä maksa itseään takaisin.

Lue lisää

Ei ole ollut polttoöljyssä tai dieselissä rikkiä merkittävästi enää vuosiin. Eli tuossa mielessä lauhtuminen ei ole ongelma. Webaston asennusohje ehdottaa muistaakseni lauhdeveden poistolinjaa pakoputkesta, mutta asennuspaikasta riippuen se on sitten pilssissä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole ollut polttoöljyssä tai dieselissä rikkiä merkittävästi enää vuosiin. Eli tuossa mielessä lauhtuminen ei ole ongelma. Webaston asennusohje ehdottaa muistaakseni lauhdeveden poistolinjaa pakoputkesta, mutta asennuspaikasta riippuen se on sitten pilssissä.

Lue lisää

Ei tuolta mitään lauhdevettä tule, sen verran kuumaa pakokaasu on ja pysyy ellei putki ole erityisen pitkä ja tehokkaasti jäähdytetty. Sen sijaan putken päästä voi tulla vettä sisään ja se ei saa päätyä lämppäriin.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi? Metalliverkolla estetty suora kontakti kuumaan pintaan.

Metalliverkko ei estä pölyä tai rasvaa kertymästä. Se vasta palaakin iloisesti.
Pakoputken/savupiipun eristämiseen löytyy materiaaleja, jotka ovat turvallisia.

Jos haluua, niin palokaasun voi johdattaa vesisäilön läpi ja käyttää vettä lämmittämiseen. Esimerkiksi Bowmanilta löytyy valmiita ratkaisuja. Senkun ruuvaa paikalleen.

Anonyymi kirjoitti:

Pakokaasussa on paljon vettä, joka tiivistyy, jos lämpötila laskee paljon. Samalla muodostuu rikkihappoa, joka on ikävä aine.
Rakenteen saa varmaan paremmaksi huotysuhteeltaan, mutta laitteen hinta voi nousta sen verran ettei se ikinä maksa itseään takaisin.

Lue lisää

Ei kait nykyisessä dieselissä ole rikkiä, niin mistä sitä ilmaantuisi? Katsoin nesteen tuotteista pro ja futura ovat rikkivapaita, lämmitys polttoöljyssä on rikkiä joten ilmeisesti sinulla on tupaöljylle ja dieselille omat tankit veneessäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Metalliverkko ei estä pölyä tai rasvaa kertymästä. Se vasta palaakin iloisesti.
Pakoputken/savupiipun eristämiseen löytyy materiaaleja, jotka ovat turvallisia.

Jos haluua, niin palokaasun voi johdattaa vesisäilön läpi ja käyttää vettä lämmittämiseen. Esimerkiksi Bowmanilta löytyy valmiita ratkaisuja. Senkun ruuvaa paikalleen.

Lue lisää

Ja miksi sinne rasvaa kertyisi? Näkösällä koko ajan niin ei sitä pölyisenä jaksa katsella vaan imuroidaan siinä missä muukin vene. Ei ero mitenkään kamiinan savupiipusta. Enemmän se lämppäri itsessään pölyä kerää kun ilmaa ahdetaan läpi. Äkkiä sen hajusta huomaa jos sinne on pölyä kertynyt. Paljon harvemmin tulee esim. auton konetila putsattua ja siellä sentään on kaikenlaista öljyä ja moskaa eikä turbo ja pakosarja ole mitenkään eristetty, ei ole vielä palanut mikään omista autoista sen takia.

Hyötysuhde mitataan tilalämmittimissä, jotka kuuluvat EU direktiivin mukaan mittausten piiriin siten, että lasketaan palokammioon menevä polttoaineen energia ja mitataan pakoputkesta ulos tulevan hukkalämmön energia. Kaikki mitä jää lämmityslaitteeseen on hyötytehoa. Tällöin esimerkiksi kuoren läpi jne haihtuva lämpö on hyötytehoa.

Näissä mittauksissa Safiren mökkilämmitin saavutti parhaimmillaan yli 80% hyötysuhten mökkikaminalla, jossa on vapaa konvektio ja suhteellisen lyhyt pakoputki, jossa on lämmön talteenotto.

Venelämmittimissä näitä mittauksia ei ole toteutettu, mutta voidaan olettaa, että pakotetulla konvektiolla ja pidemmällä lämmön talteenottavalla pakoputkella hyötysuhde on huomattavasti suurempi.

