Sä joskus pidit musta, mut todennäköisesti et enää.
Tuun myöhässä aika useissa jutuissa, myös tässä. Yritän löytää jotain järkevää selitystä, miks mä en sillon sua huolinu, no ehkä tiedän sen syyn. No samalla yritän järkeillä tän hetkistä tilannetta, mut se ei auta yhtään koska sä selkeesti oot jo muissa maisemissa. Pitää kait vaan hyväksyä et oon tavattoman myöhässä tässä jutussa ja et yhteyttä ei enää meillä oo, vaikka kuinka yrittäisin siitä haaveilla tai luoda. Yhteys joko on tai ei ole.
Jotenkin pahalta tuntuu se, et en pysty enää haaveilemaan susta ja siitä mitä ois voinut olla. Nyt mua vaan hävettää, mut samalla tuntuu, et ehkä näin onkin loppujen lopuksi parempi.Olis vaan pitäny jättää sut rauhaan ja antaa jatkaa sun elämää ilman mun väliintuloa. Se olis ollu oikeesti välittämistä. Oon kai aika läheisriippuvainen, kun ihastun mä ihastun tunnetasolla tosi lujaa ja syöksyn aika kovaa vauhtia haaveiden ihmeelliseen maailmaan. Jään liikaa sinne enkä nää todellisuutta. En voi kokonaan sanoa että ihastuin mielikuvaan susta koska vähän me jo tunnettiin, mut osa jutuista oli varmasti mielikuvaa.
En ole ihan varma miksi, mut sun jonkinlainen rajojen veto tälle hommalle sattui yllättävän paljon. Se et sä et enää ehkä ollutkaan kiinnostunut, sattui enemmän kuin kenenkään muun torjutuksi tuleminen tähän mennessä. Oon runotyttö, oon tehny runoja mun tunteista ja muusta, nyt en pysty enää. Kuin oisin lamauttimella lamautettu. Oon tosi pettynyt, lähinnä itseeni ja siihen, et mulla ei oo ketään muuta syyttää tästä kun itseäni ja kohtalon ivaa. Turhaa itkua tyhjästä. Sä taisit särkee mun sydämen aika pieniin palasiin, en tiedä pystyykö niitä enää kukaan korjaamaan takaisin. Edelleen sydän vaan haluaa et se korjaaja olisit sä mut pitää vaan astuu siñne synkkään todellisuuteen ja hyväksyy tosiasia, et mul ei oo enää mitään mahdollisuuksia sun suhteen ja satutan vaan sydämeni, jos jatkan tätä haikailua. Pahinta on se et taisin menettää sun ystävyydenkin samalla.
Ehkä löydän vielä paikan jossa saan hengittää, vapaasti, ilman sua, mun pilvilinnoissa mut hitto kun tänkin sanominen sattuu. Tässä on mun hyvästit, tänne turhuuden biittiavaruuteen. Ei mulla muuta😔
Kaksi vuotta liian myöhään
Anonyymi
8
664
Vastaukset
- Anonyymi
Kävi juuri noin minulle. En ole luovuttamassa sun suhteen annan sulle vain aikaa ja rauhaa sekä tilaa hengittää omaan tahtiin
- Anonyymi
Sanasta sanaan näin vai?
- Anonyymi
Ja hän sanoi vain hyvästi..
- Anonyymi
Håmo
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Håmo
joillekin riittää yksi emäntä
- Anonyymi
häivy helvettiin elämsätäni, friikkki!
- Anonyymi
Samanlaisia tilanteita on monilla ihmisillä. Ei kannata suuttua palstakirjoitusten takia.
- Anonyymi
Laita viestiä niin vastaan, soita niin vastaan, pyydä näkemään niin tulen välittömästi. En halunnut että meidän juttumme loppuu erimielisyyksiin vaan toivoin, että olisimme voineet yhdessä asiat selvitellä. J
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 894220
Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1032373Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?332337Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell972114Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281907- 321885
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91577- 291538
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei1881370- 751234