Mikä on riteys?

Tuo on aika tarkkaan sama kuin ns Wienin kansainvälisessä tieliikennesopimuksessa oleva määritelmä:
h) Risteys tarkoittaa samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaanluettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

On tuo aika oleellinen tieto. Jotkut ovat esim. sellaisessa uskossa että pyöräteiden risteävät kohdat tai ajoradan ja pyörätien risteävät kohdat ovat aina omia risteyksiä. Näin ei ole, vaan riippuu tilanteesta ja kokonaisuudesta. Pyörätie kun voi olla ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa tai sitten täysin erillinen tie.

Jos pyörätie on tien osa eikä erillinen oma tie, niin kevyenliikenteen ja ajoradan risteävä kohta tai kevyenliikenteen väylien risteävät kohdat eivät ole omia risteyksiä, vaan ne ovat yhtä isoa risteystä. Risteyskokonaisuuteen kuuluvat tällöin ajoratojen risteys sekä kevyenväylän risteävät kohdat siinä ympärillä.

Mikäli kevyenliikenteen väylä taas on oma erillinen tie eikä osa ajorataan kuuluvaa kokonaisuutta, muodostavat tällaisten kevyenliikenteen väylien risteävät kohdat oman risteyksen. On siis tiedettävä mikä risteys on ja esim. milloin kevyenliikenteen väylä on tien osa ja milloin se on oma itsenäinen tie.

Anonyymi kirjoitti:

On tuo aika oleellinen tieto. Jotkut ovat esim. sellaisessa uskossa että pyöräteiden risteävät kohdat tai ajoradan ja pyörätien risteävät kohdat ovat aina omia risteyksiä. Näin ei ole, vaan riippuu tilanteesta ja kokonaisuudesta. Pyörätie kun voi olla ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa tai sitten täysin erillinen tie.

Jos pyörätie on tien osa eikä erillinen oma tie, niin kevyenliikenteen ja ajoradan risteävä kohta tai kevyenliikenteen väylien risteävät kohdat eivät ole omia risteyksiä, vaan ne ovat yhtä isoa risteystä. Risteyskokonaisuuteen kuuluvat tällöin ajoratojen risteys sekä kevyenväylän risteävät kohdat siinä ympärillä.

Mikäli kevyenliikenteen väylä taas on oma erillinen tie eikä osa ajorataan kuuluvaa kokonaisuutta, muodostavat tällaisten kevyenliikenteen väylien risteävät kohdat oman risteyksen. On siis tiedettävä mikä risteys on ja esim. milloin kevyenliikenteen väylä on tien osa ja milloin se on oma itsenäinen tie.

Lue lisää

Risteys voi olla kokonaisuus ja tietä sivuavat pyörätiet kuuluvat tiehen, mutta pyöräteiden keskinäiset risteykset tulevat pysymään erillisinä risteyksinä ajoratojen risteyksien tapaan
https://goo.gl/maps/jL45pPRUKS1TCTr7A

Anonyymi kirjoitti:

Risteys voi olla kokonaisuus ja tietä sivuavat pyörätiet kuuluvat tiehen, mutta pyöräteiden keskinäiset risteykset tulevat pysymään erillisinä risteyksinä ajoratojen risteyksien tapaan
https://goo.gl/maps/jL45pPRUKS1TCTr7A

Lue lisää

Väitteesi ei pidä paikkansa, jos kevyenliikenteen väylä on osa tietä. Silloin ne eivät muodosta omia risteyksiä. Tuossa linkittämässäsi kuvassa kaikki väylät muodostavat yhden ison risteyksen.

Anonyymi kirjoitti:

Risteys voi olla kokonaisuus ja tietä sivuavat pyörätiet kuuluvat tiehen, mutta pyöräteiden keskinäiset risteykset tulevat pysymään erillisinä risteyksinä ajoratojen risteyksien tapaan
https://goo.gl/maps/jL45pPRUKS1TCTr7A

Lue lisää

Korkein oikeus on KKO:1985-II-34 ( https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1985/19850034t ) ottanut kantaa asiaan. Jos kevyenliikenteen väylä kuuluu rinnalla olevaan tiehen eikä ole erillinen tie, se ei voi muodostaa erillistä risteystä. Tuossa tapauksessa yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän ja tien välimatka oli jopa 12 metriä ja kevyenliikenteen väylä katsottiin silti olevan osa tietä.

Anonyymi kirjoitti:

Korkein oikeus on KKO:1985-II-34 ( https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1985/19850034t ) ottanut kantaa asiaan. Jos kevyenliikenteen väylä kuuluu rinnalla olevaan tiehen eikä ole erillinen tie, se ei voi muodostaa erillistä risteystä. Tuossa tapauksessa yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän ja tien välimatka oli jopa 12 metriä ja kevyenliikenteen väylä katsottiin silti olevan osa tietä.

Lue lisää

Tämä KKO ei vaikuta asiaan merkkien tarkoituksesta ja kohteesta.

" 77 §.Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit. Pykälässä säädettäisiin etuajo-oikeus- ja väistämismerkeistä. Etuajo-oikeus- ja väistämismerkillä osoitettaisiin väistämisvelvollisuus.

Pykälän 2 momentin mukaan etuajo-oikeus- ja väistämismerkki olisi sijoitettava ajoradan tai se osan oikealle puolelle. Merkki olisi tarkoitettu ajokaistaa tai piennarta käyttävillä ajoneuvoille, joiden oikealla puolella merkki sijaitsee. Erityisestä syystä merkki voitaisiin sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Erityinen syy voisi olla esimerkiksi merkin näkyvyyden varmistaminen tai liikenneturvallisuus. Pyörätien käyttäjille tarkoitettu merkki sijoitettaisiin pyörätien oikealle puolelle."

***
Risteyksen määritelmä ei myöskään tarkoita, että kärkikolmio koskee myös pyöräteiden keskinäistä ajovuoroa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä KKO ei vaikuta asiaan merkkien tarkoituksesta ja kohteesta.

" 77 §.Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit. Pykälässä säädettäisiin etuajo-oikeus- ja väistämismerkeistä. Etuajo-oikeus- ja väistämismerkillä osoitettaisiin väistämisvelvollisuus.

Pykälän 2 momentin mukaan etuajo-oikeus- ja väistämismerkki olisi sijoitettava ajoradan tai se osan oikealle puolelle. Merkki olisi tarkoitettu ajokaistaa tai piennarta käyttävillä ajoneuvoille, joiden oikealla puolella merkki sijaitsee. Erityisestä syystä merkki voitaisiin sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Erityinen syy voisi olla esimerkiksi merkin näkyvyyden varmistaminen tai liikenneturvallisuus. Pyörätien käyttäjille tarkoitettu merkki sijoitettaisiin pyörätien oikealle puolelle."

***
Risteyksen määritelmä ei myöskään tarkoita, että kärkikolmio koskee myös pyöräteiden keskinäistä ajovuoroa.

Lue lisää

Merkkien tarkoitus on eri asia kuin se että milloin kevyenliikenteen väylä on osa tietä ja milloin ei. Unohdit tässä kohtaa sen, että uuden lain 77 § sanotaan että etuajo-oikeus- ja väistämismerkit on pyörätiellä sijoitettava tien oikealle puolelle.

https://i.ibb.co/VCKw70X/T-risteys.jpg

Kuvan tilanne muuttuu 1.6.2020 jolloin "kärkikolmio" ei koske enää kuvan suunnasta risteykseen saapuvaa kevyttä liikennettä.

Anonyymi kirjoitti:

Korkein oikeus on KKO:1985-II-34 ( https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1985/19850034t ) ottanut kantaa asiaan. Jos kevyenliikenteen väylä kuuluu rinnalla olevaan tiehen eikä ole erillinen tie, se ei voi muodostaa erillistä risteystä. Tuossa tapauksessa yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän ja tien välimatka oli jopa 12 metriä ja kevyenliikenteen väylä katsottiin silti olevan osa tietä.

Lue lisää

Tuo KKO:1985-II-34 tapaus on sen verran vanha, ettei sen varaan kaikkea kannata laittaa likoon. Ei taida olla mitään tarkkaa määritelmää sille, kuinka suurella metrimäärällä pyörätie nykyisen tulkinnan mukaan on vielä osa tietä. Jokin raja sille tosin on. Laissahan sanotaan, että pyörätie voi olla tien osa. Jos pyörätie on muutamien metrien päässä ajoradan reunasta, niin aika selvästi se on osa samaa tietä, ja pyöräilijä ja autoilija tulevat silloin samaan risteykseen samasta suunnasta. Onko se raja sitten 7 vai 12 metriä, niin ehkä tarvitaan uusi KKO:n päätös.

Näin myös minä asian tulkitsen. Tässä kuvassa on risteys.

https://i.ibb.co/QK3DCrV/risteyskokonaisuus.jpg

Jokainen kevyenliikenteen väylä kuuluu kokonaisuuteen jos kevyenliikenteen väylä on tien osa, eivätkä muodosta omia "pikkuristeyksiä". Tämä muuttaa varmasti jonkin verran joidenkin ajatusmaailmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Näin myös minä asian tulkitsen. Tässä kuvassa on risteys.

https://i.ibb.co/QK3DCrV/risteyskokonaisuus.jpg

Jokainen kevyenliikenteen väylä kuuluu kokonaisuuteen jos kevyenliikenteen väylä on tien osa, eivätkä muodosta omia "pikkuristeyksiä". Tämä muuttaa varmasti jonkin verran joidenkin ajatusmaailmaa.

Lue lisää

Mielenkiintoisempaa minusta tuo on siinä vaiheessa, kun mietitään vaikkapa pysäköintikiellon voimassaoloa (ellei sitäkin uudessa laissa muuteta).

