Kaapelin mitoitus aurinkopaneleille

Esimerkiksi voisin laittaa tällaisia:
Nimellisteho 330 Wp
Nimellisjännite 37,1 V
Nimellisvirta 8,9 A
Avoimen piirin jännite 45,5 V
Oikosulkuvirta 9,4 A

Riittääkö kaksi, vai laittaisinko neljä sarjaan?

Esim. Puuilosta löytyy maakaapelia 4x2,5mm2 2,5mm2 50m 119€. Tuolla hinnalla tosin saa jo yhden paneelin. Paljonko näillä tiedoilla olisi tuo häviö? Toimiiko?

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi voisin laittaa tällaisia:
Nimellisteho 330 Wp
Nimellisjännite 37,1 V
Nimellisvirta 8,9 A
Avoimen piirin jännite 45,5 V
Oikosulkuvirta 9,4 A

Riittääkö kaksi, vai laittaisinko neljä sarjaan?

Esim. Puuilosta löytyy maakaapelia 4x2,5mm2 2,5mm2 50m 119€. Tuolla hinnalla tosin saa jo yhden paneelin. Paljonko näillä tiedoilla olisi tuo häviö? Toimiiko?

Lue lisää

Ilmeisesti säätimesi on mppt-säädin, koska mainitset 250V jännitekestoisuuden. Mainosteksteissä voidaan tosin joskus ilmoittaa ns. jännitelujuus rakenteelle, eikä sisäänmenon jännitemaksimia. Kuitenkin nuo korkeajännitteiset paneelit tarvitsevat mppt-säätimen, tavallisella säätimellä niiden tehosta menee puolet harakoille ja sarjakytkennässä enemmänkin.
Kun tuosta kaapelista kytketään kaksi johdinta rinnan, saadaan poikkipinnaksi 5 mm2, niin yhden paneelin 37,1 V jännite putoaa täydellä teholla ladattaessa 34 volttiin, ja 330 W teho putoaa 280 wattiin.
Jos kytketään kaksi paneelia sarjaan, niin 74,2 V jännite putoaa 71 volttiin, ja 660 W teho putoaa 608 wattiin.

Miten tuo jännitehäviö lasketaan oikeaoppisesti? Tässä oli käytetty virtana 8,9 A, mutta oikea virta on kai pienempi, kun nyt on virtapiirissä mukana tuo johdinvastus eli 0,348 ohmia.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo jännitehäviö lasketaan oikeaoppisesti? Tässä oli käytetty virtana 8,9 A, mutta oikea virta on kai pienempi, kun nyt on virtapiirissä mukana tuo johdinvastus eli 0,348 ohmia.

Lue lisää

Virta ei tässä tapauksessa ehkä ole pienempi kun paneelit antaa suhteellisen "vakiovirtaa", jännite kaapelin toisessa päässä sen sijaan on pienempi.

Jännitehäviö lasketaan niin että mittaat virtapiirin vastuksen luotettavalla yleismittarilla ja kerrot vastusarvon piirin virralla. Eli jos sulla on 50m pitkä parikaapeli niin kiputat parikaapelin oikosulkuun toisesta päästä, ja toisesta päästä mittaat yleismittarilla, mitä ikinä tuleekaan niin kerrot vaikka 8.9A

Jos sulla on lyhyitä johtoja niin yleismittari varmaan tulisi vaihtaa oikeaan mikro-ohmimittariin, joka ei olekaan ihan halpa. Itse laskin tuon eilisen kuparin ominaisvastuksesta; metrin pitkän 1mm2 kuparin ominaisvastus 20 asteessa abaut 0.0174ohm. jos poikkipinta-ala tuplataan, vastus menee puoliksi, jos pituus tuplataan, vastus kaksinkertaistuu.

Laskin sulle 20 asteessa joka on maassa ehkä yläkanttiin mutta voihan kaapeli vähän lämmetä, harjoitellaan lämpötilakertoimia seuraavaksi. Tuo 0.0174ohm on jostain kirjasta jäänyt päähän, kuten näkyy niin wikipedia sanoo muuta, silläkin voi laskea yhtä hyvin, tai vielä parempi jos käyttää kaapelivalmistajan arvoja kuten joku tuossa ylempänä teki.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaisvastus

Meikä-

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo jännitehäviö lasketaan oikeaoppisesti? Tässä oli käytetty virtana 8,9 A, mutta oikea virta on kai pienempi, kun nyt on virtapiirissä mukana tuo johdinvastus eli 0,348 ohmia.

Lue lisää

Periaatteessa ensin lasketaan alkuarvoilla, jännite jaettuna virralla piirin nimellisvastus. Sitten tähän vastukseen lisätään johdon vastus ja tällä vastuksien summalla lasketaan uusi todellinen virta. Tällä uudella virralla voidaan sitten laskea jännitehäviön määrä johdossa.

Anonyymi kirjoitti:

Periaatteessa ensin lasketaan alkuarvoilla, jännite jaettuna virralla piirin nimellisvastus. Sitten tähän vastukseen lisätään johdon vastus ja tällä vastuksien summalla lasketaan uusi todellinen virta. Tällä uudella virralla voidaan sitten laskea jännitehäviön määrä johdossa.

Lue lisää

Haluutko vähän tarkentaa miksi johdinvastuksen kasvattaminen muuttaa piirin virtaa? Tieto on aloittajalle tärkeää mutta itse kukin oppii tässä samalla

Käsitän tuon niin, että paneelin nimellinen virta on aina (siis aina kun aurinkoa on kunnolla saatavilla) 8.9A jonka mukaan lasketaan, niin kauan kun paneelin yli vaikuttava nimellisjännite on 37.1V tai alle.

Siitä että jännite pysyy alle 37.1V huolehtii se säädin, tai säädin hakee suurimman tehopisteen.

Jos aloittaja laittaa 10km johtoa, niin virta on edelleen 8.9A mutta jännite johdon toisessa päässä on pudonnut merkittävästi.

Paneelille on annettu suora oikosulkuvirta jota laskuissa ei tarvita, mutta kuvastaa hyvin paneelin vakiovirtaisuutta, virta pysyy lähes samana vaikka paneelin yli olisi 37.1V tai vain 0V

Jos paneeli on säätimen perässä joka käyttää paneelia oikein, sanoisin että nimellisvirralla lasketaan siirtojohdon jännitehäviö ja teho, siitä mitä säädin ei koskaan tule saamaan hyötykäyttöön. Ainoastaan jännitehäviötä syntyy koska piirin läpikulkeva virta on vakio.

Selvyyttä asiaan?
Meikä-

Anonyymi kirjoitti:

Haluutko vähän tarkentaa miksi johdinvastuksen kasvattaminen muuttaa piirin virtaa? Tieto on aloittajalle tärkeää mutta itse kukin oppii tässä samalla

Käsitän tuon niin, että paneelin nimellinen virta on aina (siis aina kun aurinkoa on kunnolla saatavilla) 8.9A jonka mukaan lasketaan, niin kauan kun paneelin yli vaikuttava nimellisjännite on 37.1V tai alle.

Siitä että jännite pysyy alle 37.1V huolehtii se säädin, tai säädin hakee suurimman tehopisteen.

Jos aloittaja laittaa 10km johtoa, niin virta on edelleen 8.9A mutta jännite johdon toisessa päässä on pudonnut merkittävästi.

Paneelille on annettu suora oikosulkuvirta jota laskuissa ei tarvita, mutta kuvastaa hyvin paneelin vakiovirtaisuutta, virta pysyy lähes samana vaikka paneelin yli olisi 37.1V tai vain 0V

Jos paneeli on säätimen perässä joka käyttää paneelia oikein, sanoisin että nimellisvirralla lasketaan siirtojohdon jännitehäviö ja teho, siitä mitä säädin ei koskaan tule saamaan hyötykäyttöön. Ainoastaan jännitehäviötä syntyy koska piirin läpikulkeva virta on vakio.

Selvyyttä asiaan?
Meikä-

Lue lisää

" Haluutko vähän tarkentaa miksi johdinvastuksen kasvattaminen muuttaa piirin virtaa? "

Eikö se nyt ole ilmeistä että vastuksen ominaisuus on vastustaa virrankulkua. Sitä enemmän kun vastustetaan sitä pienempi virta, ja päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti:

" Haluutko vähän tarkentaa miksi johdinvastuksen kasvattaminen muuttaa piirin virtaa? "

Eikö se nyt ole ilmeistä että vastuksen ominaisuus on vastustaa virrankulkua. Sitä enemmän kun vastustetaan sitä pienempi virta, ja päinvastoin.

Lue lisää

Ei todellakaan ole ilmeistä, ja jos tuo on perustelu, niin silloin se on väärin?? Sinulta puuttuu pyhästä kolminaisuudesta jännite, jännitettä nostamalla virta pysyy vakiona vaikka vastus kasvaa. Paneeli on virtarajoitteinen, eikö?

Tosin aurinkokennoihin en ole eläessäni edes koskenut, joten niistä en tiedä tuon taivaallista, mutta ohimin- ja kirchhoffin lait on ainakin tietääkseni täysin hallinnassa.

Jos laittaa labrapoweriin samat arvot, eli 8.9A ja 37.1V tai kuvitteelliset pienemmät jos ei ole noin isoa poweria.

Labrapoweriin vaikka 1m johtoa ja oikosulkee virtapiirin, poweri näyttää 8.9A. seuraava testi samalla tavalla paitsi vaikka 50m johtoa, poweri näyttää ihan samaa 8.9A mutta jännitenäytössä on huomattavasti suurempi luku kun ensimmäisessä testissä.

Juttu on se että vakiovirtalähde nostaa jännitettä sitä mukaan kun ohmi-arvo kasvaa mutta virta pysyy ihan samana riippumatta piirin muuttuvista ohmeista.

Tilanne muuttuu vasta kun on niin ohut ja pitkä kaapeli, että muutaman voltin jännitehäviön sijasta kaapeliin hukkuu tuo kaikki 37.1V. Kun se jännite on saavutettu niin virta alkaa pienenemään. Tässä tilanteessa kaikki kennon teho on siis kaapelihäviöinä.

Jos kyseessä olisi vakiojännitelähde, tyyliin vaikka auton akku, kävisi niin että mitä enemmän piiriin lisätään vastusta, sitä pienemmäksi virta tippuu.

Minä olen hyvinkin ollut siinä uskossa että paneeli on virtarajoitteinen riippumatta sen ylijäävästä jännitteestä, joka takia noita kalliita MPPT-säätimiä käytetään, löydetään korkein jännite jolla paneeli pitää vielä täyttä virtaa, ja näin ollen suurin teho?

Meikä-

Anonyymi kirjoitti:

Ei todellakaan ole ilmeistä, ja jos tuo on perustelu, niin silloin se on väärin?? Sinulta puuttuu pyhästä kolminaisuudesta jännite, jännitettä nostamalla virta pysyy vakiona vaikka vastus kasvaa. Paneeli on virtarajoitteinen, eikö?

Tosin aurinkokennoihin en ole eläessäni edes koskenut, joten niistä en tiedä tuon taivaallista, mutta ohimin- ja kirchhoffin lait on ainakin tietääkseni täysin hallinnassa.

Jos laittaa labrapoweriin samat arvot, eli 8.9A ja 37.1V tai kuvitteelliset pienemmät jos ei ole noin isoa poweria.

Labrapoweriin vaikka 1m johtoa ja oikosulkee virtapiirin, poweri näyttää 8.9A. seuraava testi samalla tavalla paitsi vaikka 50m johtoa, poweri näyttää ihan samaa 8.9A mutta jännitenäytössä on huomattavasti suurempi luku kun ensimmäisessä testissä.

Juttu on se että vakiovirtalähde nostaa jännitettä sitä mukaan kun ohmi-arvo kasvaa mutta virta pysyy ihan samana riippumatta piirin muuttuvista ohmeista.

Tilanne muuttuu vasta kun on niin ohut ja pitkä kaapeli, että muutaman voltin jännitehäviön sijasta kaapeliin hukkuu tuo kaikki 37.1V. Kun se jännite on saavutettu niin virta alkaa pienenemään. Tässä tilanteessa kaikki kennon teho on siis kaapelihäviöinä.

Jos kyseessä olisi vakiojännitelähde, tyyliin vaikka auton akku, kävisi niin että mitä enemmän piiriin lisätään vastusta, sitä pienemmäksi virta tippuu.

Minä olen hyvinkin ollut siinä uskossa että paneeli on virtarajoitteinen riippumatta sen ylijäävästä jännitteestä, joka takia noita kalliita MPPT-säätimiä käytetään, löydetään korkein jännite jolla paneeli pitää vielä täyttä virtaa, ja näin ollen suurin teho?

Meikä-

Lue lisää

Normaalissa johdon jännitehäviölaskennassa tietenkin oletetaan että lähtöjännite pysyy edes tarkasteluhetken muuttumattomina, eihän laskennassa olisi muutoin mitään järkeä. Jos käytetään puolestaan vakiovirtalähdettä, silloin jännitehäviölaskennalle ei tietenkään ole tarvettakaan, kun teholähde säätää automaattisesti lähtöjännitteen sellaselle tasolle että asetettu vakiovirta toteutuu. Ohmin laki on näissä aina se joka pätee ja määrää.

