Haluaisin tehdä pienen testin kanssanne,
mutta heti alkuun sanon pari varoituksen sanaa:
EN HALUA KENENKÄÄN KÄYTTÄVÄN OMAA VAKINIKKIÄÄN,
EN REKATTUNA ENKÄ MUUTENKAAN VAKITUISESTI ESILLÄ OLEVANA.
MYÖSKÄÄN JOLTAKULTA TOISELTA VARASTETTUA NIKKIÄ EN HALUA NÄHDÄ.
Jos joku uusi tulokas vahingossa niin tekee,
oikaiskaamme asia heti.
JOS JOKU TUNNISTAA JONKUN KIRJOITUSTYYLISTÄ,
PITÄKÖÖN SEN VISUSTI VAIN OMAN MIELENSÄ SOPUKOISSA.
KENENKÄÄN PERSOONAA EMME LÄHDE ÄÄNEEN ARVAILEMAAN.
TOIVOISIN, ETTÄ TÄSSÄ KETJUSSA HENKILÖ KÄYTTÄISI
KEKSIMÄÄNSÄ UUTTA NIKKIÄ KOKO AJAN.
Jos joku alkaa keskuudessamme häiriköimään,
ohittakaamme hänet näkymättömänä.
Myös asiattomat ja herjaavat viestit voimme
yhdellä klikkauksella pyytää poistamaan.
Eri mieltä asioista luonnollisesti olemme,
mutta häirikön/häiriköt tunnistamme.
Täällä on viime aikoina käyty eri otsikoiden alla paljonkin keskusteluja siitä, että henkilöt vastaavat vain tietyille nimimerkeille ja useimmiten vain jo tutuiksi tulleille nikeille. Omasta mielestäni on luonnollista, että noita kuppikuntia syntyy aina silloin, kun samaa porukkaa pyörii pidemmän aikaa samoilla palstoilla. Jos siis joku vaikkapa kirjoitustyylistä tunnistaa jonkun tuttavansa, rönsyilemään saa lähteä, mutta ketään ei siis ääneen paljasteta. OK?
Testatkaamme siis itsemme, osaammeko keskustella asioista ventovieraiden kanssa. Testatkaamme, saammeko aikaan riitaketjun vai hauskan ketjun - vai saammeko ketjua lainkaan aikaan.
KYSYN:
MITÄ PAHEITA SINULLA ON?
MITEN MÄÄRITTELET PAHEEN?
Minä tupakoin. Onko se pahe? Jos on, niin miksi se on pahe?
Minä pystyn silloin harvoin, jos pari olutta liikaa illalla olen juonut, juomaan seuraavana päivänä pari olutta helpottaakseni oloani. Onko se pahe? Jos on, niin miksi se on pahe?
Minulla on likainen, pölyinen ja liikaa turhaakin tavaraa täynnä oleva koti. Olen usein saamaton aloittaakseni siivoamisen. Onko se pahe? Jos on, niin miksi se on pahe?
Jos olen pari päivää pois tietokoneeni äärestä, minulla on jo kiire päästä katsomaan mitä tänne palstan tutulle jengille kuuluu. Olenko siis palstakoukussa? Jos olen, onko se pahe? Jos on, niin miksi se on pahe?
Onko sinulla paheita? Uskallatko nimettömänä kertoa niistä? Miten lisäksi siis määrittelet paheen? Muista siis, että tässä keskustelussa uuden nikin keksiminen ja sillä esiintyminen ei ole pahe!
mutta heti alkuun sanon pari varoituksen sanaa:
EN HALUA KENENKÄÄN KÄYTTÄVÄN OMAA VAKINIKKIÄÄN,
EN REKATTUNA ENKÄ MUUTENKAAN VAKITUISESTI ESILLÄ OLEVANA.
MYÖSKÄÄN JOLTAKULTA TOISELTA VARASTETTUA NIKKIÄ EN HALUA NÄHDÄ.
Jos joku uusi tulokas vahingossa niin tekee,
oikaiskaamme asia heti.
JOS JOKU TUNNISTAA JONKUN KIRJOITUSTYYLISTÄ,
PITÄKÖÖN SEN VISUSTI VAIN OMAN MIELENSÄ SOPUKOISSA.
KENENKÄÄN PERSOONAA EMME LÄHDE ÄÄNEEN ARVAILEMAAN.
TOIVOISIN, ETTÄ TÄSSÄ KETJUSSA HENKILÖ KÄYTTÄISI
KEKSIMÄÄNSÄ UUTTA NIKKIÄ KOKO AJAN.
Jos joku alkaa keskuudessamme häiriköimään,
ohittakaamme hänet näkymättömänä.
Myös asiattomat ja herjaavat viestit voimme
yhdellä klikkauksella pyytää poistamaan.
Eri mieltä asioista luonnollisesti olemme,
mutta häirikön/häiriköt tunnistamme.
Täällä on viime aikoina käyty eri otsikoiden alla paljonkin keskusteluja siitä, että henkilöt vastaavat vain tietyille nimimerkeille ja useimmiten vain jo tutuiksi tulleille nikeille. Omasta mielestäni on luonnollista, että noita kuppikuntia syntyy aina silloin, kun samaa porukkaa pyörii pidemmän aikaa samoilla palstoilla. Jos siis joku vaikkapa kirjoitustyylistä tunnistaa jonkun tuttavansa, rönsyilemään saa lähteä, mutta ketään ei siis ääneen paljasteta. OK?
Testatkaamme siis itsemme, osaammeko keskustella asioista ventovieraiden kanssa. Testatkaamme, saammeko aikaan riitaketjun vai hauskan ketjun - vai saammeko ketjua lainkaan aikaan.
KYSYN:
MITÄ PAHEITA SINULLA ON?
MITEN MÄÄRITTELET PAHEEN?
Minä tupakoin. Onko se pahe? Jos on, niin miksi se on pahe?
Minä pystyn silloin harvoin, jos pari olutta liikaa illalla olen juonut, juomaan seuraavana päivänä pari olutta helpottaakseni oloani. Onko se pahe? Jos on, niin miksi se on pahe?
Minulla on likainen, pölyinen ja liikaa turhaakin tavaraa täynnä oleva koti. Olen usein saamaton aloittaakseni siivoamisen. Onko se pahe? Jos on, niin miksi se on pahe?
Jos olen pari päivää pois tietokoneeni äärestä, minulla on jo kiire päästä katsomaan mitä tänne palstan tutulle jengille kuuluu. Olenko siis palstakoukussa? Jos olen, onko se pahe? Jos on, niin miksi se on pahe?
Onko sinulla paheita? Uskallatko nimettömänä kertoa niistä? Miten lisäksi siis määrittelet paheen? Muista siis, että tässä keskustelussa uuden nikin keksiminen ja sillä esiintyminen ei ole pahe!
Vastaukset 202
Vanhimmat
Kerro ensin, haluatko, että jutussasi ilmenneisiin paheisiisi vastataan, vaiko että kerrotaan vain omista paheista?
sekä että...
Onko muilla siis samoja 'paheita' kuin itselläni? Ovatko ne paheita? Jos ovat, niin miksi ovat?
Uskaltaako kukaan lisäksi kertoa omista paheistaan - heittomerkeissä tai ilman - ilman vakinikkiä?
Kivempi juttu olisi, jos lopuksi paljastettaisiin vakioidut nikit. Suostuuko aloittaja tähän, niin rupean keksimään itselleni paheita?
Mietin sitä hetken, mutta tulin siihen tulokseen, että silloin kaikki ottaisivat sen seikan koko ajan kirjoittaessaan huomioon. Sitä siis en nyt aja takaa.
Kysymys on siis vain testistä.
Jos joku ketjun lopussa HALUAA kertoa itse kuka hän on ollut, se on hänen oma asiansa.
Ei voi olla testiä, josta ei saa tulosta. Jutulta puuttuu kärki. Mutta onnea yrityksellesi!
kysymyshän oli testistä.
Osaammeko siis jutella henkilölle ilman, että tiedämme, kuka siellä ruudun toisella puolella kuuntelee ja vastailee?
Natsaavatko ajatuksemme siis lainkaan yhteen, jos emme tiedä kuka siellä nikin takana on?
että voisimmehan joskus myöhemmin leikkimielellä pistää vaikkapa eri ketjun esittämälläsi tyylillä pystyyn.
Silloinhan olisi hauskaa järjestää jopa kilpailu, kuka parhaiten tai nopeimmin arvaa...
Siinä olisi kylläkin se huono puoli, että jotkut ovat taitavia muuntelemaan kirjoitustyyliään.
Lieneekö muuten pahe kirjoitustyylin vaihtaminen tarkoituksella...?;)
Mielelläni olisin ottanut tähän osaa, mutta tällainen hyödytön plässytys, jossa kaikki yrittävät olla mahdollisimma kilttejä ja asiallisia, on mielestäni kuvottavan kuivaa, eli en edes lue. Jos tämä olisi toteutettu niin, että jutellaan ketju täyteen pallukkaan asti i l m a n mitään muuta ohjetta kuin että juurikeksityllä uusnikillä ja sitten uudessa keskusteluketjussa kukin tulee sanomaan kuka oli ja kenen jutuista tykkäsi mahdollisia arvailuja, niin olisin ottanut osaa. Nyt kun ohjeistit rajaamalla toiveesi, se taittoi kärjen etukäteen. Mutta siis, jatkakaa kaikin mokomin. Kai näitä hampaattomia juttujakin tarvitaan.
olisi tehty niin kuin esitit, miten porukka silloin olisi kirjoitellut...! Silloinhan kaikki vasta ystävällisiä ja kivoja yrittäisivätkin olla - tietäessään, että lopulta se oikea nikki sieltä paljastetaan. Siitä olen aivan varma. Silloin olisi myös pohja keskustelulta pudonnut pois.
Keskustelutestistähän tässä nyt vain on kysymys, ja nythän esimerkiksi minua on todella helppo vaikka haukkua sieltä toiselta puolelta. Ketään ainakaan tähän mennessä en ole tunnistanut, joskaan sitä en aikonut yrittääkään. Kenelläkään ei nyt ainakaan ole pelkoa eriävääkään mielipidettään sanoa - tai kenellekään mielistellä... Asioista tässä olisi tarkoitus keskustella.
Tällaisesta tulee helposti luettelo - kuten huomaan. Ihmiset eivät juttele keskenään koska kukaan ei lue läheskään kaikkia vieraan nikin vastauksia, joihin muuten ottaisi kantaa.
Ai ettei kukaan tunnista? :))
aloitustani lainkaan?
Lisäksi olen sinulle parikin kertaa vastannut, miten asioista ajattelin.
Tuolla alempana mielestäni porukka on jutellut keskenään. Korostan vielä sitä aloituksessa mainitsemaani seikkaa, että niin usein täällä valitetaan juuri tuosta piirteestä, että ihmiset vastaavat liikaa juuri vain tietyille nikeille ja ettei ole edes väliä, onko ketjussa asiaa vai ei; tietty tuttu nikki saa juttukavereita ja jotkut vastaavasti jäävät ilman vastauksia.
Siitähän tässä kaikessa nyt on kysymys. Taidostamme jutella tuntemattomienkin kanssa.
Kysymys kuuluu siis myös: Osaatko vastata tuntemattomankin nikin kysymykseen?
Mutta kun tiedän koko ajan kuka sinä olet:)))) sori lipsahti...
Minun paheeni on kriittisyys ja kronkelius. Hyvehän se on, mutta muut saavat siitä aina väännettyä paheen, täällä palstalla. Luulevat omahyväisyydeksi ja itserakkaudeksi eivätkä tajua, että samalla ankaralla mitalla millä mittaan muita, mittaan myös - ja ennen kaikkea - itseäni.
Muita paheitani ovat tosikkous. Jos nauran, nauran sille mille ei kukaan muu. Jos muut nauravat, nauran korkeintaan kohteliaisuudesta pienen tekonaurun. En aina sitäkään.
Lisää paheita: itsekkyys. Minä minä minä minä. Mukavinta, kun minusta puhutaan. Voi niksahtaa vähän narsismin puolelle, mitä herkästi näen muissa. Olen myös kova analysoimaan toisten psyykeä, poikkeavuuksia, erikoisalana rajatilaisten tunnistaminen ja leiman lätkäiseminen rajatilallisen takalistoon.
Vielä löytyy toisiin suunnattua satiiria, ironiaa ja parodiointia, joita ymmärrän vain itse.
