Siipeni eivät kanna enää,en pysty lentämään. Olen rikkonut siipeni.Entiset paikkaukset ovat pettäneet.Ne ovat likaiset,täynnä havunneuloja ja nokea. Istun yksin,pimeässä metsässä johon aurinko paistaa hieman vanhojen mäntyjen läpi. Mutta tunnen kuinka pimeys on saavuttamassa minut,varjot liikkuvat hetkihetkeltä likemmäs. Pian enää kyyneleeni loistavat synkässä yössä. Ennen hiukseni kimaltelivat kuin kulta,nyt ne ovat liasta harmaat. Sydämeni itkee, se vuotaa verta.Se ei tunne enää kuin pelon ja vihan,muuten se on aivan tyhjä,täynnä ilmaa.
Tule pelastamaan minut. Paikkaa siipeni ja opeta minut lentämään jälleen. Puhdista niin että tähtipöly alkaa kimaltaa. Valaise pimea tieni ja opasta minut kotiin,sinun luoksesi. Pyyhi kyyneleeni.Täytä sydämeni ja anna minulle syy elää. Anna hetki aikaasi, pala sydäntäsi ja osa rakkaudestasi. Ja rakastan sinua, ikuisesti.
Tule pelastamaan minut. Paikkaa siipeni ja opeta minut lentämään jälleen. Puhdista niin että tähtipöly alkaa kimaltaa. Valaise pimea tieni ja opasta minut kotiin,sinun luoksesi. Pyyhi kyyneleeni.Täytä sydämeni ja anna minulle syy elää. Anna hetki aikaasi, pala sydäntäsi ja osa rakkaudestasi. Ja rakastan sinua, ikuisesti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Runosi oli todella kaunis... Mukavaa pääsiäistä sulle...¤¤¤
Viidellätoista kliseellä varustettuna runo ei voi olla muuta kuin ERITTÄIN kaunis. Oikea "tosi vonkale", etten sanoisi. Kumpa Jaskakin tajuaisi runojesi kauneuden. Jaska tykkää sinusta ja tahtoo kanssasi kimppaan... Hih hih hii... Prinsessa... Oletko ylpeä Ruotsin kuninkaanhovin jakamisesta. Onko Ruotsissa lastentarhaa, joka olisi auki 30.3.2002 klo 16.21? Tekisi hyvää teille molemmille, kieh kieh.
Tosi kaunis runo. Jatka samaan malliin...=)