Miten mitata aikaa?

Seuraava keskustelu samasta aiheesta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16399646/mita-eroa-on-ajalla-ja-kellolla#comment-102498527

... ja jatkuu ikäänkuin tätä aiempaa ei koskaan olisi käyty. Vastailun hyödyllisyyden asettaisin kyseenalaiseksi.

Eihän ajattelu kuulukaan tieteeseen. Enää nykyään. Tiede on ahdasta ja virkamiesmäistä, ajattelu ei. Filosofian kutsuminen (eli yritykset valehdella sitä) tieteeksi on ajattelun alentamista.

Ei se silti uskontoa ja uskomuksiakaan ole. Idioottimainen ehdotus.

Olet oikeilla jäljillä. Se että on olemassa liikettä, joka on toki olemassa, koska voimme havaita sen, ei todista, että on olemassa aikaa.

Se että on olemassa liikettä todistaa että on olemassa muutosta.

Energia pohjimiltaan on juuri kokonaisliikemäärää.

Aikaa ei ole koskaan havaittu (muuta kuin kellossa) luonnossa tai maailmankaikkeudessa. Ja koska vain havaittavissa olevat asiat voivat olla olemassa, on luonnollisesti niin että aikaa ei tosiaan ole olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeilla jäljillä. Se että on olemassa liikettä, joka on toki olemassa, koska voimme havaita sen, ei todista, että on olemassa aikaa.

Se että on olemassa liikettä todistaa että on olemassa muutosta.

Energia pohjimiltaan on juuri kokonaisliikemäärää.

Aikaa ei ole koskaan havaittu (muuta kuin kellossa) luonnossa tai maailmankaikkeudessa. Ja koska vain havaittavissa olevat asiat voivat olla olemassa, on luonnollisesti niin että aikaa ei tosiaan ole olemassa.

Lue lisää

Ilman aikaa kaikki tapahtumat tapahtuisivat samanaikaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeilla jäljillä. Se että on olemassa liikettä, joka on toki olemassa, koska voimme havaita sen, ei todista, että on olemassa aikaa.

Se että on olemassa liikettä todistaa että on olemassa muutosta.

Energia pohjimiltaan on juuri kokonaisliikemäärää.

Aikaa ei ole koskaan havaittu (muuta kuin kellossa) luonnossa tai maailmankaikkeudessa. Ja koska vain havaittavissa olevat asiat voivat olla olemassa, on luonnollisesti niin että aikaa ei tosiaan ole olemassa.

Lue lisää

Aika on havaittu empiirisesti. Se voidaan havaita esim mitattaessa aikaa maan kiertoradalla olevassa sateliitissa ja maan pinnalla, jolloin aikaero mittausten kesken soittaa varmuudella, että aika on olemassa objektiivisessa todellisuudessa. Sama mittaus voidaan toki tehdä supertarkalla atomikellolla myös kotonasi, jolloin havaitaan aikaero pöydälläsi olevan kellon ja lattiallasi olevan kellon kesken.

Mutta niille joille Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria on kuin hepreaa apinalle, eivät tietenkään ymmärrä kerrotusta mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on havaittu empiirisesti. Se voidaan havaita esim mitattaessa aikaa maan kiertoradalla olevassa sateliitissa ja maan pinnalla, jolloin aikaero mittausten kesken soittaa varmuudella, että aika on olemassa objektiivisessa todellisuudessa. Sama mittaus voidaan toki tehdä supertarkalla atomikellolla myös kotonasi, jolloin havaitaan aikaero pöydälläsi olevan kellon ja lattiallasi olevan kellon kesken.

Mutta niille joille Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria on kuin hepreaa apinalle, eivät tietenkään ymmärrä kerrotusta mitään.

Lue lisää

Kerro tarkemmin millä mittalaitteella tämä sinun kertomasi aika on objektiivisesti havaittu? Atomikellolla ei ainakaan (eikä millään muulla kellolla) mittauksia voi tehdä, koska aika samaistetaan atomikellossa tämän viisareiden (tai osoittimien) lineaariseksi eli tasaväliseksi liikkeeksi. Näin ollen kello ei ainakaan mittaa mitään ulkomaailmassa kuten luonnossa tai maailmankaikkeudessa olevaan omainaisuutta, koska se ei ole mittari (kuten esim. lämpömittari on mittari).

Kello ei täytä mitään mittarille asetettuja perusvaatimuksia. Se voi korkeintaan kelvata mittayksiköksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro tarkemmin millä mittalaitteella tämä sinun kertomasi aika on objektiivisesti havaittu? Atomikellolla ei ainakaan (eikä millään muulla kellolla) mittauksia voi tehdä, koska aika samaistetaan atomikellossa tämän viisareiden (tai osoittimien) lineaariseksi eli tasaväliseksi liikkeeksi. Näin ollen kello ei ainakaan mittaa mitään ulkomaailmassa kuten luonnossa tai maailmankaikkeudessa olevaan omainaisuutta, koska se ei ole mittari (kuten esim. lämpömittari on mittari).

Kello ei täytä mitään mittarille asetettuja perusvaatimuksia. Se voi korkeintaan kelvata mittayksiköksi.

Lue lisää

Minun kellossani viisari värähtää joka kerran kun on jälleen Plancin aika tullut täyteen.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro tarkemmin millä mittalaitteella tämä sinun kertomasi aika on objektiivisesti havaittu? Atomikellolla ei ainakaan (eikä millään muulla kellolla) mittauksia voi tehdä, koska aika samaistetaan atomikellossa tämän viisareiden (tai osoittimien) lineaariseksi eli tasaväliseksi liikkeeksi. Näin ollen kello ei ainakaan mittaa mitään ulkomaailmassa kuten luonnossa tai maailmankaikkeudessa olevaan omainaisuutta, koska se ei ole mittari (kuten esim. lämpömittari on mittari).

Kello ei täytä mitään mittarille asetettuja perusvaatimuksia. Se voi korkeintaan kelvata mittayksiköksi.

Lue lisää

Atomikellossa ei ole viisareita. Ajanm mittaamiseen käytetään atomikellossa atomin resonassitaajuuksia. Atomikellojen vertailun mahdollistamiseksi sekunti määritellään keskimerenpinnan tasossa yleisen suhteellisuusteorian mukaisten aikaerojen eliminoimiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman aikaa kaikki tapahtumat tapahtuisivat samanaikaisesti.

Mutta toisaalta , jos kaikki tapahtumat tapahtuisivat samanaikaisesti, silloin olisi
ainakin yksi ajallinen suhde voimassa, nimittäin "on samanaikainen kuin ".

Luulisi ettei ajattomassa maailmassa ole mitään ajallisia suhteita.

Aikamatkaaja.

Tokihan aika säilyy. Aika on tapahtumien välinen etäisyys. Se on erilainen dimensio kuin tiladimensiot, mutta kuitenkin samantapainen.

Ylllättävää on se, että tälläinen ajaton malli selittää sen, miksi universumin sisäiset oliot kokevat ajan, vaikka itse mallissa ei ole 'nyt' hetkeä lainkaan. Kaikki hetket, menneisyys ja nykyisyys on vain eri etäisyyksien päässä olevia tapahtumia. Mikään hetki ei saa erityisasemaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tokihan aika säilyy. Aika on tapahtumien välinen etäisyys. Se on erilainen dimensio kuin tiladimensiot, mutta kuitenkin samantapainen.

Ylllättävää on se, että tälläinen ajaton malli selittää sen, miksi universumin sisäiset oliot kokevat ajan, vaikka itse mallissa ei ole 'nyt' hetkeä lainkaan. Kaikki hetket, menneisyys ja nykyisyys on vain eri etäisyyksien päässä olevia tapahtumia. Mikään hetki ei saa erityisasemaa.