Nämä riittäkööt toistaiseksi.
mököttää!
Toivottavasti viestini ei tule kahteen kertaan... En saanut äsken läpi jo kirjoittamaani mitenkään.
Kerroin siinä, että noista luettelemistasi piirteistäsi en minä ainakaan varsinaisena paheena pitäisi yhtäkään.
Itsekkyyskin on terve piirre ihmisessä ainakin tiettyyn pisteeseen saakka. Mielestäni ihmisen kuuluukin olla itsekäs niin kauan kuin ei vahingoita muita ihmisiä. Itse olen liian epäitsekäs ihminen, eikä sekään aina mukavaa ole. Epäitsekäskin ihminen voi joskus satuttaa muita - ymmärtämättömyyttään tai tietämättömyyttään.
Eihän esimerkiksi myöskään tuo tosikkous pahe ole. Olemalla liian tosikko teet pelkästään oman elämäsi keljuksi. Tai sitten et...;)
Kerropa minulle muuten, mitä ovat rajatilaiset tai rajatilalliset...?
Kyselee nimim. Epätietoinen Sysmästä;)
Kerroin juuri ne pahimmat paheeni ja jonkinmoisen analyysin niihin, en yrittänytkään olla mitenkään fiksu!!!
sitten kirjoitustyyliä vaihtaa? Joo minä hiukan vaihdoin tyyliäni ekassa kijoituksessa - myönnetään ja hävetään!
pilaamaan ideani aprillipäivän nikkinaamiaisten viettämisestä,hyi mitä teit.
Ilmeisesti ajattelin syvällisesti ja telepatia hoiti loput.
Paheet on siinä etten niitä näe harrastavani.
on tuo telepaattinen kykyni.;)
Olen muuten joskus aidosti saanut siitä kärsiäkin.
Nyt en valehtele. Se nimittäin EI kuulu paheisiini!
minun piti ihan tosissaan sitä ehdottaa aprilliketjun avaukseksi.
Täytynee salausjärjestelmää vielä kehitellä,jos et sitten satu olemaan lapsuudenajalta asti oleva paras kamuni.
tuosta hiukan ylempää otsikon Tuli mieleeni alta...
Eikös jotakin tuon tyylistä voisi aprillijuttuna ajatellakin? Voisi kehitellä ideaa, ja saada aikaan hauskankin ketjun...
ihan kiva juttu. Tulee vaan kiire aprillipäivä on jo huomenna!
Olin reilut kolme tuntia paussilla näistä 'päivystyshommista', ja aloitin juuri näiden sinä aikana tulleiden yli 20 uuden tunnustuksen kuuntelemisen...;)
Paheet tuntuvat olevan mieluinen keskustelun aihe. Miksiköhän...?
Huomenna on aprillipäivä, juu... Nyt ajattelinkin juuri muistuttaa, että jos tämän tyyppisiä ketjuja ajattelette, niin kiire teille tulee...! Itse en pysty nyt ajattelemaan ainakaan näin tiivistä 'päivystämistä' kuin tällainen paheiden tunnustamisten kuuntelu yllättäen näköjään edellyttääkin...;)))
Hauskaa tämä on, mutta kovin paheellisia ovat ihmiset palstallamme, kovin paheellisia - ainakin omasta mielestään... Ja mielelläänkin...;)))
Miksi siis kirjoitat koko ajan haastajana,en ymmärrä koko aiheen vitsiä
Syön liikaa, olen joko laiska tai masentunut,kiroilen sairaalle omaiselleni,en siivoa kun pakon edessä,Olen vihainen ja katkera, mutta en kateellinen,en harrasta liikuntaa,pidän 20v nuorempaa rakastajaa, harrastin irto-suhteita, nyt ei tarvitse.
Tässä aluksi en muista kaikkia.
Silti olen kaikenkaikkiaan ihan kiltti ja hyvä ihminen.
minun käsitykseni on, että eivät nuo kaikki ainakaan paheita ole.
Syöminen? Jos siitä itse kärsii, ehkä sen silloin kokee paheena.
Laiskuus, saamattomuus, masentuneisuus? Tuttuja tunteita siis minullekin, mutta ovatko ne aidosti paheita? Ovatko nekin siis paheita vasta sitten, jos itse niistä kärsimme?
Tuo kiroaminen sairaalle omaiselle? Hmmm. Sitä voisikin ajatella eri kantilta...
Onko sinulla rakastajasi lisäksi myös aviopuoliso? Jälleen hmmm.
Irtosuhteet? Ei mielestäni käsitteenä pahe, paitsi jos se aviopuoliso oli siinä rinnalla... Silloin kuuluisi taas tuo hmmm...
Mutta kuka sen paheen käsitteenä osaa sitten määritellä?
baheitako?
mä oon kova valehteleen,nytkin taas sorruin samaan.mun mielestä se ei oo pahe mut toiset sanoo niin.
oon ilkeä,ahmin ruokaa ja roikun samalla näppiksellä.juon liikaa ja puhun paskaa palstoilla.kromitabletit on hirmu kalliita,syön mielummin karkkia.riipun kii netissä ja koneessa kuis iilimato märkäpesäkkeessä.
ällöä osallistua henk.koht.uteluihin:)
Enhän kaikkia paheita pyytänytkään luettelemaan...;)
Taisit kyllä luetellakin vain murto-osan...
Mutta onko näppiksen vieressä syöminen pahe?
Onko karkkien syöminen pahe?
Kuin iilimato tietskassa kiinni? Siitähän minäkin yritin kysellä, että onko se pahe...
Valehteleminen mielestäni on laskettavissa paheisiin kuuluvaksi. Oliko tuo koko juttusi siis yksi suuri varsinainen pahe?;)
kyllä on:)
jätin tilaa muille,sitten muistin olevani ilkeä.
onko nenänkaivuu pahe,jos sitä tekee salaa?
Kukas muuten on sanonut, että nenän kaivaminen julkisestikaan pahe olisi - siis jos omaa nenäänsä kaivelee?;)
Kivan näköistä se ei taatusti ole, mutta kuka sen paheeksi määrittelee?
Jotenkin tulee mieleeni ajatus, että ovatko kaikki asiat, joita teemme toisten ihmisten mielestä vastenmielisinä puuhina, sitten määriteltävissä paheiksi...? Eihän sen aivan noin yksiselitteistä ainakaan PITÄISI olla.
nenän tuotosten sijoittelu,vaikka julkisella paikalla.
nyt mä hokasin tään jujun:))
mitään paheita ei sit oo ees olemassa.ne on sellasii juttuja,jota ite pidetään ällöinä vaikkei toiset pidä niitä minään.
ällöä tulla julkisesti nolatuksi:)
Kyllä minä jotenkin uskon, että paheita sanan varsinaisessakin merkityksessä on olemassa.
Kysymys on siis vain siitä, minkä asian itse kukin paheena kokee ja näkee. Olemmeko siis vain omaksuneet käsitteen 'pahe' jo lapsuudessamme tietynlaisena itsestäänselvyytenä?
Nenän kaivaminen on tietenkin ällön näköistä muiden silmin katsottuna, mutta ajattelepa esimerkiksi vaikka tuota siivoamistouhua. Siitä harva tuntuu nauttivan, mutta meidät on opetettu siivoamaan säännöllisesti. Koemme siis paheena sen, että olemme laiskoja aloittaaksemme sen siivoilun... Miksi siis?
vanhemmat opettaa mikä on paha juttu.
*hui,ei saa kaivaa nenää,se on rumaa*
*nyt pitää siivota,jumala ei elätä laiskoja*
naapureita valvotaan kovalla silmällä,lapsen korvin kuultua*se ukko ryyppää kun akka on veks* *akka vetää sätkää takapihalla ja luulee,ettei kukaa nää*
musta on ällöä olla histamiini,klipklop,klipklop.
jatkuuks tää vielä kauan.
pahe jos sitä tekee ihan julkisesti, ja vielä pistää kaiken löytyneen esimerkiksi auton penkin sivuun - hyi kehtaanko edes sanoa-se on yksi minun paheistani
jo eilen tuossa juttelimme tästä erittäin tärkeästä asiasta...;)
On hauskaa ajatella niinkin, että vaikkapa nähdessämme jonkun kaivavan nenäänsä julkisesti ja lisäksi vielä sijoittelevan kaivuun tuloksensa mitä erilaisimpiin paikkoihin, meitä ällöttää koko tuo tilanne... Kuitenkin hätätilanteessa meistä itse kukin on varmasti ainakin joskus niin joutunut tekemään...;) Uhhh.
Olisiko siitä siis ajateltava, että joskus se on pahe, joskus taas ei...? Vai onko se joskus ällöttävä pahe ja joskus taas pirun ällöttävä pahe...? Ällön näköistä touhu kieltämättä on, mutta emmehän silläkään touhuilullamme ketään ainakaan vahingoita... Emme edes satuta mitenkään - ainakaan jos kukaan henkilö ei jäätyneeseen klönttiin kompastu ja jalkaansa katkaise...;)))
toivottavasti kaivelet edes omaa nenääsi....
Eikös aikaisemmin joku ehdottanut että kaikki miehet kirjoittaisivat Kaarlona ja naiset Hilmana tai jos nyt mies välillä tuntee itsensä hieman transsahtavaksi voisi hänkin kirjoitella silloin tällöin Hilmana ;D
Paheitani on esimerkiksi että usein vapaalla ollessani juon aamiaiseksi purkin kaljaa,en vastaa puhelimeen jos näen soittajan olevan anoppini,kusen saunassa ja flirttailen töissä naisasiakkaiden kanssa vaikka olen naimisissa
keskustelua, jos pelkästään kaksi nimeä keskenään juttelevat. Se on nähtykin jo turhan monessa ketjussa.
Rönsyt siis sallittuja, mutta muitakin kuin Kaarloja ja Hilmoja mukaan!
Itsesuojeluvaistoa
sanoisin Kaarlolle minäkin.
Täysin normaaleja asioita aikuisen miehen elämässä.
"Purkki päivässä pitää anopin loitolla"... Vai miten se menikään...?
Paheiksi eivät nuo piirteet siis luokiteltavissa ole.
piereminenkin on pahe - ei se voi millään olla hyvekään-eihän?
Minäkin poltan tupakkaa, mielestäni se EI OLE PAHE, sillä poltan ulkona. Tuttavieni mielestä se on pahe ja silloin päästän paheeni irti eli KIROAN. En koskaa alatyylillä vaan ihan perinteiset saatananperkeleet.
Juon joskus iltasella kotona muutaman kaljan, se EI OLE PAHE, jos tuttavani tietäisivät niin taas alkaisi naputus "PAHEESTANI."
Olen laiska siivoamaan, en sanoisi sitä paheeksi, sillä jos joku tuttavani on tulossa luokseni, teen 15 minsan siivouksen eli pöydät pesasen, imuria en ennätä ottaa esiin vaan luudalla lakasen mattojen ylimenevän osan. On niin siistiä että.
En ole varsinaisesti palstakoukussa, mutta olen nettiriippuvainen, en tiedä onko se pahe.
En itke julkisesti vaan näytän "kovaa naamaa", se EI OLE PAHE, sillä en halua näyttää jos joku minua loukkaa syvästi. Rauhoitun hetken ja annan samalla mitalla takasin, sekään ei ole pahe.
Nyt lähden ulkoilemaan ja SE ON HYVE. (Mietin samalla, onko mulla lisää paheita).
lähes veit sanat suustani... Hiukan noin minäkin noista asioista ajattelen, jopa äitini sieltä tunnistin...;)
Itkemisestä en voi sanoa samaa. Minä pahoitan herkästikin mieleni, enkä myöskään OSAA näyttää kovaa naamaa. En siis osaa näytellä. Mutta onko kumpikaan tapa tai tyyli pahe? Mielestäni ei.
Ja niin. Ulkoilen aivan liian vähän!
Pitkän kävelylenkin jälkeenkään en muistanut itsestäni kuin yhden paheen, omasta mielestäni sekään ei ole sitä.
Minä lataan netistä laittomasti musiikkia ja aina yhtä "varastamaani" kohtaan laitan jakoon yhden aidon ja alkuperäisen. Ei soimaa mikään.
Mainitsit edellisessä vastineessasi minulle että: "Hiukan noin minäkin noista asioista ajattelen, jopa äitini sieltä tunnistin...;)"
Kuulehan, olen vain vuoden sinua vanhempi joten älä vertaa minua äitiisi. Naisen vertaaminen äitiin ON PAHE!