Anonyymi kirjoitti:

Normaalissa johdon jännitehäviölaskennassa tietenkin oletetaan että lähtöjännite pysyy edes tarkasteluhetken muuttumattomina, eihän laskennassa olisi muutoin mitään järkeä. Jos käytetään puolestaan vakiovirtalähdettä, silloin jännitehäviölaskennalle ei tietenkään ole tarvettakaan, kun teholähde säätää automaattisesti lähtöjännitteen sellaselle tasolle että asetettu vakiovirta toteutuu. Ohmin laki on näissä aina se joka pätee ja määrää.

Lue lisää

"Normaalissa johdon jännitehäviölaskennassa" ei oteta lähtöjänniteitä ollenkaan huomioon missään vaiheessa. Lähtöjännitettä ei tarvi koko laskuissa yhtään mihinkään, katso vaikka tuosta laskurista.

Oikeastaan aloittaja myös voi laskea kaapelivastuksen linkistä, niin välttyy kaikelta luokattomalta suoli-sonnalta kokonaan ja saa varman vastauksen, ei tarvi arpoa ketä uskoo.

https://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml18.sis

Vakiovirtalähdettä käytettäessä tietenkin jännite menee aivan samalla laskurilla, virta paneelilla ja 50m päässä molemmissa päissä 8.9A mutta jännite tippuu joitakin voltteja kaapelin päässä verrattuna paneelin terminaaleihin.

Meikä-

Anonyymi kirjoitti:

"Normaalissa johdon jännitehäviölaskennassa" ei oteta lähtöjänniteitä ollenkaan huomioon missään vaiheessa. Lähtöjännitettä ei tarvi koko laskuissa yhtään mihinkään, katso vaikka tuosta laskurista.

Oikeastaan aloittaja myös voi laskea kaapelivastuksen linkistä, niin välttyy kaikelta luokattomalta suoli-sonnalta kokonaan ja saa varman vastauksen, ei tarvi arpoa ketä uskoo.

https://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml18.sis

Vakiovirtalähdettä käytettäessä tietenkin jännite menee aivan samalla laskurilla, virta paneelilla ja 50m päässä molemmissa päissä 8.9A mutta jännite tippuu joitakin voltteja kaapelin päässä verrattuna paneelin terminaaleihin.

Meikä-

Lue lisää

Et nyt taida täysin sisäistää ohmin lakia.
Tässä huhtaman laskurissa käytetään oletusta että virta on muuttumaton, mikä ei tietenkään ole sitä käytännössä. Niinpä antoi testatessa pitkällä johdolla ja suurella virralla jännitehäviöksi 350 volttia. Mikä lienee ollut oletettu syöttöjännite, laskuri ei kertonut :)
Tässä tulee näkyviin juuri se virhe josta aluksi oli puhe.

Anonyymi kirjoitti:

Et nyt taida täysin sisäistää ohmin lakia.
Tässä huhtaman laskurissa käytetään oletusta että virta on muuttumaton, mikä ei tietenkään ole sitä käytännössä. Niinpä antoi testatessa pitkällä johdolla ja suurella virralla jännitehäviöksi 350 volttia. Mikä lienee ollut oletettu syöttöjännite, laskuri ei kertonut :)
Tässä tulee näkyviin juuri se virhe josta aluksi oli puhe.

Lue lisää

Oletkin provo, ja nyt vasta (minä) sen hogasin…

Olit siis kuitenkin fiksumpi kuin minä :D

Jou!

T.Meikä

Anonyymi kirjoitti:

Oletkin provo, ja nyt vasta (minä) sen hogasin…

Olit siis kuitenkin fiksumpi kuin minä :D

Jou!

T.Meikä

Niin ja siis sen verran aloittajalle vielä, että Huhtamaa laskee nimellisarvoilla, kuten me kaikki muutkin. Nimellisarvot saattaa vähän poiketa totuudesta, esim. 12V nimellisestä auton akusta aika normaali totuus on 12,6V pienellä kuormalla.

Jos oikeasti halutaan tarkempia tuloksia, niin pitää laittaa kalibroidut virta- ja jännitemittarit väliin, parhaimmassa tapauksessa joku PLC-näyttö joka automaattisesti laskee kunkin aurinkotilanteen virrasta todellista jännitehäviötä ja ilmoittaa milliwatin tarkkuudella.

Mutta mitkään räpellys-kaavat siihen ei auta, menee pahemmin pieleen vain totuudesta.

Meikä-

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja siis sen verran aloittajalle vielä, että Huhtamaa laskee nimellisarvoilla, kuten me kaikki muutkin. Nimellisarvot saattaa vähän poiketa totuudesta, esim. 12V nimellisestä auton akusta aika normaali totuus on 12,6V pienellä kuormalla.

Jos oikeasti halutaan tarkempia tuloksia, niin pitää laittaa kalibroidut virta- ja jännitemittarit väliin, parhaimmassa tapauksessa joku PLC-näyttö joka automaattisesti laskee kunkin aurinkotilanteen virrasta todellista jännitehäviötä ja ilmoittaa milliwatin tarkkuudella.

Mutta mitkään räpellys-kaavat siihen ei auta, menee pahemmin pieleen vain totuudesta.

Meikä-

Lue lisää

Syötin huhtaman laskuriin:
1,5 mm2, Cu-johdin
1000 m
30 A
Antoi tulokseksi 350 V jännitehäviön johtimessa. Sinänsä oikein jos olisi vakiovirtalähde.
Oikea tulos olisi 132,79 V jos oletetaan että syöttö on 230 V verkkojännitteestä.

Anonyymi kirjoitti:

Periaatteessa ensin lasketaan alkuarvoilla, jännite jaettuna virralla piirin nimellisvastus. Sitten tähän vastukseen lisätään johdon vastus ja tällä vastuksien summalla lasketaan uusi todellinen virta. Tällä uudella virralla voidaan sitten laskea jännitehäviön määrä johdossa.

Lue lisää

Minulla on vastaava ongelma mutta tuuligeneraattorin kytkemiseksi aurinkopaneelien akkuihin. Akut, paneelit ja säädin ovat kaikki samassa nipussa mutta tuuligeneraattorin etäisyys on 30m. Generaattoreissa ovat omat piuhan melko heppoisia samoin kuin liitännät lataussäätimen reikiin.
Voinko vetää generaattorista alas 6mm2 piuhalla ja panna siitä eteenpäin maakaapelia 10 mm2. Loppupäähän taas pätkät 6mm2 jotta mahtuu säätimeen. Vaihtovirtatuuligeneraattori vaatii 3 johtoa. Malli on iztabreeze 700w.
Kova työ olisi puolittaa matka siirtämällä paneelien laitteet välille. 15m 15m.
Mitä ehdotatte järkeväksi ratkaisuksi?
Kiitos asiallisista kommenteista.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on vastaava ongelma mutta tuuligeneraattorin kytkemiseksi aurinkopaneelien akkuihin. Akut, paneelit ja säädin ovat kaikki samassa nipussa mutta tuuligeneraattorin etäisyys on 30m. Generaattoreissa ovat omat piuhan melko heppoisia samoin kuin liitännät lataussäätimen reikiin.
Voinko vetää generaattorista alas 6mm2 piuhalla ja panna siitä eteenpäin maakaapelia 10 mm2. Loppupäähän taas pätkät 6mm2 jotta mahtuu säätimeen. Vaihtovirtatuuligeneraattori vaatii 3 johtoa. Malli on iztabreeze 700w.
Kova työ olisi puolittaa matka siirtämällä paneelien laitteet välille. 15m 15m.
Mitä ehdotatte järkeväksi ratkaisuksi?
Kiitos asiallisista kommenteista.

Lue lisää

Lyhyet pätkät johdon alku- ja loppupäässä voi huoletta vetää sellaisella poikkipinnalla mikä sopii liittimiin. Niiden ohuempien pätkien osuuus ei kokonaisuutta paljoa huononna, koska jännitehäviötä tulee metriä kohti tietty määrä.

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyet pätkät johdon alku- ja loppupäässä voi huoletta vetää sellaisella poikkipinnalla mikä sopii liittimiin. Niiden ohuempien pätkien osuuus ei kokonaisuutta paljoa huononna, koska jännitehäviötä tulee metriä kohti tietty määrä.

Lue lisää

Kiitos hyvästä kommentista. Vielä yksi kysymys...vaikuttaako johdon paksuuteen se että järjestelmäni on 24v kun johdintaulukot kertovat 12v vaatimukset eri etäisyyksille?

Etäisyyteni on n. 25m mikä olisi järkevä poikkipinta. Ajattelin joko 3 kpl10 m2 tai kolmelle johtimelle kahta maakaaplia 3x 6mm2 joista saisin piuhoja yhdistämälle toisinsa 3kpl 12 mm2 johdinta. Tuo vaihtovirtamylly kun vaatii 3 johtoa mutta onneksi ne saa liittää säätimeen ihan mitenkä vain. Omia värejä ei ole.

Muitakin taloudellisia ehdotuksia toivotaan.

Ps. Myllyn tehtävänä on syksyisin auttaa paneeleja pitämään akut täysinä. 2 paneelia yht 560 ja akut samoin. Järjestelmä on 24v. Tuuligen. on izabreese 700w ja suunta pohjoinen josta lähes aina tuulee kovaa yli pitkän järvenselän.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos hyvästä kommentista. Vielä yksi kysymys...vaikuttaako johdon paksuuteen se että järjestelmäni on 24v kun johdintaulukot kertovat 12v vaatimukset eri etäisyyksille?

Etäisyyteni on n. 25m mikä olisi järkevä poikkipinta. Ajattelin joko 3 kpl10 m2 tai kolmelle johtimelle kahta maakaaplia 3x 6mm2 joista saisin piuhoja yhdistämälle toisinsa 3kpl 12 mm2 johdinta. Tuo vaihtovirtamylly kun vaatii 3 johtoa mutta onneksi ne saa liittää säätimeen ihan mitenkä vain. Omia värejä ei ole.

Muitakin taloudellisia ehdotuksia toivotaan.

Ps. Myllyn tehtävänä on syksyisin auttaa paneeleja pitämään akut täysinä. 2 paneelia yht 560 ja akut samoin. Järjestelmä on 24v. Tuuligen. on izabreese 700w ja suunta pohjoinen josta lähes aina tuulee kovaa yli pitkän järvenselän.

Lue lisää

Jännitehäviöön johdossa vaikuttaa vain virta joka kulkee johdossa. Tietenkin jos jännitehäviö ilmoitetaan prosentteina, saadaan 24 voltilla pienempi lukema kuin 12 voltilla vaikka vaikka virta ja jänniehäviö onkin sama.
700 W kolmi-vaiheiselle tuuligeneraattorille 25 m etäisyydellä saadaan 6 mm² kuparilla 2,5 % jännitehäviö. 10 mm² kuparilla jännitehäviö olisi 1,5 %.
Tavallisia yksinkertaisia johdintaulukoita ei voi soveltaa kolmivaiheiselle johdolle.

Anonyymi kirjoitti:

Jännitehäviöön johdossa vaikuttaa vain virta joka kulkee johdossa. Tietenkin jos jännitehäviö ilmoitetaan prosentteina, saadaan 24 voltilla pienempi lukema kuin 12 voltilla vaikka vaikka virta ja jänniehäviö onkin sama.
700 W kolmi-vaiheiselle tuuligeneraattorille 25 m etäisyydellä saadaan 6 mm² kuparilla 2,5 % jännitehäviö. 10 mm² kuparilla jännitehäviö olisi 1,5 %.
Tavallisia yksinkertaisia johdintaulukoita ei voi soveltaa kolmivaiheiselle johdolle.

Lue lisää

Suurkiitos! Säästin antamallasi tiedolla runsaasti euroja!

Tyhmiä kysymyksiä ei siis olekkaan, tieto ei lisänytkään tuskaa.

Hyvää kesän jatkoa toivottaen.

Anonyymi kirjoitti:

Jännitehäviöön johdossa vaikuttaa vain virta joka kulkee johdossa. Tietenkin jos jännitehäviö ilmoitetaan prosentteina, saadaan 24 voltilla pienempi lukema kuin 12 voltilla vaikka vaikka virta ja jänniehäviö onkin sama.
700 W kolmi-vaiheiselle tuuligeneraattorille 25 m etäisyydellä saadaan 6 mm² kuparilla 2,5 % jännitehäviö. 10 mm² kuparilla jännitehäviö olisi 1,5 %.
Tavallisia yksinkertaisia johdintaulukoita ei voi soveltaa kolmivaiheiselle johdolle.

Lue lisää

Tarkistaisin vielä kerran 6mm2 johto riittää 700w vaihtovirtageneraattorille 25m matkalle kun akku ja säädin ovat piuhan toisessa oäässä sisätiloissa eivätkä tolpan juurella.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkistaisin vielä kerran 6mm2 johto riittää 700w vaihtovirtageneraattorille 25m matkalle kun akku ja säädin ovat piuhan toisessa oäässä sisätiloissa eivätkä tolpan juurella.