Lue lisää

Ehkei mallissa ole 'nyt' hetkeä, ei sitä ole todellisuudessakaan, siispä hylkäämme
presentismin.
Ainakin ihmiset tunnistavat 'nyt' ja ajan 'virtaavan' menneisyyteen, tarkemmin
sanoen tuntevat että näin tapahtuisi.

Ihmiselle tulee 'nyt' kokemus kun aivot ovat prosessoineet näköaistimuksen
niin valmiiksi että se tiedostetaan, siihen menee aikaa 0.1-0.3 sekuntia, sen verran
olemme jäljessä todellisuuden 'nytistä' jos sellaista olisi.

Jotta autolla ajo onnistuisi, viive on aika pitkä, aivot tekevät ennusteita siitä
mitä prossesoinnin aikana tapahtuu, tämän tunnemme että ajokokemus on
aukoton sulavasti liikkuva jatkumo, ainakin kokeneilla autoilijoilla.

Ilmeisesti pitää myös hylätä tulevaisuuden ja menneisyyden tapahtumien
'oleminen' jonkin etäisyyden päässä olevina, niin, ajallisina tapahtumina.

Jos 'nyt' ei ole mikään ajan ominaisuus, niin ei sitten menneisyys tai tulevaisuuskaan
ole ajan ominaisuus.

Havaintojen perusteella atomikello kuitenkin mittaa aikaa yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti eri aikaa riippuen kellon sijainnin korkeudesta Maapallon pintaan nähden ja kellon nopeudesta Maapallon pinnalla paikallaan olevaan kelloon verrattuna.

Jos määrittelet omassa kielenkäytössäsi käsitteen aika sellaiseksi ilmiöksi jota ei voi mitata niin silloin sinun määrittelemäsi aika on tieteen ulkopuolella ja kuuluu puhtaasti filosofian tai uskonnon puolelle. Sellaista aikaa ei jo määritelmänsäkään vuoksi voi mitata joten otsikon kysymykseen vastauksena on "Ei mitenkään".

https://en.wikipedia.org/wiki/Atomic_clock

Reaalimaailmassa aikaa mitataan atomikellolla suhteellisella tarkkuudella, joka on luokkaa miljardisosan miljoonasosa. Kvanttikellolla on jo päästy tarkkuuteen miljardisosan miljardisosa.

Anonyymi kirjoitti:

Havaintojen perusteella atomikello kuitenkin mittaa aikaa yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti eri aikaa riippuen kellon sijainnin korkeudesta Maapallon pintaan nähden ja kellon nopeudesta Maapallon pinnalla paikallaan olevaan kelloon verrattuna.

Jos määrittelet omassa kielenkäytössäsi käsitteen aika sellaiseksi ilmiöksi jota ei voi mitata niin silloin sinun määrittelemäsi aika on tieteen ulkopuolella ja kuuluu puhtaasti filosofian tai uskonnon puolelle. Sellaista aikaa ei jo määritelmänsäkään vuoksi voi mitata joten otsikon kysymykseen vastauksena on "Ei mitenkään".

https://en.wikipedia.org/wiki/Atomic_clock

Reaalimaailmassa aikaa mitataan atomikellolla suhteellisella tarkkuudella, joka on luokkaa miljardisosan miljoonasosa. Kvanttikellolla on jo päästy tarkkuuteen miljardisosan miljardisosa.

Lue lisää

Kuten sanoin, kello ei mittaa mitään ulkomaailmassa olevaa asiaa tai ilmiötä. Se kulkee lineaarisesti aina eteenpäin riippumatta siitä mitä reaalimaailmassa tapahtuu.

Kello ei ole mittari. Ei pitäisi olla liian vaiketaa ymmärtää perusasioita, mutta jos on sumentanut aivot höpsismillä, niin sille en voi mitään.

Kysymys ei ole tarkkuudesta, vaan osuvuudesta eli validiteetista; tarkkuudella tee mitään jos mittari on invalidi.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten sanoin, kello ei mittaa mitään ulkomaailmassa olevaa asiaa tai ilmiötä. Se kulkee lineaarisesti aina eteenpäin riippumatta siitä mitä reaalimaailmassa tapahtuu.

Kello ei ole mittari. Ei pitäisi olla liian vaiketaa ymmärtää perusasioita, mutta jos on sumentanut aivot höpsismillä, niin sille en voi mitään.

Kysymys ei ole tarkkuudesta, vaan osuvuudesta eli validiteetista; tarkkuudella tee mitään jos mittari on invalidi.

Lue lisää

Kyllä minun kännykkäni kello toimi aivan hyvin kun äsken kävin ulkomaailmassa viinakaupassa. Toimi se Alepassakin.

Ajan olemus - siis sen olematon luonne - on tieteenfilosofian peruskysymyksiä. Kaikki täysjärkiset tieteenfilosofit sanoisivat, että aika on olematon asia, jota ei ole olemassa ulkomaailmassa, koska sitä ei ole koskaan havaittu ulkomaailmassa.

Kello on keinotekoinen mittari, joka ei mittaa mitään ulkomaailmassa olevaa asiaa. Tietokoneeni digitaalinen kello vain raksuttaa lineaarisesti eteenpäin 0-24 h ja sitten se aloittaa tasavälisen raksuttamisen alusta uudestaan (se ei saavuta koskaan edes 25 tuntia). Ei se mitään todellisuudessa mittaa; se vain pyörii kehää uudestaan ja uudestaan.

Ajan määritelmä on kehällinen. Sanottaessa, että aika on jotain todellista, tehdään kehäpäätelmä.

Kai tieteestäkin on tullut jonkinlaista lastenleikkiä - lapsikin uskoo olemattomiin asioihin.

Muuten Einsteinikin vanhoilla päivillä totesi useaan otteeseen, että aika on vain illuusio, jota ei ole olemassa. Mutta miksi uskoisimme Einsteinia.

Mutta jokaisella on oikeus toki uskoa mihin vain, en minä sitä kritisoi. Mutta tieteentekijöiltä odottaisin edes jonkinlaista älyllistä rehellisyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Ajan olemus - siis sen olematon luonne - on tieteenfilosofian peruskysymyksiä. Kaikki täysjärkiset tieteenfilosofit sanoisivat, että aika on olematon asia, jota ei ole olemassa ulkomaailmassa, koska sitä ei ole koskaan havaittu ulkomaailmassa.

Kello on keinotekoinen mittari, joka ei mittaa mitään ulkomaailmassa olevaa asiaa. Tietokoneeni digitaalinen kello vain raksuttaa lineaarisesti eteenpäin 0-24 h ja sitten se aloittaa tasavälisen raksuttamisen alusta uudestaan (se ei saavuta koskaan edes 25 tuntia). Ei se mitään todellisuudessa mittaa; se vain pyörii kehää uudestaan ja uudestaan.

Ajan määritelmä on kehällinen. Sanottaessa, että aika on jotain todellista, tehdään kehäpäätelmä.

Kai tieteestäkin on tullut jonkinlaista lastenleikkiä - lapsikin uskoo olemattomiin asioihin.

Muuten Einsteinikin vanhoilla päivillä totesi useaan otteeseen, että aika on vain illuusio, jota ei ole olemassa. Mutta miksi uskoisimme Einsteinia.

Mutta jokaisella on oikeus toki uskoa mihin vain, en minä sitä kritisoi. Mutta tieteentekijöiltä odottaisin edes jonkinlaista älyllistä rehellisyyttä.

Lue lisää

Aika on ihmisen keksimä tapa mitata ihmisen keksimää aikaa. Tarkoittaako aika sitten jotain muuta tai onko sitä olemassa konkreettisesti, siihen ei todellakaan voida saada vastausta, koska käsite on ihmisen keksimä.