Esimerkiksi tässä on nyt pysäköintikielto, joka on sitten voimassa noin seitsemän metriä, jolle alueelle ei muutenkaan saisi pysäköidä.
https://goo.gl/maps/o7XxTrFm7omAHNhg7

TheRat kirjoitti:

Mielenkiintoisempaa minusta tuo on siinä vaiheessa, kun mietitään vaikkapa pysäköintikiellon voimassaoloa (ellei sitäkin uudessa laissa muuteta).

Esimerkiksi tässä on nyt pysäköintikielto, joka on sitten voimassa noin seitsemän metriä, jolle alueelle ei muutenkaan saisi pysäköidä.
https://goo.gl/maps/o7XxTrFm7omAHNhg7

Lue lisää

Nyt ei mennyt perille, miksi P-kielto olisi voimassa vain tuon 7 metriä?

Anonyymi kirjoitti:

Nyt ei mennyt perille, miksi P-kielto olisi voimassa vain tuon 7 metriä?

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182#L3P16
> Merkki on voimassa seuraavan yleisen tien tai kadun risteykseen

Yleinen tiehän tuossa kuvassa risteää noin seitsemän metriä merkin jälkeen, mutta aiemmin olen tulkinnut niin, ettei tuo olisi varsinaisesti risteys. Nyt kun risteyksen määritelmä tulee lakiin noin kirjoitettua, ei tuosta enää voi oikein tulkita, että olisi pidempään voimassa.

TheRat kirjoitti:

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182#L3P16
> Merkki on voimassa seuraavan yleisen tien tai kadun risteykseen

Yleinen tiehän tuossa kuvassa risteää noin seitsemän metriä merkin jälkeen, mutta aiemmin olen tulkinnut niin, ettei tuo olisi varsinaisesti risteys. Nyt kun risteyksen määritelmä tulee lakiin noin kirjoitettua, ei tuosta enää voi oikein tulkita, että olisi pidempään voimassa.

Lue lisää

En edelleenkään näe tuossa yleistä tietä, joka päättäisi tuon merkin vaikutuksen seitsemän metrin päässä merkistä.

TheRat kirjoitti:

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182#L3P16
> Merkki on voimassa seuraavan yleisen tien tai kadun risteykseen

Yleinen tiehän tuossa kuvassa risteää noin seitsemän metriä merkin jälkeen, mutta aiemmin olen tulkinnut niin, ettei tuo olisi varsinaisesti risteys. Nyt kun risteyksen määritelmä tulee lakiin noin kirjoitettua, ei tuosta enää voi oikein tulkita, että olisi pidempään voimassa.

Lue lisää

"Yleinen tiehän tuossa kuvassa risteää noin seitsemän metriä merkin jälkeen, mutta aiemmin olen tulkinnut niin, ettei tuo olisi varsinaisesti risteys. Nyt kun risteyksen määritelmä tulee lakiin noin kirjoitettua, ei tuosta enää voi oikein tulkita, että olisi pidempään voimassa."
Olin lähes 100%:n varma, että rotta nielee täkyni. Katsotaan nyt miten tuon kiemurtelee ulos kurkustaan.
(Yleisiä teitä ovat valtion ylläpitämät, yleiseen liikenteeseen luovutetut tiet.)

Anonyymi kirjoitti:

"Yleinen tiehän tuossa kuvassa risteää noin seitsemän metriä merkin jälkeen, mutta aiemmin olen tulkinnut niin, ettei tuo olisi varsinaisesti risteys. Nyt kun risteyksen määritelmä tulee lakiin noin kirjoitettua, ei tuosta enää voi oikein tulkita, että olisi pidempään voimassa."
Olin lähes 100%:n varma, että rotta nielee täkyni. Katsotaan nyt miten tuon kiemurtelee ulos kurkustaan.
(Yleisiä teitä ovat valtion ylläpitämät, yleiseen liikenteeseen luovutetut tiet.)

Lue lisää

Ahaa, kuntien ja kaupunkien ylläpitämät tiet eivät siis olisi yleisiä? Tämäpä erikoinen tulkinta...

TheRat kirjoitti:

Ahaa, kuntien ja kaupunkien ylläpitämät tiet eivät siis olisi yleisiä? Tämäpä erikoinen tulkinta...

Laki on kanssasi eri mieltä:
> Tämä laki koskee sellaisia teitä, jotka on luovutettu yleiseen liikenteeseen
> ja joiden pitämisestä huolehditaan julkisena tehtävänä sillä tavoin, kuin
> jäljempänä säädetään. Nämä tiet ovat yleisiä teitä.

Tuo tie on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja siitä huolehditaan julkisena tehtävänä.

> Tienpitäjänä on valtio tai kunta.

Tuo määritelmä on tosin vuodelta 50-jotain. Tuoreempaa en ihan heti löytänyt. Kerro toki, jos on muuttunut. Mieluusti lähdeviitteen kanssa.

TheRat kirjoitti:

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182#L3P16
> Merkki on voimassa seuraavan yleisen tien tai kadun risteykseen

Yleinen tiehän tuossa kuvassa risteää noin seitsemän metriä merkin jälkeen, mutta aiemmin olen tulkinnut niin, ettei tuo olisi varsinaisesti risteys. Nyt kun risteyksen määritelmä tulee lakiin noin kirjoitettua, ei tuosta enää voi oikein tulkita, että olisi pidempään voimassa.

Lue lisää

Nuoremmat eivät varmaan muista, mutta kuvan pyörätietä oikealta tulevaa piti risteysajosäännön mukaan väistää vielä muistaakseni -97 asti, jolloin väistäminen vaihtui pyöräilijälle. Risteystä se ei poistanut.
https://goo.gl/maps/o7XxTrFm7omAHNhg7

Rat on oikeassa.

Pst. ”Yleisiä teitä ovat valtion ylläpitämät”. Jumankauta mitä läppää.

TheRat kirjoitti:

Ahaa, kuntien ja kaupunkien ylläpitämät tiet eivät siis olisi yleisiä? Tämäpä erikoinen tulkinta...

” Ahaa, kuntien ja kaupunkien ylläpitämät tiet eivät siis olisi yleisiä? Tämäpä erikoinen tulkinta...”

Näin se vaan on. ”Yleiset tiet” on lakiteksteissäkin nykyisin korvattu ”maanteillä”.
Seuraavassa kappale vuonna 1982 voimaan tulleesta (alkuperäisestä) tieliikennelaista:

Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen
Liikenteen ohjauslaitteen asettaa yleiselle tielle tie- ja vesirakennuslaitos. Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle, rakennuskaavatielle, torille ja muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle.

Tällä hetkellä voimassaolevasta laista sama kappale:

Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen
Liikenteen ohjauslaitteen asettaa maantielle tienpitoviranomainen. Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle, rakennuskaavatielle, torille ja muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle.

Otetaan vielä tuon pysäköinti kielletty merkin vaikutusalue:
Nykyinen TLA:
Merkki on voimassa seuraavan yleisen tien tai kadun risteykseen merkkiin 371–376, 381 tai 382 taikka merkillä 520 tai 521 osoitettuun pysäköintipaikkaan asti, jollei lyhyempää vaikutusaluetta ole osoitettu lisäkilvellä.
Tuleva TLL:
Merkki on voimassa seuraavan maantien tai kadun risteykseen, merkkiin C37—C44 taikka merkillä E2 tai E3 osoitettuun pysäköintipaikkaan asti, jollei lyhyempää vaikutusaluetta ole osoitettu lisäkilvellä.

Nykyinen TLL
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tal yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;

Tuleva TLL
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;

Anonyymi kirjoitti:

” Ahaa, kuntien ja kaupunkien ylläpitämät tiet eivät siis olisi yleisiä? Tämäpä erikoinen tulkinta...”

Näin se vaan on. ”Yleiset tiet” on lakiteksteissäkin nykyisin korvattu ”maanteillä”.
Seuraavassa kappale vuonna 1982 voimaan tulleesta (alkuperäisestä) tieliikennelaista:

Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen
Liikenteen ohjauslaitteen asettaa yleiselle tielle tie- ja vesirakennuslaitos. Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle, rakennuskaavatielle, torille ja muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle.

Tällä hetkellä voimassaolevasta laista sama kappale:

Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen
Liikenteen ohjauslaitteen asettaa maantielle tienpitoviranomainen. Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle, rakennuskaavatielle, torille ja muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle.

Otetaan vielä tuon pysäköinti kielletty merkin vaikutusalue:
Nykyinen TLA:
Merkki on voimassa seuraavan yleisen tien tai kadun risteykseen merkkiin 371–376, 381 tai 382 taikka merkillä 520 tai 521 osoitettuun pysäköintipaikkaan asti, jollei lyhyempää vaikutusaluetta ole osoitettu lisäkilvellä.
Tuleva TLL:
Merkki on voimassa seuraavan maantien tai kadun risteykseen, merkkiin C37—C44 taikka merkillä E2 tai E3 osoitettuun pysäköintipaikkaan asti, jollei lyhyempää vaikutusaluetta ole osoitettu lisäkilvellä.

Nykyinen TLL
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tal yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;

Tuleva TLL
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;

Lue lisää

Ei tuo kyllä ihan kuvaamallasi tavalla mennyt. Yleisen tien määritelmä ei ole muuttunut, mutta merkin määritelmä on, eikä se enää jatkossa lopu tuon yleisen tien risteykseen.

TheRat kirjoitti:

Ei tuo kyllä ihan kuvaamallasi tavalla mennyt. Yleisen tien määritelmä ei ole muuttunut, mutta merkin määritelmä on, eikä se enää jatkossa lopu tuon yleisen tien risteykseen.

Lue lisää

Etkö voi myöntää, että yleisiksi teiksi kutsutut tiet ovat valtion hoitamia maanteitä?
https://julkaisut.vayla.fi/pdf/yletiet2004.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Etkö voi myöntää, että yleisiksi teiksi kutsutut tiet ovat valtion hoitamia maanteitä?
https://julkaisut.vayla.fi/pdf/yletiet2004.pdf

Lue lisää

Rotta ei myönnä koskaan olevansa väärässä, vaan vetäytyy joksikin aikaa "unohdettavaksi".