Lue lisää

Akkusähkön siirtämisessä 25 m matkan jännitehäviö riippuu tietenkin pelkästään kuormitusvirrasta, mutta samaan 2,5 % jännitehäviöön päästään jo 120 W kuomituksella kaksinapaisella 6 mm2 johdolla. Kaksi jodinta rinnakkain nelipapaisessa kaapelissa, 12 mm2 menisi tehoa vastaavsti 240 W samalla 2,5 % häviöllä.
Tehon siirtäminen kolmivaiheisena on edukkaampaa kun paluujohdinta ei erikseen ole.

Anonyymi kirjoitti:

Jännitehäviöön johdossa vaikuttaa vain virta joka kulkee johdossa. Tietenkin jos jännitehäviö ilmoitetaan prosentteina, saadaan 24 voltilla pienempi lukema kuin 12 voltilla vaikka vaikka virta ja jänniehäviö onkin sama.
700 W kolmi-vaiheiselle tuuligeneraattorille 25 m etäisyydellä saadaan 6 mm² kuparilla 2,5 % jännitehäviö. 10 mm² kuparilla jännitehäviö olisi 1,5 %.
Tavallisia yksinkertaisia johdintaulukoita ei voi soveltaa kolmivaiheiselle johdolle.

Lue lisää

Ei sitä noin voi laskea tuuligeneraattorin kolmivaihekaapelille. Tuossahan jännite on jotain aivan muuta kuin 24 V, joka on se säätimen jälkeinen nimellisjännite. Ko. generaattori on kestomagneettinen 3-vaiheinen, jolloin jännite kasvaa melkolailla lineaarisesti kierrosluvun eli käytännössä tuulen nopeuden mukana. Manuaalin mukaan kuormaton jännite on 0-80 V.

Täydellä teholla jännite lienee ainakin 50 V, jolloin häviöt ovat paljon laskettuja pienemmät. Vastaavasti pienellä teholla jännite voi olla reilustikin alle 24 V.

Manuaalissa näyttää olevan johtosuositustaulukkokin. 6 tai 10 mm2 tuolle etäisyydelle.

https://www.altinelenerji.net/english-manual-book/i-700-i-1000-wind-turbine-manual-book.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä noin voi laskea tuuligeneraattorin kolmivaihekaapelille. Tuossahan jännite on jotain aivan muuta kuin 24 V, joka on se säätimen jälkeinen nimellisjännite. Ko. generaattori on kestomagneettinen 3-vaiheinen, jolloin jännite kasvaa melkolailla lineaarisesti kierrosluvun eli käytännössä tuulen nopeuden mukana. Manuaalin mukaan kuormaton jännite on 0-80 V.

Täydellä teholla jännite lienee ainakin 50 V, jolloin häviöt ovat paljon laskettuja pienemmät. Vastaavasti pienellä teholla jännite voi olla reilustikin alle 24 V.

Manuaalissa näyttää olevan johtosuositustaulukkokin. 6 tai 10 mm2 tuolle etäisyydelle.

https://www.altinelenerji.net/english-manual-book/i-700-i-1000-wind-turbine-manual-book.pdf

Lue lisää

Ei tule kuormattomalla jännitteellä jännitehäviöitäkään :D

Anonyymi kirjoitti:

Ei tule kuormattomalla jännitteellä jännitehäviöitäkään :D

No ei tule, mutta ei se optimaalisesti kuormitettu ole hirveästi alempi. Noissa on myös MPPT-säätimet, kuten paneeleissa.

Pointti nyt vain oli, että tuo ei ole 24 V AC-kaapeli, vaan jännite voi olla aivan eri.

Anonyymi kirjoitti:

No ei tule, mutta ei se optimaalisesti kuormitettu ole hirveästi alempi. Noissa on myös MPPT-säätimet, kuten paneeleissa.

Pointti nyt vain oli, että tuo ei ole 24 V AC-kaapeli, vaan jännite voi olla aivan eri.

Lue lisää

Odotamme henkeä pidätellen laskelmiesi valmistumista oikeista jännitehäviöistä maksimikuormalle.

Anonyymi kirjoitti:

Odotamme henkeä pidätellen laskelmiesi valmistumista oikeista jännitehäviöistä maksimikuormalle.

Niitä ei voi tehdä ilman lisätietoja. Valmistaja kun ei ilmoita AC-jännitteestä muuta kuin tuon kuormattoman 0-80 V ja ei sillekään tuulialuetta. Tehokuvaajassa maksimi on 15 m/s paikkeilla ja sitten laskee nopeasti sen jälkeen. Ilmeisesti tuolloin roottori pysäytetään?

Mutta eikö valmistajan suositus kaapeleista 6 tai 10 mm2 ko. pituudelle riitä?

Tuuligeneraattori 3-vaihe kestomagneetilla toimii niin, että teho kasvaa tuulen nopeuden kolmannessa ja virta toisessa potenssissa. Todellinen myrsky pitää olla, että maalla tuulisi 15 m/s. Normaalikäytössä teho ja virta ovat huomattavasti alle maksimin.

Anonyymi kirjoitti:

Niitä ei voi tehdä ilman lisätietoja. Valmistaja kun ei ilmoita AC-jännitteestä muuta kuin tuon kuormattoman 0-80 V ja ei sillekään tuulialuetta. Tehokuvaajassa maksimi on 15 m/s paikkeilla ja sitten laskee nopeasti sen jälkeen. Ilmeisesti tuolloin roottori pysäytetään?

Mutta eikö valmistajan suositus kaapeleista 6 tai 10 mm2 ko. pituudelle riitä?

Tuuligeneraattori 3-vaihe kestomagneetilla toimii niin, että teho kasvaa tuulen nopeuden kolmannessa ja virta toisessa potenssissa. Todellinen myrsky pitää olla, että maalla tuulisi 15 m/s. Normaalikäytössä teho ja virta ovat huomattavasti alle maksimin.

Lue lisää

Käsitin että sinulla oli erimielisyyttä muiden laskelmien suhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Käsitin että sinulla oli erimielisyyttä muiden laskelmien suhteen.

No onhan mulla, mutta ei ole antaa mitään tarkkaa vastaustakaan.

25 m 6 mm2 johtimelle ylempänä laskettu 2,5% on liikaa. Itse saan 700 W ja 24 V AC tähtikytkennällä laskettuna 3%. Mutta tosiaan jännite lienee 700 W teholla 50-70 V ja jo 50 V antaa vain 0,7% jännite- ja tehohäviön.

Sitten kun tuulta on vähemmän, saattaa tulla vaikkapa 200 W 24 V, jolla häviö on myöskin alle 1%.

Mutta tosiaan emme tiedä mikä jännite on, niin häviölaskenta on arvailua. Hyvin todennäköisesti jännite kuitenkin on paljon enemmän kuin 24 V 700 W teholla.

Anonyymi kirjoitti:

No onhan mulla, mutta ei ole antaa mitään tarkkaa vastaustakaan.

25 m 6 mm2 johtimelle ylempänä laskettu 2,5% on liikaa. Itse saan 700 W ja 24 V AC tähtikytkennällä laskettuna 3%. Mutta tosiaan jännite lienee 700 W teholla 50-70 V ja jo 50 V antaa vain 0,7% jännite- ja tehohäviön.

Sitten kun tuulta on vähemmän, saattaa tulla vaikkapa 200 W 24 V, jolla häviö on myöskin alle 1%.

Mutta tosiaan emme tiedä mikä jännite on, niin häviölaskenta on arvailua. Hyvin todennäköisesti jännite kuitenkin on paljon enemmän kuin 24 V 700 W teholla.

Lue lisää

Kaapelin mitoitus tehdään tietenkin maksimiteholle, joka tässä on 25A x 28V = 700W tasasähkönä. Näistä arvoista voi sitten laskea arvot mitkä on vaihtosähkönä ennen kolmivaihetasasuuntausta.

Anonyymi kirjoitti:

Kaapelin mitoitus tehdään tietenkin maksimiteholle, joka tässä on 25A x 28V = 700W tasasähkönä. Näistä arvoista voi sitten laskea arvot mitkä on vaihtosähkönä ennen kolmivaihetasasuuntausta.

Lue lisää

Et taida tuntea lainkaan kestomagneettigeneraattoreiden toimintaa. Ei niitä voi käyttää pelkällä tasasuuntauksella muuttuvakierrosnopeuksisena, kuten tuuligeneraattorissa.

Tuo vaatii hakkuripohjaisen säätimen, todennäköisemmin SEPIC-tyyppisen. AC jännitte on paljon alle 24 V 3 m/s tuulessa ja paljon yli 15 m/s tuulessa täydellä teholla. Ero on n. 5-kertainen eli vaikkapa 10 ja 50 V.

SEPIC-muunnin sitten tekee tuosta 24 V DC:tä ja etsii AC-jännitteen jolla saadaan paras teho kullakin tuulella.

Anonyymi kirjoitti:

Et taida tuntea lainkaan kestomagneettigeneraattoreiden toimintaa. Ei niitä voi käyttää pelkällä tasasuuntauksella muuttuvakierrosnopeuksisena, kuten tuuligeneraattorissa.

Tuo vaatii hakkuripohjaisen säätimen, todennäköisemmin SEPIC-tyyppisen. AC jännitte on paljon alle 24 V 3 m/s tuulessa ja paljon yli 15 m/s tuulessa täydellä teholla. Ero on n. 5-kertainen eli vaikkapa 10 ja 50 V.

SEPIC-muunnin sitten tekee tuosta 24 V DC:tä ja etsii AC-jännitteen jolla saadaan paras teho kullakin tuulella.

Lue lisää

Höpön höpö.

Anonyymi kirjoitti:

Höpön höpö.

No sehän oli valaiseva ja kypsä kommentti. Mistäs nyt sitten olet eri mieltä? Kestomagneettigeneraattorissa ei ole AC-jännitteen säätöä, kuten autolatureissa, joissa säädetään magnetointivirralla ulostulojännite halutuksi.

Anonyymi kirjoitti:

No sehän oli valaiseva ja kypsä kommentti. Mistäs nyt sitten olet eri mieltä? Kestomagneettigeneraattorissa ei ole AC-jännitteen säätöä, kuten autolatureissa, joissa säädetään magnetointivirralla ulostulojännite halutuksi.

Lue lisää

Miksi pitäisikään olla?
Ei aurinkopaneelinkaan jännitteeseen pysty mitenkään vaikuttamaan, tulee mikä tulee.
Katsos kun on keksitty sellainen kuin lataussäädin joka toimii akun tarpeden mukaisesti.
Onko trollipellellä kertoa muita satuja?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi pitäisikään olla?
Ei aurinkopaneelinkaan jännitteeseen pysty mitenkään vaikuttamaan, tulee mikä tulee.
Katsos kun on keksitty sellainen kuin lataussäädin joka toimii akun tarpeden mukaisesti.
Onko trollipellellä kertoa muita satuja?

Lue lisää

Aurinkopaneelin jännite on lähes vakio. Silti niissäkin käytetään yleisesi MPPT-säätimiä, jotka muuntavat jännitteen alemmaksi, eivät vain rajoita virtaa.

Kestomagneettigeneraattorilla jännite kasvaa lineaarisesti ja tuuligeneraattori pyörii tuulennopeuden mukaisella kierrosluvulla. Siinä jännite muuttuu valtavasti tuulen mukaan ja tavallisella lataussäätimellä ei saataisi lainkaan latausta heikoilla tuulilla ja kovalla tuulella suurin osa tehosta menisi hukkaan. Siksi niissä on käytettävä SEPIC-lataussäätimiä tai muita monimutkaisia, jotka toimivat hyvin suurella jännitealueella.

Anonyymi kirjoitti:

Aurinkopaneelin jännite on lähes vakio. Silti niissäkin käytetään yleisesi MPPT-säätimiä, jotka muuntavat jännitteen alemmaksi, eivät vain rajoita virtaa.

Kestomagneettigeneraattorilla jännite kasvaa lineaarisesti ja tuuligeneraattori pyörii tuulennopeuden mukaisella kierrosluvulla. Siinä jännite muuttuu valtavasti tuulen mukaan ja tavallisella lataussäätimellä ei saataisi lainkaan latausta heikoilla tuulilla ja kovalla tuulella suurin osa tehosta menisi hukkaan. Siksi niissä on käytettävä SEPIC-lataussäätimiä tai muita monimutkaisia, jotka toimivat hyvin suurella jännitealueella.

Lue lisää

Siis aivan kuten aurinkopaneeleilla, sähkön tuotto vaihtelee valtavasti...
Eli taas joutavaa höpinää!

Anonyymi kirjoitti:

Siis aivan kuten aurinkopaneeleilla, sähkön tuotto vaihtelee valtavasti...
Eli taas joutavaa höpinää!

12 V nimellisjännitteen aurinkopaneli tuottaa valosta riippumatta 16-19 V alueella maksimitehonsa. Virta toki riippuu hyvin paljon valosta ja varjoista. Vasta aivan pimeällä jännite tippuu alle 14 V, mutta silloin teho on niin pieni, ettei sitä voi hyödyntää. 24 V paneelilla jännitteet 2-kertaiset

Kestomagneettigeneraattorilla varustettu tuuligeneraattori on aivan eri juttu. Siinä jännite muuttuu valtavasti olosuhteiden mukana.

