Hei!Olemme muuttamassa kerrostalo asuntoon jossa kylpyhuoneessa alkuperäiset muovimatot ja seinät,ovat kyllä jo varmastikkin yli 20v.vanhoja.
Päältäpäin näyttävät hyviltä,mutta onko tuossa joku riski kun ovat niin vanhoja?
Vai voiko riskittä ottaa suihkun?:)
Päältäpäin näyttävät hyviltä,mutta onko tuossa joku riski kun ovat niin vanhoja?
Vai voiko riskittä ottaa suihkun?:)
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ovat kyllä uusimisen tarpeessa. Muovipinta kuluu ja menettää vedeneristyskykynsä vanhetessaan. Samoin saumaukset heikkenevät.
Alkuperäisiä? Miten pystyt sanomaan niin? Tarkista saumat, reunat ja lattiakaivon ympärys tarkkaan; jos ei repeämiä ym. löydy, käytä suihkua aivan normaalisti.
Mitä edellisessä kirjoittanut "pöpi-lissu" ei kannata välittää. On ottanut elämäntehtäväkseen homeen ja kosteusvauriot, katsele viimevuoden kirjoituksia, niin ymmärrät.
"pöpi-lissu" on oikeessa?!?!
Taidatkin ola niitä talkkareita joka sanoo, että vittuako siinä vikiset korjaa ite jos ei kelpaa.
KH-kortti 90-00159 määrittelee esim. kosteiden tilojen muovitapettien uusimisväliksi 10-20 vuotta. Tämän kiinteistöjen kunnossapitojaksojen ohjetiedosto on VTT:n rakennuslaboratorion laatima ja se tulisi olla jokaisella kiinteisönhoidosta vastaavalla (isännöitsijällä) hallussaan. Ennakoivalla kiinteistönpidolla voidaan välttää monet kalliiksi tulevat ongelmat.
Kun muovitapetin vedeneristyskyky ajan myötä vähenee, kosteus tiivistyy tapetin taakse ja homeongelma lähtee käyntiin paikassa, jossa se ei ole silmin havaittavissa.
No paljonkohan tommonen uusiminen maksaisi muoveilla
n.6neliömetrin kylppäriin?Ammattilaisen tekemänä?
Siis uusisi muovilattian ja seinät...
Koska muovimatto ja -tapetit toimivat myös vesieristeenä, niin niiden uusiminen kuuluu taloyhtiölle (ellei yhtiöjärjestyksessä sattumalta asiasta jotain muuta ole mainittu). Sinun kannattaisi varmaan tiedustella isännöitsijältä, onko taloyhtiössä mitään suunnitelmia kph-remonttien suhteen. Muissakin asunnoissa voi olla näitä alkuperäisiä muovipinnoitteita ja taloyhtiönkin edun kannalta ne olisi syytä uusia.
Home-Liisa on oikeampi nimi. Ihan asiaa talkkari vaan kirjoittaa, mitä olen lueskellut hänen kirjoituksiaan, varmaankin kokemuksen perustavaa tietoa. Sinäänsä oikeaa tietoa myös Liisalta, mutta edes tuntematta tarkemmin tapauksia; jo tulee analyysi ja tuomio. Lueskelehan vaan, niitä Liisan aiempia kirjoituksia viime vuoden puolelta, mutta järjellä, ei tunteella. Helppo on arvata kirjoitusten kulku: kysytään kosteudesta ym. jo tulee takuuvarma liturgia homeesta munkkilatinalla höystettynä ym. määräyksillä, ilman, että niitä siteerataan täydellisesti; vain tarkoitukseensa sopivimmat.
Liisa on elämänsä ehtoopuolella oleva nainen, joka on katkeroitunut jostain, vailla sosiaalisia kontakteja ulkomaailmaan ja "päättänyt pelastaa" jotain mielestään jaloa.
Vaihtaa kosteiden tilojen muovimatot, kun ikää niillä on jo 21 vuotta? Kenelle siis esitän korvausvaatimukseni, kun kyseistä toimenpidettä KH-korttiin 90-00159 mukaista toimenpidettä ei ole tehty? Matot täysin ehjät ja vedenpitävät. Vastaa toki Liisa, miten etenen asiassa.
tehty muovimatolla suomenmaassa jo 70-luvulta alkaen. Meillä siis on todellinen ongelma tässä ja nyt. Ja miksi siitä alan asiantuntijat eivät kerro missään julkaisuissaan???????
esityksiään viimme vuodelta. Hänellä on asiallinen kommentti monesti kysymykseen.