Mutta sinänsä jos ihminen seuraa mitä hyvänsä maailmankaikkeuden tapahtumia, ihminen voi mitata tapahtumien kestoa, jaksoja jne. ja niihin kuluvaa (keksimäänsä) aikaa keksimillään mittareilla. Näin yksinkertaista se on.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on ihmisen keksimä tapa mitata ihmisen keksimää aikaa. Tarkoittaako aika sitten jotain muuta tai onko sitä olemassa konkreettisesti, siihen ei todellakaan voida saada vastausta, koska käsite on ihmisen keksimä.

Mutta sinänsä jos ihminen seuraa mitä hyvänsä maailmankaikkeuden tapahtumia, ihminen voi mitata tapahtumien kestoa, jaksoja jne. ja niihin kuluvaa (keksimäänsä) aikaa keksimillään mittareilla. Näin yksinkertaista se on.

Lue lisää

Aika on todellinen asia ihmisen aivoissa. Aika on psykologinen käsite.
Ihmisen synnynnäinen aikakäsitys lienee psykologinen fakta, jonka avulla pieni lapsi oppii liikkeen ja tämän tuoman muutoksen vaikutuksen - ja täten oppii syyn ja seurauksen perusperiaatteen; liikkeellä on syy ja liikkeen seuraus on muutos.

Jumala on ihmisen keksimä käsite - ilmeisesti Jumalan olemasaoloon ei saada koskaan vaustausta.

Matematiikka on ihmisen keksimä täsmäkieli - itse asiassa koko tiede on inhimillisen päättelyn seurausta, ja täten seisoo vain hapuillen yhdellä jalalla ... ehkä joskus se seisoo tukevasti kahdella jalalla.

Nähtäväksi jää.

Anonyymi kirjoitti:

Ajan olemus - siis sen olematon luonne - on tieteenfilosofian peruskysymyksiä. Kaikki täysjärkiset tieteenfilosofit sanoisivat, että aika on olematon asia, jota ei ole olemassa ulkomaailmassa, koska sitä ei ole koskaan havaittu ulkomaailmassa.

Kello on keinotekoinen mittari, joka ei mittaa mitään ulkomaailmassa olevaa asiaa. Tietokoneeni digitaalinen kello vain raksuttaa lineaarisesti eteenpäin 0-24 h ja sitten se aloittaa tasavälisen raksuttamisen alusta uudestaan (se ei saavuta koskaan edes 25 tuntia). Ei se mitään todellisuudessa mittaa; se vain pyörii kehää uudestaan ja uudestaan.

Ajan määritelmä on kehällinen. Sanottaessa, että aika on jotain todellista, tehdään kehäpäätelmä.

Kai tieteestäkin on tullut jonkinlaista lastenleikkiä - lapsikin uskoo olemattomiin asioihin.

Muuten Einsteinikin vanhoilla päivillä totesi useaan otteeseen, että aika on vain illuusio, jota ei ole olemassa. Mutta miksi uskoisimme Einsteinia.

Mutta jokaisella on oikeus toki uskoa mihin vain, en minä sitä kritisoi. Mutta tieteentekijöiltä odottaisin edes jonkinlaista älyllistä rehellisyyttä.

Lue lisää

"Tietokoneeni digitaalinen kello vain raksuttaa lineaarisesti eteenpäin 0-24 h ja sitten se aloittaa tasavälisen raksuttamisen alusta uudestaan (se ei saavuta koskaan edes 25 tuntia). Ei se mitään todellisuudessa mittaa; se vain pyörii kehää uudestaan ja uudestaan."

Väärin, se lykkää 24 tunnin välein päivämäärää yhdellä päivällä eteenpäin, sitten kuukautta, vuotta... Eli jatkumoa.

Miksi et moiti tietokonettasi siitä, että se 60 sekunnin jälkeen aloittaa taas alusta? Tai tunnin jälkeen? Pitäisihän sitä tietää, että 24 tunnin jälkeen tulee vuorokausi jne.

Tekofilosofista pöljäilyä, kun ei edes ajan mittayksiköitä tunne.

Anonyymi kirjoitti:

"Tietokoneeni digitaalinen kello vain raksuttaa lineaarisesti eteenpäin 0-24 h ja sitten se aloittaa tasavälisen raksuttamisen alusta uudestaan (se ei saavuta koskaan edes 25 tuntia). Ei se mitään todellisuudessa mittaa; se vain pyörii kehää uudestaan ja uudestaan."

Väärin, se lykkää 24 tunnin välein päivämäärää yhdellä päivällä eteenpäin, sitten kuukautta, vuotta... Eli jatkumoa.

Miksi et moiti tietokonettasi siitä, että se 60 sekunnin jälkeen aloittaa taas alusta? Tai tunnin jälkeen? Pitäisihän sitä tietää, että 24 tunnin jälkeen tulee vuorokausi jne.

Tekofilosofista pöljäilyä, kun ei edes ajan mittayksiköitä tunne.

Lue lisää

Nyt sekoitat asioita, Päivämäärä ei liity kelloon. Päivämäärä on kalenteriin liittyvä asia ja kalenteri on eri asia kuin kello. Jos ihminen kysyy toiselta: "Mitä kello on?", niin vain imbesilli vastaisi että nyt on perjantai.

Viikonpäivät ovat kalenteriteknisiä asioita.

Ajalla on merkitystä vain mittayksikkönä, ei fyysisenä ilmiönä.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on todellinen asia ihmisen aivoissa. Aika on psykologinen käsite.
Ihmisen synnynnäinen aikakäsitys lienee psykologinen fakta, jonka avulla pieni lapsi oppii liikkeen ja tämän tuoman muutoksen vaikutuksen - ja täten oppii syyn ja seurauksen perusperiaatteen; liikkeellä on syy ja liikkeen seuraus on muutos.

Jumala on ihmisen keksimä käsite - ilmeisesti Jumalan olemasaoloon ei saada koskaan vaustausta.

Matematiikka on ihmisen keksimä täsmäkieli - itse asiassa koko tiede on inhimillisen päättelyn seurausta, ja täten seisoo vain hapuillen yhdellä jalalla ... ehkä joskus se seisoo tukevasti kahdella jalalla.

Nähtäväksi jää.

Lue lisää

"Aika on todellinen asia ihmisen aivoissa. Aika on psykologinen käsite."

Ei ole, koska aika on riipuvainen paikasta. Maan pinnalla aika on eri kuin korkeammalla. Psykologisena käsitteenä se ei voisi näin olla. MOT

Anonyymi kirjoitti:

Aika on ihmisen keksimä tapa mitata ihmisen keksimää aikaa. Tarkoittaako aika sitten jotain muuta tai onko sitä olemassa konkreettisesti, siihen ei todellakaan voida saada vastausta, koska käsite on ihmisen keksimä.

Mutta sinänsä jos ihminen seuraa mitä hyvänsä maailmankaikkeuden tapahtumia, ihminen voi mitata tapahtumien kestoa, jaksoja jne. ja niihin kuluvaa (keksimäänsä) aikaa keksimillään mittareilla. Näin yksinkertaista se on.

Lue lisää

Käsitteet ovat aina ihmisen keksimiä, autonkäsite on keksitty, autot ovat hyvinkin
konkreettisia.
Ei käsitteet tipu taivaasta, kyllä ne vaativat ajattelua.

Miten ajankäsite, se on abstrahoitu tapahtumien järjestyksestä.

Siis, ajankäsite viittaa tapahtumien välisiin ajallisiin suhteisiin.

Kello on laite, joka tuottaa tasavälisiä kellotapahtumia, joita sitten voi verrata
muiden tapahtumien suhteisiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Aika on todellinen asia ihmisen aivoissa. Aika on psykologinen käsite."