Tuuligeneraattoreita on ollut myös autolatureita vastaavalla tekniikalla, mutta niiden tuotto on merkittävästi huonompi ja lähes kaikki nykyiset ovat kestomagneettigeneraattoreilla.

Olen suunnitellut ja rakentanut sekä PWM- että MPPT-säätimen aurinkopaneelille. Nuo omaan käyttöön.

Olen myös suunnitellut kestomagneettigeneraattorisen vesigeneraattorin ja sille MPPT-säätimen, mutta niitä en ole rakentanut, vaan hylkäsin projektin. Tuosta oli tarkoitus tulla kaupallinen tuote, mutta noita alkoi olla jo turhan monta markkinoilla.

Varsin tuttua tekniikkaa siis minulle.

Anonyymi kirjoitti:

12 V nimellisjännitteen aurinkopaneli tuottaa valosta riippumatta 16-19 V alueella maksimitehonsa. Virta toki riippuu hyvin paljon valosta ja varjoista. Vasta aivan pimeällä jännite tippuu alle 14 V, mutta silloin teho on niin pieni, ettei sitä voi hyödyntää. 24 V paneelilla jännitteet 2-kertaiset

Kestomagneettigeneraattorilla varustettu tuuligeneraattori on aivan eri juttu. Siinä jännite muuttuu valtavasti olosuhteiden mukana.

Tuuligeneraattoreita on ollut myös autolatureita vastaavalla tekniikalla, mutta niiden tuotto on merkittävästi huonompi ja lähes kaikki nykyiset ovat kestomagneettigeneraattoreilla.

Olen suunnitellut ja rakentanut sekä PWM- että MPPT-säätimen aurinkopaneelille. Nuo omaan käyttöön.

Olen myös suunnitellut kestomagneettigeneraattorisen vesigeneraattorin ja sille MPPT-säätimen, mutta niitä en ole rakentanut, vaan hylkäsin projektin. Tuosta oli tarkoitus tulla kaupallinen tuote, mutta noita alkoi olla jo turhan monta markkinoilla.

Varsin tuttua tekniikkaa siis minulle.

Lue lisää

" 12 V nimellisjännitteen aurinkopaneli tuottaa valosta riippumatta 16-19 V alueella maksimitehonsa. "

Tämä olisi jo Nobel-palkinnon arvoinen keksintö.
Olet varmaan suunnitellut myös tuulesta riippumattoman tuuligeneraattorinkin :D

Anonyymi kirjoitti:

" 12 V nimellisjännitteen aurinkopaneli tuottaa valosta riippumatta 16-19 V alueella maksimitehonsa. "

Tämä olisi jo Nobel-palkinnon arvoinen keksintö.
Olet varmaan suunnitellut myös tuulesta riippumattoman tuuligeneraattorinkin :D

Lue lisää

Ymmärrätkö Suomea? Siis valosta riippumatta parhaantehonpiste eli MPP-piste on alueella 16-19 V. Virta ja siten teho tietysti riippuvat valosta. Tuota voi käyttää PWM-säätimellä, jolloin paneeli näkee akun jännitteen ja osa tehosta menee harakoille, mutta vain 15-30%. Tai sitten MPPT-säätimellä, joka pitää paneelijännitteen tuolla 16-19 V alueella, mutta hukkaa elektroniikkaansa 2-5%.

Jos laitat kestomagneettigeneraattoriin PWM-säätimen, menee joko täydestä tehosta 80% hukkaan tai sitten kevyemmällä tuulella ei tule lainkaan tehoa. Tavallinen 12/24 V MPPT-säädin taas ei siedä niin suuria jännitteitä, joita tulisi vähintään 24 V kevyessä tuulessakin tuottavalla tuuligeneraattorilla. Siksi pitää olla SEPIC-säädin, joka osaa myös nostaa jännitteen.

Siis tuon voi suunnitella tuottamaan 24 V jo 3 m/s tuulessa, mutta silloin tulee 120 V 15 m/s tuulessa ja tyhjäkäynnillä vielä enemmän. Tämä vaatii kalliimpaa elektroniikkaa. Siksi ne yleensä suunnitellaan tuottamaan 5-10 V 3 m/s ja 25-50 V 15 m/s, jos tarkoituksena on tuottaa 12-24 V.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrätkö Suomea? Siis valosta riippumatta parhaantehonpiste eli MPP-piste on alueella 16-19 V. Virta ja siten teho tietysti riippuvat valosta. Tuota voi käyttää PWM-säätimellä, jolloin paneeli näkee akun jännitteen ja osa tehosta menee harakoille, mutta vain 15-30%. Tai sitten MPPT-säätimellä, joka pitää paneelijännitteen tuolla 16-19 V alueella, mutta hukkaa elektroniikkaansa 2-5%.

Jos laitat kestomagneettigeneraattoriin PWM-säätimen, menee joko täydestä tehosta 80% hukkaan tai sitten kevyemmällä tuulella ei tule lainkaan tehoa. Tavallinen 12/24 V MPPT-säädin taas ei siedä niin suuria jännitteitä, joita tulisi vähintään 24 V kevyessä tuulessakin tuottavalla tuuligeneraattorilla. Siksi pitää olla SEPIC-säädin, joka osaa myös nostaa jännitteen.

Siis tuon voi suunnitella tuottamaan 24 V jo 3 m/s tuulessa, mutta silloin tulee 120 V 15 m/s tuulessa ja tyhjäkäynnillä vielä enemmän. Tämä vaatii kalliimpaa elektroniikkaa. Siksi ne yleensä suunnitellaan tuottamaan 5-10 V 3 m/s ja 25-50 V 15 m/s, jos tarkoituksena on tuottaa 12-24 V.

Lue lisää

Mitä sinä sitten ymmärrät termillä "maksimiteho" tai "valosta riippumatta"?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sinä sitten ymmärrät termillä "maksimiteho" tai "valosta riippumatta"?

"12 V nimellisjännitteen aurinkopaneli tuottaa valosta riippumatta 16-19 V alueella maksimitehonsa. " Niin siis paras teho saadaan 16-19 V alueella. Kai tuon voi ymmärtää väitteeksi, että paaneelille määritelty maksimiteho saataisiiin valosta riippumatta, mutta silloin kyllä pitää oikein yrittää ymmärtää väärin ja ei ymmärrä mitään aurinkopaneeleista.

Tuossa on tyypillinen tehokäyrästö aurinkopaneelille:
https://www.powerfromthesun.net/Book/chapter05/Image169.gif

Tässä vastaavasti virta:
https://www.powerfromthesun.net/Book/chapter05/Image168.gif

Tuosta näkee, että 12-14 V akkujännitteellä saadaan PWM:llä tai suoraan akkuun kytkemällä 1000 W/m2 säteilyllä n. 4,8 A. MPPT-säädin löytyy 83 W pisteen, jolla saadaan häviöiden jälkeen 80 W, joka vastaa 6,7 A 12 V tai 5,7 A 14 V.

Anonyymi kirjoitti:

Et taida tuntea lainkaan kestomagneettigeneraattoreiden toimintaa. Ei niitä voi käyttää pelkällä tasasuuntauksella muuttuvakierrosnopeuksisena, kuten tuuligeneraattorissa.

Tuo vaatii hakkuripohjaisen säätimen, todennäköisemmin SEPIC-tyyppisen. AC jännitte on paljon alle 24 V 3 m/s tuulessa ja paljon yli 15 m/s tuulessa täydellä teholla. Ero on n. 5-kertainen eli vaikkapa 10 ja 50 V.

SEPIC-muunnin sitten tekee tuosta 24 V DC:tä ja etsii AC-jännitteen jolla saadaan paras teho kullakin tuulella.

Lue lisää

Miksi pitäisi ehdoin tahdoin hankkiutua vaikeuksiin tuollaisten ihmevirityksien kanssa?
Tuulivoimalalle ainoa oikea säätötapa on dump-vastus ja sille akkujännitettä vahtiva kontrolleri. Eikä tarvitse arvailla millä jännitteellä järjestelmä toimii, ja akku lataantuu aina parhaalla mahdollisella hyötysuhteella.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi pitäisi ehdoin tahdoin hankkiutua vaikeuksiin tuollaisten ihmevirityksien kanssa?
Tuulivoimalalle ainoa oikea säätötapa on dump-vastus ja sille akkujännitettä vahtiva kontrolleri. Eikä tarvitse arvailla millä jännitteellä järjestelmä toimii, ja akku lataantuu aina parhaalla mahdollisella hyötysuhteella.

Lue lisää

Tuota systeemiä ei millään hilavitkuttimilla enää paremmaksi laiteta!

Anonyymi kirjoitti:

12 V nimellisjännitteen aurinkopaneli tuottaa valosta riippumatta 16-19 V alueella maksimitehonsa. Virta toki riippuu hyvin paljon valosta ja varjoista. Vasta aivan pimeällä jännite tippuu alle 14 V, mutta silloin teho on niin pieni, ettei sitä voi hyödyntää. 24 V paneelilla jännitteet 2-kertaiset

Kestomagneettigeneraattorilla varustettu tuuligeneraattori on aivan eri juttu. Siinä jännite muuttuu valtavasti olosuhteiden mukana.

Tuuligeneraattoreita on ollut myös autolatureita vastaavalla tekniikalla, mutta niiden tuotto on merkittävästi huonompi ja lähes kaikki nykyiset ovat kestomagneettigeneraattoreilla.

Olen suunnitellut ja rakentanut sekä PWM- että MPPT-säätimen aurinkopaneelille. Nuo omaan käyttöön.

Olen myös suunnitellut kestomagneettigeneraattorisen vesigeneraattorin ja sille MPPT-säätimen, mutta niitä en ole rakentanut, vaan hylkäsin projektin. Tuosta oli tarkoitus tulla kaupallinen tuote, mutta noita alkoi olla jo turhan monta markkinoilla.

Varsin tuttua tekniikkaa siis minulle.

Lue lisää

Et näytä ymmärtävän tuuligeneraattorin toimintaa.
Vähäiselläkin tuulella mylly pyörii tyhjäkäyntiä helposti siihen kierroslukuun ja generaattorin jännitteeseen saakka, kunnes tasasuuntaajan jännite saavuttaa sen hetkisen akkujännitteen.
Generaattorin kierrosluku asettuu aina latauskuormituksen ja tuulen voimakkuuden väliseen tasapainotilaan.
Akun maksimijännitteen tienoilla säädin alkaa oikosulkemaan generaattoria jotta jännite eikä kierrokset nouse enempää.
Tämä kysyjän generaattori on nimellisarvoiltaan 700W ja 25A joilla saadaan 28V jännite. Tämä jännite on 24V akuston maksimi latausjännitteen tienoilla ja sopivasti vähän alle sen lataussäädin alkaa rajoittamaan latausjännitettä oikosulkemalla generaattoria.
Generaattorin latausteho 25A ja 28V näkyvät kolmivaihesähkönä, laskennallisesti 19,5A ja 20,73V mistä saadaa kolmivaiheteho 700W. Näistä voikin sitten jo laskea maksimikuorman poikkipinnan generaattorin johdolle.

Anonyymi kirjoitti:

Et näytä ymmärtävän tuuligeneraattorin toimintaa.
Vähäiselläkin tuulella mylly pyörii tyhjäkäyntiä helposti siihen kierroslukuun ja generaattorin jännitteeseen saakka, kunnes tasasuuntaajan jännite saavuttaa sen hetkisen akkujännitteen.
Generaattorin kierrosluku asettuu aina latauskuormituksen ja tuulen voimakkuuden väliseen tasapainotilaan.
Akun maksimijännitteen tienoilla säädin alkaa oikosulkemaan generaattoria jotta jännite eikä kierrokset nouse enempää.
Tämä kysyjän generaattori on nimellisarvoiltaan 700W ja 25A joilla saadaan 28V jännite. Tämä jännite on 24V akuston maksimi latausjännitteen tienoilla ja sopivasti vähän alle sen lataussäädin alkaa rajoittamaan latausjännitettä oikosulkemalla generaattoria.
Generaattorin latausteho 25A ja 28V näkyvät kolmivaihesähkönä, laskennallisesti 19,5A ja 20,73V mistä saadaa kolmivaiheteho 700W. Näistä voikin sitten jo laskea maksimikuorman poikkipinnan generaattorin johdolle.

Lue lisää

Oletko trolli vai et vaan ymmärrä? Sama jännite vaatii saman kierrosluvun. Ei todellakaan pyöri samaa vauhtia 3 ja 15 m/s tuulessa kiinteäsiipisellä roottorilla, vaan melko tarkasti 5-kertaista.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko trolli vai et vaan ymmärrä? Sama jännite vaatii saman kierrosluvun. Ei todellakaan pyöri samaa vauhtia 3 ja 15 m/s tuulessa kiinteäsiipisellä roottorilla, vaan melko tarkasti 5-kertaista.