Viimme vuonna hän esitti eräänkin kerran koko tontin maamassojen vaihtoa, kun tontilla oli ollut vanha mökki ja siinä mahdollisesti lattiasieni esiintymä.
Nyt häneltä on jäänyt tälläiset kommentit vähemmälle. Tietysti vieläkin on toivomisenvaraa lähinnä yllyttämisessä oikeustaisteluun.
Toivomisen varaa on myös halvan ratkaisun etsimisessä perheelle joka on erehtynyt hankkimaan hometalon ja painii velkojen kanssa.
niin yksiselitteinen, että 20 vuoden kuluttua muovi on vaihdettava.
Siihen muovin vanhenemiseen vaikuttaa monta asiaa auringon vaikutuksesta käytössä kulumiseen.
Monesti on asiallista vaihtaa jo 10 vuoden jälkeen mutta toisaalla saattaa kestää yli 30 vuotta.
Liisan toimesta johonkin "ohjeistukseen" vedoten tulisi vaihtaa? Kumpaa uskoa, Liisaa, joka siteeraa KH-kostistoa vai omaa tervettä järkeä ja silmiä? Linjanvetojahan tässä kysytään?
Kiitoksia vaan sille, joka ehti antamaan vastinetta, sinäänsä asiattomaan kommenttiin.
Olen tosiaankin toiminut ja edelleen toimin kiiinteitöjen hoidon- ja huollon parissa, kokemusta löytyy yli 20-vuosikymmentä. En koskaan oli väheksinyt kosteusongelmia, enkä tule sitä tekemään. Mutta aiheeton lietsominen ja ongelmalla ratsastaminen nostaa niskakarvat pystyyn.
Monta kertaa olen ollut mukana toteamassa, että ongelmien aiheuttaja on juuri siitä kärsivä; esimerkki asukaalla todettu pesutiloissa kosteusvauriota, järjestetty sijaisasunto ja kyseisessä yhtiössä huomattu välittömästi kohonnut veden kulutus, tehty kaikki mahdollinen piilovuodon löytämiseksi. Lopputulos ei jälkeenpäin ollutkaan niin "ihmeellinen" kun verrattiin henkilön korjauksessa olevan yhtiön vedenkulutusta Ko. muuttaja käytti kuukaudessa 15 m3 vettä, eli hän käytti yli 400 litraa vuorokaudessa (1 henkilö) Ja kun tämmöinen henkilö kirjottaa palstalle ja Liisamme vielä "peloittelee" homeella ym. lopputuloksen tietää. Koskaan en ole Liisan ole kyseenalaitavan kysyjää onnettomuutensa.
Jo valmiiksi hermopaineessa ja mahdollisesti omien otaksumiensa ja päätelmiensä paineessa elävälle "annetaan apua ja tukea" on kierteen jatkuvuus taattu.
Se vielä, että poikkeuksetta Liisa mollaa ja syyllistää kaikki rakentajat ym. myöskin nostaa karvat pystyyn. Toki tehdään sutta ja sekundaa, siitä ei päästä mihinkään, mutta järjestelmä omalla painollaan reagoi niihin ja muuttaa tarvittaessa lakeja ja asetuksia. Kaikella on aikansa, jos Liisa uskaltautuu julkisuuden valokeilaan, mitä epäilen, ongelmat tulisivat "paremmin" esille ja sitäkautta nopeammin korjatuiksi.
Kaipaamme vielä vastauksia muiden näkökannoista!!!!!!!!!!
ongelma on todellinen.
Esimerkkinä kysymästäsi asiantuntijajulkaisusta voin mainita ympäristöministeriön julkaisun Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus / Kuntotutkimuksen suunnittelu ja toteutus / Vaurioitumisen arviointiperusteet ja korjaustavan valinta.
Julkaisu on tarkoitettu alan ammattilaisille ja sen laatimiseen ovat osallistuneet alan eturivin asiantuntijat. Rakennusmateriaalien uusimisvälit määritellään siinä nimenomaan mainitsemani KH-kortin perusteella.
Ongelmana on, että materiaalien uusimistarve ymmärretään vasta, kun vanhentunut rakennusosa tai materiaali on jo vahingoittanut rakennusta. Tätä epäkohtaa yritetään nyt parantaa talon huoltokirjajärjestelmällä, joka on tullut pakolliseksi kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin vuodesta 2000 lähtien. Tulevaisuudessa kiinteistöjen hoidosta vastaavilla ei siis ole epäselvyyksiä tässä suhteessa ja sillä tulee epäilemättä olemaan positiivinen vaikutus rakennuskantamme kuntoon.