Ei ole, koska aika on riipuvainen paikasta. Maan pinnalla aika on eri kuin korkeammalla. Psykologisena käsitteenä se ei voisi näin olla. MOT

Lue lisää

Kello on riippuvainen paikasta, aika joka on filosofisesti ideaalityyppi, riippuu mittakaavasta. Ajassa on ulottuvuuksia yhtä paljon kuin on mittakaavoja tarkastella aikaa - siis ääretön määrä.

Anonyymi kirjoitti:

Käsitteet ovat aina ihmisen keksimiä, autonkäsite on keksitty, autot ovat hyvinkin
konkreettisia.
Ei käsitteet tipu taivaasta, kyllä ne vaativat ajattelua.

Miten ajankäsite, se on abstrahoitu tapahtumien järjestyksestä.

Siis, ajankäsite viittaa tapahtumien välisiin ajallisiin suhteisiin.

Kello on laite, joka tuottaa tasavälisiä kellotapahtumia, joita sitten voi verrata
muiden tapahtumien suhteisiin.

Lue lisää

Aika ei ole vain käsite. Se on todellisuudessa havaittava asia ja eri korkeuksissa eri pituinen.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ei ole vain käsite. Se on todellisuudessa havaittava asia ja eri korkeuksissa eri pituinen.

Toisaalta, aikaa itseään ei havaita suoraan, meillä ei ole aika-aistia eikä mikään laite mittaa aikaa aidosti.
Kellot eivät mittaa aikaa, ne vain tuottavat 86400 sekuntia/vrk , ei mitään muuta.

Kellot voidaan laittaa teorioiden ehdottamiin paikkoihin, vaikka kukkulan huipulle ja verrata sitä alempana oleva kellon käyntiin, tästä erikäyntisyydestä me sitten päättelemme ajasta tiettyjä asioita, teorioiden kehyksen mukaan.

Aika on kuitenkin meille käsitteellinen asia, meillä on kellot ja niiden tuottamat sekunnit, tämä kaikki tietyssä aika-avaruus ympäristössä, tämä objektiivinen puoli asiasta ei kuitenkaan paljasta meille Aikaa itseään, tarvitaan ainakin yksi käsitteelinen hyppy lisää
jotta saamme jonkinlaisen tulkun asiaan.

Voitaisiin sanoa että Aikaa koskeva aineistomme sisältää Ajan subjektiivista että Ajan
objektiivista aineistoa.
Ajalla on objektiivinen puolensa ja meillä on subjektiivinen tulkinta siitä.

Jos Aika on olemassa objektiivisesti, sillä on myös objektiivisia ominaisuuksia, nämä on
mahdollista havaita, vaikka videoida ne.

Aikakäsitteen abstraktiivisuus hämärtää tehokkaasti miten nuo ominaisuudet olisivat havaittavissa.

Einsteinin mukaan todellisuus muodostuu tapahtumista ja niiden ajallisista suhteista, temporaaleista, jos näin on, on mahdollista että temporaalit ovat objektiivisia, jopa kuvattavissa ja videoitavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta, aikaa itseään ei havaita suoraan, meillä ei ole aika-aistia eikä mikään laite mittaa aikaa aidosti.
Kellot eivät mittaa aikaa, ne vain tuottavat 86400 sekuntia/vrk , ei mitään muuta.

Kellot voidaan laittaa teorioiden ehdottamiin paikkoihin, vaikka kukkulan huipulle ja verrata sitä alempana oleva kellon käyntiin, tästä erikäyntisyydestä me sitten päättelemme ajasta tiettyjä asioita, teorioiden kehyksen mukaan.

Aika on kuitenkin meille käsitteellinen asia, meillä on kellot ja niiden tuottamat sekunnit, tämä kaikki tietyssä aika-avaruus ympäristössä, tämä objektiivinen puoli asiasta ei kuitenkaan paljasta meille Aikaa itseään, tarvitaan ainakin yksi käsitteelinen hyppy lisää
jotta saamme jonkinlaisen tulkun asiaan.

Voitaisiin sanoa että Aikaa koskeva aineistomme sisältää Ajan subjektiivista että Ajan
objektiivista aineistoa.
Ajalla on objektiivinen puolensa ja meillä on subjektiivinen tulkinta siitä.

Jos Aika on olemassa objektiivisesti, sillä on myös objektiivisia ominaisuuksia, nämä on
mahdollista havaita, vaikka videoida ne.

Aikakäsitteen abstraktiivisuus hämärtää tehokkaasti miten nuo ominaisuudet olisivat havaittavissa.

Einsteinin mukaan todellisuus muodostuu tapahtumista ja niiden ajallisista suhteista, temporaaleista, jos näin on, on mahdollista että temporaalit ovat objektiivisia, jopa kuvattavissa ja videoitavissa.

Lue lisää

Ajan voi havaita jokainen ihminen koko ajan. Aika liittyy erottamattomasti jokaisen olemassa olemiseen. Ihminen ei voisi tiedostaa mitään maailman tapahtumia ilman aikaa, eikä edes ajatella, koska mielen ilmiöt tapahtuvat ajasta riippuen.

Tämä ajan kulun edellytys kaikelle kokemukselle ei ole subjektiivinen kokemus, vaan kysymys on objektiivisesta edellytyksestä ihmisen ja hänen maailmansa suhteessa.

Subjektiivista ajan kokemuksessa on korkeintaan ajan kulumiseen liittyvät tunteet, kun ihminen saattaa tuntea ikävystyneensä samassa ajassa kuin toinen on innoissaan taphtuneesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ajan voi havaita jokainen ihminen koko ajan. Aika liittyy erottamattomasti jokaisen olemassa olemiseen. Ihminen ei voisi tiedostaa mitään maailman tapahtumia ilman aikaa, eikä edes ajatella, koska mielen ilmiöt tapahtuvat ajasta riippuen.

Tämä ajan kulun edellytys kaikelle kokemukselle ei ole subjektiivinen kokemus, vaan kysymys on objektiivisesta edellytyksestä ihmisen ja hänen maailmansa suhteessa.

Subjektiivista ajan kokemuksessa on korkeintaan ajan kulumiseen liittyvät tunteet, kun ihminen saattaa tuntea ikävystyneensä samassa ajassa kuin toinen on innoissaan taphtuneesta.

Lue lisää

Aikaa itseään ei voi havaita, tapahtumien välisiä ajallisia suhteita kylläkin.

Se on vähän eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Aikaa itseään ei voi havaita, tapahtumien välisiä ajallisia suhteita kylläkin.

Se on vähän eri asia.

Mitä se "aikaa itseää" tarkoittaa? Mitä siis yrität havaita, jos yrität?

Aika havaitaan seuraamalla tapahtumien välisiä suhteita. Sitä se ajan kulku on.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä se "aikaa itseää" tarkoittaa? Mitä siis yrität havaita, jos yrität?

Aika havaitaan seuraamalla tapahtumien välisiä suhteita. Sitä se ajan kulku on.

Aikaa on mietitty perinteisesti metafyysisena ilmiönä, se on jotakin joka tulee idealismin tai realismin perusteista, tajunnasta tai fyysisen todellisuuden rakenteista.

Meidän näissä keskusteluissa on muutamia päälinjoja.

Heikkoa idealismia.
- aika on vain käsite
- aika on mielle
-aika on vain meidän mittayksikkö

Heikkoa realismia.
-aika on kellossa, eri tulkintoja
-kello ei tunnista aikaa mitenkään.
-aika on objektiivisempi mittayksikkö.

Vähälle jääneet.
-Newtonin absoluuttinen aika.
-tapahtumat ajan primitiiveina.

Puuttui kokonaan.
-Amerikkalaista aika keskustelua hallitseva, tapahtuma liikkuu is Future, is Now, is Past.
Missä future, now ja past ovat tapahtumien ajallisia ominaisuuksia.