Paheita on todellakin vaikea määritellä, se mikä on toiselle pahe, on toiselle yhdentekevä asia.
Pahuus on sitten jo toinen juttu: "Jos tekee tahallaan, huolimattomuuttaan, tyhmyyttään pahaa toiselle ihmiselle, jollekin luomakunnan elävälle, luonnolle, se on pirunmoista pahuutta."
Minä olen puhunut ughh!
Et sinä minun ikääni voi tietää!;)
Mutta yksi oleellinen oikaisu: Kun puhuin äidistäni, en suinkaan sinua tarkoittanut! Puhuit sukulaisistasi tai tutuistasi, ja heidän moitteistaan minä äitini tunnistin!
Äitini mielestä esimerkiksi parin viinilasillisen ottaminen ei ole mitenkään pahaa - siis minkäänlainen pahe - mutta kaljaa hän ei voi sietää edes sanana! Hän on juuri niitä 'vanhan kansan' ihmisiä, joiden mielestä kalja kuuluu ryyppy- tai rähinäporukan juomiin. Etenkään naisille se hänen mielestään ei sovi. Kaljan ottaminen siis hänen mielestään on pahe, mutta viinilasillisen ottaminen ei...;)
Sitä tarkoitin. Musiikkia lataavat netistä monet, joten en osaa sitä paheena ainakaan kertanielemisellä nähdä. Toki se voi vahingoittaa joitakin, mutta ei siinä mielessä mitä vahingoittamisella nyt tässä ketjussa olen tarkoittanut.
Pahuuteen palaan vielä myöhemmin eri yhteydessä...
Ensiksi EI PAHE minusta. Aikuinen, omassa kodissaan asuva lapseni ei välitä vähääkään jos äippä viinilasillisia kumoaa, mutta kalja - sen hän tuomitsee. Kerran kun oli tulossa niin pyysin ostamaan kaksi kaljapulloa. Oli ostanut ja oli myrtsinä koko illan: "Oot aina sanonu, ettet kaljaan koske." Jessus, en häntä ole tuollaiseksi opettanut, tuli pitkä keskustelu ja ennen pääsiäistä kiikutti tarjouksessa olleen kaljakorin vaikken ollut edes pyytänyt.
Nyt PAHE. Kolmas kerta elämäni aikana kun käyn Alkossa ennen perjantaita (en sentäs joka perjantai), tarkoitan siis, että illalla otan kunnon tömpsyt. Alkoi päivällä liikaa kiroiluttamaan, laitoin suun suppuun muitten onneksi ja menin ostamaan pullon kossua. En koskaan ole töistä lintsannut "ryypiskelyn" takia enkä sitä tee nytkään. Aamulla litra piimää ja puoli litraa kahvia ja matkaan (bussilla). Työkavereillani on pirunmoisia paheita, niistä vain asiaan liittyvä; ilmoittavat puolilta päivin - kun heräävät - että on kuumetta ja monesti olenkin sattumoisin nähnyt heidät - varsinkin kesällä - terassilla kovin terveinä!!! Perkele, ensi kesänä kyllä joka kerta sanon, että Sinulla on saatanallinen valehtelemisen PAHE! (Huom. en ole vielä ottanut mitään, kupin kahvia vasta, mutta iltaulkoilun jälkeen sitten).
En kirjoita 20.30 jälkeen sanaakaan koska silloin on jo lasi väkevää mennyt elimistöön.
Mielessäni määrittelen paheen asiaksi joka itselle tuottaa sekä mielihyvää että syyllisyyttä(?)/sosiaalisia paineita.
... koettu nautinto painaa vaakakupissa enemmän.
... paheet ovat siis sidoksissa omaantuntoon ja kulttuuriin jossa elämme.
määritelmääsi '...itselle tuottaa sekä mielihyvää että syyllisyyttä/sosiaallisia paineita...' soveltaa jälleen esimerkiksi vaikkapa sen siivoamisen laistamiseen...?
Toisaalta kyllä nautin saadessani olla puhtaassa ja siistissä kodissani... Tulemme siis ilmeisesti siihen omaantuntoon käsitteenä... Kuten myös kulttuuriin jossa elämme.
Aivan. Mutta asioita voisi syväluotailla lisääkin. Voisimme aloittaa yksinkertaisesti tivaamalla itseltämme, MIKSI meidän on alistuttava vielä 40-50-vuotiaina elämään niiden jo aikoinaan kotonamme opittujen normien mukaan. EI maailmamme kaadu siihen, jos jotakin opittua asiaa yritämme edes hiukan muuttaa. Miksi siis siitä huonosta omastatunnosta kärsimme, ja siksi siis niin montaa asiaa paheena pidämme...?
kun olen , sanon , sinulla on hiton monia paheita.
Mielestäni tupakoiminen on pahe siksi että sinä saastutat itsesi ja toiset, toiset sikäli jos tupakoit niin että siitä haittaa, häiriötä.
Kyllä yksikin pahe riittäisi.
Eipä silti minullakin paheita, pitää ihan ottaa itseään niskasta välillä että saisi jotain aikaseksi.
Siivoamisen aloittaminen on yksi.
Toinen pahe on liian suorasukainen sanoissani, siis sanon joskus ajattelematta, ja kuitenkin en halua loukata ketään, oikeasti.
No minulle on pahe, tuo sättääminen, samoin , täällä noitten kirjoitusten lukeminen, ja joskus niihin vastaaminen.
Voi paheita paljon , en vaan nyt niitä jaksa luetella.
Mutta tuo nikitön on oikein hyvä juttu.
luetellut kuin murto-osan paheistani...;)
Jos tupakoin, saastutan itseni. Kyllä, mutta onko se pahe? En polta muualla kuin liesituulettimeni alla sisällä, ulkona vastaavasti vain sellaisissa paikoissa, joissa muut eivät savua joudu hengittämään. Jos menisin paikkaan, jossa ei polteta ja minä tupakoisin, olisi se silloin mielestäni tekona pahe.
Tuo siivouksen aloittaminen taitaa olla monille vaikeaa. Onko se sitten pahe? Itse kai koen sen paheena siksi, että haluaisin kotini olevan siisti ja puhdas.
Suorapuheisuus. Itse kärsin päinvastaisesta luonteesta. Minä vastaavasti arkailen sanoa asioita, joiden tiedän toista loukkaavan, ja joskus saan siitäkin kärsiä... Arkuus. Pahe?
ei taida olla kun en juo enkä polta enkä käy vieraissa jne. Terävä kieli on ja tuon esiin paheettomuuttani, ne kelvannevat paheiksi. Vähän laiska olen ja lyhytpinnainen. Ehkä pahinta on että olen uskomattoman pitkävihainen kun joskus satun oikeasti suuttumaan.
aika osuvasti 'perinteisiä paheita'. Sitähän minä tässä juuri olen yrittänytkin miettiä, että onko meidät vain opetettu jo aikoinaan ajattelemaan tietyt asiat ja seikat paheina?
Kun asioita rupeaa pohtimaan syvällisemmin, niin herää väkisinkin kysymyksiä... Miksi joku asia on pahe? Miksi joku asia toisen mielestä on pahe ja jonkun toisen mielestä ei? Kuka osaa määritellä paheen?
En ainakaan vielä tässä vaiheessa jutteluamme halua sitä lähteä 'mustaa valkoisella' pohtimaan, mutta eiköhän sekin tilanne vielä eteeni tule...
Lyhytpinnaisuus. Senkin piirteen ihmisessä minä näkisin paheena silloin, jos siitä itse kukin joutuu kärsimään. Samoin pitkäpinnaisuus. Itselläni on valtavan pitkä pinna, mutta kun se napsahtaa poikki, verbaalisti voin loukata toista pahastikin. Kärsin siis siitäkin joskus. Silloin siis pitkäpinnaisuudenkin voisi ajatella olevan paheen. Mitä ristiriitaisuutta...!
Hauskaa muuten huomata tuokin, miten erilaisia toisaalta olemme, ja silti sujuvasti täällä tuntemattomina juttelemmme. Pitkäpinnaisuus, lyhytpinnaisuus. Terävä kieli. Hmmm. Itselläni siis EI ole terävä kieli, vaikka sitä joskus toivoisinkin, mutta sanan säilää käytän sen pitkän pinnani napsahtaessa. Pitkävihaisuus, lyhytvihaisuus. Itse kärsin joskus siitä, että lepyn yleensä liiankin herkästi. Pahe?
siten että ne aiheuttavat haittaa joko itselleni tai muille sosiaalisessa kanssakäymisessä. Käykö tämä paheen määritelmäksi?
Vanha tuttu ei meitä pysty pettämään. Tyylisi on paljastava.
kuka hän on.
kukaan kirjoitustyylilleen mitään voi. Vai voiko?
Sanoin jo aloituksessani toivovani, että vaikka monetkin täällä tuttavansa ja ystävänsä tunnistaisivat, ei niitä epäilyksiä ainakaan ääneen lähdettäisi laulelemaan.
Ei minua haittaa se, jos joku minut tunnistaa, mutta yritän pysytellä hiukan erilaisena itsenäni tällä kertaa. Jos täällä joku alkaa ääneen kenestä tahansa jotain tiettyä nikkiä veikata, viesti jää noteeraamatta tai poistuu kyllä helposti. Tähän ketjuun en siis arvailuja toivonut. Toivoin pelkästään lisää pientä hauskuutta palstalle - testin merkeissä.
Antaa leikin jatkua, tämähän on ihan hyvä.
ketjun aloituksen mukaan, tähän nimileikkiin ei saanut lähteä.
juttu, tämänkös takia kaffepalstalla on ollut hiljaista kuin huopatossutehtaassa?
Löydän aina vaan lisää paheita itsestäni-miksi hitossa en itse keksinyt tätä juttua - olen kateellinen se on pahe.
on se, että pidän hyveinäni, niitä ominaisuuksia joita muut pitävät paheinani.
tullaan jälleen tuohon ikuiseen kiertokulkuun.
Joku asia on toisen mielestä pahe, kun toisen mielestä se voi olla yksi maailman luonnollisimpia asioita.
Terävä kieli voi olla pahe joissakin tilanteissa joillekin, joillekin tilanne voi olla päinvastainen.
Lyhytpinnainen voi pitää kärsimättömyyttään paheena, pitkäpinnainen kiltteyttään paheena. Joskus mielipiteet ominaisuuksista menevät ristiin; toinen voi ajatella juuri sen toisen henkilön lyhyttä tai pitkää pinnaa paheena. Molemmista piirteistä voi myös ajatella, etteivät ne kuitenkaan paheita olekaan...
En tiedä oliko aloittajan tarkoituksena sallia yritys paheen määrittelyksi, mutta itse rajaisin sen sellaiseksi toiminnoksi tai tavaksi, joka toistuessaan aiheuttaa vaaraa terveydelle ja pahentaa elämänlaatua. Omalla kohdallani tällaiseksi on tunnustettava syöppöys.
Luonteenpiirteet, kuten eri pinnaisuudet ovat perittyjä ominaisuuksia eikä niillä mielstäni pidå soimata itseään paheina ärsyttäviä jos saattavat ollakin. Sanotaan, että laiskuuskin on hyvä lahja, kun sitä vaan osaa oikein käyttää :)
jopa pyysinkin itse kutakin määrittelemään paheen. Harva niin vain on lähtenyt ainakaan vielä tekemään. Itsekin ajattelin määritelmän pohtimista ja siitä keskustelemista hiukan myöhemmin...
Jos ihminen itse myrkyttää tietoisesti itseään tupakoimalla, ryyppäämällä, syömällä väärin tai liikkumalla liian vähän, en sitä välttämättä nimenomaan paheena näkisi. Mieluummin ajattelisin paheena seikkaa, jolla esimerkiksi pahoitamme toistemme mieltä tai peräti vahingoitamme toisia ihmisiä.
Monet asiat tuntuvat ristiriitaisilta, kun niitä alkaa pohtia toden teolla... Vaikka siis itse kärsisin jostakin tietystä tavastani, vaikkapa esimerkiksi hitaudestani aloittaa siivoaminen, tapani ei välttämättä pahe ole. Joku muu määritelmä sille mielestäni sopisi paremmin, mutta mikä...?
kai se on tosiaakin ihmisen määritelmä, jostakin asiasta tai teosta, mutta voiko toisen sanoma paheesta ollakkin toiselle ei mitään.