Suihkutilassa oleva yli 20 vuotta vanha muovipinnoite ainoana vesieristeenä on kiistaton riskirakenne. Muovissa on liuottimia, jotka haihtuvat jatkuvasti ja sen seurauksena se menettää vähitellen alkuperäiset ominaisuutensa.
sepustus, hieman siteeksi juttuun siteerataan asiantuntijoita. Ainoa "riskirakenne" taidat olla sinä itse. Kannataisko taas ottaa pieni hengähdystauko, ettei viimevuoden tapaan ala mopo karkaamaan käsistä?
Tässä on sama asia kuin monessa muussakin: Teoria (säännökset) jä käytäntö (todelliset olosuhteet) eivät kohtaa. Jos säännöksiä tulkitsee pilkuntarkasti ja sokeasti, metsään menee. Järki käyttöön. Jos muovimatto ehjä eikä saumat irvistele, en näe MITÄÄN syytä vaihtaa.
Siinä vaiheessa, kun saumat irvistelevät ollaan usein jo jälkijunassa. Saumat eivät aukeile ainoastaan liimojen vanhenemisen/liukenemisen takia, vaan usein myös muovipinnoitteen kutistumisen takia. Kutistuminen on puolestaan merkkinä siitä, että muovipinnoite on jo menettänyt alkuperäiset ominaisuutensa.
Muovihan on kemiallinen tuote, jonka hajoamisprosessi alkaa heti jo uutena. Siinä on sekä haihtuvia että liukenevia ainesosia. Niinkin tavalliset asiat kuin happi ja vesi, joita löytyy jokaisesta märkätilasta, ovat osallisena tässä hajoamistapahtumassa, jonka seurauksena muovipinnoitteiden vedeneristyskyky alenee. Asiaan vaikuttaa tietysti myös muovin laatu ja käyttöympäristö- ja aste. Sen takia ei mitään tarkkoja aikarajoja voidakaan asettaa, vaan ohjeistettu käyttöikä on määritelty niinkin epämääräiseksi kuin 10-20 vuotta ja siinä kohdin onkin sitten mm. käyttörasitetta arvioitaessa mahdollisuus järjen käyttöön.
Kun muutama vuosi sitten yritin valistaa ihmisiä siitä, että kaakelisaumat päästävät kosteutta lävitseen, asiaan suhtauduttiin kovin epäilevästi. Nykyään siitä tiedetään jo melko laajasti. Sen sijaan se, että muovipinnoitteiden vedeneristämiskyky on ajallisesti rajallinen, näyttää yllättäen edelleenkin olevan uusi tieto monille.
Selvyyksiä kirjottelet taas, jokainen ihminenhän ymmärtää, jos saumat irvistelevät, on asialle jotain tehtävä, oi sinä suuri tietäjä. Ja taas sinä oi suuri tietäjämme, olet "tuonut" tietoomme kakkelisaumojen vedenpitämättömyyden, miten voimme valistumattomat elää ilman sinun nerokkaita ajatelmiasi.
tietää. Saa sen käsityksen, että äly pelaa vain ja ainoastaan sinun päässäsi.
"Kun muutama vuosi sitten yritin valistaa ihmisiä siitä, että kaakelisaumat päästävät kosteutta lävitseen, asiaan suhtauduttiin kovin epäilevästi. Nykyään siitä tiedetään jo melko laajasti."
Sinäkö Liisa valistat kansaa rakentamisessa?
Voi pyhä yksinkertaisuus!
Käsitätkö sinä, että me rakennusalalle koulutetut olemme jotain idiootteja ja mistä sinä olet saanut suuren viisautesi, jota ei Suomen kouluissa opeteta?
Onko sinulla henkisiä ongelmia?
Tais kaikilta tähän keskusteluun osallistuneilta karata mopo käsistä, vai ammattilaisia.
Tää maa on kyllä pullollaan todisteita näisä rakennusalan ammattilaisten "ammattitaidosta".Uudetkin talot homehtuu pystyyn.meillä oli unohtunut lattiakaivon tiivisteet ja salaojat oli menny vähän väärään paikkaan.Talo on alle 10 vuotta.
Pieni on se joukko, ken "kusee käsilleen" ja siitä sitten yleistetään kaikki samaan nippuun. Yhdellä jos toisella taholla koko maassa on itsetutkiskelun paikkaa, jopa tilaajalla tai käyttäjällä.
Kyllä vahvaa paskaa pökkäät.
Sinä asut kunnan omistamassa vuokratalossa, jonka vuokrankin maksaa yhteiskunta.