Suomessa menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat eri merkityksessä.

Suomessa on, tulevaisuudessa olevaa ei voi vielä tavata, nykyhetkessä olevan voi tavata, menneisyydessä olevaa ei enää voi tavata.

Ahtisaari oli aikoinaan neuvottelemassa rauhasta Serbiassa, silloin serbialainen vastapuoli naustiskeli historiallisilla kohokohdilla jotka oikeuttivat Serbian nykyään ties mihin.
Siihen Ahtisaari, meillä Suomessa on sananlasku, menneen talven lumilla ei voi hiihtää.
Meillä oli näköjään erilainen menneisyys näkemys.

Linkki unohtui: https://www.tindie.com/products/nsayer/gps-clock/

Tuommoinen nyt "tikittää" ikkunalaudalla.

Anonyymi kirjoitti:

Linkki unohtui: https://www.tindie.com/products/nsayer/gps-clock/

Tuommoinen nyt "tikittää" ikkunalaudalla.

Lue lisää

Laita alumiinifolio vehkeesi ympärille. Punnitse folio ja kerro sitten paljonko se vaikutti aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Laita alumiinifolio vehkeesi ympärille. Punnitse folio ja kerro sitten paljonko se vaikutti aikaan.

Jos heilutan mojoa kellon edessä, mitään ei tapahdu. Kello ei tosiaankaan reagoi millään tavalla liikkeeseen, joten ilmeisesti sillä ei ole mitään tekemistä liikkeen kanssa. Kello vain tikittää tasaisesti eteenpäin ottamatta huomioon mojoni liikettä.

Miksi kello ei pysty identifoimaan liikettäni?

GPS-vastaanottimen on tiedettävä aika nanosekuntien tarkkuudella. Yhden nanosekunnin virhe ajanmäärityksessä aiheuttaa 0.3 metrin virheen. Kaupasta saa valmiita synkronointiin soveltuvia gps - moduuleita joiden avulla saa omaan koejärjestelyynsä lähes atomikellon tarkkuden ajan määritykseen.

Sanovat, että myös aika syntyi alkuräjähdyksessä. Siitä alkoivat siis tapahtumat.

Anonyymi kirjoitti:

Sanovat, että myös aika syntyi alkuräjähdyksessä. Siitä alkoivat siis tapahtumat.

Sanoa, että aika syntyi aikojen alussa - eikö tämä ole jo kaksinkertainen valhe?

Näin on! Tottakai aika on olemassa. Kaikki mitä ihminen on kyennyt havaitsemaan sisältää tapahtumia joita ihminen voi mitata ajalla. Ajan pysähtyminen on vain teoriaa ja toisaalta jos aika pysähtyy jossain, so what. Esim. jos ennen alkuräjähdystä ei ollut tapahtumia eikä aikaa, sen jälkeen sitä taas oli jne., ja toisaalta se ajatonkin tila on jonkin pituinen ajassa tai ainakin se päättyi. Toisaalta taas jos ei ole aikaa, ei ole myös mitään muutakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on! Tottakai aika on olemassa. Kaikki mitä ihminen on kyennyt havaitsemaan sisältää tapahtumia joita ihminen voi mitata ajalla. Ajan pysähtyminen on vain teoriaa ja toisaalta jos aika pysähtyy jossain, so what. Esim. jos ennen alkuräjähdystä ei ollut tapahtumia eikä aikaa, sen jälkeen sitä taas oli jne., ja toisaalta se ajatonkin tila on jonkin pituinen ajassa tai ainakin se päättyi. Toisaalta taas jos ei ole aikaa, ei ole myös mitään muutakaan.

Lue lisää

"Totta kai, ehdottomasti" on juuri tieteen filosofian perusajatusten mukaista. Tottahan toki pimeä ainekin ole olemassa. Puhumattakaan eetterin pyörteistä.

Tai sitten ei. Nykytieteentekijä ei ole suhtautua omiin höpinöihinsä edes kriittisesti, saati sitten että skeptisesti havainnoisi maailmaa.

Muisti riittää menneisyyden tajuamiseksi, ei siihen aikaa tarvita. On vain erilaista muistia, nykyhetki on työmuistisssa työn alla, menneisyys siltä osin kuin ihminen muistaa on pitkäkestoisessa muistissa.

Mitä muuten tarkoitat sanoilla aika ja tietoisuus? Nimittäin mitään sellaista ei ole olemassa, jota ei aistein tai mittalaittein voi havaita.

Ei universiumissa ole mitään aikaa jota voisi hidastua - mistä ihmeestä olet tälläisen käsityksen saanut?

Anonyymi kirjoitti:

Muisti riittää menneisyyden tajuamiseksi, ei siihen aikaa tarvita. On vain erilaista muistia, nykyhetki on työmuistisssa työn alla, menneisyys siltä osin kuin ihminen muistaa on pitkäkestoisessa muistissa.

Mitä muuten tarkoitat sanoilla aika ja tietoisuus? Nimittäin mitään sellaista ei ole olemassa, jota ei aistein tai mittalaittein voi havaita.

Ei universiumissa ole mitään aikaa jota voisi hidastua - mistä ihmeestä olet tälläisen käsityksen saanut?

Lue lisää

Nimenomaan... Aikaa mitataan kellolla ja tietoisuutta voi mitata monellakin eri mittalaitteella, jopa aisteilla yms.

Jos taas lähdetään siitä, onko mikään oikeasti mitään, silloin ei ole myöskään aikaa koska mikään ei ole mitään, pelkkää harhaa.

;))

Anonyymi kirjoitti:

Muisti riittää menneisyyden tajuamiseksi, ei siihen aikaa tarvita. On vain erilaista muistia, nykyhetki on työmuistisssa työn alla, menneisyys siltä osin kuin ihminen muistaa on pitkäkestoisessa muistissa.

Mitä muuten tarkoitat sanoilla aika ja tietoisuus? Nimittäin mitään sellaista ei ole olemassa, jota ei aistein tai mittalaittein voi havaita.

Ei universiumissa ole mitään aikaa jota voisi hidastua - mistä ihmeestä olet tälläisen käsityksen saanut?

Lue lisää

Muisti on osa tietoisuutta, tämä selviö.


Aika voi hidastua tai nopeutua voimakkaan gravitaation vuoksi, tämä tieteellisesti todettu.



Vastaamalla minulle elät ja olet ajassa jonka yrität kieltää, ymmärrätkö?

Anonyymi kirjoitti:

Muisti on osa tietoisuutta, tämä selviö.


Aika voi hidastua tai nopeutua voimakkaan gravitaation vuoksi, tämä tieteellisesti todettu.



Vastaamalla minulle elät ja olet ajassa jonka yrität kieltää, ymmärrätkö?

Lue lisää

Aika ei hidastu, eikä nopeudu, vaan toimii aina sopimuksen ja määritelmän mukaisesti, silloin kun havaitsija soveltaa sitä johonkin. Joissain tapauksissa ajan määritelmä on ristiriidassa, mutta ristiriita syntyy havainnon poikkeamasta, eikä ajankulun poikkeamana. Ajan nopetuminen/hidastuminen on siis harha. Havainto on totuus ja totuus löytyy fotonien nopeuden muutoksista, joita aiheuttaa mm. voimakas gravitaatio.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ei hidastu, eikä nopeudu, vaan toimii aina sopimuksen ja määritelmän mukaisesti, silloin kun havaitsija soveltaa sitä johonkin. Joissain tapauksissa ajan määritelmä on ristiriidassa, mutta ristiriita syntyy havainnon poikkeamasta, eikä ajankulun poikkeamana. Ajan nopetuminen/hidastuminen on siis harha. Havainto on totuus ja totuus löytyy fotonien nopeuden muutoksista, joita aiheuttaa mm. voimakas gravitaatio.