Lue lisää

Mitä ihmettä selität, jos akkuun otetaan latauksen maksimijännitteellä 25 A, se on 700 W. Samaiset 700 W kulkee myös vaihtosähkönäkin. Maksimijännitteen jälkeen säädin lyö rarruja päälle, ei mylly tietenkään valtoimenaan pääse pyörimään eikä jännitekään nouse maksimiarvosta.
Eikä siinä kierroslukuja mittailla vaan sähköisiä arvoja, mitä et tajua?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmettä selität, jos akkuun otetaan latauksen maksimijännitteellä 25 A, se on 700 W. Samaiset 700 W kulkee myös vaihtosähkönäkin. Maksimijännitteen jälkeen säädin lyö rarruja päälle, ei mylly tietenkään valtoimenaan pääse pyörimään eikä jännitekään nouse maksimiarvosta.
Eikä siinä kierroslukuja mittailla vaan sähköisiä arvoja, mitä et tajua?

Lue lisää

Lue nyt vaikkapa tämä artikkeli, jossa kerrotaan yhden tuuligeneraattorin ja sen lataussäätimen toiminta.

https://academica-e.unavarra.es/xmlui/bitstream/handle/2454/7469/578074.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tietysti kolmivaiheessa menee samat 700 W (tai siis hiukan enemmän), mutta jännite on jotain aivan muuta kuin akkujännite. Tuossa linkin jutussa 2 m/s tuulessa generaattori pyörii 55 rpm, teho 31 W ja DC- jännite 90 V. 10 m/s tuulessa 273 rpm, 3900 W ja 450 V. Akkuja ladataan Buck-konvertterilla, joka tuottaa 48 V nimellisen latausjännitteen.

Anonyymi kirjoitti:

Lue nyt vaikkapa tämä artikkeli, jossa kerrotaan yhden tuuligeneraattorin ja sen lataussäätimen toiminta.

https://academica-e.unavarra.es/xmlui/bitstream/handle/2454/7469/578074.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tietysti kolmivaiheessa menee samat 700 W (tai siis hiukan enemmän), mutta jännite on jotain aivan muuta kuin akkujännite. Tuossa linkin jutussa 2 m/s tuulessa generaattori pyörii 55 rpm, teho 31 W ja DC- jännite 90 V. 10 m/s tuulessa 273 rpm, 3900 W ja 450 V. Akkuja ladataan Buck-konvertterilla, joka tuottaa 48 V nimellisen latausjännitteen.

Lue lisää

Jos nyt vaan pitäydytään tässä alkuperäisessä kysyjän tuuliturbiinissa istabreeze 700w, ja sen lataussäätimessä. Tuon tyyppisessä säätimessä ei jännitetasoa muunneta hakkurilla toiseksi, toki latausvirtaa voidaan rajoittaa pwm-säädöllä latauksen loppuvaiheessa. Olennaista on myöskin generaattorin jarrutus pysähdyksiin kun akun huippujännite on saavutettu.
Tietenkin ne tasasuuntauksen jälkeiset DC jännitteet ja virrat ovat eri arvoilla, kuin vastaavat kolmivaihe AC sähkön arvot. Ne määräytyvät yleisten sähkökaavojen mukaisesti, esim. DC 25A ja 28V ovat 3-v. AC 19,5A ja 20,73V.
Olet nyt hairahtunut asiasta kauas sivuraiteille.

Anonyymi kirjoitti:

Jos nyt vaan pitäydytään tässä alkuperäisessä kysyjän tuuliturbiinissa istabreeze 700w, ja sen lataussäätimessä. Tuon tyyppisessä säätimessä ei jännitetasoa muunneta hakkurilla toiseksi, toki latausvirtaa voidaan rajoittaa pwm-säädöllä latauksen loppuvaiheessa. Olennaista on myöskin generaattorin jarrutus pysähdyksiin kun akun huippujännite on saavutettu.
Tietenkin ne tasasuuntauksen jälkeiset DC jännitteet ja virrat ovat eri arvoilla, kuin vastaavat kolmivaihe AC sähkön arvot. Ne määräytyvät yleisten sähkökaavojen mukaisesti, esim. DC 25A ja 28V ovat 3-v. AC 19,5A ja 20,73V.
Olet nyt hairahtunut asiasta kauas sivuraiteille.

Lue lisää

Kun juuri se istabreeze 700 W sattuu olemaan (ainakin manuaalinsa mukaan) kestomagneettigeneraattorilla tehty hiiliharjaton, niin se ei kyllä toimi mitenkään järkevästi PWM-säädöllä, jolla ei taatusti päästäisi lähellekkään ilmoitettua tuottokäyrää. Kyllä siellä AC-kaapeleissa jännite riippuu täysin tuulesta ja on paljon korkeampi kovalla tuulella, jolloin se 700 W tulee.

Tosin tuon manuaalissa näytetty tuottokäyrä on aivan mahdoton siinä mainitulla roottorin halkaisijalla (1,25 m ja varsinkin 1000 W mallin 1,15 m). Menee tuotto yli teoreettisen maksimin, kun vaikkapa tämä pääsee vain puoleen teoreettisesta maksimista:
https://www.wattuneed.com/en/wind-turbine/13418-superwind-1250w-24v-wind-turbine-0768563815768.html

Tuossa on tuplahalkaisija, jolla saa 4-kertaisen tehon, mutta silti käyrien perusteella mukamas Istabreeze tuottaa n. puolet tuosta ja kevyessä tuulessa enemmänkin.

Saattaa siis olla kaikki Istabreezen tekniset tiedot huuhaata.

Anonyymi kirjoitti:

Kun juuri se istabreeze 700 W sattuu olemaan (ainakin manuaalinsa mukaan) kestomagneettigeneraattorilla tehty hiiliharjaton, niin se ei kyllä toimi mitenkään järkevästi PWM-säädöllä, jolla ei taatusti päästäisi lähellekkään ilmoitettua tuottokäyrää. Kyllä siellä AC-kaapeleissa jännite riippuu täysin tuulesta ja on paljon korkeampi kovalla tuulella, jolloin se 700 W tulee.

Tosin tuon manuaalissa näytetty tuottokäyrä on aivan mahdoton siinä mainitulla roottorin halkaisijalla (1,25 m ja varsinkin 1000 W mallin 1,15 m). Menee tuotto yli teoreettisen maksimin, kun vaikkapa tämä pääsee vain puoleen teoreettisesta maksimista:
https://www.wattuneed.com/en/wind-turbine/13418-superwind-1250w-24v-wind-turbine-0768563815768.html

Tuossa on tuplahalkaisija, jolla saa 4-kertaisen tehon, mutta silti käyrien perusteella mukamas Istabreeze tuottaa n. puolet tuosta ja kevyessä tuulessa enemmänkin.

Saattaa siis olla kaikki Istabreezen tekniset tiedot huuhaata.

Lue lisää

Ei säätimessä tarvita edes pwm-hifistelyä, tehokkainta on suora lataus tasasuuntaajalta ja akun maksimilatausjännitteestä siirtyminen generaattorin jarrutukseen.
Manuaalissa ei tarkemmin selvitetä lataustapaa, muutoin kuin kerrotaan jäännitetaso missä aletaan generaattoria oikosulkemalla jarruttamaan myllyä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei säätimessä tarvita edes pwm-hifistelyä, tehokkainta on suora lataus tasasuuntaajalta ja akun maksimilatausjännitteestä siirtyminen generaattorin jarrutukseen.
Manuaalissa ei tarkemmin selvitetä lataustapaa, muutoin kuin kerrotaan jäännitetaso missä aletaan generaattoria oikosulkemalla jarruttamaan myllyä.

Lue lisää

PWM ei mitenkään heikennä latauksen tehoa, mutta sekä PWM että pelkkä tasasuuntaus toimivat tuossa umpisurkeasti. Niillä ei saada kevyellä tuulella lainkaan ladattua ja kovalla taas virta on paljon pienempi kuin hakkurilla, joka muuntaa suuren jännitteen sopivaksi virtaa kasvattaen.

Anonyymi kirjoitti:

PWM ei mitenkään heikennä latauksen tehoa, mutta sekä PWM että pelkkä tasasuuntaus toimivat tuossa umpisurkeasti. Niillä ei saada kevyellä tuulella lainkaan ladattua ja kovalla taas virta on paljon pienempi kuin hakkurilla, joka muuntaa suuren jännitteen sopivaksi virtaa kasvattaen.

Lue lisää

Unohdat kokonaan että vasta lataus jarruttaa tuulimyllyä. Kevyelläkin tuulella mylly saavuttaa vapaasti pyöriessään helposti kierrokset, jossa generaattorin jännite saavuttaa akkujännitteen ja lataus alkaa.
Hakkurilatauksella kuorma tulee vain alhaisemmilla kierroksilla mukaan, eli ei siitä ole mitään etua jos myllyn pyörintää jarrutetaan aikaisemmin. Lopputulema on aivan sama, paitsi että hakkurin häviöt ovat pois lataustehosta.

Anonyymi kirjoitti:

Unohdat kokonaan että vasta lataus jarruttaa tuulimyllyä. Kevyelläkin tuulella mylly saavuttaa vapaasti pyöriessään helposti kierrokset, jossa generaattorin jännite saavuttaa akkujännitteen ja lataus alkaa.
Hakkurilatauksella kuorma tulee vain alhaisemmilla kierroksilla mukaan, eli ei siitä ole mitään etua jos myllyn pyörintää jarrutetaan aikaisemmin. Lopputulema on aivan sama, paitsi että hakkurin häviöt ovat pois lataustehosta.

Lue lisää

Ei ole lainkaan sama. Generaattorilla on kullakin tuulella optimaalinen kierrosluku, jolla saadaan paras teho. Jos väkisin jarrutetaan kovalla tuulella samaan kierroslukuun kuin kevyellä tuulella, tulee tehoa PALJON vähemmän kuin päästämällä generaattori optimialueelle.

Tuo optimaalinen kierrosluku tulee siipien kohtauskulmasta, jolla ne toimivat parhaiten. Se pysyy kutakuinkin vakiona tuulesta riippumatta, jolloin kierrosluku on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen. Jännite taas on suoraan verrannollinen kierroslukuun, toki otettu virta hieman vaikuttaa jännitteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole lainkaan sama. Generaattorilla on kullakin tuulella optimaalinen kierrosluku, jolla saadaan paras teho. Jos väkisin jarrutetaan kovalla tuulella samaan kierroslukuun kuin kevyellä tuulella, tulee tehoa PALJON vähemmän kuin päästämällä generaattori optimialueelle.

Tuo optimaalinen kierrosluku tulee siipien kohtauskulmasta, jolla ne toimivat parhaiten. Se pysyy kutakuinkin vakiona tuulesta riippumatta, jolloin kierrosluku on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen. Jännite taas on suoraan verrannollinen kierroslukuun, toki otettu virta hieman vaikuttaa jännitteeseen.

Lue lisää

Taas tulee höpön höpöä, kyllä nämä myllyt ovat optimoitu tietenkin juuri sille kierrosluvulle mikä tuottaa sopivan jännitteen akun lataukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Taas tulee höpön höpöä, kyllä nämä myllyt ovat optimoitu tietenkin juuri sille kierrosluvulle mikä tuottaa sopivan jännitteen akun lataukseen.

No kun se ei ole mahdollista kuin yhdellä tuulennopeudella. Tuuligeneraattorin tulee kuitenkin toimia hyvin laajalla tuulialueella.

Anonyymi kirjoitti:

No kun se ei ole mahdollista kuin yhdellä tuulennopeudella. Tuuligeneraattorin tulee kuitenkin toimia hyvin laajalla tuulialueella.

Sinun teoriasi mukaan siis kaikki nykyisin käytössä olevat tuuligeneraattorit ovat kelvottomia.
Ainoastaan sinun mielikuvitusmyllyt hakkureineen ovat toimivia, uskoo ken tahtoo :)

Anonyymi kirjoitti:

Sinun teoriasi mukaan siis kaikki nykyisin käytössä olevat tuuligeneraattorit ovat kelvottomia.
Ainoastaan sinun mielikuvitusmyllyt hakkureineen ovat toimivia, uskoo ken tahtoo :)

Lue lisää

Ei tietenkään ole! Mutta jotain pitää säätää, jotta tuuligeneraattori voi toimia alkuunkaan järkevästi vähänkään laajemmalla tuulialueella.

Isoissa tuuligeneraattoreissa säädetään lapakulmaa. Samaa käyttää myös tämä 350 W (huomaa sama roottorikoko kuin tuossa mukanas 700 W halpiksessa). https://www.superwind.com/downloads/

Pienemmissä oli ennen tyypillisesti autoissa käytetty laturi, jossa säädetään jännite magnetointivirralla. Eli niissä oli hiiliharjat ja ei ollut kestomagneetteja. Tuotto noissa ei ollut läheskään nykyisten veroista.

Nykyään suurin osa on kestomagneeteilla, jolloin jännite kasvaa lineaarisesti kierrosluvun mukana. Jos lapakulma on kiinteä, kasvaa kierrosluku lineaarisesti tuulen mukana. Niissä jännitteen säätö pitää hoitaa muuntimella. Sopivan tulojännitealueen aurinkopaneeli-MPPT-säädin toimii hyvin, mutta monessa ei ole tarpeeksi laaja jännitealue.

Voihan noita myös kytkeä suoraan tasaussuuntauksella ja virtarajoituksella akkuun, mutta silloin todella suuri osa potentiaalisesta kapasiteetista menee harakoille.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietenkään ole! Mutta jotain pitää säätää, jotta tuuligeneraattori voi toimia alkuunkaan järkevästi vähänkään laajemmalla tuulialueella.