TheRat kirjoitti:

Ei tuo kyllä ihan kuvaamallasi tavalla mennyt. Yleisen tien määritelmä ei ole muuttunut, mutta merkin määritelmä on, eikä se enää jatkossa lopu tuon yleisen tien risteykseen.

Lue lisää

Tuohon "Yleisen tien määritelmä ei ole muuttunut, " uskoen toteamme sitten, että Helsingissä on teitä, joilla ei 1.6.2020 alkaen tieliikennelaki ole voimassa, koska niitä ei enää laissa määritellä teiksi. Ilmeisesti niillä noudatetaan maastoliikennelakia

Anonyymi kirjoitti:

Etkö voi myöntää, että yleisiksi teiksi kutsutut tiet ovat valtion hoitamia maanteitä?
https://julkaisut.vayla.fi/pdf/yletiet2004.pdf

Lue lisää

Ei ihan heti osunut tuosta määritelmää silmään, joten pitäydyn finlexistä löytämääni.

Srn sijaan jo myönsin erehtyneeni merkin suhteen. Sen voimassaoloalue muuttuu uuden lain myötä.

ich-bin kirjoitti:

Tuohon "Yleisen tien määritelmä ei ole muuttunut, " uskoen toteamme sitten, että Helsingissä on teitä, joilla ei 1.6.2020 alkaen tieliikennelaki ole voimassa, koska niitä ei enää laissa määritellä teiksi. Ilmeisesti niillä noudatetaan maastoliikennelakia

Lue lisää

Ei kai tuo sentään sitä tarkoittanut?

Anonyymi kirjoitti:

Rotta ei myönnä koskaan olevansa väärässä, vaan vetäytyy joksikin aikaa "unohdettavaksi".

Päin vastoin. Olen useinkin myöntänyt erehtyneeni. Kunhan virhe on ensin osoitettu.

TheRat kirjoitti:

Ei kai tuo sentään sitä tarkoittanut?

"Ei kai tuo sentään sitä tarkoittanut?"
Itsehän juuri sanoit, että yleisiä teitä on Helsingissä ja yleisen tien määritelmä ei ole muuttunut. Uusi TLL ei enää määrittele tieksi yleistä tietä, joten niitä ei uusi laki tien osalta koske.

ich-bin kirjoitti:

"Ei kai tuo sentään sitä tarkoittanut?"
Itsehän juuri sanoit, että yleisiä teitä on Helsingissä ja yleisen tien määritelmä ei ole muuttunut. Uusi TLL ei enää määrittele tieksi yleistä tietä, joten niitä ei uusi laki tien osalta koske.

Lue lisää

Kaikki tiet ovat joko yleisiä tai yksityisiä. Ja kyllä uudenkin TLL:n mukaan yleiset tiet ovat teitä.

TheRat kirjoitti:

Kaikki tiet ovat joko yleisiä tai yksityisiä. Ja kyllä uudenkin TLL:n mukaan yleiset tiet ovat teitä.

Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen
Liikenteen ohjauslaitteen asettaa yleiselle tielle tie- ja vesirakennuslaitos. Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle, rakennuskaavatielle, torille ja muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle.

Lue nyt esimerkiksi tuo ajatuksella, niin saatat ymmärtää mitä tieliikennelaissa tarkoitetaan yleisellä tiellä. Vaikka miten kiemurtelet, on sinun myönnettävä, että TLL:ssa tarkoitettuja yleisiä teitä ovat valtion hoitamat maantiet.

"Kaikki tiet ovat joko yleisiä tai yksityisiä. Ja kyllä uudenkin TLL:n mukaan yleiset tiet ovat teitä."

Ei, uudessa laissa mainitaan vain yksityiset tiet, kadut ja maantiet.

ich-bin kirjoitti:

Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen
Liikenteen ohjauslaitteen asettaa yleiselle tielle tie- ja vesirakennuslaitos. Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle, rakennuskaavatielle, torille ja muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle.

Lue nyt esimerkiksi tuo ajatuksella, niin saatat ymmärtää mitä tieliikennelaissa tarkoitetaan yleisellä tiellä. Vaikka miten kiemurtelet, on sinun myönnettävä, että TLL:ssa tarkoitettuja yleisiä teitä ovat valtion hoitamat maantiet.

"Kaikki tiet ovat joko yleisiä tai yksityisiä. Ja kyllä uudenkin TLL:n mukaan yleiset tiet ovat teitä."

Ei, uudessa laissa mainitaan vain yksityiset tiet, kadut ja maantiet.

Lue lisää

> Vaikka miten kiemurtelet, on sinun myönnettävä, että
> TLL:ssa tarkoitettuja yleisiä teitä ovat valtion hoitamat maantiet.

Ei, vaan kaikki paitsi yksityiset.

> uudessa laissa mainitaan vain yksityiset tiet, kadut ja maantiet.

Älä valehtele. Voit luntata tuolta ylempää sen tekstin.

TheRat kirjoitti:

> Vaikka miten kiemurtelet, on sinun myönnettävä, että
> TLL:ssa tarkoitettuja yleisiä teitä ovat valtion hoitamat maantiet.

Ei, vaan kaikki paitsi yksityiset.

> uudessa laissa mainitaan vain yksityiset tiet, kadut ja maantiet.

Älä valehtele. Voit luntata tuolta ylempää sen tekstin.

Lue lisää

Laitetaan vähän lisää;

Nykyisen lain perusteluista:

Yleisistä teistä annettu laki uudistettaisiin vastaamaan nykyisiä olosuhteita. Yleiset tiet tulisivat olemaan maanteitä, joista valtio vastaisi aina tienpitäjänä. Tienpitoviranomaisena toimisi Tiehallinto. Maanteiden käyttö olisi edelleen maksutonta. Maantiet jaettaisiin liikenteellisen merkityksensä perusteella valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yhdysteihin.

Yleisten teiden pituus on 78 059 km, joista valtateitä 8 574 km, kantateitä 4 688 km, muita maanteitä 28 447 km ja paikallisteitä 36 350 km. Päällystettyjä teitä on 53 301 km. Jokaista suomalaista kohden on keskimäärin 15 metriä yleistä tietä.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt ei mennyt perille, miksi P-kielto olisi voimassa vain tuon 7 metriä?

No entäs paljonko sitten kun suojatietä ennen oltava 5m tyhjää ?
Eikös tuosta mene vielä tiekin pihaan sinne oikealle, jokin liittymä kuitenkin.

ich-bin kirjoitti:

Laitetaan vähän lisää;

Nykyisen lain perusteluista:

Yleisistä teistä annettu laki uudistettaisiin vastaamaan nykyisiä olosuhteita. Yleiset tiet tulisivat olemaan maanteitä, joista valtio vastaisi aina tienpitäjänä. Tienpitoviranomaisena toimisi Tiehallinto. Maanteiden käyttö olisi edelleen maksutonta. Maantiet jaettaisiin liikenteellisen merkityksensä perusteella valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yhdysteihin.

Yleisten teiden pituus on 78 059 km, joista valtateitä 8 574 km, kantateitä 4 688 km, muita maanteitä 28 447 km ja paikallisteitä 36 350 km. Päällystettyjä teitä on 53 301 km. Jokaista suomalaista kohden on keskimäärin 15 metriä yleistä tietä.

Lue lisää

Tuota pitää pähkäillä, mutta edelleen valehtelit väittäessäsi etteivät yleiset tiet olisi teitä. Katso ihan sitä lakitekstiä:

> Tässä laissa tarkoitetaan:
> 1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä
> tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti
> liikenteeseen käytettyä aluetta

Jännäksi muuten menee, jos pysäköintikielto on sitten voimassa koko tiellä käytännössä aina taajama päättyy -merkkiin asti.

TheRat kirjoitti:

Tuota pitää pähkäillä, mutta edelleen valehtelit väittäessäsi etteivät yleiset tiet olisi teitä. Katso ihan sitä lakitekstiä:

> Tässä laissa tarkoitetaan:
> 1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä
> tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti
> liikenteeseen käytettyä aluetta

Jännäksi muuten menee, jos pysäköintikielto on sitten voimassa koko tiellä käytännössä aina taajama päättyy -merkkiin asti.

Lue lisää

Pähkäilin vähän ja tuo löytyi esityksestä maantielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kyseistä maantielakia ei löydy ajantasaisesta lakikokoelmasta, mikä on aika mielenkiintoista...

Jos mennään vuoden 2005 alkuperäisen lain mukaan, on todellakin niinkuin sanoit. Kaikista maanteistä vastaa valtio ja toisaalta, jos valtio huolehtii vaikka kyseessäolevan kuvan kevyenliikenteen väylästä, se on maantie. Yleinen sellainen. Jos siitä huolehtii kunta, se ei sitä ole. Ihan veikkauksena aravaisin, että kunta tuosta pitää huolta.

Tiehallinto ilmeisesti nykyään pitää huolta kaikista mahdollisista kyläteistäkin. Ihan kiva uudistus. Ennen (vielä 2000 -luvun alussa ainakin) aina ketuttikin, kun kunnan rajalla hyvä asfalttitie muuttui kärrypoluksi.

Jaa,a, en muista, ajokortin saamisestani on jo niin monta vuosikymmentä aikaa, etten millään muista kaikkea, no Audillani ajan niinkuin haluan, myyjäkin sanoi muutama viikko sitten, kun uuden Audin hain kaupasta, että kovaa ajoa vaan, sillä ohjeella olen mennyt.

Pelisäännöt liikenteessä liikkumiselle.

Miksi yleisen tien määritelmä olisi muuttunut? Yleisiä teitä ovat valtion tai kuntien ylläpitämät tiet, aivan kuten ennenkin.

TheRat kirjoitti:

Miksi yleisen tien määritelmä olisi muuttunut? Yleisiä teitä ovat valtion tai kuntien ylläpitämät tiet, aivan kuten ennenkin.