Lue lisää

Aika ei hidastu eikä nopeudu. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan aika on eri paikoissa eri. Tähän vaikuttaa gravitaatio.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ei hidastu eikä nopeudu. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan aika on eri paikoissa eri. Tähän vaikuttaa gravitaatio.

Massapisteet muuttuvat avaruudessa jatkuvasti, eikö tämä johda automaattisesti siihen, että ajalla on jatkuvasti hidastumista kiihtymistä. Tietysti ilmiö on paikallinen, koska massiiviset gravitaatiopisteet ovat kaukana toisistaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ei hidastu, eikä nopeudu, vaan toimii aina sopimuksen ja määritelmän mukaisesti, silloin kun havaitsija soveltaa sitä johonkin. Joissain tapauksissa ajan määritelmä on ristiriidassa, mutta ristiriita syntyy havainnon poikkeamasta, eikä ajankulun poikkeamana. Ajan nopetuminen/hidastuminen on siis harha. Havainto on totuus ja totuus löytyy fotonien nopeuden muutoksista, joita aiheuttaa mm. voimakas gravitaatio.

Lue lisää

Emme pysty aistimaan aikaa, eli loogisesti ajatellen emme pysty tietämään myöskään sitä miten aika universaalisesti toimii.
Voidaan esittää hypoteesejä, että aika on aaltoliikettä, aika on yksittäinen syke joka alkaa universumin synnystä ja päättyy sen tuhoon, aika on fotonien liikettä fotonin yksi toimintamuoto. hypoteesit tuntuvat naurettavilta mutta ne on vaikeita kumota.
Käytäpä mielikuvitusta. Jos aurinko saisi sattumalta massiivisen lisän massaansa, vaikka sieppaamalla toisen tähden seurakseen, aurinkokunnan aika hidastuisi sitä mukaa kun tähdet lähestyisivät toisiaan.> > aika hidastuu ja nopeutuu.

Anonyymi kirjoitti:

Emme pysty aistimaan aikaa, eli loogisesti ajatellen emme pysty tietämään myöskään sitä miten aika universaalisesti toimii.
Voidaan esittää hypoteesejä, että aika on aaltoliikettä, aika on yksittäinen syke joka alkaa universumin synnystä ja päättyy sen tuhoon, aika on fotonien liikettä fotonin yksi toimintamuoto. hypoteesit tuntuvat naurettavilta mutta ne on vaikeita kumota.
Käytäpä mielikuvitusta. Jos aurinko saisi sattumalta massiivisen lisän massaansa, vaikka sieppaamalla toisen tähden seurakseen, aurinkokunnan aika hidastuisi sitä mukaa kun tähdet lähestyisivät toisiaan.> > aika hidastuu ja nopeutuu.

Lue lisää

Ymmärrätte yleisen suhteellisuusteorian väärin. Aika ei sen mukaan hidastu eikä nopeudu. Aika vain on eri paikoissa eri verrattuna toiseen paikkaan.

"Käytäpä mielikuvitusta. Jos aurinko saisi sattumalta massiivisen lisän massaansa, vaikka sieppaamalla toisen tähden seurakseen, aurinkokunnan aika hidastuisi sitä mukaa kun tähdet lähestyisivät toisiaan."

Ei. Aurinkokunnan aika kulkee niin kuin kulkee. Massan muutos aiheuttaisi eri ajan verrattuna paikaan, jossa gravitaatio on pienempi (tai vielä suurempi).

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrätte yleisen suhteellisuusteorian väärin. Aika ei sen mukaan hidastu eikä nopeudu. Aika vain on eri paikoissa eri verrattuna toiseen paikkaan.

"Käytäpä mielikuvitusta. Jos aurinko saisi sattumalta massiivisen lisän massaansa, vaikka sieppaamalla toisen tähden seurakseen, aurinkokunnan aika hidastuisi sitä mukaa kun tähdet lähestyisivät toisiaan."

Ei. Aurinkokunnan aika kulkee niin kuin kulkee. Massan muutos aiheuttaisi eri ajan verrattuna paikaan, jossa gravitaatio on pienempi (tai vielä suurempi).

Lue lisää

Maailmankaikkeudessa on paljon voimakkaasti vaihtelevia gravitaatio ilmiöitä ja joukossa käsittämättömän suurta gravitaation aaltomaista liikettä kun kaksi tähteä kieppuu toistensa ympärillä kuolemansyleilyssä ennen yhdistymistä.

Väitätkö tosiaan että tällaisissa tapauksissa , valtavien "vuorovesivoimien" repiessä tähtiparia, aika pysyisi vakiona kyseisessä gravitaatiokieputuksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Maailmankaikkeudessa on paljon voimakkaasti vaihtelevia gravitaatio ilmiöitä ja joukossa käsittämättömän suurta gravitaation aaltomaista liikettä kun kaksi tähteä kieppuu toistensa ympärillä kuolemansyleilyssä ennen yhdistymistä.

Väitätkö tosiaan että tällaisissa tapauksissa , valtavien "vuorovesivoimien" repiessä tähtiparia, aika pysyisi vakiona kyseisessä gravitaatiokieputuksessa.

Lue lisää

Määrittele ajan "vakio". juurihan totesin, että aika on eri paikoissa eri.

Anonyymi kirjoitti:

Määrittele ajan "vakio". juurihan totesin, että aika on eri paikoissa eri.

Tuota noin?
Määritä "paikka" missä "eri ajat" sijaitsevat kyseisessä kahden tähden gravitaatio-AALLOKOSSA.

""Aika" perustuu kykyyn muistaa asioita, jopa melko tarkassa järjesteksyssä, jonka avulla ihmiselle muodostui kyky tunnistaa muutoksia"

Ei pidä paikkaansa. Muisti on osa tietoisuutta, se ei liity aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

""Aika" perustuu kykyyn muistaa asioita, jopa melko tarkassa järjesteksyssä, jonka avulla ihmiselle muodostui kyky tunnistaa muutoksia"

Ei pidä paikkaansa. Muisti on osa tietoisuutta, se ei liity aikaan.

Lue lisää

Russell kirjoitti aikoinaan.

"Haluaisin tutkia aikaa, mutta siihen tarvitsisin tietoa muistista ja jonkun afrikkalaisen
kielen missä ei ole aikamuotoja,"

Anonyymi kirjoitti:

""Aika" perustuu kykyyn muistaa asioita, jopa melko tarkassa järjesteksyssä, jonka avulla ihmiselle muodostui kyky tunnistaa muutoksia"

Ei pidä paikkaansa. Muisti on osa tietoisuutta, se ei liity aikaan.

Lue lisää

Muisti on toki aivoissa, ei tietoisuudessa.

Aika ja tapa ymmärtää ajankulua ovat eri asia, elämme ajassa, siinä ongelman ydin mikä jää aina jäljelle.

Anonyymi kirjoitti:

Muisti on toki aivoissa, ei tietoisuudessa.

Muisti on osa tietoisuutta. Ihminen ei kokisi tietoisuutta niin kuin kokee ilman muistia.

Laatuaika on aikaa jolloin voi vapaasti vetää kotona kännit ilman että muija tai kakarat mölinällään häiritsee.

Laatuaika on sitä, kun ollaan lapsen kanssa (kun muilta kiireiltä ehditään). Näin perheideologiassa kerrotaan.

Ehdottomasrti väärin. Kaikki ovat luonnossa havaittavia ilmiöitä, joita koskee yleinen suhteellisuusteoria. Piste.

