Vanhemmille

nimellä eilinen dokkari, saat lisää realityä.

Toivottavasti paikkakunnaltasi löytyy muitakin ruokailu paikkoja. Minä itse kierrän kaukaa nämä ns."lastentarhat" sillä minä haluan ruokailessani suhteellisen rauhallisen ilmapiirin. Onneksi on muitakin vaihto ehtoja kuin Rosso, Pizzapuhvet ja hampurilaispaikat.

Kerroppa nyt pikku vinkki meille kirkuvien kakaroiden vanhemmille että kuinka ne saa hiljaiseksi?

Osittain olen samaa mieltä kuin aloittajakin, mutta jos haluaa rauhassa syödä lounaan, niin tuskin pikaruokapaikat ovat siihen tarkoitukseen parhaita. Niissä kun on leikkipaikat ja meteliä taatusti. Ja mielestäni mäkkäreissä yms. saakin metelöidä. Mutta jos sinne syömään eksyn, niin siitä en tykkää, että pöydän reunalle tulee jonkun pikku kullannuppu norkoilemaan ja työntää käsiään pöydälle tai tarjottimelle. Yleensä kun ne pikku kätöset ovat ensin lääppineet likaista lattiaa, sitten niitä on vähän imeskelty ja sitten kaivettu nenää, ja sitten kun tullaan ilman lupaa napsimaan minun ranskalaisiani, niin siinä vaiheessa -valitettavasti- palaa meikäläisen pinna. Eli hiukan niiden rakkauden hedelmien perään voisi katsoa ns. perheravintoloissakin.

Onhan se kieltämättä kamalaa, että lapsiperheetkin saavat käydä ruokaravintoloissa, kaupoissa, virastoissa jne. ja jopa matkustaa linja-autossa. Et taida tietää, että lapsesta ei ole yhtä mielenkiintoista istua hiljaa paikallaan kuin aikuisista. Ja että esim. alle vuoden ikäistä (ainakin) ei välttämättä todellakaan vain komentamalla saa hiljenemään. Jos lapsella tulee siellä linja-autossa vaikka paskat vaippaan ja peppu on ennestään punainen, niin minusta on kyllä aika ymmärrettävää, että lapsi huutaa eikä suostu vaikenemaan käskystä. Ja jos äiti alkaisi kesken matkaa vaippaa vaihtamaan, niin tuskinpa sekään olisi muista matkustajista miellyttävää. Tai ehkä lasta ei saa viedä linja-autoon ennen kuin osaa hallita rakkonsa ja suolensa toiminnan?

Hampurilaisravintoloissa on usein pallomeriä ja kiipeilytelineitä lasten viihtyvyyden takia.(Lasten näkökulmasta paikka, jossa on vain pöytiä ja tuoleja rivissä, on tuskin kovin houkutteleva, ja lapset ovat asiakkaita siinä missä aikuisetkin.) Jos lapsella on hauskaa pallomeressä (yleensä varmaan on) hän todennäköisesti myös ilmaisee sen jollakin tavalla. Vai tyydytkö itse vain äänettömästi hymyilemään, jos sinulla on hauskaa? Toisaalta leikkiessä voi tulla myös riitaa ja vanhempien kanssa voi tulla riitaa, kuten varmaan sinullekin joskus jonkun kanssa. Lapset eivät välttämättä vielä osaa sellaisissa tilanteissa vain kärsivällisesti hillitä itseään ja säästää kiukkuaan purettavaksi myöhäisempään, sopivampaan ajankohtaan. Miksikö? Koska he ovat lapsia jokaisen asian oppiminen vie oman aikansa. Oletan myös, että jos lapselle sanoo: " No, jos sun on pakko huutaa, niin huuda edes puolet hiljaisemmalla äänellä", hän ei sitä ymmärrä. Sekin on kyllä käsittämätöntä...