Vaikea juttu pohdittavaksi tai siitä voi tehdä vaikean.
Paheiden summa on vakio sanotaan jossain , no mikä on se summa??
Mikä kenellekin on pahe, se on ihmiseen opetettu asia.
Mielenkiintoista.
Kaikki on niin suhteellista.
Meihin on jo pieninä iskostettu tiettyjä käsityksiä asioista, joita emme välttämättä myöhemmin ole edes hoksanneet kyseenalaistaa.
Itse uskoisin eniten siihen yksinkertaiseen paheen määritelmään, että jos paheemme satuttaa toisia ihmisiä, sen voisi yleisestikin sanoa olevan paheen...
Tuolla alempana nimimerkki arsenikki kirjoitti paheesta melkoisen hyvin otsikolla Pah. Katsopa.
aloittamisen vaikeus ei ole varmaankaan pahe, oliskohan se hyve siinä mielessä että jos siivoan nyt on huomenna taas kuitenkin sekaista, miksi tehdä turhaa työtä? hmm....aika tyhmä juttu jopa minulta!
Pentuna,kun olin n.5v.meillä oli kylässä sellainen kakaroita vihaava(ja tietysti me myös vastaavasti häntä)vanhapiika-täti.Äitillä oli tarjolla pöydässä pannaria ja makeaa mansikkahilloa.
Istuin vierasta lähes vastapäätä ja siinä hilloa ottaessaan jotenkin hän katsoi minua siilein alta lipan,mitä suivaannuin moisesta katseesta ja leuka pöydän reunalla äänekkäästi kommentoin;EI TOI MANSIKKAHILLO TOMMOSEN VANHAN ÄMMÄN SUUSSA MILLEKKÄÄN MAISTU!!
Sitten tietysti nopea poistuminen paikalta.Itsekkään en ihan heti hillon makeutta päässyt maistelemaan,mikä tietysti suututti.
Toinen tarina lapsesta ja vieraasta: Lapselle oli teroitettu, ettei pöydästä oteta mitään, ennenkuin vieraat ovat saaneet. Lautasta, jossa oli enää jäljellä yksi lapselle tarkoitettu viineri, tarjottiin uudemman kerran vieraalle ja tämä erehtyi ottamaan sen. Lapsi kimpaantui ja tokaisi: "SYÖ S****NA SITTEN PAPERITKIN"
olin tämä 5v.kakara,ja kuullut siitä vuosikymmenten jälkeenkin.
Se on kyllä selvää ikärasismia,vrt,viineri juttusi.
Yksi isä kuunteli murrosikäisen poikansa arvostelua,kuinka tyhmiä ja pimeitä hänen mutsi ja fatsi saattoivat olla.Kun isän vuoro tuli sanoa jotain,niin hän vain ihmetteli,kuinka ihmeessä he ovat onnistuneet saamaan noin älykkään ja fiksun pojan itselleen.
se vastaaja taisi olla äiti......
mutta myös inhottavia nuo jotkut lapsuudestamme jääneet 'opettavaiset' käyttäytymisvinkit.
Meillä oli myös etenkin äiti kovasti opettamassa meitä käyttäytymään oikein sekä kyläilemässä ollessamme että vieraiden käydessä meillä. Silloin 60-luvullahan käytiin vielä todella paljon kyläilemässä puolin ja toisin.
Juuri noita kahvipöytäkäyttäytymisiä jäin tässä lukiessani itsekin muistelemaan. Aivan samalla periaatteella meitä ympäri Suomea on taidettu kasvattaa... Onko teistä kenellekään iskostunut noilta ajoilta käyttäytymiseenne esimerkiksi kahvittelutilaisuudesta sitä piirrettä, ettette vieläkään arvaa sitä viimeistä viineriä tai leivosta siitä lautaselta ottaa...? Vasta sitten, kun joku sen väkisin suuhunne tunkee, sen nielette...?
Minulla se tapa on juurtunut kai aika syvällekin. Onneksi nykyisin ei aivan niin täydellisen kohteliaita olla. Kohteliaisuus on hyve, mutta nykyisin onneksi kyläilyreissuilla ihmiset ovat ikäänkuin vapautuneempia; kahvit juodaan mukeista ainakin läheisempien tuttavien kesken, ja ne pullalautasetkin tyhjenevät kiitettävän hyvin... Nykyisin ei siis pidetä enää ainakaan paheena sitä, että niitä munkkeja ottaa toisen - ja kolmannenkin...
...vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Vaikka itse en ollutkaan viinerijutun päähenkilö niin olen kyllä omistakin lapsuudentoilailuistani saanut kuulla.
Ja niin voisihan sitä jotain omistakin paheista kertoa: Esim. käyn palstoilla työaikana ja laiskottelen.
Yritetäänpäs määritellä pahe.
Pahe on sellainen aikaan ja paikkaan sidotun arvomaailman vastainen tominta, jota vallitseva normisto ei pidä vielä varsinaisena rikoksena.
Yksilön arvomaailma muotoutuu sisäisistä arvoista ja vallitsevista arvoista ja normeista.
Yksilöt muodostavat ns. arvomaailmahässäkän, jossa sitten yritetään yhdessä luovia eteenpäin.
Jokin asia voi olla yksilötasolla pahe ja yleisesti taas ei ja päin vastoin.
Sanokaas joku esimerkki paheesta, mikä jossain muussa ajassa ja paikassa ei olisi suoranainen hyve.
Heh, taidan lähteä vetämään nakit, en kestä tätä.
Onko se pahe, jos en teitä silloin häiritse?
mun nikistä.Ei saanu toisten käyttää ja tuo on mun varanikki vaarallisiin tilanteisin:)
Pahe on sellainen aikaan ja paikkaan sidotun arvomaailman vastainen tominta, jota vallitseva normisto ei pidä vielä varsinaisena rikoksena.
Yksilön arvomaailma muotoutuu sisäisistä arvoista ja vallitsevista arvoista ja normeista.
Yksilöt muodostavat ns. arvomaailmahässäkän, jossa sitten yritetään yhdessä luovia eteenpäin.
Jokin asia voi olla yksilötasolla pahe ja yleisesti taas ei ja päin vastoin.
Suo anteeksi, mutta kopsasin tekstistäsi tuon osan suoraan tähän.
Mielestäni siinä on melkoisen hyvä määritelmä paheelle, mutta asioitahan voisi halutessaan lähteä luovimaan syvemmälläkin...
Arvomaailma... Vallitseva normisto... Niidenkinhän voisi ajatella olevan suhteellisia käsitteitä. Käsitteitä, jonka me ihmiset olemme luoneet ja itse kukin tavallamme sisäistäneet...
Yksilön arvomaailmasta ja yksilöiden muodostamasta arvomaailmahässäkästä olisin enemmänkin kanssasi samaa mieltä, samoin kuin tuosta paheesta yksilötasolla ja yleisellä tasolla.
Voinpa myöhemmin heittää vielä pari esimerkkiä, mutta eikö olisi yksinkertaisinta ajatella paheen olevan jotakin sellaista, mikä pahoittaa toisten ihmisten mieltä tai etenkin vahingoittaa toisia ihmisiä...?
Voinpa myöhemmin heittää vielä pari esimerkkiä, mutta eikö olisi yksinkertaisinta ajatella paheen olevan jotakin sellaista, mikä pahoittaa toisten ihmisten mieltä tai etenkin vahingoittaa toisia ihmisiä...?
Nimenomaan!
Samoilla jäljillä ollaan.
Anteeksi arsenikille, en tiennyt että se on jo käytössä :(. Mutta, jos sallit, muuttaisin sen nim. arsenikki2? Ja nimenomaan vain tässä yhteydessä. Veli?
ei se haittaa.ole vain arsenikki.otan varanikiksi syanidin ja se on vain tuolla toisella palstalla.
minuako osoitit..veli?
ei,olen sen veljen sisko:D
Kiito, sinulle Syanidi!
Pidän se arsenikin sitten samana, mutta vain tässä yhteydessä.
terveisin
Myrkky mikä myrkky
jos sanoo jollekin päin naamaa että oletpas sinä tänään kamalan näköinen, mutta hyve on, kun se ihminen on tosiaan kamalan näköinen ja sanoo sille että oletpas sinä tänään hehkeä!!
Vai olenkohan sittenkin ihan ulalla koko asiasta, voihan se olla ihan päinvastoinkin!!!!!
Ja voihan se toinen ottaa kehumisen pottuiluna ja voihan taas............järkeni teki lakon-onko se pahe vai hyve???????
En kutsu vieraita ettei tartte siivota. Inhoan siivoamista, kivampi roikkua netissä. Valehtelen kaikilla palstoilla kaikille, monella nimimerkillä, se on ihan luvallista. Se ei häiritse mua yhtään. Nytkin valehtelin. *reps*
sä oot tosi cool:)mä otan sut idoliks,mä inhoan vieraita ja siivousta*käkättää*
tuollainen valehtelu *virn*
Rehellisesti sanottuna en osaa katsoa itseäni paheen näkökulmasta. Olen vioittunut ja epätäydellinen, mutta paheita minulla ei ole. Ärsyttäviä piirteitä kyllä löytyy. Kuten esimerkiksi se, että sisälläni asuu pikkuruinen kaikkien alojen dosentti, joka varmasti muista tuntuu usein ennemminkin militantilta desantilta.
Se, että yrittää elää parhaan ymmärryksensä mukaan on riittävä hyve.
liian lempeä itsellesi ettei sitäkin katsottaisi paheeksi.
päästä sitä dosenttia sisältäsi täysin valloilleen, koska jos se meille muille ilmestyy militanttina desanttina, mehän alamme pelätä sitä - ja silloin siis dosentti sisälläsi on pahe itsessään...;)
Viimeinen lauseesi oli kaunis ja sopisi hyvin aforismiksi, mutta siinäkinhän on olemassa pieni vaara, että sittenkin voi vahingoittaa toisia. Koskaanhan emme kaikille mieliksi voi olla, mutta sekin taas olisi jo oma juttunsa se...
Jokainen meistä vahingoittaa toisia ihmisiä. Vahingoittamiselta ei voi välttyä, sillä se on sisäänkirjoitettuna inhimilliseen elämään. Siksipä minusta tärkeintä olisikin yrittää keskittyä, ei niinkään vahingoittamisen välttämiseen, vaan oman ymmärryksensä lisäämiseen.
Sanoit paljon asiaa saaden kaiken mahtumaan noinkin lyhyeen tekstiin. Tuo sanomasi kuuluisi ehdottomasti ottaa loppuyhteenvetoihin mukaan - jos sellaisia aikaan saamme.
Toisaalta ajattelen kuitenkin niinkin, että vaikka hyvin itseämme ymmärtäisimmekin, siitä huolimattakin voimme tietämättämme vahingoittaa toista ihmistä. Useimmiten kysymys lienee silloin siitä, että tuo toinen ihminen ei ymmärrä tai halua ymmärtää mitä esimerkiksi sanomme tai teemme... Tämä ilmiöhän tulee juuri täällä palstoilla valitettavan usein esille... Vai?
on sekin kun en ymmärtänyt tästä mitään!
Minulla on paheita sopivasti ja minusta pahe on se mikä on kohtuuttomasti käytettynä vielä mukavamman paheellista.
Tupakoin,otan silloin tällöin lasillisen liikaakin,suklaatia ja jäätelöä ahmin,juo tolkuttomasti kahvia,istun nykyään liikaa tässä ja siirtelen kevätsiivousta useasti käyttäen kaikkia mahdollisia tekosyitä.
Tässä nyt se alku lista.
nousee pintaan kysymys:
Ovatko luettelemasi asiat sittenkään paheita -
ainakaan, jos niistä ei muille haittaa tai vahinkoa ole...?
Tuolla monessa yhteydessä jo sitä pahetta olemme yrittäneet määritellä... Vaikeaa on.
Tarkoitat siis,että voin jatkaa elämääni iloisena koska minulla ei ole oikeastaan paheita.
Minun täytyy myöntää,että olen kerran syönyt lapsille tarkoitetun suklaalevyn salaa.
Haittaa koitui.
Minulle syyllisyys tunteista?
Lapsille jotka eivät tietääkseni saaneet tietää asiasta?
mielestäni voit jatkaa täysin rinnoin iloisena ja rentona eteen päin...!;)
Hmmm. Suklaalevyn syöminen kerran salaa...