Etkö vieläkään myönnä, että tieliikennelaissa tarkoitetaan yleisellä tiellä valtion ylläpitämää maantietä. No, joku tuolla sanoi, ettet koskaan myönnä erehtyneesi. Minä sanon itsestäni, että en ole minäkään täydellinen, minulta puuttuvat virheellisyydet.

ich-bin kirjoitti:

Etkö vieläkään myönnä, että tieliikennelaissa tarkoitetaan yleisellä tiellä valtion ylläpitämää maantietä. No, joku tuolla sanoi, ettet koskaan myönnä erehtyneesi. Minä sanon itsestäni, että en ole minäkään täydellinen, minulta puuttuvat virheellisyydet.

Lue lisää

En tietenkään myönnä, koska mitään sellaista ei siellä sanota.

Sen sijaan tässä määtellään yleiset tiet: https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1954/19540243

TheRat kirjoitti:

En tietenkään myönnä, koska mitään sellaista ei siellä sanota.

Sen sijaan tässä määtellään yleiset tiet: https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1954/19540243

Lue lisää

243/1954 näyttää olevan kumottu.
https://www.edilex.fi/asiasanat/Yleinen tie

Anonyymi kirjoitti:

243/1954 näyttää olevan kumottu.
https://www.edilex.fi/asiasanat/Yleinen tie

Joo, 2005 tuli laki joka korvasi tuon, mutta sitäkään ei löydy ajantasaisesta lakikokoelmasta.

TheRat kirjoitti:

Joo, 2005 tuli laki joka korvasi tuon, mutta sitäkään ei löydy ajantasaisesta lakikokoelmasta.

Ainakin minä, kirjoittamalla Finlexin hakuun sanan maantie, saan tuon lain ensimmäisenä.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin minä, kirjoittamalla Finlexin hakuun sanan maantie, saan tuon lain ensimmäisenä.

Jahas, tuo olis eri laki... "Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä" Olisiko vain vaihtanut nimeä...

Risteyksen määritelmä taitaa enimmäkseen vaikuttaa kevyenliikenteen väylien ja ajoradan liikenteen, tai kahden kevyenliikenteen väylän keskinäisiin suhteisiin. Nyt kun laki määrittelee risteyksen paremmin, niin asia selkeentyy.

Risteys kun on myös risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet, eli isompi kokonaisuus. Tällöin ei tällaisen risteyksen sisällä ole mitään omia pienempiä risteyksiä, vaan kaikki on yhtä isoa risteystä, mukaan lukien tiehen kuuluvat kevyenliikenteen väylien risteävät kohdat.

Anonyymi kirjoitti:

Risteyksen määritelmä taitaa enimmäkseen vaikuttaa kevyenliikenteen väylien ja ajoradan liikenteen, tai kahden kevyenliikenteen väylän keskinäisiin suhteisiin. Nyt kun laki määrittelee risteyksen paremmin, niin asia selkeentyy.

Risteys kun on myös risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet, eli isompi kokonaisuus. Tällöin ei tällaisen risteyksen sisällä ole mitään omia pienempiä risteyksiä, vaan kaikki on yhtä isoa risteystä, mukaan lukien tiehen kuuluvat kevyenliikenteen väylien risteävät kohdat.

Lue lisää

En löydä pykälästä kohtiota, joka kertoisi keskinäisistä suhteista risteyksessä tai ympäristössä.

Etuajo-oikeutettu tie, jonka kyljessä on yhdistetty väylä. Kuvassa suoraan edestä tulee pyöräilijä etuajo-oikeutetulle ja oikealta tulee pyörälijä yhd. väylää pitkin. Mikä on ajojärjestys?
https://goo.gl/maps/ZXmih3wucs7su6N96

Anonyymi kirjoitti:

En löydä pykälästä kohtiota, joka kertoisi keskinäisistä suhteista risteyksessä tai ympäristössä.

Etuajo-oikeutettu tie, jonka kyljessä on yhdistetty väylä. Kuvassa suoraan edestä tulee pyöräilijä etuajo-oikeutetulle ja oikealta tulee pyörälijä yhd. väylää pitkin. Mikä on ajojärjestys?
https://goo.gl/maps/ZXmih3wucs7su6N96

Lue lisää

Ei homma yhden pykälän takaa löydykään. Esim. 2 § määritellään asioita eikä suoraan ajojärjestystä. Tilanteeseen vaikuttaa yleensä monen pykälän yhtälö. Väistämisestä on "yleisellä tasolla" kerrottu 24 §. Tilanteeseen vaikuttaa lisäksi esim. mahdolliset liikennemerkit. "Pääsääntö" on että oikealta tulevaa väistetään, elleivät säännöt tai liikennemerkit tilanteessa toisin määrää.

Anonyymi kirjoitti:

Ei homma yhden pykälän takaa löydykään. Esim. 2 § määritellään asioita eikä suoraan ajojärjestystä. Tilanteeseen vaikuttaa yleensä monen pykälän yhtälö. Väistämisestä on "yleisellä tasolla" kerrottu 24 §. Tilanteeseen vaikuttaa lisäksi esim. mahdolliset liikennemerkit. "Pääsääntö" on että oikealta tulevaa väistetään, elleivät säännöt tai liikennemerkit tilanteessa toisin määrää.

Lue lisää

Tämä ei nyt mene yxyhteen sen kanssa mitä mm. sanoit ed. viestissä:
"vaan kaikki on yhtä isoa risteystä, mukaan lukien tiehen kuuluvat kevyenliikenteen väylien risteävät kohdat."

Vielä on siis auki mitä risteyksen määrittely tarkoittaa ja mikä muuttuu nykykäsityksestä risteyksestä?
Täällä muutama sanoi, että "ahaa tuota se tarkoittaa". Siis mitä?

Anonyymi kirjoitti:

Tämä ei nyt mene yxyhteen sen kanssa mitä mm. sanoit ed. viestissä:
"vaan kaikki on yhtä isoa risteystä, mukaan lukien tiehen kuuluvat kevyenliikenteen väylien risteävät kohdat."

Vielä on siis auki mitä risteyksen määrittely tarkoittaa ja mikä muuttuu nykykäsityksestä risteyksestä?
Täällä muutama sanoi, että "ahaa tuota se tarkoittaa". Siis mitä?

Lue lisää

Risteyksen määrittely on eri asia kuin säännöt ja liikennemerkit. Mikään ei välttämättä muutu nykyisestä mutta jotkut ovat kenties ymmärtäneet risteyksen aiemmin eri tavalla. Nyt se on kuitenkin 2 § määritelty ja kaikkien nähtävissä. Sille ei sitten voi mitään jos joku ei ymmärrä mitä kyseisellä määrityksellä tarkoitetaan.

Tässä on muuten tuo risteys merkitty "karkealla tasolla".
https://ibb.co/gJCcmX7

Anonyymi kirjoitti:

Risteyksen määrittely on eri asia kuin säännöt ja liikennemerkit. Mikään ei välttämättä muutu nykyisestä mutta jotkut ovat kenties ymmärtäneet risteyksen aiemmin eri tavalla. Nyt se on kuitenkin 2 § määritelty ja kaikkien nähtävissä. Sille ei sitten voi mitään jos joku ei ymmärrä mitä kyseisellä määrityksellä tarkoitetaan.

Tässä on muuten tuo risteys merkitty "karkealla tasolla".
https://ibb.co/gJCcmX7

Lue lisää

Ei tuo auta, että pidät idiootteina niitä, jotka eivät ymmärrä mitä erikoista tuossa määrittelyssä on, kun et itse osaa selittää mitä määrittely tarkoittaa.

Sanoit ahaa-elämyksenäsi
"vaikuttaa kevyenliikenteen väylien ja ajoradan liikenteen, tai kahden kevyenliikenteen väylän keskinäisiin suhteisiin. Nyt kun laki määrittelee risteyksen paremmin, niin asia selkeentyy."

Ei se selkeenny piirtelemällä ympyröitä ristyksiin.

"13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;"

Yhtälailla määritelmä koskee kahden kevyenliikenteen väylän välistä risteystä vaikka ne olisivat ajoratojen vieressä. Määritelmä ei vaikuta mitenkään niiden keskinäisiin suhteisiin kuten väität "tai kahden kevyenliikenteen väylän keskinäisiin suhteisiin".

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuo auta, että pidät idiootteina niitä, jotka eivät ymmärrä mitä erikoista tuossa määrittelyssä on, kun et itse osaa selittää mitä määrittely tarkoittaa.

Sanoit ahaa-elämyksenäsi
"vaikuttaa kevyenliikenteen väylien ja ajoradan liikenteen, tai kahden kevyenliikenteen väylän keskinäisiin suhteisiin. Nyt kun laki määrittelee risteyksen paremmin, niin asia selkeentyy."

Ei se selkeenny piirtelemällä ympyröitä ristyksiin.

"13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;"

Yhtälailla määritelmä koskee kahden kevyenliikenteen väylän välistä risteystä vaikka ne olisivat ajoratojen vieressä. Määritelmä ei vaikuta mitenkään niiden keskinäisiin suhteisiin kuten väität "tai kahden kevyenliikenteen väylän keskinäisiin suhteisiin".

Lue lisää

En ole väittänyt pitäväni idiootteina ketään. Totesin, ettei voi mitään jos tuo 2 § määritelty ei aukea jollekin. Itse väität sellaista mitä en ole kirjottanut. En ole väittänyt saavani mitään ahaa-elämystä. Voit hakea tästä keskustelusta kaikkia ahaa sanoa ja katsoa mistä ne oikeasti löytyvät.

Kuvattuun tilanteeseen jossa tie, jonka yhteydessä kulkee kevyenliikenteen väylä, saapuu risteykseen, vaikuttaa kaksi 2 § määrittelyä.