Painovoima selittyy suhteellisuusteorialla: Massa kaareuttaa aika-avaruutta. Suhteellisuusteoriassa aika liittyy aina tilaan eli paikkaan. Kausaalisuus etenee eri nopeuksilla eri paikoissa ja ajan etenemisnopeuskin on suhteellista. Jos kaksi avaruusalusta ohittaa toisensa suurella nopeudella, molempien mielestä toisen aika kulkee hitaammin. Nyt-hetki on sekin vain jokaisen havaitsijan oma kokemus. Yhteistä nyt hetkeä ei ole olemassa. On esitetty, että aika-avaruus on massan synnyttämä kenttä. Tämän LQG teorian todistaminen taitaa kuitenkin olla vielä hakusessa...

Moni fyysikko katsoo, että aika on erityisasemassa oleva tilaulottuvuus. Jos laajennamme suhteellisuusteorian mustan aukon tapahtuma-horisontin sisälle, niin ulottuvuudet vaihtavat paikkojaan. Etäisyys mustan aukon keskipisteestä saa yhtälöissä ajan aseman ja ajasta tulee kolmas tilaulottuvuus. Laajennamme tässä suhteellisuusteorian alueelle, jossa se ei välttämättä päde, mutta kaavojen kuperkeikka on mielenkiintoinen.

Järkisyitä kirjoitti:

Painovoima selittyy suhteellisuusteorialla: Massa kaareuttaa aika-avaruutta. Suhteellisuusteoriassa aika liittyy aina tilaan eli paikkaan. Kausaalisuus etenee eri nopeuksilla eri paikoissa ja ajan etenemisnopeuskin on suhteellista. Jos kaksi avaruusalusta ohittaa toisensa suurella nopeudella, molempien mielestä toisen aika kulkee hitaammin. Nyt-hetki on sekin vain jokaisen havaitsijan oma kokemus. Yhteistä nyt hetkeä ei ole olemassa. On esitetty, että aika-avaruus on massan synnyttämä kenttä. Tämän LQG teorian todistaminen taitaa kuitenkin olla vielä hakusessa...

Moni fyysikko katsoo, että aika on erityisasemassa oleva tilaulottuvuus. Jos laajennamme suhteellisuusteorian mustan aukon tapahtuma-horisontin sisälle, niin ulottuvuudet vaihtavat paikkojaan. Etäisyys mustan aukon keskipisteestä saa yhtälöissä ajan aseman ja ajasta tulee kolmas tilaulottuvuus. Laajennamme tässä suhteellisuusteorian alueelle, jossa se ei välttämättä päde, mutta kaavojen kuperkeikka on mielenkiintoinen.

Lue lisää

"Painovoima selittyy suhteellisuusteorialla: Massa kaareuttaa aika-avaruutta. "
Miten massa kaareuttaa avaruutta?

Mikä saa massan kasautumaan tähdiksi ja planeetoiksi juuri tiettyihin paikkoihin ja tietynlaisiin ratoihin (esim. ns. Boden laki) toisiinsa nähden varsinkin kun alkuräjähdyksen oletaan olevan täysin päinvastainen prosessi (vetovoima eli gravitaatio vs laajenevan avaruuden poistyöntävä voima)?

Erityisen suhteellisuusteoria perustuu Michelson-Morley kokeeseen joka mittasi väärää asiaa väärässä paikassa kun ei ottanut huomioon maapallon pyörimisliikettä akselinsa ympäri( ks. Sagnac).

Valitettavasti Sagnacin korjattu koe tehtiin vasta sen jälkeen kuin Einsteinin erityinen suhteellisuusteoria oli jo saavuttanut suuren kannatuksen tiedeyhteisössä jos se olisi tehty ajallisesti ennen Einsteinin julkaisua niin fysiikan historia olisi varmasti hyvin erinäköinen kuin nykyään.

Valonnopeus ei ole vakio vaan muuttuu hitaasti eikä se ns. eetterikään ole todellisuudessa 1800-luvun lopun staattinen ja passiivinen taustailmiö vaan hyvin dynaaminen ja aktiivinen kaiken olemassaolevan aineen tuottaja 0-piste energian ja kvanttifluktuaation avulla jolloin ei tarvita mitään alkuräjähdysmallia vaan todellisuus vastaa enemmänkin jonkinlaista jatkuvaa "luomista" jossa aine kerääntyy tähdiksi ja planeetoiksi eetterissä tai ns. "tyhjiössä" vallitsevan sisäisen stressin (ns. nollasummavektorit ja niiden keskinäiset harmooniset oskillaatiot tai lomittumiset) juuri tiettyihin paikkoihin (esim. Boden laki jolle ei ole olemassa fysikaalista selitystä). Kyseessä lienee jonkinlainen nollasummavektoreiden välinen harmooninen resonanssi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Titiuksen–Boden_laki

"Suhteellisuusteoriassa aika liittyy aina tilaan eli paikkaan. Kausaalisuus etenee eri nopeuksilla eri paikoissa ja ajan etenemisnopeuskin on suhteellista. Jos kaksi avaruusalusta ohittaa toisensa suurella nopeudella, molempien mielestä toisen aika kulkee hitaammin. Nyt-hetki on sekin vain jokaisen havaitsijan oma kokemus. Yhteistä nyt hetkeä ei ole olemassa. "

Yleinen suhteellisuusteoria kaatuu siihen että se tuottaa äärettömyyksiä (singulariteetteja) ja toisaalta sitten taas jotain kvanttigraviaatiota on turha etsiä koska se liittyy tuohon kaikkeuden tyhjiöenergian epätasaisuuksien tuottamaan stressikeskuksiin (ns. nollasummavektorit) joihin syntyvät avaruuden massakeskittymät.

Valonnopeus ei ole myöskään vuorovaikutuksien nopeuden yläraja vaan oikeammin ehkä jonkinlainen rajapinta lokaalin ja nonlokaalin todellisuuden välillä. Esim. lomittumisilmiön samanaikaisuus etäisyydestä riippumatta osoittaa sen että on olemassa nykyhetki ja jonkinlainen universaaliaika etäisyydestä ja nopeudesta riippumatta.

"On esitetty, että aika-avaruus on massan synnyttämä kenttä. Tämän LQG teorian todistaminen taitaa kuitenkin olla vielä hakusessa... "

Tyhjiöenergain sisäiset stressit (nollasummavektorit) synnyttävät massakeskittymät.
Ongelma syntyy siitä että uskotaan sekä yleisen että erityisen suhteellisuusteorian olevan ehdottomasti tosi todellisuuden kuvaus josta sitten seuraa se että kaikki vaihtoiset mallit arvioidaan sitten tuossa relativistisessa viitekehyksessä ja jonkinlainen todistaminen taas edellyttäisi täysin toisenlaista viitekehystä eli toisenlaisia perusoletuksia ja havaintojen tulkintoja. Relativistista fysiikkaa ei voi korjata vain muuttamalla joitain yksittäisiä oletuksia vaan suurinpiirtein kaikki olemassaoleva fysiikka menee täysin uusiksi eikä ole oikeastaan mikään ihme että paradigmojen muutoksia on verrattu jonkinlaiseen uskoon tulemiseen:D

"Moni fyysikko katsoo, että aika on erityisasemassa oleva tilaulottuvuus. Jos laajennamme suhteellisuusteorian mustan aukon tapahtuma-horisontin sisälle, niin ulottuvuudet vaihtavat paikkojaan. Etäisyys mustan aukon keskipisteestä saa yhtälöissä ajan aseman ja ajasta tulee kolmas tilaulottuvuus. Laajennamme tässä suhteellisuusteorian alueelle, jossa se ei välttämättä päde, mutta kaavojen kuperkeikka on mielenkiintoinen."

Musta aukko ilmiönä lienee todellinen mutta tuskin mitenkään suhteellisuusteorioiden mukainen ilmiö vaan ikäänkuin käänteinen tapaus suhteessa aurinkoihin jotka muuntavat tyhjiöenergioiden nollasummavektoreita aineeksi kun taas ns. mustat aukot palauttavat aineen takaisin nollasummavektoreiksi eli tyhjiön stressiksi josta taas syntyy uusi galaksi.