Miksiköhän edes ajattelet sitä paheena?
Jos tekisit sen joka kerta, kun lapsille se suklaalevy ostetaan, se voisi jo pahe ollakin.:)))
Sinun vastauksesi saavat minut avautumaa tavallista enemmän joten,
olen mennyt ravintolaillan jälkeen jatkoille miehen hotellihuoneeseen täysin(alkoholilla heikko vaikutus)tietoisena,että siellä saattaa olla mahdollisuus johonkin paheeseen sortuminen.
Korostat sitä,että jos ei aiheuta kenellekkään vahinkoa niin mitä mieltä olet tästä.
Aiheutinko vahinkoa kun ilmoitin puhelin numeroni väärin?
Aiheutinko lisää vahinkoa kun lupasin,että en unohtaisi hänen nimeään?
Mielestäni hän kuitenkin jäi tyytyväisenä huoneeseensa.
Vähentääkö tyytyväisyys vahinkoa?
Kuinka noin hienosta asiasta voisit edes ajatella sen olevan jonkun sortin pahe???;)
Kerroit, että menit hotellihuoneeseen täysin tietoisena, että siellä saattaa olla mahdollisuus johonkin paheeseen sortumiseen. Miksi et sanonut suoraan, että halusit mennä tuon ihanan miehen hotellihuoneeseen siinä toivossa, että saisitte kimpassa pyöriskelemällä sen hotellihuoneen sängyn sortumaan...?;)))
Ilmoitit puhelinnumerosi väärin? Kysyit, aiheutitko vahinkoa... Jos jäit tuota ihanaa hotellihuonerakkauttasi kaipaamaan, aiheutit vahinkoa ehkä itsellesi. Mieheltäkö siis emme voi asiasta kysyä?;)
Sama asia koskee nimen muistamista. Kuka niitä kaikkien nimiä mieleensä painaisi...? Paitsi sinä siis, jos hetkesi siellä niin ihania olivat, että häneen vielä yhteyttä haluaisit ottaa... Jälleen siis ehkä itsellesi vahinkoa aiheutit. Mieheltä siis emme edelleenkään voi kysyä?
"Jäi tyytyväisenä..."
"Vähentääkö tyytyväisyys vahinkoa?"
Siis mitä ihmeen vahinkoa???
Rikoitteko mahdollisesti muutakin kuin sen sängyn...?
Tasan samat paheet kuin R.k:lla miinus se lasillisen liikaa-ottaminen. No nuorempana kyllä sitäkin.Lisäksi harrastan piilov*##%*lua.
Ihmettelen suuresti kykyäsi saada tällainen sulkeutunut nainen näin avoimeksi,mutta jatkan.
Mieheltä emme voi asiaa kysyä koska se nimi ei ollut sillä hetkellä minulle tärkein asia painaa mieleeni.Tapasin kyllä kyseisen henkilön uudestaan eräässä tilanteessa ja hän halusi antaa minulle vielä kerran oman numeronsa,mutta satuin olemaan hiukan huolimaton ja toistamiseen kadotin sen.
Oliko se huolimattomuus pahe?
Olen syvästi kiitollinen tästä tilaisuudesta keventää mieltäni näin salaisesti.
Voiko salattu pahe olla paljastamisen jälkeen enää pahe?
Ymmärrän täysin tilanteen, jossa nimet ja puhelinnumerot eivät varmasti päällimmäisinä ajatuksissasi olleet. Eivätkä muuallakaan. Eivätkä varmasti alimmaisinakaan.;)
Jos joskus myöhemmin hänen puhelinnumeronsa sait ja huolimattomuuksissasi sen kadotit, tuolle huolimattomuudellesi löytynee jokin muukin sana... On tainnut olla upea ja mahtava mies liikenteessä siis...;)
Vieläkin taidat olla sekaisin miehen lumosta. Myös huolimaton lienet, koska olen mielestäni jo korostanut, ettei huolimattomuus mielestäni pahe ole. Vähän aikaa kun asioita vielä vatvomme, lieneekö kohta paheita olemassakaan...?;)))
mielestään ollut edes lasillisten vaikutuksen alainen. Täysin tietoisena odottavasta ihanuudesta hän sinne hotellihuoneeseen mielestäni meni...
Tuotakaan piilov*##%*lua en paheena minä pitäisi.
Parempi ehkä kuitenkin olla kokeilematta minuun...;)
Antoisia hotelliyöpymisiä jatkossakin toivotan!;)
Koska keskustelumme jatkuu näin avoimessa ilmapiirissä minun täytyy rehellisesti tunnustaa,että ei se mies,leikillisesti sanoen ollut hassumpi,mutta kun se lumous juuri oli puuttuva tekijä joka saattoi unohdukseeni vaikuttaa.
Olen erittäin onnellinen jos päädymme siihen tulokseen ettei paheita olekkaan olemassa.
En tiedä varmasti mutta,ehkä minun olisi turvallisinta lopettaa paheellinen kulkuni..etten aiheuttaisi pahennusta.
Ehkä olisi hyvä jos meillä kaikilla olisi jonkinlaisia paheita sittekin,niin voisimme vielä helpommin hyväksyä toistemme paheet.
Ajattelitkos nyt siis mieluummin laulella Kerran mä erehdyin... vai Sun tulisuudelmasi tähden nimes hukkui, ja touhun jälkeen mun sydämeni nukkui...?
Juu. Kyllä se lumous se tärkein elementti on. Kaikessa. Ilman sitä haluammekin unohtaa...
Mutta jos emme ajattelisikaan mitään asioita paheina, elomme täällä voisi olla helpompaa. Ainakin helpottavampaa se olisi varmasti. Ainakin, mitä tulee omiin luonteenpiirteisiimme...:)))
Olemmeko siis päätyneet ainakin joidenkin paheiden kohdalla edes jonkinlaiseen kompromissiin,että paheiden summa voisi olla kohtuullisella, kohtuudella oikeastaan elämää helpottava ja iloa tuottava juttu?
vaikuttaisi vahvasti siltä, että aikaisemmin paheina pitämämme asiat alkavatkin tuntua mukavilta, kivoilta, iloisilta, hauskoilta, houkuttelevilta, eksoottisilta, mielenkiintoisilta, antoisilta ja helpottaviltakin asioilta...;)
Pahoin kylläkin pelkään, että joudun repäisemään kyseisestä käsitteestä vielä yhden ilmiön esimerkkinä esille, mutta sen aika ei ole vielä...
Toistaiseksi siis jatkan paheitani, jopa paheita suosivassa seurassa,mutta yleisti ottaen jos ei olisi meitä paheellisesti kulkevia niin miten paheettomat voisivat tuntea paheksuntaa paheistamme?
Eivät voisikaan.
Siksihän olisikin niin hienoa pystyä osoittamaan, että paheita ei ole olemassakaan!
Ei olisi paheita, ei olisi paheellisesti kulkevia, ei olisi paheksuntaa... Mikä riemu, rikkaus ja tasapaino...!;)))
Ja kaikilla hyvä tahto...........?!
Ei olisi sittenkään kaikilla hyvä olla,mutta ehkä suurimmalla osalla pienten paheiden tai sanotaanko sallittujen paheiden harrastajilla olisi hiukan helpompaa ja iloisempaa paheittensa seurassa.
Kaiken lisäksi voisi jopa monien pienten paheiden nauttiminen jäädä pieneksi kun ne eivät olisi niin paheksuttavia ja ehkä joskus siksi muuttuvat jatkuvan kierteen paheeksi.
Ps.Sen tulisuudelmajutun taidan ottaa lisäpaheekseni toistaiseksi.
Eipä taida olla paheita, ei. Ei tule mieleen vaikka kuinka miettisi. No ok...Jotkut sanovat, että olen pitkävihainen. En ymmärrä, miksi. Eihän tuo ole aika eikä mikään, jos on vain 10 v. suutuksissa, eihän?!
Paheeksi kait sanotaan ihmisen itsensä tai yhteisön asettamaan toimintamallia tai -tapaa, joka ei ole suvaittava, mutta ihminen kuitenkin toimii niin vastoin omaa tai toisten tahtoa. "Taparikollinen..." Tavallaan se voi olla jopa riippuvuus.
jo itsensä toistamiselta, mutta sanon tässäkin yhteydessä, että jos esimerkiksi tuo pitkävihaisuutesi ei ketään muuta ihmistä vahingoita, en minä sitä paheena osaa pitää. Eri asia on, jos siitä on vahinkoa yhdellekään muulle ihmiselle kuin itsellesi... Silloin minä voisin ajatella sen olevan paheen.
Paheen kylläkin sinäkin määrittelit melkoisen upein sanoin. Itse olen vain alkanut ajatella pahetta käsitteenä syvemmin kuin aiemmin ajattelin... Lopputulos taitaa kuitenkin olla yksinkertaisempi kuin osasin odottaakaan...
Minun on vaikea nimetä itselleni enää mitään klassisia paheita, nuo paheiksi lueteltavat; tupakka ja alkoholi on jääneet melkein pois.
Tuo melkein, siksi etten sylykäse lasiin, kun siinä on viiniä tai jotain muuta sellaista hyvää.
Kirkkaita en enää oikeastaan viitsi harrastella, joskus huimana tuli innostuttuakin niiden päältä; onneksi ikä on tuonut viisautta edes jonkun asian suhteen.
Mielastäni tupakointi on pahe, koska sillä pilaa terveytensä tietoisesti, sama pätee alkoholin liialliseen käyttöön.
Nuo muutamat oluet ei ole mikään pahe minun mielestäni, ellei ne haittaa jo työssäkäyntiä ja/tai sosiaalista elämää.
Laiskuus on hyödyllinen pahe joskus, jos taas sotkuinen koti ei sinua itseäsi haittaa niin mikäpäs siinä, se on jokaisen yksityisaluetta.
Jos saamattomuus on kroonista ja joka alueella ilmenevää, niin silloin se on jo iso pahe.
Nettiriippuvuus on tietysti myös pahe, jos se häiritsee jo muuta elämää; työntekoa, muita sosiaalisia suhteita ja on aina päälimmäisenä mielessä.
Taipumus boheemisuuteen on minun paheeni, ilman edellytyksiä tosin, en oikein jaksa ottaa tosissaan ketään enkä mitään..semmonenhan mie.
paheesta käsitteenä tuntuu monella olevan sitkeästi kiinni tuolla aivokopassa... Siis tupakointi, alkoholi jne.
Itse rupesin sanaa käsitteenä vasta tänään oikein todella pohdiskelemaan, ja edelleenkin - kuten tuolla jo monessa yhteydessä olen todennutkin - olen sitä mieltä, että mitä enemmän asioista tässä olemme jutelleet, sitä enemmän alan kallistua sen yksinkertaisen selityksen puolelle, että pahe olisi lähinnä sellainen hankittu piirre meissä, joka vahingoittaa yhtäkään toista ihmistä...
Tuolla alempana noita käsitteitä on pohdittu hiukan enemmänkin, esimerkiksi nimimerkin arsenikki otsikon Pah alla on mielestäni melkoisen osuva määritelmä.
Laiskuus, saamattomuus, nettiriippuvuus jne. ovat taas sellaisia satunnaisia piirteitä luonteessani, etteivät niistä mitkään onneksi elämääni, ihmissuhteitani ja työntekoani ole pilaamassa. Jos olisivat, silloin alkaisinkin ehkä ruveta niitä eri tavalla paheinani pitämään; silloinhan vahingoittaisin siis muitakin ihmisiä kuin itseäni...
Sain jo lapsena vitsaa äidiltäni, kun jaoin karkkeja kavereilleni. Ostin ne sinulle, enkä jaettavaksi kaikkeen maailmaan, hän sanoi. Vaimoni sanoo, että rakastan kaikkia (myös häntä). Rakastajattareni sanoo, että olen liian hyvä, lapseni sanovat, että annan heille kaiken, lapsenlapseni kysyvät, että miksi sinä annat heille kaiken?
Paheeni on rakkaus. Tunnen itseni rikkaaksi ja syntiseksi, kun saan antaa. Ja minä annan.
sinullako paheita?;)
...mutta suurin niistä on rakkaus...?
Vahingoitatko rakkaudellasi jotakuta? Jos ketään et vahingoita, miksi avara rakkautesi pahe olisi?
