Valitettavasti suomalaista kansanrunoutta alettiin kerätä talteen 100 vuotta liian myöhään.
1700 luvun alussa olisi saatu talteen niin paljon
runoja,että niistä olisi voinut tehdä 10 kertaa
suuremman Kalevala-eepoksen kuin nykyinen on.
Lönnrotin aikana kalevalarunous alkoi hävitä jo
syrjäisimmiltäkin seuduilta ja siitä saatiin talteen vain rippeet siitä mitä olisi saatu 1700
luvun alussa.Runothan olivat siirtyneet muistitietona satojen vuosien ajan isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.Näin ollen kalevala-runoissa on todellista tietoa suomalaisten historiasta jopa tuhansien vuosien takaa.Tieto on vain piilossa runojen yksittäisissä sanoissa.Kalevalan kertomuksethan ovat Lönnrotin sepittämiä, eikä niillä ole suurta arvoa historiallisesti.
Mutta jos kalevalanrunoissa kuvataan jotain rauta
-kauden asetta tai vaatetta,niin on varmaa että sellaista on käytetty rautakauden suomessa.
Mistä jokin lukutaidoton Arhippa Perttunen olisi voinut tietää itse minkälaista elämä oli rautakauden Suomessa yli 1000 vuotta sitten.Ei mistään.
Arhippa Perttunen oli oppinut runot ulkoa isältään ja tämä taas isältään ja niin edelleen taaksepäin aina 500-1000 luvulle jkr.rautakauden Suomeen.
Kalevalassa on erittäin mielenkiintoista tietoa
suomalaisten esihistoriasta.Kaikki eivät vain osaa sitä kaivaa esiin sanoista ja lauseista.
Yksittäisestä sanastakin voi päätellä paljon.
Esim."rautapaidassa parempi teräsvyössä tenhoisampi" sanotaan yhdessä runossa.Tästä voi päätellä,että rautakauden suomalaisilla oli rautarenkaista kudottuja panssaripaitoja ja yhteenliitetyistä terässäleistä tehtyjä panssaripaitoja.
Molemmat mallit olivat yleisiä muuallakin euroopassa.
Näihin päiviin elänyt käsitys,että rautakauden suomalaiset olisivat sotineet huonoilla varusteilla ja aseilla on siten väärä.
Ei panssaripaidoista olisi voitu tehdä runoa,jos niitä ei olisi ollut yleisesti käytössä rautakauden suomalaisilla sotureilla.
Kalevalaa on tulkittu tahallaan väärin,niin että
se kuvaisi köyhien ihmisten elämää.
Siinähän kuvataan päinvastoin varakkaiden ja hyvin aseistautuneiden maata viljelevien ja turkiksia pyytävien rautakauden suomalaisten elämää lounaisessa ja läntisessä Suomessa.
Runot vain säilyivät syrjäisessä Karjalassa,mutta
eivät kuvaa rautakauden karjalaisten elämää.
Kalevala on mitä suurimmassa määrin hämäläisten
satakuntalaisten ja varsinaissuomalaisten historiaa ajalta 500-1200 jkr.
1700 luvun alussa olisi saatu talteen niin paljon
runoja,että niistä olisi voinut tehdä 10 kertaa
suuremman Kalevala-eepoksen kuin nykyinen on.
Lönnrotin aikana kalevalarunous alkoi hävitä jo
syrjäisimmiltäkin seuduilta ja siitä saatiin talteen vain rippeet siitä mitä olisi saatu 1700
luvun alussa.Runothan olivat siirtyneet muistitietona satojen vuosien ajan isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.Näin ollen kalevala-runoissa on todellista tietoa suomalaisten historiasta jopa tuhansien vuosien takaa.Tieto on vain piilossa runojen yksittäisissä sanoissa.Kalevalan kertomuksethan ovat Lönnrotin sepittämiä, eikä niillä ole suurta arvoa historiallisesti.
Mutta jos kalevalanrunoissa kuvataan jotain rauta
-kauden asetta tai vaatetta,niin on varmaa että sellaista on käytetty rautakauden suomessa.
Mistä jokin lukutaidoton Arhippa Perttunen olisi voinut tietää itse minkälaista elämä oli rautakauden Suomessa yli 1000 vuotta sitten.Ei mistään.
Arhippa Perttunen oli oppinut runot ulkoa isältään ja tämä taas isältään ja niin edelleen taaksepäin aina 500-1000 luvulle jkr.rautakauden Suomeen.
Kalevalassa on erittäin mielenkiintoista tietoa
suomalaisten esihistoriasta.Kaikki eivät vain osaa sitä kaivaa esiin sanoista ja lauseista.
Yksittäisestä sanastakin voi päätellä paljon.
Esim."rautapaidassa parempi teräsvyössä tenhoisampi" sanotaan yhdessä runossa.Tästä voi päätellä,että rautakauden suomalaisilla oli rautarenkaista kudottuja panssaripaitoja ja yhteenliitetyistä terässäleistä tehtyjä panssaripaitoja.
Molemmat mallit olivat yleisiä muuallakin euroopassa.
Näihin päiviin elänyt käsitys,että rautakauden suomalaiset olisivat sotineet huonoilla varusteilla ja aseilla on siten väärä.
Ei panssaripaidoista olisi voitu tehdä runoa,jos niitä ei olisi ollut yleisesti käytössä rautakauden suomalaisilla sotureilla.
Kalevalaa on tulkittu tahallaan väärin,niin että
se kuvaisi köyhien ihmisten elämää.
Siinähän kuvataan päinvastoin varakkaiden ja hyvin aseistautuneiden maata viljelevien ja turkiksia pyytävien rautakauden suomalaisten elämää lounaisessa ja läntisessä Suomessa.
Runot vain säilyivät syrjäisessä Karjalassa,mutta
eivät kuvaa rautakauden karjalaisten elämää.
Kalevala on mitä suurimmassa määrin hämäläisten
satakuntalaisten ja varsinaissuomalaisten historiaa ajalta 500-1200 jkr.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kalevalassa on aivan samat piirteet, kuin Raamatussakin. Kaikki perustuu perimätietoon ja sen tulkintaan. Lopputulos on aina riippuvainen tiedonvälittäjistä ja tiedon tutkijoista. Molemmissa on tekijänä vain ihminen, jonka joko omat, tai yhteisön tarkoitusperät ratkaisevat lopputuloksen. Vaikka nykyään tieteellisen tutkimuksen uskotaankin olevan puolueetonta (joka sekin on myytti, koska esim. uskovainen uskonnontutkija ei voi olla puolueeton), ei tiedonvälitys ole sitä koskaan ollut. Ei tänäkään päivänä, jonka voi joka päivä todeta vertailemalla sekä YLE:n, että MTV 3:n uutisia. Niissä usein esim. onnettomuuksien uhrien määrät heittelevät jopa tuhansilla! Jos tänäkään päivänä ei pystytä tarkempaan tiedonvältykseen, niin miten siihen olisi pystytty suusta-suuhun-menetelmällä tuhansien vuosien jaksolla? Siis satua kumpikin teos.
väliäkös sillä onko kalevala satua tai koraani tai raamattu tai mikä lie! pää-asia että kalevala on olennainen osa suomen identiteettiä, juuria ja historiaa. sekä lönnrot että kirjoittaja ovat tehneet hienoa työtä tutkiessaan aiheeseen!