Myöskin kannattaa huomioida noiden kotimaisten lämmittimien lämmönvaihtimen koko verrattuna saksalaisiin todpedoihin. Ne on huomattavasti pienempiä pinta-alaltaan, jolloin hukkaa tulee enemmän. Näitä lämmittimiä ei ole suunniteltu energiatehokkuuden, eikä äänitason suhteen optimaaliseksi. Ainoa peruste on koon suhteessa tehoon. Jos hyötysuhde on hieman pienempi, ei sillä tässä mittakaavassa ole mitään merkitystä.

Pakokaasut saattaa tuntua ja ovatkin kuumia, mutta kun suhteutetaan se ilmamäärään ja virtausnopeuteen, ei siellä niin paljon energiaa ole, kuin sieltä putken päästä mitattuna.

Venelämmityksessä loppujenlopuksi ei ole kovin suurta merkitystä, onko hyötysuhde 70 vai 80%, jos polttoaineenkulutus mitataan desiliitroina tunnissa.

Jos haluaa ottaa kaiken lämmön ehdottomasti talteen, voi tehdä esimerkiksi venttiilin, jolla lämmittimen pakokaasut ohjataan syttymisen jälkeen sinne veneen sisätiloihin. Silloin sekin lämpö saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti.

vanhami kirjoitti:

Hyötysuhde mitataan tilalämmittimissä, jotka kuuluvat EU direktiivin mukaan mittausten piiriin siten, että lasketaan palokammioon menevä polttoaineen energia ja mitataan pakoputkesta ulos tulevan hukkalämmön energia. Kaikki mitä jää lämmityslaitteeseen on hyötytehoa. Tällöin esimerkiksi kuoren läpi jne haihtuva lämpö on hyötytehoa.

Näissä mittauksissa Safiren mökkilämmitin saavutti parhaimmillaan yli 80% hyötysuhten mökkikaminalla, jossa on vapaa konvektio ja suhteellisen lyhyt pakoputki, jossa on lämmön talteenotto.

Venelämmittimissä näitä mittauksia ei ole toteutettu, mutta voidaan olettaa, että pakotetulla konvektiolla ja pidemmällä lämmön talteenottavalla pakoputkella hyötysuhde on huomattavasti suurempi.

Myöskin kannattaa huomioida noiden kotimaisten lämmittimien lämmönvaihtimen koko verrattuna saksalaisiin todpedoihin. Ne on huomattavasti pienempiä pinta-alaltaan, jolloin hukkaa tulee enemmän. Näitä lämmittimiä ei ole suunniteltu energiatehokkuuden, eikä äänitason suhteen optimaaliseksi. Ainoa peruste on koon suhteessa tehoon. Jos hyötysuhde on hieman pienempi, ei sillä tässä mittakaavassa ole mitään merkitystä.

Pakokaasut saattaa tuntua ja ovatkin kuumia, mutta kun suhteutetaan se ilmamäärään ja virtausnopeuteen, ei siellä niin paljon energiaa ole, kuin sieltä putken päästä mitattuna.

Venelämmityksessä loppujenlopuksi ei ole kovin suurta merkitystä, onko hyötysuhde 70 vai 80%, jos polttoaineenkulutus mitataan desiliitroina tunnissa.

Jos haluaa ottaa kaiken lämmön ehdottomasti talteen, voi tehdä esimerkiksi venttiilin, jolla lämmittimen pakokaasut ohjataan syttymisen jälkeen sinne veneen sisätiloihin. Silloin sekin lämpö saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti.

Lue lisää

Lasketaanpa vähän hyötysuhteita. Oletetaan, että kaikki diesel palaa, mikä on varsin hyvä oletus. Stokiometrisisti polttaen diesel tarvitsee n. 14,5 kg ilmaa 1 kg dieseliä kohti eli pakokaasua syntyisi 15,5 kg. Tällöin CO2:n tilavuusosuus pakokaasusta olisi hiukan yli 13%. Saksalaiset lämppärit säädetään n. 10% CO2:een täydellä ja reilut 6% osateholla. Tällöin 1 kg dieseliä synnyttää täydellä teholla n. 20 kg ja osateholla reilut 30 kg pakokaasuja.

Jos hyötysuhde lasketaan vain pakokaasun lämpöhäviöistä, saadaan 10% CO2:lla n. 5%/100 C ja 6 % n. 8%/100C.

