pillin mukaan. Pilli huusi kahdesti päivässä, aamulla klo 7 ja illalla klo 16. Ääni kuului selvästi aika kauas kauppalan rajojen ulkopuolelle ja siitä monilla työmailla osattiin lopettaa illalla työt kun "Kevätniemi huusi".
Kelloa ei välttämättä tarvinnut jos halusi elää Kevätniemen mukaan. Sitä en muista milloin pillin huudatus lopetettiin mutta jotenkin muistelen, että ei sitä enää 1960-luvulla olisi kuulunut.
Kelloa ei välttämättä tarvinnut jos halusi elää Kevätniemen mukaan. Sitä en muista milloin pillin huudatus lopetettiin mutta jotenkin muistelen, että ei sitä enää 1960-luvulla olisi kuulunut.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Rankkaa tuommoinen elämä on ollut kun kylän ainut kello on ollut Kevätniemen sahalla jonka mukaan on pilliä vingutettu! Koska lie tullut toinen kello Lieksaan? Onko siitä historinakirjoissa mitään mainintaa? Luulet että pitäjän rovasti, lääkäri ja apteekkari sekä nimismies ovat olleet kellonsaajien listalla ensimmäisinä?
Kuusikymmentäluvulla Kevätniemen pilli vielä soi ja 70-luvulle saakka. Olin siellä töissä ja lähdin armeijaan vuonna 1972. Se jälkeisestä ajasta ei tiedä.
Minäkään en kyllä muista pilliin soineen enää 60 tai 70 luvuilla. Tai oliko ääntä pienennetty niin ettei se kuulunut enää samalla tavalla kauas.
Muistan 70-luvun alussa, kun ajoin kauppalasta Kevätniemeen oikopolkua pellon poikki ja rautatien yli, pilli soi usein jo ennen kuin oli lautatarhalla. Myöhästymisestä ei kuitenkaan huomautettu. Työnjohtajana tarhalla oli Ikonen ja konttoripäällikkönä Yrjö Vainikainen, tuleva pankinjohtaja.
Pankakosken tehtaan pilli soi 80-luvulle saakka. Silloin oletettiin, että kaikilla työläisillä on jo omat kellot. Kovaääninen pilli oli sähkökorjaamon katolla.
Kohtalaisen tarkan kelloajan Lieksan kyläälle toi rautatie vuonna 1910. Radan varteen rakennettiin lennätinpylväät ja niihin puhelinlangat asemien välille. Aseman kello oli pitäjän ainoa lähes oikea ajan näyttäjä, kun junien piti kulkea aikatauluissaan.
Ennen rautien tuloa aika määriteltiin auringon mukaan. Kelloissa ei tarvittu minuuttiviisaria. Talojen työt osattiin aloittaa esimerkiksi eläinkarjan vaatimusten mukaan.
Viime vuosisadan alkukymmeninä alkoivat akkuradiot yleistyä ja silloin saatiin jo tarkka aikamerkki sivukylillekin.
Rannekelloja ei miehillä ollut vielä tuohon aikaan ja taskukello oli kallis, ei sitä otettu työmaalle särkymään. Pilli oli aina juttu jolla työn alku ja lopetus kerrottiin kaikille.
Myöhemmin sitten kun postiautot alkoi ajella Lieksaan tuotiin myös aikamerkki kerran viikkoon sillä postiautolla! Sitä ennen ei ollut kiireitä ja muistan kun kysyin ukiltani kelloa niin hän sanoi "kolmas tunti alullaan" kun kello oli vähän yli kaksi iltapäivällä! Vanhat ihmiset ei hötkyillyt joutavaa, ja kukaan ei välittänyt oliko junilla kiire kun höyryveturit oli käytössä, ne kulki minkä kulki eikä aikataulua voinut kiristää! Nykyisin olisi jokavuosi saatava junien kulkua nopeutettua että pääsee Helsinkiin muutamaa minuuttia nopeammin! Onko siinä mitään järkeä hätäillä maailmassa? EI OLE!
"Myöhemmin sitten kun postiautot alkoi ajella Lieksaan tuotiin myös aikamerkki kerran viikkoon sillä postiautolla!"
Kun se tuotiin niin minne se täällä laitettiin, näkikö sen kaikki kellottomat ?
Aikamerkki tuotiin muun postin mukana Lieksan Postin ja Lennättimen taloon, eli nykyiseen Koneaseman taloon asema-aukiolle. Samassa talossa oli myös poliisiasema ja putkat. Postin toisessa kerroksessa voi aikamerkkiä käydä vilkaisemassa ohikulkiessaan. Ylimmässä kerroksessa toimi käsivälitteinen lennättimen keskus.
Niin mikä ihme vekotin se aikamerkki oli ? Oliko se iso kello vai mikä? Ainoa aikamerkki mitä tiedän olivat joskus radiosta annetut aikamerkit mutta ne kuultiin, ei nähty.
Se oli semmonen isohko rautalevy jossa oli puiset viisarit. Niitä pikkupojat käänteli miten sattuu ja Lieksan aika sekosi.
Venäjän Karjalaan mentäessä oma aikamerkki on otettava mukaan, koska elämme eri aikaa. Kello on myös hyvä olla mukana, koska kellon viisareita pitää siirtää 80 vuotta taaksepäin siirryttäessä rajan yli. Silloin olemme ajassa, miltä Suomen rajaseutu näytti 80 vuotta sitten.
Kannattaa ottaa mieluummim wanha almanakka sekä historia kirja vuodelta 1938.
Huhujen mukaan sitten sahalla "soi" myös poliittinen pilli.
Kumma kun ei saa asiallista selitystä mikä ja millainen se aikamerkki oli.
Johan tuo kerrottu tuossa edellä. Ei ollut pelkkä rautalevy sillä sehän oli se varsinainen kellon taulu jossa oli nuo numerot I, II, III IV V .....