11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Pyörätie kun voi olla tien osa, niin näkemäni haaste on se, ettei ole mitään tarkkaa rajaa tälle. Tästä asiasta on keskustelut ylempänä kun siellä on mainittu 12 metriä ja KKO:n päätös. Ensiksi pitää määritellä mikä jokin asia on, jotta voi päätellä miten säännöt siinä kohtaa menevät.

Mainittakoon vielä että yhtä risteystä ei voida jakaa moneksi risteykseksi. Kun olet saapunut risteyksen sisään, ole risteyksessä kunnes jätät sen. Yhden risteyksen jakamisesta moneksi risteykseksi on täysin tuhoon tuomittu ajatusmalli. Se on keskusteluissa aiemmin mainitun KKO päätöksen vastainen ja johtaisi ihan käsittämättömiin tulkintoihin tieliikennelaista (esim. silloin kolmio koskisi vain "ensimmäistä" risteystä ja ne loput takana olevat risteyksen osat muuttuisivat tasa-arvoisiksi).

Tässä on yksi vanhempi piirustus risteyksestä.

http://2.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN5Ysjbb9tI/AAAAAAAAAPo/KIma9suxhd4/s1600/risteys2.png

Tuossa on kolme risteävää kohtaa kolmion suunnasta katsottuna. Ensiksi on kevyenliikenteen väylä, sen jälkeen ajorata ja sitten vielä toinen kevyenliikenteen väylä. Kaikki nämä ovat yhtä risteystä ja "kärkikolmio" koskee koko risteystä eli kaikkia kolmea kohtaa. Toivottavasti tämä selventää asiaa hivenen.

Laitetaan vielä yksi kuva havainnollistamaan asiaa.

https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/kuvat/Liikenteessa/pyoraily/vinkki_2.jpg

Jos kevyenliikenteen väylät muodostaisivat omia risteyksiä, niin kuvassa olevassa tilanteessa pyöräilijän pitäisi väistää autoa, koska autoilija on jättänyt yhden risteyksen taakseen ja on ajamassa suoraan heihin nähden. Tällöin pyöräilijä väistäisi, koska tulee pyörätieltä ajoradalle. Näinhän ei ole, vaan kevyenliikenteen väylä on osa tietä ja samaa risteystä ja auto on pyöräilijöiden kohdalla edelleen saamassa risteyksessä kääntyvä auto joka väistää heitä. Haaste on se, ettei ole mitään tarkkaa mittaa ajoradan ja pyörätien välimatkasta jolloin pyörätie katsotaan olevan vielä osa tietä (ja samalla osa samaa risteystä). KKO on vanhassa päätöksessään määrittänyt sen ainakin 12 metriin. Voi kenties olla jopa pitempi välimatka ja tuo viheralue välissä leveämpi.

Anonyymi kirjoitti:

En löydä pykälästä kohtiota, joka kertoisi keskinäisistä suhteista risteyksessä tai ympäristössä.

Etuajo-oikeutettu tie, jonka kyljessä on yhdistetty väylä. Kuvassa suoraan edestä tulee pyöräilijä etuajo-oikeutetulle ja oikealta tulee pyörälijä yhd. väylää pitkin. Mikä on ajojärjestys?
https://goo.gl/maps/ZXmih3wucs7su6N96

Lue lisää

Tuohan on päivän selvää, oikealta tulijaa väistetään:
Väistämisvelvollisuus
Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan on päivän selvää, oikealta tulijaa väistetään:
Väistämisvelvollisuus
Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa.

Lue lisää

"En löydä pykälästä kohtiota,"

Tuo joku väittää, että puheena ollut risteysmäärittely sisältää ajojärjestysmäärittelyn.

Esittämäsi on muussa pykälässä.

Anonyymi kirjoitti:

"En löydä pykälästä kohtiota,"

Tuo joku väittää, että puheena ollut risteysmäärittely sisältää ajojärjestysmäärittelyn.

Esittämäsi on muussa pykälässä.

Lue lisää

""En löydä pykälästä kohtiota,"

Tuo joku väittää, että puheena ollut risteysmäärittely sisältää ajojärjestysmäärittelyn.
Esittämäsi on muussa pykälässä."

Voi herranjestas! Tieliikennelain 1.luvun toisen pykälän otsikko on "Määritelmiä".
Siinä on 20 tiehen tai tienkäyttäjään liittyvää määritelmää.

Kutsu nyt etsimääsi kohtiota vaikka tuoksi "navaksi" mutta yritä ymmärtää, ettei noissa määritelmissä ole ainoatakaan liikennesääntöä.

Anonyymi kirjoitti:

"En löydä pykälästä kohtiota,"

Tuo joku väittää, että puheena ollut risteysmäärittely sisältää ajojärjestysmäärittelyn.

Esittämäsi on muussa pykälässä.

Lue lisää

Pitää tietää mikä risteys on, jotta voi tietää miten säännöt sellaisen kohdalla menevät. Tämä on se, josta on ollut puhe.

Anonyymi kirjoitti:

En löydä pykälästä kohtiota, joka kertoisi keskinäisistä suhteista risteyksessä tai ympäristössä.

Etuajo-oikeutettu tie, jonka kyljessä on yhdistetty väylä. Kuvassa suoraan edestä tulee pyöräilijä etuajo-oikeutetulle ja oikealta tulee pyörälijä yhd. väylää pitkin. Mikä on ajojärjestys?
https://goo.gl/maps/ZXmih3wucs7su6N96

Lue lisää

"keskinäisistä suhteista" tarkoitetaan tässä kohtaa sijaintia eikä, sääntöjä tai väistämistä. Sijainti suhteessa ajorataan määrittää sen onko kevyenliikenteen väylä tien osa vai ei.

Anonyymi kirjoitti:

En ole väittänyt pitäväni idiootteina ketään. Totesin, ettei voi mitään jos tuo 2 § määritelty ei aukea jollekin. Itse väität sellaista mitä en ole kirjottanut. En ole väittänyt saavani mitään ahaa-elämystä. Voit hakea tästä keskustelusta kaikkia ahaa sanoa ja katsoa mistä ne oikeasti löytyvät.

Kuvattuun tilanteeseen jossa tie, jonka yhteydessä kulkee kevyenliikenteen väylä, saapuu risteykseen, vaikuttaa kaksi 2 § määrittelyä.

11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Pyörätie kun voi olla tien osa, niin näkemäni haaste on se, ettei ole mitään tarkkaa rajaa tälle. Tästä asiasta on keskustelut ylempänä kun siellä on mainittu 12 metriä ja KKO:n päätös. Ensiksi pitää määritellä mikä jokin asia on, jotta voi päätellä miten säännöt siinä kohtaa menevät.

Mainittakoon vielä että yhtä risteystä ei voida jakaa moneksi risteykseksi. Kun olet saapunut risteyksen sisään, ole risteyksessä kunnes jätät sen. Yhden risteyksen jakamisesta moneksi risteykseksi on täysin tuhoon tuomittu ajatusmalli. Se on keskusteluissa aiemmin mainitun KKO päätöksen vastainen ja johtaisi ihan käsittämättömiin tulkintoihin tieliikennelaista (esim. silloin kolmio koskisi vain "ensimmäistä" risteystä ja ne loput takana olevat risteyksen osat muuttuisivat tasa-arvoisiksi).

Lue lisää

Hyviä perusteluja.

- kooysi -

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on yksi vanhempi piirustus risteyksestä.

http://2.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN5Ysjbb9tI/AAAAAAAAAPo/KIma9suxhd4/s1600/risteys2.png

Tuossa on kolme risteävää kohtaa kolmion suunnasta katsottuna. Ensiksi on kevyenliikenteen väylä, sen jälkeen ajorata ja sitten vielä toinen kevyenliikenteen väylä. Kaikki nämä ovat yhtä risteystä ja "kärkikolmio" koskee koko risteystä eli kaikkia kolmea kohtaa. Toivottavasti tämä selventää asiaa hivenen.

Lue lisää

http://2.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN5Ysjbb9tI/AAAAAAAAAPo/KIma9suxhd4/s1600/risteys2.png

Tuo väistäminen ei johdu risteyksen määritelmästä vaan kolmion määritelmästä.
Määrää väistämään risteävää tietä ajavia.

Toinen asia. Vierekkäin ajorata ja pyörätie. Ajoradan reunassa kolmio. Kolmio ei määrää pyöräilijää tulossa ajoradalle, se määräys tulee muista säännöistä ja koskee samanlailla pyöräilijää on risteyksessä kolmio tai ei.
Em. kolmio ei myöskään määrää pyöräilijää väistämään risteävää pyörätietä.

Olet hakoteillä koko tästä risteyksen asiasta ja määritelmästä. Keksit siihen lisäyksiä, jotka eivät ole tästä maailmasta.

Risteys on edelleenkin ajojärjestyksien suhteen aivan sama kuin ennen tätä määritelmääkin.

Anonyymi kirjoitti:

http://2.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN5Ysjbb9tI/AAAAAAAAAPo/KIma9suxhd4/s1600/risteys2.png

Tuo väistäminen ei johdu risteyksen määritelmästä vaan kolmion määritelmästä.
Määrää väistämään risteävää tietä ajavia.

Toinen asia. Vierekkäin ajorata ja pyörätie. Ajoradan reunassa kolmio. Kolmio ei määrää pyöräilijää tulossa ajoradalle, se määräys tulee muista säännöistä ja koskee samanlailla pyöräilijää on risteyksessä kolmio tai ei.
Em. kolmio ei myöskään määrää pyöräilijää väistämään risteävää pyörätietä.

Olet hakoteillä koko tästä risteyksen asiasta ja määritelmästä. Keksit siihen lisäyksiä, jotka eivät ole tästä maailmasta.

Risteys on edelleenkin ajojärjestyksien suhteen aivan sama kuin ennen tätä määritelmääkin.

Lue lisää

Vastasitko oikeaan viestiin? Tuossa kaveri juurikin puhuu kolmiosta ja mihin se velvoittaa, eli väistämään jokaista risteävää väylää.

