Lämsän suvun

on Lämsiä, Lämsän kyläkin.

Kuusamosta ovat ainakin omat juureni 1600-luvulle. Samoin Rovaniemen seudulla ovat muuttaneet.

Olen kiinostunut Lämsä / Lämpsä suvunhistriasta.

Kestilän Lämsä = LÄMPSÄ, onko suvun sama haara.

Markku Lämsä (Lämpsä)

markku.lamsa&pp.sonera.net

Ainakin minun esiisäni muuttivat Säräsniemeltä, nykyinen Vaala, Pulkkilan Mäläskän kylään, 1857 Kestilän sk. muuttaja perheineen Iikka Iikanpoika Lämsä s. 6/2.1816 muutto 5/10.1850

Lämsänsukua kirjoitti:

Kuusamosta ovat ainakin omat juureni 1600-luvulle. Samoin Rovaniemen seudulla ovat muuttaneet.

kuusamosta on isäni äiti alakitkalta

isoisäni suku tullee myös samasta [email protected]

kimmo lämsä kirjoitti:

isoisäni suku tullee myös samasta [email protected]

siis paanajärveltä ja maita ympäriinsä

kimmo lämsä kirjoitti:

siis paanajärveltä ja maita ympäriinsä

saamelaista alkuperää

naitu myös savoon.Olisko ne olleet palvelustyttöjä..Mutta mistä..onkin sitten??

muistaakseni 1700 lukua..

This document was written by a Swedish clerk in 1611. There are lots of clerical errors as the Swedish-speaking official did not know how to write difficult Finnish surnames. The first names are written in Swedish although the common people did not understand any Swedish language. Actually “Matz” was “Matti”, “Peer” was “Pekka” and so on. I have copied the Land Records of Kainuu “The Lake Oulujärvi Wilds” as it was written in Swedish. In the right you can find some explanations in modern Finnish.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -


Wlåmarks Sochn [OULUJÄRVEN PITÄJÄ]

Wottolaxby [Vuottolahti]

Öde ¼ Anders Ollson 16 phe land

Behål ¼ Bengt Olikainen 8 phe
¼ Peer Pekoinen 8 phe

Öde ¼ Påwell Parginen 8 phe
¼ Petter Matilainen 8 phe
¼ Båwel Laitinen 16 phe
¼ Henrich Martik: 8 phe
¼ Oluf Pölöinen 8 phe

Behåll: ¼ Simon Sijra 8 phe
¼ Oluf Hijronen 8 phe
¼ Nils Huickoinen 8 phe
¼ Bertill Bengtson 8 phe

Nybyggiar Erich Nissuinen inehett skattlagd åt
Mårtten Hämäläinen tilkommit 606, och skola
Erich Torfuinen förstskattad 612

Wolilax [Vuolilahti=Vuolijoki]

¼ Lauri Heijska 5 phe
1/5 Oluf Tukalainen 8 phe
¼ Matz Larson 8 phe
¼ Oluf Ihalainen 8 phe
¼ Thomas Martila: 16 phe [v.1615 Thomas Matilainen]
1/5 Anders Sig:sson 8 phe
½ Matz Tirinen 16 phe
½ Jönns Tirinen 8 phe

Säräsniemij [Säräisniemi]

Behål ½ Henrich Lämpsa 16 phe [v.1615 Henrich Lämsä]
½ Lars Staffansson 1 öre 16 phe land

Öde ¼ Jöns Kuckoinen 8 phe land

Behållen ½ Henrich Bengtss 1 öre land

Nybyggiar Jöns Jaiwainen? 0
tagit 606 ut skatt

Weneheitto [Veneheitto]

Tutkihan samaan aikaan myös rippikirjoista, muuten menee tutkimuksesi jo alussa pieleen. Siellä Kuusamossa varsinkin sukunimi vaihtui talon nimen mukaan aivan samalla tavalla kuin Pohjanmaalla. Pelkällä Hiskillä menet taatusti harhaan.
Hiskistä voit lähinnä varmistaa päivämääriä ja saada vihjeitä siitä, kuka kenellekin saattaa olla lähisukua. Siellä kun sattaa samassa talossakin olla esimerkiksi isä ja poika Juuso joilla molemmilla Mariat vaimoina niin tarkkana saat olla ja pelkällä Hiskillä menee taatusti pieleen.

Pulkkilan niilekselä sukunimi on talon nimestä peräisin vävy ( Puntta ) ottanut nimen käyttöön. Pyhännällä on Niilekselä sukunimisiä ja on Lämsä nimisten / vaan Kilpeläinen sukujen sekoituksia jos jollakin parempaa tietoo niin kirjotelkaapa.

Tuli tuossa Pulkkilan Niilekselä sukunimi ( Puntta) se ei ole tietojeni mukaan Pyhännän Niilekselä samaa sukua vaikkakin Niilekselä Matti 1888 asunut Kestilä 1928 rasinperä/hauvanlehto

Ompakumma kirjoitti:

Tuli tuossa Pulkkilan Niilekselä sukunimi ( Puntta) se ei ole tietojeni mukaan Pyhännän Niilekselä samaa sukua vaikkakin Niilekselä Matti 1888 asunut Kestilä 1928 rasinperä/hauvanlehto

Lue lisää

Näin se on pulkkiset (Puntta) ja Pyhäntä /tavastkenkä niilekselä kestilä/piippolan
terv. A Niilekselä