Isoissa tuuligeneraattoreissa säädetään lapakulmaa. Samaa käyttää myös tämä 350 W (huomaa sama roottorikoko kuin tuossa mukanas 700 W halpiksessa). https://www.superwind.com/downloads/

Pienemmissä oli ennen tyypillisesti autoissa käytetty laturi, jossa säädetään jännite magnetointivirralla. Eli niissä oli hiiliharjat ja ei ollut kestomagneetteja. Tuotto noissa ei ollut läheskään nykyisten veroista.

Nykyään suurin osa on kestomagneeteilla, jolloin jännite kasvaa lineaarisesti kierrosluvun mukana. Jos lapakulma on kiinteä, kasvaa kierrosluku lineaarisesti tuulen mukana. Niissä jännitteen säätö pitää hoitaa muuntimella. Sopivan tulojännitealueen aurinkopaneeli-MPPT-säädin toimii hyvin, mutta monessa ei ole tarpeeksi laaja jännitealue.

Voihan noita myös kytkeä suoraan tasaussuuntauksella ja virtarajoituksella akkuun, mutta silloin todella suuri osa potentiaalisesta kapasiteetista menee harakoille.

Lue lisää

Sinun on ihmeessä valistettava noita valmistajia etteivät enää tee kelvottomia tuuligeraattoreita ja säätimiä, vai onko niin että heillä olisikin enemmän tietotaitoa?
Kumma kun loppukäyttäjätkään eivät ole vielä huomanneet mitään...

Anonyymi kirjoitti:

Sinun on ihmeessä valistettava noita valmistajia etteivät enää tee kelvottomia tuuligeraattoreita ja säätimiä, vai onko niin että heillä olisikin enemmän tietotaitoa?
Kumma kun loppukäyttäjätkään eivät ole vielä huomanneet mitään...

Lue lisää

Istabreeze onkin kelvoton, kun lupailevat aivan mahdottomia tehoja. Tiedätkö miten sen säädin toimii?

Monessa muussa käytetään säädettäviä lapoja tai MPPT-säädintä. Saahan ilman sitäkin jotain, mutta paljon vähemmän keskitehoa samalla roottorihalkaisijalla.

Anonyymi kirjoitti:

Istabreeze onkin kelvoton, kun lupailevat aivan mahdottomia tehoja. Tiedätkö miten sen säädin toimii?

Monessa muussa käytetään säädettäviä lapoja tai MPPT-säädintä. Saahan ilman sitäkin jotain, mutta paljon vähemmän keskitehoa samalla roottorihalkaisijalla.

Lue lisää

Kai se on kelvoton jos niin sanot...
Mutta eikös muinoin 1600 luvulla ollut kanssa yksi hourupää joka taisteli tuulimyllyjä vastaan?

Anonyymi kirjoitti:

Kai se on kelvoton jos niin sanot...
Mutta eikös muinoin 1600 luvulla ollut kanssa yksi hourupää joka taisteli tuulimyllyjä vastaan?

Sinäkö se Don Quijote olet? Onhan kaikissa laadukkaimmissa joku tuulen mukaan tapahtuva säätö eli MPPT-säädin tai säätyvät lavat nykyään. Kiinankurassakin näyttää usein MPPT-säädin olevan. Vaikkapa tässä on sisäinen MPPT: https://www.bimblesolar.com/nemowind500w

Sisäisellä MPPT:llä ulkoisissa kaapeleissa ei enää mene 3-vaihevirta.

Halvalla näyttää saavan myös ulkoisia MPPT-säätimiä:
https://www.ato.com/300w-wind-turbine-mppt-charge-controller

Tuosta Istabreezen säätimestä ei kerrota onko se MPPT vai ei, mutta luultavasti on. On tai ei luvattu tuottokäyrä on kaukaista utopiaa. Tässä teoreettinen maksimi ja valtavat MW-luokan laitteet pääsevät 75-80% tuosta. Istabreezen kokoluokassa ei yli 50%. 10 m/s luvataan 400 W ja 14 m/S 700 W. Teoreettiset maksimit 1,25 halkaisijalla 440 ja 1200 W eli oikeasti ei noissa tuulissa tuota ainakaan enempää kuin 200 ja 600 W, todennäköisesti lähinnä 100 ja 300 W.

Tässä moninkertaisesti kalliimman speksit. Se käyttää MPPT-säädintä:
https://www.silentwindgenerator.com/wp-content/uploads/2018/11/SW400_Technical-Data_EN.pdf

Olisi hauska kuulla jotain mittaustuloksia Istabreezen tuotosta ja vaikkapa samalla AC-puolen jännitteistä.

500 W Istabreeze ei ainakaan tuota juuri mitään: https://www.youtube.com/watch?v=9f6dr4uB2Z8

Anonyymi kirjoitti:

Sinäkö se Don Quijote olet? Onhan kaikissa laadukkaimmissa joku tuulen mukaan tapahtuva säätö eli MPPT-säädin tai säätyvät lavat nykyään. Kiinankurassakin näyttää usein MPPT-säädin olevan. Vaikkapa tässä on sisäinen MPPT: https://www.bimblesolar.com/nemowind500w

Sisäisellä MPPT:llä ulkoisissa kaapeleissa ei enää mene 3-vaihevirta.

Halvalla näyttää saavan myös ulkoisia MPPT-säätimiä:
https://www.ato.com/300w-wind-turbine-mppt-charge-controller

Tuosta Istabreezen säätimestä ei kerrota onko se MPPT vai ei, mutta luultavasti on. On tai ei luvattu tuottokäyrä on kaukaista utopiaa. Tässä teoreettinen maksimi ja valtavat MW-luokan laitteet pääsevät 75-80% tuosta. Istabreezen kokoluokassa ei yli 50%. 10 m/s luvataan 400 W ja 14 m/S 700 W. Teoreettiset maksimit 1,25 halkaisijalla 440 ja 1200 W eli oikeasti ei noissa tuulissa tuota ainakaan enempää kuin 200 ja 600 W, todennäköisesti lähinnä 100 ja 300 W.

Tässä moninkertaisesti kalliimman speksit. Se käyttää MPPT-säädintä:
https://www.silentwindgenerator.com/wp-content/uploads/2018/11/SW400_Technical-Data_EN.pdf

Olisi hauska kuulla jotain mittaustuloksia Istabreezen tuotosta ja vaikkapa samalla AC-puolen jännitteistä.

500 W Istabreeze ei ainakaan tuota juuri mitään: https://www.youtube.com/watch?v=9f6dr4uB2Z8

Lue lisää

Tässä vielä 1500 W malli, joka ei myöskään "yllättäin" tuota alkuunkaan luvattua tehoa. Satoja watteja sentään, mutta huonommin kuin muut. Moni oli kommenttien mukaan palauttanut romun.

https://www.youtube.com/watch?v=JdxuBWcj08s

Anonyymi kirjoitti:

Sinäkö se Don Quijote olet? Onhan kaikissa laadukkaimmissa joku tuulen mukaan tapahtuva säätö eli MPPT-säädin tai säätyvät lavat nykyään. Kiinankurassakin näyttää usein MPPT-säädin olevan. Vaikkapa tässä on sisäinen MPPT: https://www.bimblesolar.com/nemowind500w

Sisäisellä MPPT:llä ulkoisissa kaapeleissa ei enää mene 3-vaihevirta.

Halvalla näyttää saavan myös ulkoisia MPPT-säätimiä:
https://www.ato.com/300w-wind-turbine-mppt-charge-controller

Tuosta Istabreezen säätimestä ei kerrota onko se MPPT vai ei, mutta luultavasti on. On tai ei luvattu tuottokäyrä on kaukaista utopiaa. Tässä teoreettinen maksimi ja valtavat MW-luokan laitteet pääsevät 75-80% tuosta. Istabreezen kokoluokassa ei yli 50%. 10 m/s luvataan 400 W ja 14 m/S 700 W. Teoreettiset maksimit 1,25 halkaisijalla 440 ja 1200 W eli oikeasti ei noissa tuulissa tuota ainakaan enempää kuin 200 ja 600 W, todennäköisesti lähinnä 100 ja 300 W.

Tässä moninkertaisesti kalliimman speksit. Se käyttää MPPT-säädintä:
https://www.silentwindgenerator.com/wp-content/uploads/2018/11/SW400_Technical-Data_EN.pdf

Olisi hauska kuulla jotain mittaustuloksia Istabreezen tuotosta ja vaikkapa samalla AC-puolen jännitteistä.

500 W Istabreeze ei ainakaan tuota juuri mitään: https://www.youtube.com/watch?v=9f6dr4uB2Z8

Lue lisää

En minä, vaan näin mielessäni erään toisen ratsastamassa kohti kiinan maita taistelemaan tuulimyllyvalmistajien kanssa. :)

En ole paneeleihin yhtään perehtynyt mutta MPPT tuli jostain sanoita Maximum Power Point Something.. Eli säädin itse hakee suurimman virran ja jännitteen leikkauspisteen aurinkotilanteen mukaan ja muuttaa sen akustolle sopivaan muotoon.

Säätimen datalehdessä varmasti kerrotaan millä raja-alueella se toimii, että osaako se esimerkiksi itse nostaa jopa 12V paneelin jännitteen 48V akustolle sopivaksi. Laita datalehti niin katsotaan jännitealueet

Paneelien kytkeminen sarjaan kuulostaa mututuntumalta riskiltä juuri tuon takia että jos paneelien kesken tulee tehohajontaa, niin muuttuuko toinen paneeli vastukseksi...

Meikä-

Jännite ei juuri muutu MPP-pisteessä eri säteilytasoilla kunnes tehoa on niin olemattomasti, ettei sillä ole merkitystä. Talvella tulee ongelmia, kun aurinkopaneeleista ei saa käytännössä mitään marraskuusta tammikuulle. Ihan riippumatta paneeleista ja jännitteistä.

Anonyymi kirjoitti:

Jännite ei juuri muutu MPP-pisteessä eri säteilytasoilla kunnes tehoa on niin olemattomasti, ettei sillä ole merkitystä. Talvella tulee ongelmia, kun aurinkopaneeleista ei saa käytännössä mitään marraskuusta tammikuulle. Ihan riippumatta paneeleista ja jännitteistä.

Lue lisää

Jännite kuormittamattomana ei paljoa muutu säteilytehon mukana, mutta kuormalla jännite romahtaa nollaan sitä helpommin mitä vähäisempi on auringon säteilyteho. Paneelista saatu virta ja säteilyteho seuraavat toisiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jännite kuormittamattomana ei paljoa muutu säteilytehon mukana, mutta kuormalla jännite romahtaa nollaan sitä helpommin mitä vähäisempi on auringon säteilyteho. Paneelista saatu virta ja säteilyteho seuraavat toisiaan.

Lue lisää

MPPT-säädin pitää paneelin jännitteen optimaalisena tehosta riippumatta. Se ei siis anna ulos enempää kuin tulee sisään, koska noin saa suuremman virran kuin vetämällä paneeli polvilleen.

Olen suunnitellut ja rakentanut MPPT-säätimen, joten asiaan on tullut perehdyttyä.

Jos nyt oikein ymmärsin, mppt-säädin säätää paremmin kuin pwm-säädin vähäisen valon oloissa. Eli 80% energiasta tulee pwm-säätimellä yhä edelleenkin tehokkaasti akkuun. Sen sijaan tuosta 20% osuudesta voi mppt-säätimellä saada jopa 20% "lisää" säästöön. Minusta tämä ei kuulosta kovinkaan tehokkaalta, jos absoluuttinen hyöty on n. 5%? Kyllä markkinamiehet taas osanneet mainonnan..

Anonyymi kirjoitti:

Jos nyt oikein ymmärsin, mppt-säädin säätää paremmin kuin pwm-säädin vähäisen valon oloissa. Eli 80% energiasta tulee pwm-säätimellä yhä edelleenkin tehokkaasti akkuun. Sen sijaan tuosta 20% osuudesta voi mppt-säätimellä saada jopa 20% "lisää" säästöön. Minusta tämä ei kuulosta kovinkaan tehokkaalta, jos absoluuttinen hyöty on n. 5%? Kyllä markkinamiehet taas osanneet mainonnan..

Lue lisää

Paljon huuhaata on netissä kirjoiteltu akkulaturipiireistä. Aikuisten oikeasti pwm on hakkuri ja sellaista käytetään kaikissa aurinkopaneelijärjestelmissä. Myös MPPT-systeemeissä.

Anonyymi kirjoitti:

Paljon huuhaata on netissä kirjoiteltu akkulaturipiireistä. Aikuisten oikeasti pwm on hakkuri ja sellaista käytetään kaikissa aurinkopaneelijärjestelmissä. Myös MPPT-systeemeissä.

Lue lisää

On varmaan helppo olla, kun tieto ei ainakaan lisää tuskaa?

Anonyymi kirjoitti:

Jos nyt oikein ymmärsin, mppt-säädin säätää paremmin kuin pwm-säädin vähäisen valon oloissa. Eli 80% energiasta tulee pwm-säätimellä yhä edelleenkin tehokkaasti akkuun. Sen sijaan tuosta 20% osuudesta voi mppt-säätimellä saada jopa 20% "lisää" säästöön. Minusta tämä ei kuulosta kovinkaan tehokkaalta, jos absoluuttinen hyöty on n. 5%? Kyllä markkinamiehet taas osanneet mainonnan..