Joku sanoisi ja varmaan sanookin, että siinä jätkä jeesustelee. Sinä et sanonut, kiitos. Menkööt mihin piikkiin hyvänsä, kun paheista kerran on kysymys! Tosi vain on etten omalla nikillä kehtaisi sanoa, millainen typerys olen.
Jouduin noloon tilanteeseen erään lakimiehen kanssa. Hän ei uskonut millään, että maksoin (vaimoni suostumuksella) viiden nuoren tyhmyyksissään takaaman lainan. Lakimies sanoi ettei hän tällaisesta tapauksesta ollut ikinä kuullutkaan. Minun piti paperein todistaa törkytemppuni.
Kumma juttu etten koskaan ole hävinnyt mitään näiden "rakkauden" töitteni johdosta. Tuossa takuuhommassa jätin vain ostamatta uuden Mersun. Ajelin vanhalla Volvolla.
Yksi noista viidestä toi kukkakimpun kiitellen niin että vieläkin hävettää. Eiks tämä käy paheesta?
tässäkö saa tunnustaa?
minä olen ehdottomasti liian kiltti.siis sellainen helposti höynäytettävä ja pyhää uskoa löytyy liikaa.
en tiedä voiko noita paheiksi luetella, mutta tuommoista nousi mieleen.niin ja vielä yks, ehkä pahin kaikista...ei ja en sanan käyttö, tuttavatkin ovat huomanneet saman, löydän sitten itseni toimittelemasta mitä kummallisempia avustusoperaatioita.
nyt helpotti,kiitos :D
hyvät ja pyhät meni sekaisin.
tähänkö pyhä huolettomuus johtaa,siis Hyvää uskoa oli tarkoitus raapustaa.
kun pullapirkko on niin hellyttävä :))
minun paheeni on suuri suu josta kärsii koko kroppa, toinen pahe on kahvin kittaaminen
kolmas hymiöt, tuo paheista suurin ja kauhein.... :DDDDDDDDDDDDDDDDD
ei täällä saa:D
mummo sanoi aikoinaan pienelle lettipäiselle tytölle"räkänokastakin mies tulee,muttei tyhjän naurajasta..."
tyttö katseli mummoa vakavsti,kiepautti letit uhmaavaan peppi pitkätossuasentoon ja tokaisi"ei minusta mies tulekkaan vaan iloluontoinen hieno nainen...":DDD
minulla on suu auki koko ajan,sinne sitten lipsahtaa kaikenlaista ihan huomaamatta mutta paljon sieltä tulee poiskin,siis puhetta.ei minulla kuitenkaan oksennustautia oo ollu pitkään aikaan.
se onkin aika paha tauti.
lettipäisen tytön olotila, iloluontoinen hieno nainen..hih, nyt mentävä nukkumaan, huomenna pitää käydä uudelleen ripittäytymässä, jos pallukka ei ole sulkenut ovea... syntitaakkaa onkin hyvä keventää välillä...
Pakko vielä irroitella vähän, näin :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Öitä pullapirkolle !
ja muista laittaa silmät tiukasti kiinni,paheet voi yllättää sillon kun osaa olla vähiten varuillaan..
t.unissakävelijä:D
ensimmäiset kirjoituksesi näinkin silloin kun olit juttelemassa... syntisäkin (?) kanssa... Siksi en pitänyt niin kauheaa kiirettä tälle kohtaa. Suo anteeksi!
Eihän sinulla, hyvä ihminen, paheita ole lainkaan! Tietenkin nuo EI ja EN ovat sanoja, jotka jokaisen pitäisi joskus osata sanoa. Itselläni on samaa vikaa, mutta onko sekään pahe? Olen näköjään ruvennut koko pahe-sanaan suhtautumaan erittäin kriittisesti. Kaikki siis on niin suhteellista.
Ihmisen on hallittava aina sanojen KIITOS, ANTEEKSI, OLE HYVÄ ja RAKASTAN SINUA käyttö, mutta lähes yhtä tärkeää on joskus osata myös sanoa EI. Vaikka edes seurauksia en osaa paheina nähdä, tilanne ei ole mukava enää silloin, jos itse alkaa olla väsynyt ja 'loppuun ajettu'. Itse tässä yhteydessä puhun taas kerran kokemuksesta; minullekin tuottaa joskus vaikeuksia sanoa EI... Niin siis joskus siitäkin luonteenpiirteestäni olen saanut kärsiä.
Vieläkös hiuksesi ovat palmikoilla?;)
Olisin utelias tietämään, millainen on kroppasi, jos se on saanut kärsiä suuresta suustasi...?;)
Jos kroppasi on kuin syntisäkki, sitä suuremmalla syyllä haluaisin tietää, millainen sellainen kroppa on. Onko se mahdollisesti vielä suurempi kuin paheita täynnä oleva kroppa...?
Mitäs paheita hymiöt ovat? Pöh. Pieniä muiden paheiden rinnalla, jos paheita kohta enää mistään löydämmekään...;)))
miltä arvelisit alle nelikymppisen treenatun naisenkropan näyttävän ;)jos olet mies niin ymmärrät, jos olet nainen niin ymmärrät vielä paremmin....
Sehän onkin yksi syntini,nautinnonhalu, syntinen..... sekä ärsyttäminen.... lisää syntejä päivällä, tai siis paheita...
miten säännöt?
mun mielestä pahe on sellainen asia,jonka haluaa pitää salassa,jos se paljastuu niin joutuu hankaluuksiin.
liika kiltteys ei ole aina mukavaa,mutta sen kanssa oppii elämään.
löyhän nutturan kietaisin aamulla:D
huhuuuu, oletko ajautunut paheen tielle kun ei kuulu mitään...:)
sääntöihin vetosit...?
Tarkoititko leteistä puhumista?
Etkös sinä tuossa yhdessä puheenvuorossasi puhunut pienestä lettipäisestä tytöstä...?;)
Tuo liiallinen kiltteys. Niin... Siitähän jo puhuinkin. Tuli vielä mieleeni tuo 'höynäytettävyys', josta myös puhuit. Itse olen aivan liiankin hyväuskoinen - jopa täällä palstoilla... En tiedä, lieneekö se sitten pahe, mutta kärsimään siitäkin olen joutunut. Myös liian rehellinen olen. En edes täällä osaa valehdella, ja siksi joihinkin ketjuihin en edes halua osallistua...
nautinnonhalusta syntinä puhut?
En kyllä syntiä edes sanana halunnut keskusteluun mukaan ottaa, mutta miksi nautinnonhalu edes pahe olisi - jälleen siis, etenkään, jos tuo piirre ei ketään vahingoita...?
Samaa määritelmää mielestäni voi soveltaa myös ärsyttämiseen. Onhan positiivistakin ärsyttämistä...;) Vai? Et kai ilkeä ja toisia vahingoittava kuitenkaan halua olla...? Tuskin.
synti-sanan käyttäminen on yksi paheistani, jotenkin se on niin dramaattinen sana...Pahe, sehän on sitä miten toimimme tietäen, ettei näin tulisi toimia, eli siis väärin..väärin tekeminen on syntiä, niin meille koulussa uskonnon tunnilla on opetettu.
Minulla tuo nautinnonhalu on synti sen vuoksi että halu kohdistuu henkilöön, johon se ei saisi kohdistua ;)
heh..ja mikäs sinä olet päättämään mikä on pahe ja mikä ei... *ärsyttää tahallaan*
itseänikin rupesi jo eilen illalla huvittamaan... Että kun halusin vain saada hauskaa keskustelua aikaan, minusta alkoikin pikkuhiljaa muokkaantua jonkinlainen psykologi tai rippipappi... Synninpäästäjä...;)))
Nautinnonhalusi. Halusi kohde... Jälleen tuo kysymys: Vahingoittaako pelkkä halusi ketään?
Olisihan se helppoa, jos tänne palstalle paheemme ja syntimme tunnustettuamme voisimme rauhallisin mielin eloamme jatkaa... Vain nautiskellen asioista, joita jotkut viisaat sanovat paheiksi, synneiksi tai riettauksiksi...;)
Tosiasia on siis kuitenkin se, etten nimenomaan uskontoa tähän keskusteluun mukaan halunnut ottaa. Synneistä puhuessamme mielestäni meidän kuuluisi keskustella täysin eri tavalla kuin nyt.
paheita pukkaa... Sekoittelen asiat, puhun synneistä kun ei saisi... eli siis paheeni on myös sekavuus :)))
ku kirjotat omalla nimimerkilläs tähä ketjuu vaik se on kielletty
en muistanut vaihtaa nikkiä :))))
kun lipsahti :))
kävin laiffissa ja meinasin eksyä:D
söin ihanan rasvaisen pizzan ja jätskiä jälkkäriksi.housunnappi oli pakko avata ruokailun loppupuolella.oonko nyt oikee pahis:DD?
leteistä ja sinä palmikoista...havaitsin myös vihjailevan solmäniskun:)
no kyllä tämän kiltteyden kans pärjää kohtalaisesti.pitää vain itse nuolla kolhut.
toivottavasti ei putkahtele muita paheita.tällä iällä voipi herättää läheisissä kummastusta..:DD
pahis nyt !!! ei se syöminen, mutta tuo nappijuttu...ihan selvää pahetta :))
on se että rakasteleminen on ihaninta mitä tiedän.
asiasi nyt aivan varmasti täysin oikean otsikon alle???
Paheesi???
Jos maailman ihanimman asian yhteydessä edes puhut paheesta, olet joko väärän otsikon alla tai vaihtoehtoisesti minä olen eksynyt väärälle palstalle...;)
Ei kai täällä mikään körttiläisten kokous vain alkanut?
salaisin paheeni olisi saada ikioma rakastaja, joka olisi käytettävissäni silloin kun minä tarvitsen SITÄ..
tuo sana PAHE! Miksi?
Mikä tai kuka sinua estää etsimästä sen ikioman rakastajasi?
Muistat sitten vain korostaa hänelle, että tarvitset SITÄ.
Silloin kun sinulle sopii.
Silloin kun SEN tarve iskee.;)
siinä on se mutta, kun sen pitäisi olla se salaisista salaisin SALAINEN pahe ja silloin se olisi pahe..:)
minua nyt lankaan...;)))
Eivät noin ihanat asiat mitenkään PAHEITA voi olla!
Niille asioille löytyy useampiakin sanoja ja termejä, mutta pitänee pitää ihanuudet sisällään, ettei ylläpidon tarvitse puuttua ripittäytymiseenne...
Toivotan onnea etsinnässä!
Pst. Nyt, kun olet toiveesi tässä julkisesti kertonut, voihan ihanuutesi astua vaikka jo tänään sisään kotipesääsi...;)
Ja naapuriketjussa juuri moralisoidaan seksiorjien palauttamisella, kun täällä niitä kysytään. Iso pahe, iso pahe :-)))))))
Täällä pyrimme mies- ja naisvoimin täysin asiallisesti keskustellen määrittelemään analysoimaan käsitettä PAHE.
Alamme ilmeisesti tulla pikkuhiljaa tulokseen, ettei paheita ole olemassakaan...;)))
No, tuolla kurkunpäässä on tuloillaan eräs piirre, jonka huomenna vielä täällä esille haluaisin tuoda...
jo yritin määritellä. Ei ole parempaakaan näkynyt toistaiseksi.
paheeni olisi vain kahdenkeskistä:))
saako kysyä?
mikähän vika minun vastauksessa on.vastasin rehellisesti mutta tunsin vain ilmavirran,kun loikkasit yli.
vai rikoinko jotain sääntöä?
ripittäytyjiä...;)))
Onhan tuolla ylhäällä pari muutakin ripittäytynyttä, joiden rippiä en ole vielä ennättänyt pohtimaan...
Näin teidät pari ripittäytyjää juuri äsken, ja olen kohta siihen tulossa kuuntelemaan...
