Onko tietoa mistäpäin kyseinen suku on lähtöisin ?
Lämsän suvun
vaiheista kiinnostunut
349037
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, ainakin Hiskistä Sukututkimusseuran sivuilta löytyy vaikka kuinka paljon.
Minun suvussani on Anna Matintytär Lämsä.
24.2.1741, Ostronsaari, Ilomantsi.
K. 29.4.1807, OS. Ilom.
Vihitty Petter Tikan kanssa. (Tiakn sukua siis varsinaisesti tutkin)
Ilmeisesti ainakin Ilomantsin Lämsät ovat kotoisin Ostronsaaresta tai NUorajärveltä.
Muistaakseni Suur Ilomantsin historia -kirjassa olisi ollut jotain juttua myös Lämsästä?
on Lämsiä, Lämsän kyläkin.
tietäänkö kukaan Lämsän suvun juurista? Käsittääkseni Lämsiä on ollut Paltamossa ja sieltä levinnyt esim. Kestilään.
Onko lisävinkkejä?
Kuusamosta ovat ainakin omat juureni 1600-luvulle. Samoin Rovaniemen seudulla ovat muuttaneet.
Olen kiinostunut Lämsä / Lämpsä suvunhistriasta.
Kestilän Lämsä = LÄMPSÄ, onko suvun sama haara.
Markku Lämsä (Lämpsä)
markku.lamsa&pp.sonera.net
Ainakin minun esiisäni muuttivat Säräsniemeltä, nykyinen Vaala, Pulkkilan Mäläskän kylään, 1857 Kestilän sk. muuttaja perheineen Iikka Iikanpoika Lämsä s. 6/2.1816 muutto 5/10.1850
kuusamosta on isäni äiti alakitkalta
Äitini äidin sukuni on Lämsä ja hänen sukua on Kuusamossa, kotipaikka Paanajärvellä, Venäjän puolella nyt.
isoisäni suku tullee myös samasta [email protected]
siis paanajärveltä ja maita ympäriinsä
saamelaista alkuperää
Alkujaan pohjolainen alkuperä.
naitu myös savoon.Olisko ne olleet palvelustyttöjä..Mutta mistä..onkin sitten??
muistaakseni 1700 lukua..
This document was written by a Swedish clerk in 1611. There are lots of clerical errors as the Swedish-speaking official did not know how to write difficult Finnish surnames. The first names are written in Swedish although the common people did not understand any Swedish language. Actually “Matz” was “Matti”, “Peer” was “Pekka” and so on. I have copied the Land Records of Kainuu “The Lake Oulujärvi Wilds” as it was written in Swedish. In the right you can find some explanations in modern Finnish.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Wlåmarks Sochn [OULUJÄRVEN PITÄJÄ]
Wottolaxby [Vuottolahti]
Öde ¼ Anders Ollson 16 phe land
Behål ¼ Bengt Olikainen 8 phe
¼ Peer Pekoinen 8 phe
Öde ¼ Påwell Parginen 8 phe
¼ Petter Matilainen 8 phe
¼ Båwel Laitinen 16 phe
¼ Henrich Martik: 8 phe
¼ Oluf Pölöinen 8 phe
Behåll: ¼ Simon Sijra 8 phe
¼ Oluf Hijronen 8 phe
¼ Nils Huickoinen 8 phe
¼ Bertill Bengtson 8 phe
Nybyggiar Erich Nissuinen inehett skattlagd åt
Mårtten Hämäläinen tilkommit 606, och skola
Erich Torfuinen förstskattad 612
Wolilax [Vuolilahti=Vuolijoki]
¼ Lauri Heijska 5 phe
1/5 Oluf Tukalainen 8 phe
¼ Matz Larson 8 phe
¼ Oluf Ihalainen 8 phe
¼ Thomas Martila: 16 phe [v.1615 Thomas Matilainen]
1/5 Anders Sig:sson 8 phe
½ Matz Tirinen 16 phe
½ Jönns Tirinen 8 phe
Säräsniemij [Säräisniemi]
Behål ½ Henrich Lämpsa 16 phe [v.1615 Henrich Lämsä]
½ Lars Staffansson 1 öre 16 phe land
Öde ¼ Jöns Kuckoinen 8 phe land
Behållen ½ Henrich Bengtss 1 öre land
Nybyggiar Jöns Jaiwainen? 0
tagit 606 ut skatt
Weneheitto [Veneheitto]
Tutkiessamme Niilekselän sukua Hiskistä (aikaisempi kirjoitusmuoto Nilexelä)törmäsimme Lämsän sukuun Kestilässä. Esi-isämme on ollut Niilekselä (eller) eli Lämsä ja asunut Kestilässä. En tiedä onko hän asunut vain Lämsä-nimisessä talossa, mutta lapsia on kastettu Niilekselän ja Lämsän nimisiksi. Tämä on hyvin sekava juttu. Joka tapauksessa nämä Niilekselät ovat lähtöisin Pulkkilasta.
Jos joku tietää asiasta enemmän, voisi kertoa.
Tutkihan samaan aikaan myös rippikirjoista, muuten menee tutkimuksesi jo alussa pieleen. Siellä Kuusamossa varsinkin sukunimi vaihtui talon nimen mukaan aivan samalla tavalla kuin Pohjanmaalla. Pelkällä Hiskillä menet taatusti harhaan.
Hiskistä voit lähinnä varmistaa päivämääriä ja saada vihjeitä siitä, kuka kenellekin saattaa olla lähisukua. Siellä kun sattaa samassa talossakin olla esimerkiksi isä ja poika Juuso joilla molemmilla Mariat vaimoina niin tarkkana saat olla ja pelkällä Hiskillä menee taatusti pieleen.