Lue lisää

Väärin olet ymmärtänyt. MPPT:n etu tulee kaikissa oloissa ja on suurempi hyvässä auringonpaisteessa. Mitä matalampi akkujännite on, sitä suurempi etu MPPT:stä.

Anonyymi kirjoitti:

Paljon huuhaata on netissä kirjoiteltu akkulaturipiireistä. Aikuisten oikeasti pwm on hakkuri ja sellaista käytetään kaikissa aurinkopaneelijärjestelmissä. Myös MPPT-systeemeissä.

Lue lisää

Nämä hupiukot on suomi24 ominaisuus, kokaan ei tiedä onko oikeasti niin tyhmä että ei vaan hogaa asioita, vai tarkoitus sotkea keskustelua.

Toki myös MPPT-systeemissä on hakkuri, mutta sen lisäksi siinä on ohjainpiiri joka ohjaa hakkurin päälläolokerrointa inputin yli vaikuttavan jännitten mukaan, mitä pelkkä normaali PWM-säädin ei tee.

Meikä-

Anonyymi kirjoitti:

Nämä hupiukot on suomi24 ominaisuus, kokaan ei tiedä onko oikeasti niin tyhmä että ei vaan hogaa asioita, vai tarkoitus sotkea keskustelua.

Toki myös MPPT-systeemissä on hakkuri, mutta sen lisäksi siinä on ohjainpiiri joka ohjaa hakkurin päälläolokerrointa inputin yli vaikuttavan jännitten mukaan, mitä pelkkä normaali PWM-säädin ei tee.

Meikä-

Lue lisää

Kerro vielä se, mikä on pelkkä normaali PWM-säädin. Onko MPPT jotenkin epänormaali PWM-säädin?

Anonyymi kirjoitti:

Kerro vielä se, mikä on pelkkä normaali PWM-säädin. Onko MPPT jotenkin epänormaali PWM-säädin?

Nomaali vaikka step-down PWM pitää ulostuoloaan esimerkiksi 12V jännitteessä. Jos ulostuolon kuomitusaste vaihtelee PWM nostaa/laskee päälläolokerrointa kuhan ulostulo pysyy aina siinä 12V mihin on säädetty.

MPPT-säätimessä on enemmän muuttujaa. Jos virtaa tulee paneeleista rajattomasti niin se toimii kuten normaali PWM. Jos taas paneeleilta tulee heikosti tehoa, niin ulostulon säätö on toisarvoista. Ensisijaiseksi arvoksi tulee säätää inputin päälläolokerroin sellaiseksi että paneelin yli vaikuttava jännite ja läpikulkevan virran tulo on suurin.

Meikä-

Anonyymi kirjoitti:

Nomaali vaikka step-down PWM pitää ulostuoloaan esimerkiksi 12V jännitteessä. Jos ulostuolon kuomitusaste vaihtelee PWM nostaa/laskee päälläolokerrointa kuhan ulostulo pysyy aina siinä 12V mihin on säädetty.

MPPT-säätimessä on enemmän muuttujaa. Jos virtaa tulee paneeleista rajattomasti niin se toimii kuten normaali PWM. Jos taas paneeleilta tulee heikosti tehoa, niin ulostulon säätö on toisarvoista. Ensisijaiseksi arvoksi tulee säätää inputin päälläolokerroin sellaiseksi että paneelin yli vaikuttava jännite ja läpikulkevan virran tulo on suurin.

Meikä-

Lue lisää

PWM-säädin on yksinkertausesti pelkkä katkaisija (ennen rele nykyään mosfet). Virtaa katkotaan sopivan jännitteen aikaansaamiseksi. Silloin kun paneelin teho ei riitä nostamaan jännitettä yli säätöarvon, on katkaisija kokoajan kiinni eli tilanne on aivan sama kuin paneeli olisi suoraan kytketty akkuun.

PWM-säätimen ainoa tehtävä on siis rajoittaa virtaa, kun akku alkaa olla täysi ja kulutusta ei ole. Eli estää ylilataus.

MPPT-säätimessä on hakkuri eli virtamuunnin. Se toimii kuten säädettävä muuntaja. Paneelin puolella virta ja jännite ovat eri kuin akun puolella. Aivan kuten verkkovirtakäyttöisessä akkulaturissa. 10 A laturi ottaa verkkovirtaa alle 1 A. Kun akku alkaa täyttyä, eroa ei ole PWM-säätimeen.

100 W paneelissa on tyypillisesti 18 V Vmpp, 5,55 Ampp ja 5,7 A oikosulkuvirta.

Jos tuon kytkee keskellä päivää varjottomasti auriinkoon suunnattuna suoraan akkuun tai PWM-säätimellä, saa 5,6-5,7 A latausvirran.

Jos saman tekee MPPT-säätimellä, riippuu virta akun jännitteestä eli varaustilasta ja kulutuksesta.

Virran voi laskea kaavalla 0,95x100/V, missä 0,95 on säätimen hyötysuhde ja V akun napajännite. 12 V antaa 7,9 A ja 14 V 6,8 A.

Kun välissä on kaapelin jännitehäviö, pitää tuo häviöteho vähentää paneelin tehosta ennen laskentaa. PWM-säätimellä kaapelin jännitehäviö ei vaikuta mihinkään ellei jännitehäviö ole useita V.

MPPT-säätimessä on tosiaan myös yleensä sisäinen PWM-säätö, jolla säädetään akkuun syötetty virta sellaiseksi, että paneelin jännite pysyy optimaalisena eli siellä 18 V paikkeilla. Akun täyttyessä virtaa rajoitetaan kuten PWM-säätimessä.

MPPT-säädin ei ole pelkkä katkaisija, vaan siinä on aina joku energiavarasto. Tyypillisesti se on kela ja säätimen tyyppi on "buck".

Anonyymi kirjoitti:

PWM-säädin on yksinkertausesti pelkkä katkaisija (ennen rele nykyään mosfet). Virtaa katkotaan sopivan jännitteen aikaansaamiseksi. Silloin kun paneelin teho ei riitä nostamaan jännitettä yli säätöarvon, on katkaisija kokoajan kiinni eli tilanne on aivan sama kuin paneeli olisi suoraan kytketty akkuun.

PWM-säätimen ainoa tehtävä on siis rajoittaa virtaa, kun akku alkaa olla täysi ja kulutusta ei ole. Eli estää ylilataus.

MPPT-säätimessä on hakkuri eli virtamuunnin. Se toimii kuten säädettävä muuntaja. Paneelin puolella virta ja jännite ovat eri kuin akun puolella. Aivan kuten verkkovirtakäyttöisessä akkulaturissa. 10 A laturi ottaa verkkovirtaa alle 1 A. Kun akku alkaa täyttyä, eroa ei ole PWM-säätimeen.

100 W paneelissa on tyypillisesti 18 V Vmpp, 5,55 Ampp ja 5,7 A oikosulkuvirta.

Jos tuon kytkee keskellä päivää varjottomasti auriinkoon suunnattuna suoraan akkuun tai PWM-säätimellä, saa 5,6-5,7 A latausvirran.

Jos saman tekee MPPT-säätimellä, riippuu virta akun jännitteestä eli varaustilasta ja kulutuksesta.

Virran voi laskea kaavalla 0,95x100/V, missä 0,95 on säätimen hyötysuhde ja V akun napajännite. 12 V antaa 7,9 A ja 14 V 6,8 A.

Kun välissä on kaapelin jännitehäviö, pitää tuo häviöteho vähentää paneelin tehosta ennen laskentaa. PWM-säätimellä kaapelin jännitehäviö ei vaikuta mihinkään ellei jännitehäviö ole useita V.

MPPT-säätimessä on tosiaan myös yleensä sisäinen PWM-säätö, jolla säädetään akkuun syötetty virta sellaiseksi, että paneelin jännite pysyy optimaalisena eli siellä 18 V paikkeilla. Akun täyttyessä virtaa rajoitetaan kuten PWM-säätimessä.

MPPT-säädin ei ole pelkkä katkaisija, vaan siinä on aina joku energiavarasto. Tyypillisesti se on kela ja säätimen tyyppi on "buck".

Lue lisää

Tulihan se sieltä. MPPT on PWM jossa on älyä. Tietysti jos ei ymmärrä sitä, mitä PWM tarkoittaa niin saattaa haksahtaa pahastikin.

Anonyymi kirjoitti:

Tulihan se sieltä. MPPT on PWM jossa on älyä. Tietysti jos ei ymmärrä sitä, mitä PWM tarkoittaa niin saattaa haksahtaa pahastikin.

Sen kun tietää ettei osta PWM-säädintä, vaan hankkii MPPT-säätimen, se riittää.

Anonyymi kirjoitti:

PWM-säädin on yksinkertausesti pelkkä katkaisija (ennen rele nykyään mosfet). Virtaa katkotaan sopivan jännitteen aikaansaamiseksi. Silloin kun paneelin teho ei riitä nostamaan jännitettä yli säätöarvon, on katkaisija kokoajan kiinni eli tilanne on aivan sama kuin paneeli olisi suoraan kytketty akkuun.

PWM-säätimen ainoa tehtävä on siis rajoittaa virtaa, kun akku alkaa olla täysi ja kulutusta ei ole. Eli estää ylilataus.

MPPT-säätimessä on hakkuri eli virtamuunnin. Se toimii kuten säädettävä muuntaja. Paneelin puolella virta ja jännite ovat eri kuin akun puolella. Aivan kuten verkkovirtakäyttöisessä akkulaturissa. 10 A laturi ottaa verkkovirtaa alle 1 A. Kun akku alkaa täyttyä, eroa ei ole PWM-säätimeen.

100 W paneelissa on tyypillisesti 18 V Vmpp, 5,55 Ampp ja 5,7 A oikosulkuvirta.

Jos tuon kytkee keskellä päivää varjottomasti auriinkoon suunnattuna suoraan akkuun tai PWM-säätimellä, saa 5,6-5,7 A latausvirran.

Jos saman tekee MPPT-säätimellä, riippuu virta akun jännitteestä eli varaustilasta ja kulutuksesta.

Virran voi laskea kaavalla 0,95x100/V, missä 0,95 on säätimen hyötysuhde ja V akun napajännite. 12 V antaa 7,9 A ja 14 V 6,8 A.

Kun välissä on kaapelin jännitehäviö, pitää tuo häviöteho vähentää paneelin tehosta ennen laskentaa. PWM-säätimellä kaapelin jännitehäviö ei vaikuta mihinkään ellei jännitehäviö ole useita V.

MPPT-säätimessä on tosiaan myös yleensä sisäinen PWM-säätö, jolla säädetään akkuun syötetty virta sellaiseksi, että paneelin jännite pysyy optimaalisena eli siellä 18 V paikkeilla. Akun täyttyessä virtaa rajoitetaan kuten PWM-säätimessä.

MPPT-säädin ei ole pelkkä katkaisija, vaan siinä on aina joku energiavarasto. Tyypillisesti se on kela ja säätimen tyyppi on "buck".

Lue lisää

Nyt menee off topic mutta...
PWM on suomeksi pulssin leveys modulaatio.
Sillä tosiaan räpsytellään katkaisijaa päälle ja pois tiuhaan tahtiin. Tahti pysyy muuttumattomana mutta katkaisijaa pidetään päällä aina pidemmän tai lyhyemmän ajan yhden pulssin aikana.
En tiedä mutta veikkaan ihan lonkalta että kondensaattori moisen keksinnön sisäänmenopuolella auttaa tasaamaan sisäänmenojännittettä. Suuri vastus / ohuet piuhat paneeleilta aiheuttavat jännitteen vaihtelua.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt menee off topic mutta...
PWM on suomeksi pulssin leveys modulaatio.
Sillä tosiaan räpsytellään katkaisijaa päälle ja pois tiuhaan tahtiin. Tahti pysyy muuttumattomana mutta katkaisijaa pidetään päällä aina pidemmän tai lyhyemmän ajan yhden pulssin aikana.
En tiedä mutta veikkaan ihan lonkalta että kondensaattori moisen keksinnön sisäänmenopuolella auttaa tasaamaan sisäänmenojännittettä. Suuri vastus / ohuet piuhat paneeleilta aiheuttavat jännitteen vaihtelua.

Lue lisää

Ei ole konkkaa PWM-säätimessä. Mitä hyötyä siitä olisi? PWM-säätimen idea on vain tarvittaessa rajoittaa virtaa eli estää akun ylilataus.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole konkkaa PWM-säätimessä. Mitä hyötyä siitä olisi? PWM-säätimen idea on vain tarvittaessa rajoittaa virtaa eli estää akun ylilataus.