Kuinka muuten käytännössä ilmenee se, että muut ihmiset huomioivat lapsiperheet? Siitäkö, etteivät he huuda ruokaravintoloissa ja linja-autoissa? Jos se vaikka johtuisi siitä, että muut kuin lapset ovat aikuisia, jotka ovat enimmäkseen henkiseltä kehitykseltäänkin ohittaneet julkisissa sisätiloissa metelöimisen, vaikkakin tekevät paljon muuta (oikeasti vahingollisempaa). Todennäköisesti et ole itsekään koko lapsuutesi ajan joka paikassa vain nököttänyt hiljaa paikallasi. Niin käyttäytyvä pikkulapsi ei ole lapsi vaan pikkuaikuinen, jonka käyttäytyminen ei joka tapauksessa sekään ole täysin tervettä.

On myönnettävä, että toki on vanhempia, jotka eivät riittävästi huomioi ympäristöään tai/ja joilla on kasvattamisessa ja käytöstapojen opettamisessa runsaasti parantamisen varaa. Iästä riippuen lapselta voi myös vaatia enemmän. 2-vuotiaalta ja 6-vuotiaalta ei voi odottaa samanlaista kieltojen ymmärtämistä ja sääntöjen noudattamista.

Minä tulkitsen ketjun aloittajan kirjoitusta siten, että hän tarkoittaa seuraavaa ongelmaa: jotkut vanhemmat eivät ymmärrä, etteivät heidän kullannuppunsa ole kaikkien mielestä yhtä ihania, ja sen "ihanuuden" sokaisemana eivät älyä toppuuttaa (siis kasvattaa) huutavia ja mekastavia lapsiaan.

Kaikkihan varmaan ymmärtävät, että pieni lapsi saattaa huutaa, kirkua ja käyttäytyä rumasti rajoja kokeillessaan, eikä häntä saa rauhoittumaan heti, vaikka kuinka haluaisi. Pointti lienee siinä, etteivät jotkut edes YRITÄ hillitä ja "kouluttaa" lastaan, mikä juuri ärsyttää monia "ei niin lapsiystävällisiä" kanssaihmisiä. Annetaan vaan vapaasi terrorisoida muita. Väitän, että muksu ei osaa isompanakaan (siis siinä iässäkään, jolloin hänellä jo olisi riittävästi ymmärrystä) käyttäytyä bussissa, ravintolassa tms. julkisissa paikoissa, jos hän on pienestä pitäen saanut riehua ja kirkua niissä mielensä mukaan, vanhempien asiaan puuttumatta. Ja se juuri on monen tämän päivän pullamössöperheen ongelma - lapsia ei osata- tai vielä pahempaa, edes yritetä - kasvattaa muut ihmiset huomioon ottavaksi. Lapset kyllä oppivat ennemmin tai myöhemmin (tietysti vähän lapsesta riippuen, mutta yleensä jo ennen kouluikää) käyttäytymään asianmukaisesti julkisilla paikoilla, kun hänet siihen opetetaan.

oli kyllä ärsyttävää, kun muitten lapset metelöivät ja juoksivat. Ja on se vieläkin.

Omien lasteni kanssa tein alusta alkaen näin: ravintolareissulle jotain pieniä leluja tai piirustusvihko mukaan (samaan tyyliin kuin lentokoneissa, joissa jaetaan tehtävävihkonen kaikille lapsille). Ruokaa odotellessa lapset viihtyivät hiljaa. Nykyään ei tarvita enää viihdykkeitä, vaan lapset osaavat jo odotella ruokaansa kauniisti keskustellen.

Eli jotain tekemistä mukaan, niin ei tarvitse lapsiaan turhaan komennella ja hävetä!

