Kyse oli uusinnasta, joka oli Laura Kolben ja Katriina Järvisen haastattelut
Flinkkilä & Tastula-sarjassa.
Jokaisen samanikäisen mielestä varmaankin suoraan sydämeen menevä ohjelma. Kiitos.
Flinkkilä & Tastula-sarjassa.
Jokaisen samanikäisen mielestä varmaankin suoraan sydämeen menevä ohjelma. Kiitos.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuo kiitos olisi ehkä varminta osoittaa Ylen Areenan kautta ?
Ohjelmahan oli tosiaan mitä mielenkiintoisin, näistä kevään monista uusinnoista.
Molemmat Maarit Tastulan sympaattiset vieraat, kun edustivat eri yhteiskuntaluokista lähtöisin olevia vaikuttajanaisia, ja vielä hauskasti ystävättäriäkin!
Avartavaa ja ajatuksia herättävää keskustelua, kuunteli mielellään uusintanakin, käsitellen sääty ja luokkaeroja, yleensä keskustelua todellisesta sivityneisyydestä - päätyen ihmistä velvoittavaan sisäiseen kypsyyteen, ns.aateluuteen.
Katariina Järvisen vapauttavan iloinen ja tarttuva naurukin, jätti niin hyvän mielen sunnuntai aamupäivään!
Miten niin kuuluvat eri yhteiskuntaluokkiin ? Kerro ihmeessä perustelut !
Etkö katsonut ohjelmaa,?
siinä tapauksessa on ehkä nähtävissä vielä Arenassa.
Et huomannut kirjoittaneeni "lähtöisin" siis syntyisin, eri yhteiskuntaluokista! Toinen heistä Laura Kolbe oli pääkaup.sivistyneistön radikaalista Haaga ympäristöstä, kun taas Katariina Järvinen oli työläisperheen siivoajaäidin älykäs uusien tuulien tytär.
PS. Nykymaailmahan on näitä vaikuttajia jo tulvillaan, ja monella eri alalla. Nuo menneiden aikakausien vaatimat sääty raja-aidat, on auttanatta jääneet historiaan, kumottukin---mutta olemassahan ne perimässämmekaiken pohjalla ovat. Yleensä henkilöanalyyseissäkin, myös kotien lähtökohdat avaavat tutkijoille paljon mielenkiintoista ajateltavaa.
Minulta Yle saa kiitoksen maanantaisin esitettävästä historiatunnista klo 19-20. Tänään siellä oli dokumentti Norjan asenteista saksalaisten miehittäjien ja norjalaisten naisten lapsien elämästä. Sakemannit olivat Norjassa 5 v. ja suhteita syntyi ja seurauksina niistä n. 12 000 lasta, joiden kohtalosta dokumentti kertoi. Vaikea tajuta, että sivistynyt norjalainen yhteiskunta unohti kaiken inhimillisyyden näiden lasten kohtelussa. Heitä vainottiin niin koulussa kuin työelämässäkin, halveksuntaa tuli opettajilta ja papeilta. Monien äiditkään eivät kestäneet paineita, vaan torjuivat lapsensa, antoivat adoptioon minne tahansa tai veivät lastenkotiin.
Mietin, mitä rasismi tarkoittaa. Ei se ole pelkästään eri ihonväriin tai uskontoon liittyvä ylenkatse, koska nämä lapset olivat Norjan kansalaisia, Norjassa syntyneitä ja norjan kieltä puhuvia.
Yritettiin jopa karkottaa heidät ja äitinsä Saksaan sodan päätyttyä, mutta siihen onneksi valtiovalta sai stopin, koska se olisi ollut melkoinen massakarkotus, n. 24 000 henkeä, nälänhätää kärsivään Saksaan. Syyttömiä lapset olivat, mutta heitä pidettiin syntymästä asti natseina ja vakoilijoina, joka tavalla epäkelpoisina ihmisinä.
Jäin miettimään, että Suomessakin oli saksalaisia joukkoja sodan aikana, mutta eivät miehittäjinä vaan aseveljen ominaisuudessa. Saksalaisten lapsia syntyi kyllä täälläkin. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten heihin Suomessa on suhtauduttu.
Onko asiasta olemassa historiatietoja?
Mkr.