Nyt tämä paheiden pesä pitää kuitenkin yhden lakisääteisen pahepaussin... sen röök...;)
piti vaan kysäistä,varmuuden vuoksi.
sitä alkaa helposti epäilemään...olisiko tuo pahe.
paheethan on verbejä.
minä menen röhnäämään..siis nukkumaan.
pahe kanssasi:D
Jaa tää onkin rippituoli.Nyt voinkin kertoa kauan painaneet asiat: meitä oli kolme sisarusta ja me nuoremmat oltiin aina vähän kimpassa kun se vanhin oli jo melkein aikuinen. Kerran me keksittiin laittaa hevosenpaskaa kauniiseen lahjapaperiin ja annettiin se tälle vanhimmalle sisarelle. Se oli ihan tohkeissaan "mitä te nyt tämmösiä olette menneet mulle törsään "-puheineen, mutta sit kun se oli avannu paketin, meille tuli pikkusen kiire. Saanko mää synninpäästön? Entäs tuleekos siitä päästöä kun kerran tää vanhin sisko oli kamalasti kippee ja me kaks mietittiin että miten me sitä viihdytettäis sinne sängyn pohjalle. Isä oli just laittanut kammariin uudet tapetit ja me hoksattiin levittää lämpösen palomuurin kylkeen voita. Sit kun siinä pyöritti käsiä ja lätki seinään, niin siitä jäi kivasti kämmenenkuvia. Kippee sisko nauro, mutta iskä, kun se tuli kotio, niin se ei nauranu yhtään.
Useimmat täällä näyttävät näkevän yksittäiset teot paheina. Minusta pahe ei ole teko, vaan rutiini. Vieraissa käynti on pahe vasta, kun siitä tulee tapa.
Pahe ei myöskään määräydy pelkästään yhteisön mukaan, vaan yhtä hyvin pahe on sitä, mikä ei ole hyväksi itselle. Tupakointi on siis tyypillinen pahe.
Laiskuus ei mielestäni ole pahe, vaan luonteenominaisuus. Pahe voi olla vain hankittu paha tapa, ei fyysinen tai psyykkinen ominaisuus.
Ja lopuksi paheeni: oluen juonti.
nautinto!
olutta sitten pitäisi käyttää, olen luullut aina että se on tarkoitus juoda. Paheellisempaa olisi varmaan kaataa sitä auton bensatankkiin tms (monet sanoisivat että maahan kaatamista pahempaa ei ole).
Maahan kaataminen ei olisi pahe, se olisi rikos! Bensatankkiin kaataminen taasen olisi ilkivaltaa. Vain juominen on pahe, jos sitä juo kylliksi.
juominen pahe olisi, mieluummin että juo liikaa tai liian vähän?
Ensiksi, tupakoin. Toiseksi, ajan partani liian harvoin, ruma sänki poskien ja leukan päällä. Kolmanneksi, pesen pyykkiä yölläkin, valkoiset ja kirjavat sekaisin. Neljänneksi, kiitän liian harvoin, annan liian harvoin tunnustuksen hyvästä yrityksestä/työstä. Viidenneksi, olen liian usein muita neuvomassa, omaa asemaa korostamassa.
Ensimmäinen on terveyden turma, toinen ja kolmas välinpitämättömyys muista, neljäs itsekkyyttä, ja viides sitä samaa vielä enemmän.
Sitten on vielä ahneutta, kateutta, sydämen kylmyys ja mässäily. Oma napa ensin ja loput siltä varalta että oma napa nielee nekin vielä.
Ei koskaan tyytyväinen. Siinä ihmisen suurin pahe.
siihen tulokseen, että sinullakaan kaikki paheinasi pitämäsi seikat eivät mielestäni välttämättä paheita ole.
Olen tämän päivän aikana enemmän ja enemmän alkanut ajatella paheita käsitteinä, jotka vahingoittavat toisia ihmisiä - ei niinkään meitä itseämme...
Itsekkyys, liiallinen toisten ihmisten ohjaaminen ja neuvominen, kiittäminen liian harvoin, tunnustuksen antaminen hyvästä työstä liian harvoin ja oman aseman korostaminen voivat olla asioita, jotka saattavat pahoittaa toisen ihmisen mieltä ja jopa vahingoittaa toista ihmistä mitä erilaisimmilla tavoilla. Siksi niitä piirteitä siis voisin paheina ajatellakin.
Mainitsemasi tyytymättömyys on mielestäni kyseenalainen pahe. Silloinhan ihminen tekee vahinkoa vain itselleen. Vai tekeekö siinä samalla tietämättään vahinkoa myös muille...?
Kaikki on niin suhteellista. Käsitteenä pahe on vaikea määriteltävä, koska jokainen kokee sen eri tavalla. Muutamia hyviä määritelmiä tuolla ylempänä on esille tullutkin. Luulenpa, että vielä jonkinlaisen yhteenvedon niistä ennen pitkää saamme.
ylhäällä siten että se haittaa henkilön ja yhteisön välistä kanssakäyntiä. Se voi olla siis rikkomus yhteisön tai henkilön itsensä määrittelemää hyvän tavan normia vastaan. Omakohtaisten normien venymisestä kertoo että ketju jakaantuu selvästi itsensä ruoskijoihin ja itsensä kehujiin (ja näiden osana toisten kehujen kalastajiin).
En jaksanut lukea koko ketjua, laiskuus on pahe itsestä kiinni vaan ettei viitsi.
Juopottelen aina kun mahdollista, se on pahe, ehkä enemmän kuin tupakointi. Koska silloin ei ole oma itsensä kun on juovuksissa.
juopottelun suhteen olen siinä mielessä kanssasi samaa mieltä, että etenkin silloin, jos se aiheuttaa mielipahaa ja vahinkoa lähipiirissä, se todellakin on pahe. Vahinkoa juopottelemalla voi saada tahtomattaankin aikaan myös ihmisille, joita ei edes tunne.
Nyt en siis puhu vain parin kaljan ottamisesta.;)
suhteen olen kanssasi melko lailla samaa mieltä. Juopotteleminen mielestäni on pahe etenkin silloin, jos se saa aikaan mielipahaa ja vahinkoa lähipiirissä. Juopottelemalla voi jopa tietämättään vahingoittaa vieraitakin ihmisiä.
Nyt en puhu siis vain parista oluesta...;)
Rakastan itseäni,olen mielestäni aina oikeassa ja muut väärässä,rakastan omaa ääntäni ja netissä omia tekstejäni,haluan aina vaimentaa muut sekä suullisesti että kirjallisesti,onko se pahe?
kysyt, saat laskea sen paheisiisi. Mutta kun pahe voi olla sisäisen normin rikkomistakin, oletko kysynyt myös itseltäsi?
Hänhän täällä tuomiot näköjään latelee omantuntonsa mukaan
tekisikö mielesi uskoa omaa mielipidettäsi tässä? Ja jos salaa uskot siihen, pidätkö sitä paheena kun kerran salaa pitää niin tehdä?
Olen aina avoimesti itserakas
Oliko liian vaikea kysymys vai olenko näkymätön ;D
sinut nyt lopultakin huomioida...?;)))
No ei vaan... Näin jo eilen illalla, että tässä kohtaa käytiin keskustelua, jossa ilmeisesti kaksi aidosti eri tavalla ajattelevaa henkilöä keskusteli asioista. Sitähän juuri ajoin aloituksessani takaa - siis keskustelutaitoa ventovieraidenkin kanssa.
Olin todellakin reilut kolme tuntia paussilla näistä 'päivystyshommista', ja sinäkin aikana tänne oli ilmestynyt yli 20 'pahetunnustusta'... En kylläkään ymmärrä, mikä noissa paheiden tunnustamisissa niin paljon viehättää... Onko se juuri sitä, että voi nikittömänä kertoa sellaistakin mitä ei vakinikillään kertoisi...? Aiheena siis mielenkiintoinen, mutta monelle paheistaan kertominen arveluttavaa edes nimimerkillä koska sitä säännöllisesti käyttää...?
Taisin tuolla alhaalla ennen paussille lähtöäni sinulle jotakin vastaillakin, mutta nyt kiirehdin tähän väliin, että ennätän kommentoida edes jotakin ainakin ennen kuin paheiden pesä on aivan täynnä...
Tuosta itserakkaudesta olen täällä monessakin yhteydessä puhunut. Kuten itsekkyydestäkin... Terveitä piirteitä ihmisluonteessa molemmat - siis siihen tiettyyn pisteeseen asti! Näistä piirteistä, kuten monista muistakin, minä sanoisin, että niin kauan kuin niillä piirteillään ei ainakaan muita ihmisiä vahingoita, en minä niitä varsinaisina paheina pitäisi - ainakaan kertanielemällä.
Tuo kertomasi taipumus vaimentaa muut sekä suullisesti että kirjallisesti onkin jo kaksipiippuinen ja ristiriitainen piirre. Minun mielestäni tässäkin tullaan siihen, että jos tuolla taipumuksellasi pahoitat muiden ihmisten mieltä tai etenkin jopa vahingoitat muita ihmisiä, kysymyksessä on pahe.
Kysymys on nyt siis minun mielipiteestäni. Olen siis entistä enemmän paheesta käsitteenä jutellessamme alkanut kallistua tuon vahingoittamisen käsitteen merkitykseen pahetta käsitteenä määritellessämme... Mutta mikä kumma siinä lienee, että ajoin takaa hauskaa keskusteluketjua, ja tästä on tullutkin eräänlainen rippituolikeskusteluketju...?;)))
Sinäkin sanoit minusta: 'latelee tuomiot omantunnon mukaan'... Heh. Jos joku on 'minulle uskoutunut ja paheensa kertonut' ja mielipidettäni kysynyt, olen tietenkin yrittänyt vastata - sekä leikkimielellä että omantuntoni mukaan... Samalla olen itse siis enemmän ja enemmän alkanut miettiä pahetta käsitteenä... Taisi olla muuten juuri kanssasi keskustellut nimimerkki 'paheita', jolla on hyviä määritelmiä paheesta tässä keskustelussa enemmänkin, kuten on monella muullakin. Enhän minä mikään tai kukaan ketään ole tuomitsemaan, joten leikki leikkinä ja pylly takaisin tyynylle!:)))
Ripille vain ja taas baanalle hyvällä omallatunnolla
Ihmisten käyttäytyminen (sanomiset, tekemiset, mielipiteet) ... taitaa olla niin, että se mikä jonkun mielestä on pahe, on toisen mielestä hyve, tai päinvastoin ... siinä ainaskin yksi määritelmä "paheistani" !
Mulla on yks aivan karmee addiktio. Mutta en sitä nyt tässä erittelemään. Mutta kyllä siitä ihan hirmuisesti tykkään.:)
Heti helpotti.
Pääsin vasta nyt taas koneeni ääreen. Huomasin, että tuossa ylempänä on useaampikin mielenkiintoinen kommentti, joihin vasta jonkin ajan kuluttua pääsen vastaavasti itse kommentoimaan.
Väliaikakommenttinani haluan kuitenkin kertoa, että olin positiivisesti yllättynyt idean ja aiheen saamasta vastaanotosta. Pelkäsin ensin, että mukaan lähtee korkeintaan muutama 'palstalainen', mutta kiitettävän monet ovat ketjuun osallistuneet. Lieneekö paheista puhuminen sitten mielenkiintoista etenkin, kun edes omalla vakinikillään ei aiheeseen saa kantaa ottaa...?;)))
Pariin ikävähköönkin seikkaan kuitenkin kiinnitin huomiota. Ylhäällä ketjussa joku mainitsikin, että tällaisessa tapauksessa ketjusta herkästi tulee luettelomainen, ja että nikit eivät lähde rönsyilemään, koska eivät tiedä kenen kanssa juttelevat...
Pointtinahan tässä olikin juuri tuo keskustelemisen taito ventovieraittenkin kanssa. Muutamat henkilöt ovat sen kiitettävästi tehneet - eli osallistuneet ja ottaneet kantaa muidenkin puheenvuoroihin. Koska tuolla monessa kohtaa on kuitenkin tilanne sellainen, että vain minä olen vastannut jollekin 'paheidensa tunnustajalle', jäin miettimään, että teinkö virheen lähtiessäni itsekin heti mukaan...
Olen miettinyt myös paria muuta seikkaa. Kuten aloituksessa sanoin, täällä on käyty paljonkin keskusteluja vain tutuille nikeille vastaamisesta. Siitähän monet juuri ovat mielensä pahoittaneet. Siksi siis tällaista ketjua leikkimielellä ajattelin... Olen miettinyt myös, että olemmeko me ihmiset lähes kaikki niin itsekkäitä, että meille on pääasia saada oma asiamme sanottua - välittämättä esimerkiksi lukea, mitä ketjussa aiemmin on puhuttu tai mitä mieltä joku toinen on ketjun aiheena olevasta asiasta. Yksinkertaisesti: Puuttuuko meiltä kuuntelemisen taito?
