Ruotsalaisilla lienee erilainen luulo corona-viruksesta kuin muilla kansoilla.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006487816.html
Aika hupaisaa, että ruotsalaiset ovat nostaneet August Strindbergin ruotsalaisen kirjallisuuden isäksi.
Misogyyni riidanhaastaja kun sopii samanmielisten feministien kanssa samaan pakkaan yhtä huonosti kuin nenä takaraivoon.
Olen seurannut ruotsalaisten suhtautumista koronavirukseen Tukholmassa koko epidemian ajan.
Ärtymykseni ruotsalaisten piittaamattomuutta kohtaan kasvaa viikko viikolta, kirjoittaa Sveriges Radiossa Tukholmassa työskentelevä toimittaja Kyösti Hagert mielipidekirjoituksessaan.
Tietoja tästä verkkosivustosta
HS.FI
Mielipidekirjoitus | Koronavirus paljasti ruotsalaisen yhteiskunnan kaksi valuvikaa
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006487816.html
Aika hupaisaa, että ruotsalaiset ovat nostaneet August Strindbergin ruotsalaisen kirjallisuuden isäksi.
Misogyyni riidanhaastaja kun sopii samanmielisten feministien kanssa samaan pakkaan yhtä huonosti kuin nenä takaraivoon.
Olen seurannut ruotsalaisten suhtautumista koronavirukseen Tukholmassa koko epidemian ajan.
Ärtymykseni ruotsalaisten piittaamattomuutta kohtaan kasvaa viikko viikolta, kirjoittaa Sveriges Radiossa Tukholmassa työskentelevä toimittaja Kyösti Hagert mielipidekirjoituksessaan.
Tietoja tästä verkkosivustosta
HS.FI
Mielipidekirjoitus | Koronavirus paljasti ruotsalaisen yhteiskunnan kaksi valuvikaa
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse näen Ruotsalaisten koronastrategiassa tuulia rodunjalostukseen ja sosiaalidarwinismiin, jotka olivat 1900-luvun alussa hyvin suosittuja länsinaapurissa ja josta Saksan lisäksi tuli meillekin ideoita. Siinä ihmiskunnan kokonaisetua katsotaan suuremmaksi kuin yksilön ja silloin pienet uhraukset esim. vammaisten ja sairaiden sterilisiointi vaikuttaa aivan järkevältä pidemmälle ajalle katsottaessa. Tämä on vähän väärä ryhmä ja paikka, mutta voin sen verran kertoa, ettei ajatusmalli ole myöskään Suomessa nykypäivänä vieras esim. lääkkeiden joiden hinta on suuri teho-hyöty laskelmia voidaan hyvin tehdä niin, että "mikäli henkilö ei saa lääkettä miten paljon hänen hoitonsa maksaa vs. saa lääkettä ja kunto on parempi". Yhteiskunta ei siis katso asioita ihmisen tasolta, vaan kokonaisetua. On todella hämmentävää, että tämä ajattelumalli on pohjoismaissa yleisempi kuin keski ja eteläeuroopassa juuri terveydenhuollon parissa. Ville Heiskanen
Kyösti Hagert
TUKHOLMALAISILLA on tapana halata tavatessa, kuten helsinkiläisilläkin. Tästä tavasta ei ole poikettu vielä koronan kanssa. Olen itse sattumalta törmännyt kavereihini ja tuttuihini, ja joutunut jokaisella kerralla pakkohalatuksi.
Ruotsi on valinnut erilaisen strategian koronan suhteen kuin muu maailma. Itse olen seurannut sitä Tukholmassa koko epidemian ajan. Ja ärtymykseni ruotsalaisten piittaamattomuutta kohtaan kasvaa viikko viikolta. Ruotsissa normaali elämä ei ole katkennut missään vaiheessa, mitä nyt käsiä pestään hiukan useammin kuin normaalisti. Silti ruotsalaiset kokevat, että he ovat joustaneet ja normiarki on kaukana.
Olen päivittäin miettinyt lukemattomia kertoja, onko minun itse-eristäytymisessäni mitään mieltä. Ennen tätä viikkoa en ollut hengaillut yhdenkään kaverini kanssa helmikuun lopun jälkeen. Sen jälkeen olen käynyt työpaikallani kolme, neljä kertaa. Kaupassa käyn kahdesti viikossa. Iltaisin olen pyrkinyt käymään kävelyillä.
Kaikki muut tuntuvat elävän normaalia elämää ja minä yksinäni kykin kotona, varsinkaan kun en ole minkään sortin introvertti. Sitten olen yrittänyt muistuttaa itselleni, miltä Ruotsin, Suomen ja muiden Pohjoismaiden tilastot näyttävät.
TÄÄLLÄ puolen Suomenlahtea yritykset ovat ajaneet koronalta suojautumisen vankkureita. Koska koronaa ei täällä torjuta valtiojohtoisesti, käytännössä työpaikkojen koronalinjaukset määrittelevät, kuinka hyvin ihmiset pystyvät suojautumaan koronalta.
Omassa työpaikassani koronaan on suhtauduttu vakavasti. Hyvissä ajoin töihin tuli selkeät ohjeet, kuinka koronan suhteen toimitaan, ihmisiä suojataan ja etätyö on suurelle osalle pakollista. Tosin alkuvaiheessa oli hitautta ja ensi alkuun erilaisia suojavarusteita piti pyytää.
Ruotsalaiset kannattavat Ruotsin valtion löysää linjaa ja muualta tänne muuttaneet haluaisivat tiukempia toimia. Tämä näkyy myös omassa kaveripiirissäni.
Työpaikkojen varotoimet eivät näy vapaa-ajalla, kaduilla, kaupoissa ja ravintoloissa. Täällä kukaan ei pidä turvaväliä eikä kukaan väistä
Olisit laittanut linkin Hesarin juttuun. Nyt poimit rusinat pullasta;)
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006487816.html