Kuvassa on kolmio ennen pyörätien jatketta, joten ei ole epäselvää kumpi tilanteessa väistää. Jos kuvassa olisi myös kevyenliikenteen väylä samasta suunnasta jossa kolmio on, niin pyöräilijä voisi tulla siitä suunnasta ja kääntyä pyörätien jatkeelle, ja silti tilanne olisi sama.

Anonyymi kirjoitti:

Vastasitko oikeaan viestiin? Tuossa kaveri juurikin puhuu kolmiosta ja mihin se velvoittaa, eli väistämään jokaista risteävää väylää.

Kuvassa on kolmio ennen pyörätien jatketta, joten ei ole epäselvää kumpi tilanteessa väistää. Jos kuvassa olisi myös kevyenliikenteen väylä samasta suunnasta jossa kolmio on, niin pyöräilijä voisi tulla siitä suunnasta ja kääntyä pyörätien jatkeelle, ja silti tilanne olisi sama.

Lue lisää

Miksi alat puhumaan eri asiasta kuin minä? Tahallista sotkemista?

Ketjun aloittajan mielestä mm. kolmio koskee myös pyöräteiden välisessä ajojärjestyksessä, "koska risteys on kokonaisuus".
Sanoin:
"Em. kolmio ei myöskään määrää pyöräilijää väistämään risteävää pyörätietä."

Anonyymi kirjoitti:

http://2.bp.blogspot.com/_YePNRcvHuvw/TN5Ysjbb9tI/AAAAAAAAAPo/KIma9suxhd4/s1600/risteys2.png

Tuo väistäminen ei johdu risteyksen määritelmästä vaan kolmion määritelmästä.
Määrää väistämään risteävää tietä ajavia.

Toinen asia. Vierekkäin ajorata ja pyörätie. Ajoradan reunassa kolmio. Kolmio ei määrää pyöräilijää tulossa ajoradalle, se määräys tulee muista säännöistä ja koskee samanlailla pyöräilijää on risteyksessä kolmio tai ei.
Em. kolmio ei myöskään määrää pyöräilijää väistämään risteävää pyörätietä.

Olet hakoteillä koko tästä risteyksen asiasta ja määritelmästä. Keksit siihen lisäyksiä, jotka eivät ole tästä maailmasta.

Risteys on edelleenkin ajojärjestyksien suhteen aivan sama kuin ennen tätä määritelmääkin.

Lue lisää

Tässä parempi esimerkki laajasta risteysalueesta

https://www.google.com/maps/@60.2234517,25.0812056,172m/data=!3m1!1e3

Kun risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet, kuvassa risteystä on koko Myllypurontien Kehä yhden ja Lallukantien alue. Huomatkaa eritysiesti Lallukantiellä oleva pyörätie, joka kuuluu etuajo-oikeutettuun Kehä ykköseen, vaikka se on ainakin parikymmnetä metriä päätiestä. Autolija väistää kääntyessään kehältä Lallukantielle sitä ylittävää pyöräilijää, koska se on samaa risteystä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi alat puhumaan eri asiasta kuin minä? Tahallista sotkemista?

Ketjun aloittajan mielestä mm. kolmio koskee myös pyöräteiden välisessä ajojärjestyksessä, "koska risteys on kokonaisuus".
Sanoin:
"Em. kolmio ei myöskään määrää pyöräilijää väistämään risteävää pyörätietä."

Lue lisää

Kuka se oikeasti sekoilee?! Ketjun aloittaja kertoo vain että risteys on nykyään laissa määritelty (ei ollut edellisessä laissa). Olet sitä paitsi vastannut keskellä keskustelua olevaan viestiin, etkä aloittajan viestiin.

Uuden tieliikennelain 77 § sanotaan että: ”Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit on sijoitettava ajoradan tai sen osan oikealle puolelle.” Jos kolmio on kevyenliikenteen väylän oikealla puolella, koskee se myös sitä tien osaa, jos taas ei ole, niin sitten ei koske.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä parempi esimerkki laajasta risteysalueesta

https://www.google.com/maps/@60.2234517,25.0812056,172m/data=!3m1!1e3

Kun risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet, kuvassa risteystä on koko Myllypurontien Kehä yhden ja Lallukantien alue. Huomatkaa eritysiesti Lallukantiellä oleva pyörätie, joka kuuluu etuajo-oikeutettuun Kehä ykköseen, vaikka se on ainakin parikymmnetä metriä päätiestä. Autolija väistää kääntyessään kehältä Lallukantielle sitä ylittävää pyöräilijää, koska se on samaa risteystä.

Lue lisää

Huono provo. Ei jatkoon.

Todeakin huono provo. Ei ymmärrä edes lukemaansa. Siinä sanotaan että "samassa tasossa".

Anonyymi kirjoitti:

Todeakin huono provo. Ei ymmärrä edes lukemaansa. Siinä sanotaan että "samassa tasossa".

MItä??? Myllypurontie ja Lallukantie risteävät Kehä I:n kanssa samassa tasossa. Se ei ole eritasoristeys!

https://www.google.com/maps/@60.2234978,25.0815788,3a,75y,90h,72.49t/data=!3m6!1e1!3m4!1skQAuUhwWEM4Xue_MHFFy4Q!2e0!7i13312!8i6656

Kuvassa näkyvä pyörätie Lallukantiellä kuuluu risteykseen ja siinä autoilija väistää pyörää. Toisesta suunnasta eli Lallukantieltä päin ajettaessa pyörätietä ennen on väistämisvelvollisuus liikennemerkki osoittamaan autoilijan väistämisvelvollisuuden. Ennen kuin merkki siihen tuli, oli hieman epäselvää, kuka väistää.

Anonyymi kirjoitti:

MItä??? Myllypurontie ja Lallukantie risteävät Kehä I:n kanssa samassa tasossa. Se ei ole eritasoristeys!

https://www.google.com/maps/@60.2234978,25.0815788,3a,75y,90h,72.49t/data=!3m6!1e1!3m4!1skQAuUhwWEM4Xue_MHFFy4Q!2e0!7i13312!8i6656

Kuvassa näkyvä pyörätie Lallukantiellä kuuluu risteykseen ja siinä autoilija väistää pyörää. Toisesta suunnasta eli Lallukantieltä päin ajettaessa pyörätietä ennen on väistämisvelvollisuus liikennemerkki osoittamaan autoilijan väistämisvelvollisuuden. Ennen kuin merkki siihen tuli, oli hieman epäselvää, kuka väistää.

Lue lisää

On kyllä aika kaukana risteyksestä tuo pyörätie ja jatke. Itse en mieltäisi olevan kääntyvänä ajoneuvona enää noin kaukana kulkevan pyörätien kohdalla väistämisvelvollinen pyörätien jatkeeseen nähden.

https://goo.gl/maps/qX7HGH1HgsBLS9tB7

Toisaalla mainittiin että risteyksen kolmiosta olisi parempi katsoa, kuuluuko pyörätie ja jatke rinnalla kulkevaan tiehen vai onko se oma "itsenäinen" tie.

Alla on kuva tilanteesta. Pyörätien jatke ja pyörätie on tuossa kuvassa kolmion ja "päätien" välissä joten pyörätie on varmuudella osa vieressä kulkevaa "päätietä".

https://goo.gl/maps/W5aWrTQ92Abzxahj8

Anonyymi kirjoitti:

Tässä parempi esimerkki laajasta risteysalueesta

https://www.google.com/maps/@60.2234517,25.0812056,172m/data=!3m1!1e3

Kun risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet, kuvassa risteystä on koko Myllypurontien Kehä yhden ja Lallukantien alue. Huomatkaa eritysiesti Lallukantiellä oleva pyörätie, joka kuuluu etuajo-oikeutettuun Kehä ykköseen, vaikka se on ainakin parikymmnetä metriä päätiestä. Autolija väistää kääntyessään kehältä Lallukantielle sitä ylittävää pyöräilijää, koska se on samaa risteystä.

Lue lisää

Lallukantiellä on nykyään pyörätien molemmin puolin kärkikolmio. Ottakaa 2019 kuva.
Osa katsoo vuoden 2011 kuvia, jossa ei ollut kummastakaan suunnasta.

Aloittajan väitteet ketjussa:
- Kolmion takaa tullessa väistetään pyörää myös risteyksen jälkeen olevalla jatkeella, "koska risteys on kokonaisuus määritelmän mukaan"

- Pyöräilijä väistää ajoradalla olevan kolmion takia risteyksessä risteävää liikennettä, "koska risteys on kokonaisuus määritelmän mukaan"

- Pyöräilijä väistää ajoradalla olevan kolmion takia risteävää pyörätietä ajavaa, "koska risteys on kokonaisuus määritelmän mukaan"

Minä lopetan tähän.

Ps. Otin tuosta satelliittikuvasta alas kartalle ja näyttööni ilmestyi nimi.
Jos on kirjautuneena gmailiin samaan aikaan, kun tekee linkin, niin nimi saattaa ehkä ohjelmavirheen vuoksi näkyä. En nyt sano nimeä, mutta naisen nimi oli eikä sen nimistä ole missään omissa tiedostoissani tai sivustoilla, jossa olen käynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Lallukantiellä on nykyään pyörätien molemmin puolin kärkikolmio. Ottakaa 2019 kuva.
Osa katsoo vuoden 2011 kuvia, jossa ei ollut kummastakaan suunnasta.

Aloittajan väitteet ketjussa:
- Kolmion takaa tullessa väistetään pyörää myös risteyksen jälkeen olevalla jatkeella, "koska risteys on kokonaisuus määritelmän mukaan"

- Pyöräilijä väistää ajoradalla olevan kolmion takia risteyksessä risteävää liikennettä, "koska risteys on kokonaisuus määritelmän mukaan"

- Pyöräilijä väistää ajoradalla olevan kolmion takia risteävää pyörätietä ajavaa, "koska risteys on kokonaisuus määritelmän mukaan"

Minä lopetan tähän.