Itse olen Lämsä sukuinen ja minun juuret ovat täällä Kuusamossa :)
vae näinsiinä kävi sitten olisi menneet lämsät ja Niilekselät lämsöiksi sukusekasi
Pulkkilan niilekselä sukunimi on talon nimestä peräisin vävy ( Puntta ) ottanut nimen käyttöön. Pyhännällä on Niilekselä sukunimisiä ja on Lämsä nimisten / vaan Kilpeläinen sukujen sekoituksia jos jollakin parempaa tietoo niin kirjotelkaapa.
Tuli tuossa Pulkkilan Niilekselä sukunimi ( Puntta) se ei ole tietojeni mukaan Pyhännän Niilekselä samaa sukua vaikkakin Niilekselä Matti 1888 asunut Kestilä 1928 rasinperä/hauvanlehto
Näin se on pulkkiset (Puntta) ja Pyhäntä /tavastkenkä niilekselä kestilä/piippolan
terv. A Niilekselä
Punta Jussin haara on Rantsilassa Pyhännän ja Kuopion sukuhaarat on jakautuneet joskus 1600 luvulla omikseen minun tutkimuksien Niilessaaresta. E. Niilekselä
Lisäys Siipi Niilekselä meni Lämsän torppaan jolloin nimet meni sekaisin minun käsittääkseni joka toinen nimi kasteessa eri. Sen aikainen pappi hoiti kirkonkirjojen miten sattuu.EN
Joku pappi Koivisto on tehnyt sukututkimusta ainakin Kuusamon asukkaista. Harva on saanut työssään aikaiseksi yhtä paljon virheitä! Suurin piirtein kaikki on virheellistä tietoa.
[email protected]
kysy paanajärvi-tavajärvi seura,sta puh.johtaja benjamin palosaari venäjän karjalan paanajärven sukuhaarasta
Lämsä löytyy myös Vienan Karjalasta.
Seuraavassa on alueen sukujen selvitystä. Lämsä puuttuu.
http://www.familytreedna.com/public/White_Sea_Karelian_families/default.aspx
Sukunimien yhteyttä:
http://www.familytreedna.com/public/White_Sea_Karelian_families/default.aspx
Yksi vanha:
Hans Iisakinpoika Lämsä, b. 21 Apr 1656 Kuusamo
Kainuunseudun Lämsät ilmeisesti ovat lähtöisin nytkyisen Vaalan alueelta. Vanhin Veneheiton Mustassamaassa tunnellu oli Nisius Pekanpoika Lämsä, syntynyt. n. 1654. Mustassamaassa oli monta Lämsälää. Ilmeisesti on ollut jo aikaisemmin. Sieltä Lämsiä on siirtynyt Kestilään, Pulkkilaan jne, myös Kainuuseen päin. Tiedähäntä vaikka Kuusamoon asti. Ilmeisesti juuret menevät rajan taakse.
Sukuhaarani muutti Iikka likanpoika Lämsä s. 6/2.1816 Säräsniemi. Muutti preheineen 5/10.1850 Säräsniemeltä, Pulkkilan Mäläskän kylää, joka 1857 lähtien kuuli uuteen Kestilän seurakuntaan. Säräsniemen kirkonkirjat tuhoutuivat 1857 pappilan tulipalossa, joten onkon kenelläkään tietoa Säräsniemen asukashistoriasta enne 1855. Kestilän RK:ssa vaihtelee nimi Lämsä ja Lämpsä, erikirjoissa.
Minun lämsä sukunimeni on kuulemma ainakin kuusamosta
SUKUNIMET-kirjassa, toimittaneet Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Otava 2000, kerrotaan seuraavaa;
LÄMPSÄ ( 117 )----> LÄMSÄ
LÄMSÄ ( 1718 )
Vanha pohjoissuomalainen sukunimi, josta on tietoja Kuusamosta ainakin 1730-luvulta alkaen. Lisäksi se esiintyy Alatorniolla, Kolarissa, Kestilässä, Pudasjärvellä, Vaalassa, Säreisniemellä ja Kiuruvedellä.
Ääntämisen helpottamiseksi on LÄMSÄN rinnalle kehittynyt muoto LÄMPSÄ, joka on vakiintunut sukunimeksi esim. Ranualla ja ainakin tilannimeksi Lumijoella, Ol. Pyhäjärvellä, Kartulassa ja Rovaniemellä. Kajaanista on tietoja 1600-luvulta, mm. 1629 Eskill Lämpse--1632 Lämpsä.
Näiden nimien yhteydestä karjalaisiin nimiin ei ole varmuutta, mutta Sakkolassa on ollut Lämpsä-niminen kylä ja talo.
Viipurin pitäjässä on merkintöjä 1500-luvulta: 1551 Hans lämpsse, 1561 medz lemsse.
Nimen alkuperä on hämärässä. Suomen sanalla lämsä on merkitykset ; " lasso, suupunki, ansan silmukka " ja " irtonainen, höllä, riippuva, raollaan oleva (ovi), retkottava ".
Sukunimet-kirjan ISBN 951-1-1-14936-9
Väestörekisterin tiedot 15.12.2014 :
Lämsä 1932, nykyistä nimenhaltijaa
Lämpsä 119
Täällä myös Lämsä sukunimeä kantava Helsingissä asuva mies/poika, Kuusamoon juuret vetää aika pitkälti
Kyllä tietää ettei paikkoja ole tutkittu kunnolla kun hakutuloksissa on vain Suoli24.