Olihan huvittavaa lukea, miten torstaipäivä itsessään on ennenvanhaan koettu pyhänä!
Torsdag oli pyhitetty muinaisuskonnossa skandinaavien ukkosenjumala Thor'ille, josta meidän torstai'mme on suomennos.
Huominen Helatorstai on suomennettu melko suoraviivaisesti, Helgha Thors'dag perinteestä.
Suom. kansanperinteessä Helatorstaina koetaan kevään ja tulevan satokauden merkittävyyttä. Kylillä on väen kokoontumisia peltojen laidoille, anomaan hyvää satoa, ja illan hämäryydessä sytytettiin kokkotulia.
Lämmitettiinpä myös puhdistumiseen ns. lemmensaunoja, ja aamulla laskettiin karja navetoista laitumelle kirmaamaan, usein kompuroimaankin rankan ja vähärehuisen talven kestettyään.
Muinaiset Helkavirret kaikuivat lehdoissa, ja kauniin perinteiset Helkakulkueet, liittynevät yhä vieläkinHelatorstain viettoon.
Iloista Helatorstain aattoa!
Torsdag oli pyhitetty muinaisuskonnossa skandinaavien ukkosenjumala Thor'ille, josta meidän torstai'mme on suomennos.
Huominen Helatorstai on suomennettu melko suoraviivaisesti, Helgha Thors'dag perinteestä.
Suom. kansanperinteessä Helatorstaina koetaan kevään ja tulevan satokauden merkittävyyttä. Kylillä on väen kokoontumisia peltojen laidoille, anomaan hyvää satoa, ja illan hämäryydessä sytytettiin kokkotulia.
Lämmitettiinpä myös puhdistumiseen ns. lemmensaunoja, ja aamulla laskettiin karja navetoista laitumelle kirmaamaan, usein kompuroimaankin rankan ja vähärehuisen talven kestettyään.
Muinaiset Helkavirret kaikuivat lehdoissa, ja kauniin perinteiset Helkakulkueet, liittynevät yhä vieläkinHelatorstain viettoon.
Iloista Helatorstain aattoa!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ote helkavirsistä Eino Leino https://kirja.elisa.fi/aanikirja/helkavirsia
Luojan leipä
https://www.youtube.com/watch?v=RabW9Ga0jGs
Helkavirsistä
Luojan leipä
kirjoittanut Eino Leino
http://runosto.net/eino-leino/kangastuksia/luojan-leipa/
Eino Leino
Tumma
Tuo oli tumma maammon marja
syntymässä säikähtänyt,
näki kauhut kaikkialla,
haltiat pahat havaitsi,
ei hyviä ensinkänä.
En ollut helkavirsiin juuri tutustunutkaan, mitä nyt sitatteja nähnyt ja täälläkin lukenut.
Aamulla aikaiseen kun heräsin, luin tässä muutamia ja koin jälleen Leinon upeat kielikuvat.
Tuo kansanomainen ja kotoinenkin Kalevalan sävy niissä, nostaa minussa jonkin alkukantaisen muistin! Voiskohan liittyä varhaislapsuudessa koettuun "vanhusten" puhetapaan Hämeessä, vaiko kansakoulu ajan Kalevalan runolaulantaan?
Ehkä se todella on meissä oleva, Suomen suvun perintö !
Kalevalassa on kohta, jossa Kristus jo liikkuu metsissämme, joka jäi mieleen , 😄))..jossa loihe lausumaan tulostaan tänne: "Saanut en kylpyä, saanut en saunaa ",..
ja kohta, jossa hän kansalliseepoksen sanoin lohduttautuu:
On mua kuuset kuulemassa,
Hongan oksat oppimassa,
Koivun lehvät lempimässä,
Pihlajat pitelemässä!....
Upeaa kuvakieltä ja herättää tajuamaan sanan, ja sanojan mahdin.
sini-sirkku
Kyllä se oli Marjatta, joka ei synnytykseen saanut saunaa, koska oli tullut puolukasta raskaaksi . Se on Kalevalan versio Neitsyt Mariasta.
Oihan puolukka ja metaforat, miten julmia oltiin Marjatalle ja pienelle poikuelleen....