Ps. Otin tuosta satelliittikuvasta alas kartalle ja näyttööni ilmestyi nimi.
Jos on kirjautuneena gmailiin samaan aikaan, kun tekee linkin, niin nimi saattaa ehkä ohjelmavirheen vuoksi näkyä. En nyt sano nimeä, mutta naisen nimi oli eikä sen nimistä ole missään omissa tiedostoissani tai sivustoilla, jossa olen käynyt.

Lue lisää

Joo, tosiaan voi olla nykyisin molemmin puolin pyörätietä kärkikolmio. Ovat sen liikenenturvallisuuden nimissä laittaneet, ettei jää epäselvyyttä.

Pointti on kuitenkin se, että ilman merkkiäkin olisi nykyisin risteysmääritelmän vuoksi pyörätie osa risteystä ja siten kääntyvät autolijat väistämisvelvollisia.

Anonyymi kirjoitti:

Lallukantiellä on nykyään pyörätien molemmin puolin kärkikolmio. Ottakaa 2019 kuva.
Osa katsoo vuoden 2011 kuvia, jossa ei ollut kummastakaan suunnasta.

Aloittajan väitteet ketjussa:
- Kolmion takaa tullessa väistetään pyörää myös risteyksen jälkeen olevalla jatkeella, "koska risteys on kokonaisuus määritelmän mukaan"

- Pyöräilijä väistää ajoradalla olevan kolmion takia risteyksessä risteävää liikennettä, "koska risteys on kokonaisuus määritelmän mukaan"

- Pyöräilijä väistää ajoradalla olevan kolmion takia risteävää pyörätietä ajavaa, "koska risteys on kokonaisuus määritelmän mukaan"

Minä lopetan tähän.

Ps. Otin tuosta satelliittikuvasta alas kartalle ja näyttööni ilmestyi nimi.
Jos on kirjautuneena gmailiin samaan aikaan, kun tekee linkin, niin nimi saattaa ehkä ohjelmavirheen vuoksi näkyä. En nyt sano nimeä, mutta naisen nimi oli eikä sen nimistä ole missään omissa tiedostoissani tai sivustoilla, jossa olen käynyt.

Lue lisää

Outoa. En tiedä mistä nuo tiedot löydät? Yritin etsiä tästä keskustelusta noita väittämiäsi lauseita mutta eipä löytynyt kuin sinun kirjoittamina. Jätän myös nyt tähän.

Anonyymi kirjoitti:

Outoa. En tiedä mistä nuo tiedot löydät? Yritin etsiä tästä keskustelusta noita väittämiäsi lauseita mutta eipä löytynyt kuin sinun kirjoittamina. Jätän myös nyt tähän.

Sanoin 16.05.2020 00:11

Risteys voi olla kokonaisuus ja tietä sivuavat pyörätiet kuuluvat tiehen, mutta pyöräteiden keskinäiset risteykset tulevat pysymään erillisinä risteyksinä ajoratojen risteyksien tapaan
https://goo.gl/maps/jL45pPRUKS1TCTr7A
( käännä vähän kuvaa )

Aloittaja vastasi 16.05.2020 19:17

Väitteesi ei pidä paikkansa, jos kevyenliikenteen väylä on osa tietä. Silloin ne eivät muodosta omia risteyksiä. Tuossa linkittämässäsi kuvassa kaikki väylät muodostavat yhden ison risteyksen.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoin 16.05.2020 00:11

Risteys voi olla kokonaisuus ja tietä sivuavat pyörätiet kuuluvat tiehen, mutta pyöräteiden keskinäiset risteykset tulevat pysymään erillisinä risteyksinä ajoratojen risteyksien tapaan
https://goo.gl/maps/jL45pPRUKS1TCTr7A
( käännä vähän kuvaa )

Aloittaja vastasi 16.05.2020 19:17

Väitteesi ei pidä paikkansa, jos kevyenliikenteen väylä on osa tietä. Silloin ne eivät muodosta omia risteyksiä. Tuossa linkittämässäsi kuvassa kaikki väylät muodostavat yhden ison risteyksen.

Lue lisää

Hassu väittely. Kuvan tilanteessa on kysymys yhdestä risteyksestä "kokonaisuutena", mutta ei se vaikuta kärkikolmio merkin vaikutusalueeseen. Toisin sanoen ajoradan reunassa oleva kolmio ei koske pyöräilijöitä pyörätiellä, vaan kolmio koskee pyöräilijää vain sijoitettuna pyörätien oikealle puolelle (kuten kuvassa on tehty).

Anonyymi kirjoitti:

Joo, tosiaan voi olla nykyisin molemmin puolin pyörätietä kärkikolmio. Ovat sen liikenenturvallisuuden nimissä laittaneet, ettei jää epäselvyyttä.

Pointti on kuitenkin se, että ilman merkkiäkin olisi nykyisin risteysmääritelmän vuoksi pyörätie osa risteystä ja siten kääntyvät autolijat väistämisvelvollisia.

Lue lisää

Ongelma on siinä, ettei ole mitään etäisyyttä kevyenliikenteen väylän ja ajoradan välille määritelty, jolloin kevyenliikenteen väylä lasketaan vielä olevan osa tietä. Tässä https://goo.gl/maps/qX7HGH1HgsBLS9tB7 tapauksessa on hyvä, jos sinne ovat ajoradan liikenteelle kolmiot laittaneet. Sen verran välimatkaa on tien ja kevyenliikenteen väylän välissä, etteivät kaikki miellä pyörätien jatkeen kohdalla olevansa vielä risteyksessä kääntyvä ajoneuvo, jonka tulee väistää risteävää tietä ylittäviä.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoin 16.05.2020 00:11

Risteys voi olla kokonaisuus ja tietä sivuavat pyörätiet kuuluvat tiehen, mutta pyöräteiden keskinäiset risteykset tulevat pysymään erillisinä risteyksinä ajoratojen risteyksien tapaan
https://goo.gl/maps/jL45pPRUKS1TCTr7A
( käännä vähän kuvaa )

Aloittaja vastasi 16.05.2020 19:17

Väitteesi ei pidä paikkansa, jos kevyenliikenteen väylä on osa tietä. Silloin ne eivät muodosta omia risteyksiä. Tuossa linkittämässäsi kuvassa kaikki väylät muodostavat yhden ison risteyksen.

Lue lisää

Mistä tiedät, että aloittaja on se, joka on vastannut. Miten erotat nimikerkin Anonyymi toisesta Anonyymi nimimerkistä? Onko sinulla jokin näkymä keskustelun "konepellin" alle vai miten asia sinulle selviää?

Väite pitää tosin paikkansa. Kevyenliikenteen väylät eivät muodosta omia risteyksiä, jos kevyenliikenteen väylä on osa tietä. Silloin se muodostaa risteyksen yhdessä vierellä kulkevan ajoradan kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma on siinä, ettei ole mitään etäisyyttä kevyenliikenteen väylän ja ajoradan välille määritelty, jolloin kevyenliikenteen väylä lasketaan vielä olevan osa tietä. Tässä https://goo.gl/maps/qX7HGH1HgsBLS9tB7 tapauksessa on hyvä, jos sinne ovat ajoradan liikenteelle kolmiot laittaneet. Sen verran välimatkaa on tien ja kevyenliikenteen väylän välissä, etteivät kaikki miellä pyörätien jatkeen kohdalla olevansa vielä risteyksessä kääntyvä ajoneuvo, jonka tulee väistää risteävää tietä ylittäviä.

Lue lisää

Taaskaan ei kumpikaan ymmärrä mistä tuossa puhutaan.

Koettakaas nyt vastata.

O v a t ko p y ö r ä t e i d e n v ä l i s e t/ k e s k i n ä i s e t l i i t o k s e t r i s t e y k s i ä?

Ja mihin aloittaja pyrkii tällä aloituksellaan? Tavoite?

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma on siinä, ettei ole mitään etäisyyttä kevyenliikenteen väylän ja ajoradan välille määritelty, jolloin kevyenliikenteen väylä lasketaan vielä olevan osa tietä. Tässä https://goo.gl/maps/qX7HGH1HgsBLS9tB7 tapauksessa on hyvä, jos sinne ovat ajoradan liikenteelle kolmiot laittaneet. Sen verran välimatkaa on tien ja kevyenliikenteen väylän välissä, etteivät kaikki miellä pyörätien jatkeen kohdalla olevansa vielä risteyksessä kääntyvä ajoneuvo, jonka tulee väistää risteävää tietä ylittäviä.

Lue lisää

Erinomainen esimerkki, sillä asun kohtuullisen lähellä tuota paikkaa ja ennen kuin sinne tuli kärkikolmiot ennen suojatietä, oli epävarmaa, onko se kääntyvän auton kuljettajan väistämisvelvollisuus voimassa. Yleensä kannattaa autoilijan tietenkin silloin väistää, jollei ole varma väistämisvelvollisuudestaan.

Ylipäänsä voi sanoa, että tienpitäjän pitäisi välttää mainitun kaltaisten liikennejärjestelyjen luomista. Tuossa mainitussa kohdassa pyörätietä voisi siirtää lähemmäs päätietä. se vaatisi jonkin verran maansiirtotöitä, koska kuvassa vasemmalta pyörätie nousee rinnettä ylöspäin.

Anonyymi kirjoitti:

Taaskaan ei kumpikaan ymmärrä mistä tuossa puhutaan.

Koettakaas nyt vastata.

O v a t ko p y ö r ä t e i d e n v ä l i s e t/ k e s k i n ä i s e t l i i t o k s e t r i s t e y k s i ä?

Ja mihin aloittaja pyrkii tällä aloituksellaan? Tavoite?