Jos siis saksalaisen lämppärin pakokaasu kuumenee 300 C yli ulkoilman, on sen hyötysuhde 85%. Tuota suuruusluokkaa on noiden pakokaasut täydellä teholla. Riippuu tietysti pakoputken pituudesta ja eristyksestä miten kuumaa tulee ulos saakka.

Täällä mainitaan 440 C mitattuna Eber D2:sta ilman pakoputkea 10 C lämpötilassa. Silloin siis hyötysuhde olisi 78%. Tuolla mainitaan 84-86%. Oikeasti tietysti on pakoputki. Omasta D4:sta en ole saanut yli 300 C mitattua n. 2 m eristetyn pakoputken jälkeen.

https://www.letonkinoisvarnish.co.uk/eberspacher_faq.html

Siis ammattilainen. Ollaanko me kaikki tee se itseasentajat rikollisia?

Ihan saa itse asentaa eikä valmistajan asennusohjeissakaan ehdottomasti vaadita eristeitä. Päinvastoin, kun itse halusin eristää tuplapakoputken totesi valmistajan edustaja ettei sitä tarvitse eristää. Minä halusin kuitenkin eristää mutkat joissa sisäputki on pidemmällä matkalla kontaktissa ulkoputken kanssa ja ulkoputki siitä kohtaa on kontaktissa lasikuiturakenteen kanssa. Perusteltuani syyn sain eristeen veloituksetta. Toisaalla eristämätön pakoputki lämmittää oleskelutilaa ja metalliverkko estää turvallisesti lähikontaktin kuuman pinnan kanssa.läpiviennin kohdalla on sitten taas eriste. Asentajahan tietysti aina vastaa asennuksestaan oli kyseessä sitten ammattilainen tai amatööri, ja vastuu säilyy vaikka veneensä myy. Sama koskee omatoimisesti maahantuotuja kiinanpommeja, niiden teknisestä rakenteista ja materiaalivalinnoista (esim. asbesti) vastaa maahantuoja vaikka ei olisi itse laitetta asentanut.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan saa itse asentaa eikä valmistajan asennusohjeissakaan ehdottomasti vaadita eristeitä. Päinvastoin, kun itse halusin eristää tuplapakoputken totesi valmistajan edustaja ettei sitä tarvitse eristää. Minä halusin kuitenkin eristää mutkat joissa sisäputki on pidemmällä matkalla kontaktissa ulkoputken kanssa ja ulkoputki siitä kohtaa on kontaktissa lasikuiturakenteen kanssa. Perusteltuani syyn sain eristeen veloituksetta. Toisaalla eristämätön pakoputki lämmittää oleskelutilaa ja metalliverkko estää turvallisesti lähikontaktin kuuman pinnan kanssa.läpiviennin kohdalla on sitten taas eriste. Asentajahan tietysti aina vastaa asennuksestaan oli kyseessä sitten ammattilainen tai amatööri, ja vastuu säilyy vaikka veneensä myy. Sama koskee omatoimisesti maahantuotuja kiinanpommeja, niiden teknisestä rakenteista ja materiaalivalinnoista (esim. asbesti) vastaa maahantuoja vaikka ei olisi itse laitetta asentanut.

Lue lisää

Tuplapakoputki ei samalla lailla kuumene. Siinähän kylmä paloilma virtaa kuuman pakokaasun ulkopuolella. Saksalaisilla lämppäreillä ja niiden venäläisillä kopioilla polttaa veneen melko herkästi, jos ei eristä pakoputkea.

Anonyymi kirjoitti:

Tuplapakoputki ei samalla lailla kuumene. Siinähän kylmä paloilma virtaa kuuman pakokaasun ulkopuolella. Saksalaisilla lämppäreillä ja niiden venäläisillä kopioilla polttaa veneen melko herkästi, jos ei eristä pakoputkea.

Lue lisää

Kyllä sillä tuplapakoputkellakin näppinsä polttaa ja herkät materiaalit vaurioituvat. Siksi laitoin eristesukkaa päälle kuumimpaan mutkaan joka asennuksessani on 180 asteen mutka heti itse laitteesta. Eipä silti, ei Wallaksen lieden yksinkertaiselle pakoputkellekaan ole mitenkään pakollista sitä eristettä laittaa. Ohjeessa vaan sanotaan että pidettävä erillään palavista materiaaleista ja että lämmöneristesukkaa on lisätarvikkeena saatavana. Asennuspaikka sen määrittelee tarvitaanko eristettä.