Minun lapseni kirkuu yleensä aina linja-autossa. 1,5 vuotta, eli ikänsä, tehnyt niin. Uskoin aina, että se johtuu lapseni vilkkaudesta. Hän on tempperamnettinen ja impulsiivinen eikä viihdy paikallaan. Koitin lohduttaa tuskastunutta lasta, turhaan. Koitin viihdyttää lauluin, leluin, kirjoin ja höpöttelemällä, turhaan. Koitin olla huomioimatta epäsopivaa käytöstä, jotta en positiivisella huomiolla vahvistaisi tätä huonoa tapaa, turhaan. Silittely, lepertely, turvapehmoeläin, lempikirja, aina niin hyvin uppoava vahingonilo.. Mikään ei auttanut. Vauva-aikana ei kirkumiseltaan syönyt edes tuttia.

Nyt olen oppinut, että lapseni kärsii sensomotorisen integraation häiriöstä, eli hänellä on aistiyliherkkyyttä. Hän kokee kuulo- ja tuntoaistimuksen liian vahvasti eivätkä ne vaimene ajan kanssa, kuten tavallisella ihmisellä. Linja-auton jatkuva kolina, tärinä, humina ja hälinä on lapselleni sietämätöntä kidutusta, joka aiheuttaa fyysisen epämukavuuden tunteen ja esimerkiksi oksentelua ja kipua. Linja-automatkan aikana tulee kuuma, kun vaatteita ei voi riisua astuessa sisään ja alkaa oman pysäkin kohdalla taas pukemaan koko kerrasto päälle. Kuumuus, hiostavat ja hankaavat vaatteet ovat epämukavia kenestä tahansa, mutta si-häiriöstä kärsivälle jotain niin suurta tuskaa, että muut eivät voi edes kuvitella. Lapsella epäillään myös olevan adhd. On ymmärrettävää, ettei ylivilkas viihdy köytettynä rattaisiin.

Varmasti osa huonosti käyttäytyvistä lapsista on kasvatuksen tuloksia. Suurin osa kuitenkin vain tavallisia lapsia, jotka eivät viihdy paikallaan, ovat väsyneitä, nälkäisiä, kuumissaan, kipeänä*, tylsistyneitä, hammas puhkeamassa tai vaipassa vaivaa kakka/pissa. Joillakin voi olla takana jokin tila tai sairaus(vaikea ihottuma, asperger, autismi, adhd, si-häiriö, suolistosairaus, allergia..).

*Ennen kuin kukaan huutelee, miksi joku olisi tien päällä kipeän lapsen kanssa, niin tässäpä muutama syy: matkalla lääkäriin, apteekkiin, kotiin sairastamaan paikasta, jossa lapsi kipeytyi, mummolaan sillä vanhempikin kipeä tai uskokaa tai älkää - myös kipeänä olevan lapsen vanhempi joutuu käymään kaupassa ostamassa ruokaa ja vaippoja eikä lasta voi jättää yksin kotiin.

täysin samaa mieltä. ja vastaus kaikille jotka puolustavat huonostikäyttäytyviä lapsia. tavat opetetaan jo kotona... jos turha meluaminen hillitään jo pienenä niin ei ne huuda muuallakaan ja turha sanoo että lapsi siitä kärsii.
väsyneet vanhemmat antavat periksi lapsen huudolle ja se sit näkyy yleisillä paikoilla.
miksi ylipäänsä viedä ja syöttää lapsille roskaruokaa ? jo siinä on todistus siitä miten vanhempana olo jo annettu periksi, ei edes ruokaa viitsitä laittaa.

väsynyt ja nälkäinen lapsi kiukuttelee... normaalia mutta viekää se silloin kotia.
lapsi ymmärtää enemmän kuin uskotaan mutta vaatii kärsivällisyyttä vanhemmilta jota ei kaikilla ole.
lapsi ei ole ongelma vaan vanhempi.
nimimerkille " ennen omia lapsia" mä tein samoin omani kanssa. mutta hän oli myös tottunut kotiruokaan eikä suostunut syömään hampurilaisia tai muuta joten hän söi kotona ennen kuin me lähdimme ravintolaan. mukana oli kylläinen ja tyytyväinen lapsi.