Tällainen kierto mahdollistaa kaikkeuden ajallisen loputtomuuden ilman entropian aiheuttamaa lämpäkuolemaa.

Tässä siis melko korkeaoktaanista spekulaatiota aiheesta josta voi vapaasti ja mielellään olla täysin eri mieltäkin niin ehkä syntyy jotain mielenkiintoista keskustelua jatkossa.... :D

Anonyymi kirjoitti:

"Painovoima selittyy suhteellisuusteorialla: Massa kaareuttaa aika-avaruutta. "
Miten massa kaareuttaa avaruutta?

Mikä saa massan kasautumaan tähdiksi ja planeetoiksi juuri tiettyihin paikkoihin ja tietynlaisiin ratoihin (esim. ns. Boden laki) toisiinsa nähden varsinkin kun alkuräjähdyksen oletaan olevan täysin päinvastainen prosessi (vetovoima eli gravitaatio vs laajenevan avaruuden poistyöntävä voima)?

Erityisen suhteellisuusteoria perustuu Michelson-Morley kokeeseen joka mittasi väärää asiaa väärässä paikassa kun ei ottanut huomioon maapallon pyörimisliikettä akselinsa ympäri( ks. Sagnac).

Valitettavasti Sagnacin korjattu koe tehtiin vasta sen jälkeen kuin Einsteinin erityinen suhteellisuusteoria oli jo saavuttanut suuren kannatuksen tiedeyhteisössä jos se olisi tehty ajallisesti ennen Einsteinin julkaisua niin fysiikan historia olisi varmasti hyvin erinäköinen kuin nykyään.

Valonnopeus ei ole vakio vaan muuttuu hitaasti eikä se ns. eetterikään ole todellisuudessa 1800-luvun lopun staattinen ja passiivinen taustailmiö vaan hyvin dynaaminen ja aktiivinen kaiken olemassaolevan aineen tuottaja 0-piste energian ja kvanttifluktuaation avulla jolloin ei tarvita mitään alkuräjähdysmallia vaan todellisuus vastaa enemmänkin jonkinlaista jatkuvaa "luomista" jossa aine kerääntyy tähdiksi ja planeetoiksi eetterissä tai ns. "tyhjiössä" vallitsevan sisäisen stressin (ns. nollasummavektorit ja niiden keskinäiset harmooniset oskillaatiot tai lomittumiset) juuri tiettyihin paikkoihin (esim. Boden laki jolle ei ole olemassa fysikaalista selitystä). Kyseessä lienee jonkinlainen nollasummavektoreiden välinen harmooninen resonanssi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Titiuksen–Boden_laki

"Suhteellisuusteoriassa aika liittyy aina tilaan eli paikkaan. Kausaalisuus etenee eri nopeuksilla eri paikoissa ja ajan etenemisnopeuskin on suhteellista. Jos kaksi avaruusalusta ohittaa toisensa suurella nopeudella, molempien mielestä toisen aika kulkee hitaammin. Nyt-hetki on sekin vain jokaisen havaitsijan oma kokemus. Yhteistä nyt hetkeä ei ole olemassa. "

Yleinen suhteellisuusteoria kaatuu siihen että se tuottaa äärettömyyksiä (singulariteetteja) ja toisaalta sitten taas jotain kvanttigraviaatiota on turha etsiä koska se liittyy tuohon kaikkeuden tyhjiöenergian epätasaisuuksien tuottamaan stressikeskuksiin (ns. nollasummavektorit) joihin syntyvät avaruuden massakeskittymät.

Valonnopeus ei ole myöskään vuorovaikutuksien nopeuden yläraja vaan oikeammin ehkä jonkinlainen rajapinta lokaalin ja nonlokaalin todellisuuden välillä. Esim. lomittumisilmiön samanaikaisuus etäisyydestä riippumatta osoittaa sen että on olemassa nykyhetki ja jonkinlainen universaaliaika etäisyydestä ja nopeudesta riippumatta.

"On esitetty, että aika-avaruus on massan synnyttämä kenttä. Tämän LQG teorian todistaminen taitaa kuitenkin olla vielä hakusessa... "

Tyhjiöenergain sisäiset stressit (nollasummavektorit) synnyttävät massakeskittymät.
Ongelma syntyy siitä että uskotaan sekä yleisen että erityisen suhteellisuusteorian olevan ehdottomasti tosi todellisuuden kuvaus josta sitten seuraa se että kaikki vaihtoiset mallit arvioidaan sitten tuossa relativistisessa viitekehyksessä ja jonkinlainen todistaminen taas edellyttäisi täysin toisenlaista viitekehystä eli toisenlaisia perusoletuksia ja havaintojen tulkintoja. Relativistista fysiikkaa ei voi korjata vain muuttamalla joitain yksittäisiä oletuksia vaan suurinpiirtein kaikki olemassaoleva fysiikka menee täysin uusiksi eikä ole oikeastaan mikään ihme että paradigmojen muutoksia on verrattu jonkinlaiseen uskoon tulemiseen:D

"Moni fyysikko katsoo, että aika on erityisasemassa oleva tilaulottuvuus. Jos laajennamme suhteellisuusteorian mustan aukon tapahtuma-horisontin sisälle, niin ulottuvuudet vaihtavat paikkojaan. Etäisyys mustan aukon keskipisteestä saa yhtälöissä ajan aseman ja ajasta tulee kolmas tilaulottuvuus. Laajennamme tässä suhteellisuusteorian alueelle, jossa se ei välttämättä päde, mutta kaavojen kuperkeikka on mielenkiintoinen."

Musta aukko ilmiönä lienee todellinen mutta tuskin mitenkään suhteellisuusteorioiden mukainen ilmiö vaan ikäänkuin käänteinen tapaus suhteessa aurinkoihin jotka muuntavat tyhjiöenergioiden nollasummavektoreita aineeksi kun taas ns. mustat aukot palauttavat aineen takaisin nollasummavektoreiksi eli tyhjiön stressiksi josta taas syntyy uusi galaksi.

Tällainen kierto mahdollistaa kaikkeuden ajallisen loputtomuuden ilman entropian aiheuttamaa lämpäkuolemaa.

Tässä siis melko korkeaoktaanista spekulaatiota aiheesta josta voi vapaasti ja mielellään olla täysin eri mieltäkin niin ehkä syntyy jotain mielenkiintoista keskustelua jatkossa.... :D

Lue lisää

"Valonnopeus ei ole vakio vaan muuttuu hitaasti"

Voisitko avata tuota hieman? MItä todisteita on tuolle?

Trexnonar kirjoitti:

"Valonnopeus ei ole vakio vaan muuttuu hitaasti"

Voisitko avata tuota hieman? MItä todisteita on tuolle?

"Voisitko avata tuota hieman? MItä todisteita on tuolle?"

Matematiikka ei ole fysiikkaa joten kaikki vakiot ja singulariteetit ovat jo periaatteessa mahdottomia fysikaalisessa reaalimaailmassa.

Sen jälkeen kun metrin mitan määritelmä sidottiin valonnopeuden "vakioon" niin mitään mahdollisia valonnopeuden fluktuaatioita on mahdoton havaita kun taas ennen sitä uutta määritelmää oli havaittavissa pieniä poikkeamia eri vuosina tehdyissä mittauksissa viime vuosisadalla jotka taas jotkut haluavat kuitata pelkästään mittaustekniikan puutteellisuudella.

Sitten on vielä kvanttifysiikan pohjalta tehty hypoteeseja valonnopeuden vakioisuuden muuttumisesta kuten esim.

https://www.livescience.com/29111-speed-of-light-not-constant.html