Ford Taunus

Taunusta valmistettiin vuosina 1939 - 1994.

Kysymyksesi on siis aika laaja ja "epämääräinen" kun autoja oli etu- ja takavetoisina ja niitä tehtiin ainakin 14 eri mallisarjaa.

Tuskinpa noita enää on liikenteessä muuten kuin harraste-autoina.
Oma Taunukseni oli -79 1.6L eli Laiska. Kyllä sillä pääsi paikasta A paikkaan B ja talvella sivuluistot olivat näyttäviä. Fordin tuon ajan moottorit olivat insinööritaidon mestariluomuksia. Ei yhtään ylimääräistä osaa. Jos yksikin osa lopetti toimintansa niin kone ei enää käynyt.
Alusta söi puslia palloniveliä huolella. Jos halusi pitää Taunuksen suurinpiirtein suoraan kulkevana niin pyörien tuennan puslat pallonivelet sai vaihtaa noin kerran vuodessa. Nuorena tuollainen askartelu oli jopa puoliksi hauskaa. Vanhoilla päivilläni en todellakaan halua roplata autoa tuolla tapaa.
Joka tapauksessa mun eka auto ja siksi erityinen paikka sydämessä.

Ford Taunus eurooppamalli 1970-1982

Fordin OHC-moottori ei ollut kovin fiksu keksintö.
Ei kulkua, mutta kulutusta ja kestävyys ei ollut järin hyvä.
Harvassa on yli 200 000km ajettu alkuperäinen OHC.

Rautakansi ilman venttiilinohjureita, joten venttiiilistä tuli nopeasti väljä ohjuriin ja savuahan se silloin pölläytteli.
Nokka-akseli ja nostimet kului, kun nokka-akselin voitelu oli sillä eksoottisella putkella, joss aoli reikä joka nokan kohdalla.
kaunis ajatus, mutta toimivuus... no jaa.
Virranjakajan apuakseli, ne se sentään keski yhtä kauan kuin muu kone.

2.0 oli liian lyhytiskuinen, että siitä olisi järkevästi saanut mitään aikaiseksi.

Alusta olikin täällä ja "kehuttu"
Ei siitä oikein ajettavaa saanut, enempikin sellainen "ameriikan lulla".
Jot teki alustasta jäylän, niin sitten luisteli.
Jos teki alustasta matalan, niin sitten ei ollut joustovaraa.

Hyvä peli. Muuten, tietääkö kukaan mistä saisi 1972 Taunus GXLn maskiin tulevia apukaukovaloumpioita? Ovat tuttavani autossa pilalla, muuten museokuntoinen

Taunus mukava ajella joka päivä käytössä yksi moottori meni öljypumpun takia

Kierrä kaukaa. Koko auto on vikoja täynnä 30 000 km ajon jälkeen . Minulla oli yksi, jäi viimeiseksi. Täysin paska koko vehje.

Ainoa, joko toimi hyvin, oli radio.

Lasu

Ainoa hyvä ja toimiva puoli: radio toimi kyllä hyvin. Muuta en parhaalla tahdollakaan keksi. Mm. virta-avain irtosi kerran vilkkaassa liikenteessä Somerontiellä. Tulipa kiirus , kun ei ollut enää ohjattavissa. Sain viime hetkellä työnnettyä takaisin. Onneksi pyrki ojaan päin, jossa kallionleikkaus eikä vastaan tulevan rekan keulaan.

Kaiken kaikkiaan hengenvaarallinen wähje. Nykynormien mukaan ei saisi edes myydä tällaisia romuja. Nyt pääsen jo taivaaseen, jos sellainen paikka on olemassa. olen kokenut maanpäällisen helvetin ko. "autoa" korjattaessa ja joskus ajaessa. Veljeni, jolla oli samanlainen, totesi: ei ole koskaan niin huonoa kulkupeliä olllut. Kympillä puun alta ostetulla Mossella kyllä pärjää... kaikin puolin paremmin!