Lue lisää

Riippuu tilanteesta. Asia on niin moneen kertaan selostettu tässä ketjussa. Heti alkupäässä 15.05.2020 12:19 on kerrottu. Tavoite on varmasti se, että säännöt pitää osata ja ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Hassu väittely. Kuvan tilanteessa on kysymys yhdestä risteyksestä "kokonaisuutena", mutta ei se vaikuta kärkikolmio merkin vaikutusalueeseen. Toisin sanoen ajoradan reunassa oleva kolmio ei koske pyöräilijöitä pyörätiellä, vaan kolmio koskee pyöräilijää vain sijoitettuna pyörätien oikealle puolelle (kuten kuvassa on tehty).

Lue lisää

Joo, tuo kolmio pitää olla kevyenliikenteen väylänoikealla puolella, jotta se koskee myös sitä. 77 § sanotaan että: etuajo-oikeus- ja väistämismerkit on pyörätiellä sijoitettava tien oikealle puolelle. Keskustelusta löytyy pari hyvää esimerkkiä.

Tässä kuvassa "kärkikolmio" ei enää 1.6.2020 jälkeen koske kuvan suunnasta kevyenliikenteen väylää pitkin risteykseen saapuvaa liikennettä.
https://i.ibb.co/VCKw70X/T-risteys.jpg

Tässä tilanteessa kolmiot sijaitsevat myös kevyenliikenteen väylä oikealla puolella, joten kolmio koskee myös kevyenliikenteen väyliä.
https://goo.gl/maps/1nf6ZAzk6Lr22wTW9

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu tilanteesta. Asia on niin moneen kertaan selostettu tässä ketjussa. Heti alkupäässä 15.05.2020 12:19 on kerrottu. Tavoite on varmasti se, että säännöt pitää osata ja ymmärtää.

Lue lisää

Viittaamassasi viestissä on paljon höpinää. Samaa kuin laittamassani lainauksessa.

"Jotkut ovat esim. sellaisessa uskossa että pyöräteiden risteävät kohdat tai ajoradan ja pyörätien risteävät kohdat ovat aina omia risteyksiä."

Olen eri mieltä. Laittamassani mapsin paikassa on neljä erillistä pyöräteiden keskinäistä risteystä ja kuusi pyörätien ja ajoradan välistä risteystä, joissa jokaisessa ajovuoroon vaikuttaa keskinäiset suhteet.
Tällä risteyksen määritelmällä ei ole mitään tekemistä ryhmittymisen, kääntymisen tai ajovuorojen suhteen. Niihin kaikkiin on omat määräykset.

Finish.

Anonyymi kirjoitti:

Viittaamassasi viestissä on paljon höpinää. Samaa kuin laittamassani lainauksessa.

"Jotkut ovat esim. sellaisessa uskossa että pyöräteiden risteävät kohdat tai ajoradan ja pyörätien risteävät kohdat ovat aina omia risteyksiä."

Olen eri mieltä. Laittamassani mapsin paikassa on neljä erillistä pyöräteiden keskinäistä risteystä ja kuusi pyörätien ja ajoradan välistä risteystä, joissa jokaisessa ajovuoroon vaikuttaa keskinäiset suhteet.
Tällä risteyksen määritelmällä ei ole mitään tekemistä ryhmittymisen, kääntymisen tai ajovuorojen suhteen. Niihin kaikkiin on omat määräykset.

Finish.

Lue lisää

Saat olla eri mieltä niin paljon kuin jaksat. Kevyenliikenteen väylä ei kuitenkaan muodosta omaa risteyksiä, mikäli kevyenliikenteen väylä on osa tietä. Silloin se muodostaa risteyksen yhdessä vierellä kulkevan ajoradan kanssa.

Tuolla ylempänä asia todetaan myös tällä tavalla: "Yhden risteyksen jakamisesta moneksi risteykseksi on täysin tuhoon tuomittu ajatusmalli. Se on keskusteluissa aiemmin mainitun KKO päätöksen vastainen ja johtaisi ihan käsittämättömiin tulkintoihin tieliikennelaista (esim. silloin kolmio koskisi vain "ensimmäistä" risteystä ja ne loput takana olevat risteyksen osat muuttuisivat tasa-arvoisiksi)."

Noinhan ei ole, vaan kun savut risteykseen, olet risteyksessä, kunnes jätät sen. Risteyksen sisällä voi sitten olla eri risteyksen osia joiden läpi ajat.

Anonyymi kirjoitti:

Saat olla eri mieltä niin paljon kuin jaksat. Kevyenliikenteen väylä ei kuitenkaan muodosta omaa risteyksiä, mikäli kevyenliikenteen väylä on osa tietä. Silloin se muodostaa risteyksen yhdessä vierellä kulkevan ajoradan kanssa.

Tuolla ylempänä asia todetaan myös tällä tavalla: "Yhden risteyksen jakamisesta moneksi risteykseksi on täysin tuhoon tuomittu ajatusmalli. Se on keskusteluissa aiemmin mainitun KKO päätöksen vastainen ja johtaisi ihan käsittämättömiin tulkintoihin tieliikennelaista (esim. silloin kolmio koskisi vain "ensimmäistä" risteystä ja ne loput takana olevat risteyksen osat muuttuisivat tasa-arvoisiksi)."

Noinhan ei ole, vaan kun savut risteykseen, olet risteyksessä, kunnes jätät sen. Risteyksen sisällä voi sitten olla eri risteyksen osia joiden läpi ajat.

Lue lisää

Pyöräilijän täytyy aina päästä sanomaan viimeiseksi - vaikka mitä sontaa. Silloin on "voittanut keskustelun".
Keskustelujahan nämä useimmiten eivät ole vaan väittelyjä.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräilijän täytyy aina päästä sanomaan viimeiseksi - vaikka mitä sontaa. Silloin on "voittanut keskustelun".
Keskustelujahan nämä useimmiten eivät ole vaan väittelyjä.

Lue lisää

Mistä tiedät tästä keskustelusta että kuka on pyöräilijä ja kuka ei? Pääpointti on että tieliikennelaki määrää miten asiat ovat, ei yksittäisten ihmisten mielipiteet. Kannattaa esim. aivan ensimmäisenä tutustua tieliikennelain 2 § oleviin määritelmiin.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tiedät tästä keskustelusta että kuka on pyöräilijä ja kuka ei? Pääpointti on että tieliikennelaki määrää miten asiat ovat, ei yksittäisten ihmisten mielipiteet. Kannattaa esim. aivan ensimmäisenä tutustua tieliikennelain 2 § oleviin määritelmiin.

Lue lisää

30 vuotta pärjättiin ilman risteysmääritelmää ja tuomiot olivat aivan samat.

Määräykset tulevat nykyisinkin muista kuin risteyksen määrittelystä. Kuten kärkikolmiosta ja kääntyvän väistämisestä.

Määrittelyssä ei ole mitään mainintaa pyöräteistä. Niiden kuulumisesta tai kuulumattomuudesta risteyksiin.

Anonyymi kirjoitti:

30 vuotta pärjättiin ilman risteysmääritelmää ja tuomiot olivat aivan samat.

Määräykset tulevat nykyisinkin muista kuin risteyksen määrittelystä. Kuten kärkikolmiosta ja kääntyvän väistämisestä.

Määrittelyssä ei ole mitään mainintaa pyöräteistä. Niiden kuulumisesta tai kuulumattomuudesta risteyksiin.

Lue lisää

Jotkut asiat vaativat päättelykykyä. Ei laki kaikkea pilkun tarkasti kerro. Keskustelu on täynnä vinkkejä tulkinnoista ja viittauksia lakiin. Tieliikennelain määrittelyistä näkee esim. mitä laissa pyörätiellä tarkoitetaan ja mitä risteyksellä tarkoitetaan. Tietenkin on sitten vielä säännöt, kuten esim. väistämissäännöt ja liikennemerkit erikseen, jotka vaikuttavat tilanteisiin. Määrittelyt kertovat tavallaan "infrasta" ja säännöt sitten miten esim. vaikka väistetään.

Anonyymi kirjoitti:

Jotkut asiat vaativat päättelykykyä. Ei laki kaikkea pilkun tarkasti kerro. Keskustelu on täynnä vinkkejä tulkinnoista ja viittauksia lakiin. Tieliikennelain määrittelyistä näkee esim. mitä laissa pyörätiellä tarkoitetaan ja mitä risteyksellä tarkoitetaan. Tietenkin on sitten vielä säännöt, kuten esim. väistämissäännöt ja liikennemerkit erikseen, jotka vaikuttavat tilanteisiin. Määrittelyt kertovat tavallaan "infrasta" ja säännöt sitten miten esim. vaikka väistetään.

Lue lisää

Joten aloitus yhtä tyhjän kanssa. Samoin määritelmän vääristely ketjussa.

Anonyymi kirjoitti:

Joten aloitus yhtä tyhjän kanssa. Samoin määritelmän vääristely ketjussa.

Olet oikeutettu mielipiteeseesi. Toiset ovat kenties toista mieltä. Laki on kuitenkin se joka loppupeleissä määrää.

Korjataan nyt hieman, sillä asetuksessa sanottiin näin;
"Merkki on voimassa seuraavan yleisen tien tai kadun risteykseen"
Tuolloin lainsäädännössä tarkoitettiin yleisillä teillä valtion ylläpitämiä, yleiseen käyttöön luovutettuja teitä, nykyisin maanteitä. Kadut olivat kuntien hoidettavia.

Anonyymi kirjoitti:

Korjataan nyt hieman, sillä asetuksessa sanottiin näin;
"Merkki on voimassa seuraavan yleisen tien tai kadun risteykseen"
Tuolloin lainsäädännössä tarkoitettiin yleisillä teillä valtion ylläpitämiä, yleiseen käyttöön luovutettuja teitä, nykyisin maanteitä. Kadut olivat kuntien hoidettavia.

Lue lisää

On siis voimassa muihin teihin asti paitsi yksityisiin teihin tai alueisiin ja lukuunottamatta pyöräteitä.