Miksi niin harva - tuntemattomanakin - on arvostellut toisten paheita? Miksi kukaan ei ole arvostellut esimerkiksi minun psykologina tai pappina leikkimistäni, ja vastauksiani ja kommenttejani ylipäätäänkään? Enhän psykologi tai pappi ole minäkään, vaikka ketjusta muodostuikin illan mittaan aina hauskempi ja hauskempi. Olemmeko todella niin itsekkäitä, että vain se oma ääni on saatava kuuluviin - kuuntelematta toista? Tuijotammeko aina uuden otsikon ja aiheen sivulle ilmestyttyä sitä, kuka sen on kirjoittanut, keitä ketjuun on osallistunut, ja vastailemme nikkien perusteella välittämättä edes aiheesta? Vastaammeko 'vanhalle, hyvälle ystävälle' vain siksi, että hänen nikkinsä sattuu jossakin kohtaa ketjua näkymään? Jos joku nikki, jonka kanssa joskus erimielisyyksiä on ollut, sattuu mukana ketjussa pyörimään, ohitammeko hänen mielipiteensä kokonaan? Tässä ketjussa, jos missä, riitaa ja erimielisyyksiäkin olisi voinut tulla, mutta niitä ei ole esiintynyt. Tietenkin kysymys on osittain arkuudesta, mutta onko se pelkoa siitä, että se oma nikki sieltä alta paljastuu? Jos se on pelkoa siitä, miksi vakinikit käyvät joskus kovaakin taistoa keskenään jonkun muun otsikon alla? Onko kysymys yksinkertaisesti siitä, että nyt aloituksen aiheesta saimmekin aikaan hauskan ketjun eikä kukaan ole tuntenut tarvetta riitelemään lähteä?
Kohta siis jälleen psykologiksi ja papiksi heittäydyn, mutta vain leikkimielellä. Paheen olemukseen tai käsitteen määrittelyyn palaamme väkisinkin vielä myöhemmin. Tuolla ylhäällä on monta hyvää määritelmää paheelle... Mutta arvaako kukaan vastailla noihin äsken esittämiini uteluihin...?;)
voisi toimia luterilaisten versiona katolisten rippituolista..:).
Kyykyttämisen uhalla kuen eräs täällä sanoisi
itsestäni ole huomannut, että tutulle nikille tulee vastattua jo siitäkin syystä, että "tietää" saavansa vastavastauksen. Myös tuttu nikki on sellainen "velvoite", olisi epäkohteliasta jättää vastaamatta.... jos huomaan nikin, joka on sanonut pahasti itselleni, niin joko kierrän kaukaa tai ärsytyspäällä ollessani käyn "kiinni".... näin sitä on ihminen raadollinen.
Nyt huomautuksena, en ole vakituiseen kirjoittava tällä palstalla, ettei tarvitse kenenkään alkaa kyräilemään toistaan. Mutta samat asiat pätevät toisillakin palstoilla.
täysin tuntemattomalle nikille ei tule useinkaan kommentoitua oma-aloitteisesti, ehkä se on pelkoa siitä, mitä tulee takaisin. Mutta, jos joku tuntematon tulee itselleni "juttelemaan, niin ilahdun siitä kovasti, ristiritaista, eikö totta.
en täysin ymmärtänyt...
Lieneekö ymmärtämättömyyteni nyt jonkinlainen pahe?;)
Tuon viimeisen lauseesi ehkä jotenkin ymmärsin,
mutta siis;
ON JO TEHTY?
Mikä on tehty?
Oletko ottanut kantaa muiden kommentteihin?
Kerropas nyt rippipapillesi paheesi... ;)Itserakkaushan siis itsessään ei pahe ole, vaan tiettyyn pisteeseen asti kuuluu jokaisen ihmisen elämään...;)
Minä käyn satunnaisesti täällä keskustelupalstoilla ja kommentoin joillekin jos asia kiinnostaa tai luulen tietäväni siitä jotain. En sanoisi, että nikin nim. vaikuttaa siihen ollenkaan. Minusta rekatun nikin takana kirjoittava kantaa jollainlailla vastuun kirjoituksistaan. Eli luen rekattujen kirjoituksia pääasiassa. Minulla täällä ei ole juuri tuttuja, joska vierailen lähinnä sätin puolella. Keskusteluketjut liikaa rönsyilevät yleensä niin, että itse asia hukkuu toisten toisilleen vastatessa. Tunteet ovat voimakkaasti mukana kuvassa tietenkin ja paljon epäasiallisia jutttuja näkee. Kysyt miksen arvostele jutun aloittajaa? Jokainenhan kirjoittaa kykyjensä mukaan, sinulla niitä näyttää olenvan. Siis kirjoitustaitoa. Kysellä saa kai mitä haluaa, mutta pakko ei ole vastata. Kysyn nyt silti, että miksi halusit todella tätä aihetta ottaa esille? Valehtelevatko ihmiset mielestäsi pääasiassa? Miksi mielestäsi keskustelut yleensäkin kiinnostavat? Olen noihin paheisiin vastannut tuolla kyllä eri nikillä. En sano millä. Heh heh
Oisitko hypännyt jotain yli
Kuulin tämän ajatelman jo ennen vanhaan, mutta yhä vieläkin se sopii minuun täysin.
"Kaikki josta todella pidän, on joko laitonta, moraalitonta tai lihottavaa."
mitä herkullisempi leivos, sen moraalittomampaa sitä on suuhunsa tunkea, melkein laitonta, lihottavaa nyt ainakin...
Mikäs leivosten syönnistä tekee paheen?
Mikä lihottavan ruuan syömisestä tekee paheen?
Sekö, että vahingoittaa syödessään itseään...?
Voiko silloin vahingoittaa muita?
Laittomuudet sinänsä ovat laittomuuksia, mutta paheiksi luokittelemamme asiat eivät lähestulkoonkaan kaikki ole laittomuuksia...
Moraalittomuus...? Siinä löytyykin jo enemmän pohtimisen arvoisia piirteitä. Paheita, jotka ovat moraalittomia? Moraalittomia asioita, jotka ovat paheita?
leivonen on rauhoitettu lintu :-) Sen syöminen ei ole pelkästään pahe vaan kriminalisoitu.
nyt parin tunnin paussi tästä päivystämisestä, mutta kun tässä yhteydessä sopivasti sinuun törmäsin, sanon jo nyt, että sinulla tuntuu olevan paljon älykkäitä mielipiteitä...
Viisaita siis juttelet. Ennen kaikkea määritelmiäsi paheesta käsitteenä olen lueskellut, ja yritän jossain vaiheessa vetää kaikista käsityksistämme jonkinlaista yhteenvedon tapaista. Pari muutakin hyvää määritelmää tuolta ylhäältä löytyy, esimerkkinä vaikkapa ainakin osa nimimerkin arsenikki kirjoituksen Pah alta.
ja karsee valheitten vääntäjä ja multinikki tehtailija.äskenki kävin tonne kahvilaan vääntää valheellisen älykkyystesti tuloksen et muut ois katteellissii.sit mää esitän välillä semmost kyökki psygologii ja oon tietävinäni kaiken,vaik mää oon ihan tavallinen työtön yksinhuoltaja kotiäiti.
Mä olen suht koht rehellinen sentäs. :D:D
oot patologinen valehtelija ni sit toi sun viestis oli iha huuhaata
noin hauskat asiat voi paheita olla...?
Miksi niistä paheina puhutte?
Terveisin vt. pyssylooki
Mä uskon siihen itte!
äkkiä tänne... vedänkö itseni ensimmäiseen vastaantulevaan oksaan vai huuhdonko viemäristä alas... kun jäi tuo mekko vaihtamatta :)) ja kaikki salaiset paheet ja synnit nyt siellä julkisesti riepoteltavana...auts. Onko mentävä nikin vaihtoon vai voiko vielä entisellä elää....
jäämässä parin tunnin paussille päivystyshommistani, kun hätähuutosi kuulin...;)
Ennätin jo miettiä mahdollisuutta, että koko hemmetin syntisäkin pahelista poistettaisiin muiden asiallisten paheiden joukosta. Sitten mietin mahdollisuutta antaa sinun jatkaa vaihdettuasi välillä vaatteet...
Koska paheittesi määrä tuntuu kuitenkin olevan vain lisääntymään päin, ja näin ollen todennäköisesti tulet paljonkin tukea ja apua tarvitsemaan, olkoon kohtalo tämän kerran suopea, ja antakoon meidän jatkaa paheidesi julkisesti riepottelua...;)))
Pettynein, mutta rohkaisevin terveisin
vt. pyssylooki
että paheeni olisivat jotenkin asiattomampia kuin muiden :)))
Ehkäpä juuri tästä syystä otin tuon koko säkin kuitenkin, mietittyäni ensin pelkästään syntinen nikkiä, kun näkyy paheet lisivän sitä mukaa kun ketju etenee......
Onneksi en sentään ehtinyt salarakkaasta mitään puhua:)
Kiitän pika-avusta, enkä vetäydy vielä viimeiseen lepoon....
ja poppikin unohtu... Ettet häpiä! :)
minkä kerkiän.... kuka sitä enään poppia muistaa tällaisen säkin alla :)))
tuu kaveriksi kantamaan mokomaa...
Taidan tikahtua....
muuten, seiso päälläs hetki niin tuo nikka lähtee....
Tuun tähän sun alle. Hyppää kyytiin Tatjaana ja huivi solmuun! :)
huivi on tuhannella solmulla leuan alla ja tuikka mutru huulessa.....mut hihkase ennenkuin tuuperrut , niin tiedän loikata kyydistä :))
Nyt pitää olla tarkkana tän asun kans, ettei mene pyhäpuku enään päälle....
..sun syntisäkki tuntuu olevan pumpulia..ai niin, ne rippijutut olikin tässä just. Ideahan on siinä että osaa keventää.. :)
ovat tekijän mielestä paheita. Näin mielestäni.
Minun pahelistalla meilisuhde, herkuttelu, alkoholittelu hmmmm muuta ei nyt tule mieleen.
Kiva kun voi luetella paheitaan, ilman että joku tuttu saa niistä tietää.
Minun suurin paheeni on itsetyydytys, nautin siitä joskus jopa enemmän kuin yhdynnästä. Joskus tunnen huonoa omaatuntoa siitä, kun en sitten heti innostu kumppanini kanssa kun olen jo tyydyttänyt itseni. Enkö olekin kauhea? Joskus sorrun syöpöttelyyn, lähinnä makean. Nettiriippuvuuttakin on vähän. Olen harrastanut esim. nettiseksiä. Olenkohan seksihullu?!Laiskottelu, juopottelu selän takana puhuminen ovat myöskin ihania paheitani.
Enpä keksinyt parempaakaan nikkiä, toivottavasti se ei ole kellään käytössä, jos on niin pyydän anteeksi.
Paheeni on samalla myös hyveeni - eli siis innostun vastailemaan aika usein maailmanmenoa palstalla sellaisiin asioihin jotka mä katson mielestäni väärin ja sortavan jotain tiettyä ihmisryhmää.
Katson sen paheeksi koska eihän mun mielipiteeni mitään siellä paina! Ja siks toisekseen saan aikaan aina mahdottoman riidan kirjoittajien kesken.
Toinen paheeni on ajoittainen hemmetinmoinen laiskuus - kämppä saa olla sekaisin ja tiskipöytä pursuaa likaista tiskiä jota en voi laittaa koneeseen, kun en viitsi tyhjentää entisiä pois!
Laiskuushan jopa määritellään synniksi!
Ja kyllä niitä paheita riittää - liikenteessä ajan aina ylinopeutta, saatan näyttää jollekin keskaria jos oikein sapettaa. Minkähän takia teen niin , ei mulla yleensäkään minnekään niin kamalan kova kiire ole, ettenkö ehtisi hitaamminkin.
Sanon mielipiteeni ihan liian kärkkäästi ja minulla on hirbvittävän kova sisu - vaikka läpi harmaan kiven - en tiedä onko se pahe, voihan se olla hyvekin jossain asioissa, mutta ei kaikissa.
älytön vittuilu ja panettelu ovat paheistani miedoimpia. Vai mitä mokomakin apinakake. Keksi parempaa puoskari.
Kaikenlaisia ne laskee lomille.
vaan loppuunpalamisen oire, suosittelen lääkärissä käyntiä ja pientä toipumislomaa. Älä tuhoa mielesi terveyttä.
kaikkia ketjuun osallistuneita käymään kyökki pyssyoloogin vastaanotolla.
enkä taaskaan muuta voi :)