Huuhaata puskee jälleen palstalle.
Kyllä PWM-säätimessä voi olla kondensaattori tai kondensaattoreita. Minun läppärini saa verkosta sähkön nimenomaan PWM-säätimen kautta. Sama pätee kännykkään. Molemmissa säätimissä nimenomaan on kondensaattori ulostulossa tasaamassa jännitettä.
Sama pätee eristysvastusmittariin, jossa tehdää 12 V pattereista 1 kV testijännite.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt menee off topic mutta...
PWM on suomeksi pulssin leveys modulaatio.
Sillä tosiaan räpsytellään katkaisijaa päälle ja pois tiuhaan tahtiin. Tahti pysyy muuttumattomana mutta katkaisijaa pidetään päällä aina pidemmän tai lyhyemmän ajan yhden pulssin aikana.
En tiedä mutta veikkaan ihan lonkalta että kondensaattori moisen keksinnön sisäänmenopuolella auttaa tasaamaan sisäänmenojännittettä. Suuri vastus / ohuet piuhat paneeleilta aiheuttavat jännitteen vaihtelua.

Lue lisää

Riippuu siitä, mistä sähkö PWM-säätimelle tulee. Jos se tulee tasasuuntaajasta, niin kyllä noissa on kondensaattori sekä tulo- että lähtöpuolella.

Anonyymi kirjoitti:

Huuhaata puskee jälleen palstalle.
Kyllä PWM-säätimessä voi olla kondensaattori tai kondensaattoreita. Minun läppärini saa verkosta sähkön nimenomaan PWM-säätimen kautta. Sama pätee kännykkään. Molemmissa säätimissä nimenomaan on kondensaattori ulostulossa tasaamassa jännitettä.
Sama pätee eristysvastusmittariin, jossa tehdää 12 V pattereista 1 kV testijännite.

Lue lisää

Ei ole PWM-säädin laite, joka tekee verkkovirrasta läppärille sähköä tai 12 V:stä 1 kV. PWM-säädin vain pätkii virtaa. Jos se muuntaa jännitteen, se on hakkuri. Hakkurissa on joku energiavarasto ja sen sisällä saattaa olla PWM-säätöä, mutta ei koko laitteen nimi ole PWM-säädin, kuten yksinkertaiset aurinkopaneelisäätimet.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole PWM-säädin laite, joka tekee verkkovirrasta läppärille sähköä tai 12 V:stä 1 kV. PWM-säädin vain pätkii virtaa. Jos se muuntaa jännitteen, se on hakkuri. Hakkurissa on joku energiavarasto ja sen sisällä saattaa olla PWM-säätöä, mutta ei koko laitteen nimi ole PWM-säädin, kuten yksinkertaiset aurinkopaneelisäätimet.

Lue lisää

Hatarat näyttävät olevan joillakuilla eväät.
Kokeile googlettaa esimerkiksi "TI LM3524 datasheet" tai sitten suoraan

https://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm3524d.pdf?ts=1595614386293&ref_url=https://www.ti.com/product/LM3524D

niin ehkä sinullekin selviää, mitä PWM-säätimessä tavallisesti on sisällä.
Todellakin minun omatekemässäni 12V/1 kV powerissa on PWM-säädin säätämässä lähtöjännite yhteen kilovolttiin. Itse asiassa tuon powerin lähtöjännitteen voi asetella potikalla mihin tahansa välille 0...1kV.
Läppärin laturissa on PWM-säädin säätämässä lähtöjännite 19 volttiin ja kännykän laturissa on PWM säätämässä lähtöjännite viiteen volttiin.

Anonyymi kirjoitti:

Hatarat näyttävät olevan joillakuilla eväät.
Kokeile googlettaa esimerkiksi "TI LM3524 datasheet" tai sitten suoraan

https://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm3524d.pdf?ts=1595614386293&ref_url=https://www.ti.com/product/LM3524D

niin ehkä sinullekin selviää, mitä PWM-säätimessä tavallisesti on sisällä.
Todellakin minun omatekemässäni 12V/1 kV powerissa on PWM-säädin säätämässä lähtöjännite yhteen kilovolttiin. Itse asiassa tuon powerin lähtöjännitteen voi asetella potikalla mihin tahansa välille 0...1kV.
Läppärin laturissa on PWM-säädin säätämässä lähtöjännite 19 volttiin ja kännykän laturissa on PWM säätämässä lähtöjännite viiteen volttiin.

Lue lisää

Ei tuommoisella PWM-säätimellä tietenkään ole pakko pelkästään jännitettä säätää. Minun labrapowerissani on säätö sekä jännitteelle että virralle ja puikkohitsaushitsauskoneessani voi virran säätää potikkaa pyörittämällä jonnekin välille 5...150 A. Ja ihan kaikissa noissa on PWM-säädin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuommoisella PWM-säätimellä tietenkään ole pakko pelkästään jännitettä säätää. Minun labrapowerissani on säätö sekä jännitteelle että virralle ja puikkohitsaushitsauskoneessani voi virran säätää potikkaa pyörittämällä jonnekin välille 5...150 A. Ja ihan kaikissa noissa on PWM-säädin.

Lue lisää

Mitähän sitä sitten lopuksi säädetäänkään - virtaa, jännitettä...

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän sitä sitten lopuksi säädetäänkään - virtaa, jännitettä...

Jos ladataan akkua tai hitsataan, niin sitten säädetään virtaa.
Jos kuormana on läppäri niin sitten säädetään jännite vakioksi. Läppärissä on oma PWM-säädin, joka hoitaa akun lataamisen. 19 volttia läppäriin ja läppäristä virtaa akkuun jonka nimellisjännite on 10,4 V tai jotain.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ladataan akkua tai hitsataan, niin sitten säädetään virtaa.
Jos kuormana on läppäri niin sitten säädetään jännite vakioksi. Läppärissä on oma PWM-säädin, joka hoitaa akun lataamisen. 19 volttia läppäriin ja läppäristä virtaa akkuun jonka nimellisjännite on 10,4 V tai jotain.

Lue lisää

Korjaus:
MIG/MAG-hitsauksessa ei säädetä virtaa. Jännite säädetään vakioksi. Puikko- ja TIG-hitsauksessa säädetään virta vakioksi.

Anonyymi kirjoitti:

Hatarat näyttävät olevan joillakuilla eväät.
Kokeile googlettaa esimerkiksi "TI LM3524 datasheet" tai sitten suoraan

https://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm3524d.pdf?ts=1595614386293&ref_url=https://www.ti.com/product/LM3524D

niin ehkä sinullekin selviää, mitä PWM-säätimessä tavallisesti on sisällä.
Todellakin minun omatekemässäni 12V/1 kV powerissa on PWM-säädin säätämässä lähtöjännite yhteen kilovolttiin. Itse asiassa tuon powerin lähtöjännitteen voi asetella potikalla mihin tahansa välille 0...1kV.
Läppärin laturissa on PWM-säädin säätämässä lähtöjännite 19 volttiin ja kännykän laturissa on PWM säätämässä lähtöjännite viiteen volttiin.

Lue lisää

Kyllä hakkureissa käytetään sisäisesti usein PWM-säätöä. Koko laite ei kuitenkaan ole PWM-säädin. Tuossa datasheetissä on esitetty kuinka tuolla piirillä tehdään buck- tai boost-konvertteri. Niissä on kela energiavarastona.

PWM-säätimessä ei ole mitään energiavarastoa, jota täyttämällä ja tyhjentämällä saadaan virta ja jännite muunnettua tehoa (juuri) hukkaamatta.

PWM-lataussäätimessä ei ole akun ja esim. aurinkopaneelin välissä mitään muuta kuin MOSFET ja mahdollinen vääräsuuntaisen virran estävä diodi. Säädin pätkii virtaa niin paljon kuin on tarvis akkujännitteen pitämisessä säätöarvossa. Aurinkopaneelissa ja akussa eli säätimen molemmin puolin on sama virta.

Hakkuripohjaisessa MPPT-lataussäätimessä on sitten kela, kondensaattoreita ja ainakin yksi diodi. Silloin virta on eri säätimen tulo- ja menopuolella.

Molemmat olen suunnitellut ja rakentanut. MPPT:ssä on sisällä PWM-säätö, jonka avulla pidetään paneelin jännite MPP-pisteessä ja tarvittaessa nostetaan sen yli, jotta akkujännite ei nouse liikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä hakkureissa käytetään sisäisesti usein PWM-säätöä. Koko laite ei kuitenkaan ole PWM-säädin. Tuossa datasheetissä on esitetty kuinka tuolla piirillä tehdään buck- tai boost-konvertteri. Niissä on kela energiavarastona.

PWM-säätimessä ei ole mitään energiavarastoa, jota täyttämällä ja tyhjentämällä saadaan virta ja jännite muunnettua tehoa (juuri) hukkaamatta.

PWM-lataussäätimessä ei ole akun ja esim. aurinkopaneelin välissä mitään muuta kuin MOSFET ja mahdollinen vääräsuuntaisen virran estävä diodi. Säädin pätkii virtaa niin paljon kuin on tarvis akkujännitteen pitämisessä säätöarvossa. Aurinkopaneelissa ja akussa eli säätimen molemmin puolin on sama virta.

Hakkuripohjaisessa MPPT-lataussäätimessä on sitten kela, kondensaattoreita ja ainakin yksi diodi. Silloin virta on eri säätimen tulo- ja menopuolella.

Molemmat olen suunnitellut ja rakentanut. MPPT:ssä on sisällä PWM-säätö, jonka avulla pidetään paneelin jännite MPP-pisteessä ja tarvittaessa nostetaan sen yli, jotta akkujännite ei nouse liikaa.

Lue lisää

Höpöhöpö. Sinulla on mennyt käsitteet sekaisin.
PWM-säätimessä on hakkuri niinkuin nimikin kertoo.
Hakkureissa ei ole mitään PWM-säädintä. Esimerkiksi 230 V AC voidaan aivan hyvin tehdä hakkurilla 330 V tasasähköstä ilman mitään PWM-säädintä.
Jos riittää että tasajännitelähteestä halutaan määrätty virta niin sitten PWM ohjaamaan kytkintä ja säädetään pulssisuhde niin että saadaan haluttu virta. Sillä lailla toimii minun hitsauskoneeni kun ei ole suurta väliä sillä, mikä on virran aaltomuoto.
Joku harrastelija voi tietysti kytkeä lähdön suoraan akkuun ja toivoa että kytkin kestää virtapiikin. Ammattilaiset kytkevät lähtöön sarjaan kelan, joka rajoittaa virran niin että kytkin kestää sen.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän sitä sitten lopuksi säädetäänkään - virtaa, jännitettä...

PWM:llä säädetään aikaa, ei virtaa eikä jännitettä, sillä jännite ohjataan täytenä läpi ja virtakin on se minkä perässä oleva kuorma luontojaan ottaa. Siis se mitä säädetään, on keskimääräinen sähköteho.
Kun pwm-säädön jälkeen laitetaan iso kondensaattori, menee säätö "rikki" koska konkka latautuu vain pulssien aikana, mutta purkautuu koko ajan kuormaan. Ilman kuormaa konkan jännite on sama kuin pulssin jännite riippumatta siitä mikä on pwm säätösuhde. Sopivalla kuormavirralla pwm säätää kuitenkin välillisesti myös jännitettä kuormitukselle. Sama voidaan sanoa myös virrasta. Tämä siksi kun kaikki liittyy toisiinsa ohmin lain kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaus:
MIG/MAG-hitsauksessa ei säädetä virtaa. Jännite säädetään vakioksi. Puikko- ja TIG-hitsauksessa säädetään virta vakioksi.

Niin mutta miten se virta säädetäänkään...

Anonyymi kirjoitti:

Niin mutta miten se virta säädetäänkään...

-No joo tuossahan muissa vastauksissa alettiinkin lähestymään sitä mistä loppujen lopuksi onkaan kyse...

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö. Sinulla on mennyt käsitteet sekaisin.
PWM-säätimessä on hakkuri niinkuin nimikin kertoo.
Hakkureissa ei ole mitään PWM-säädintä. Esimerkiksi 230 V AC voidaan aivan hyvin tehdä hakkurilla 330 V tasasähköstä ilman mitään PWM-säädintä.
Jos riittää että tasajännitelähteestä halutaan määrätty virta niin sitten PWM ohjaamaan kytkintä ja säädetään pulssisuhde niin että saadaan haluttu virta. Sillä lailla toimii minun hitsauskoneeni kun ei ole suurta väliä sillä, mikä on virran aaltomuoto.
Joku harrastelija voi tietysti kytkeä lähdön suoraan akkuun ja toivoa että kytkin kestää virtapiikin. Ammattilaiset kytkevät lähtöön sarjaan kelan, joka rajoittaa virran niin että kytkin kestää sen.

Lue lisää

Hakkuri on kieltämättä huono sana. Parempi on muunnin. Englanniksi switching mode converter.

Siis oleellinen ero on se, että teho säilyy. Tavallisessa PWM-säädössä ei säily, vaan off-jaksolla virtaa ei kulje kummallakaan puolella säädintä ja off-jakson ainoa tarkoitus on rajoittaa virtaa.

Kun tuossa on buck- tai boost-muunnin, virta kulkee myös off-jaksolla kelan ansiosta. Tällöin voidaan tehdä muunnos aivan kuten perinteisellä muuntajalla. Ainoa ero on, että nuo toimivat tasavirralla ja muuntajat vain vaihtovirralla.

Siis jos lähdepuolella (vaikkapa aurinkopaneeli) on saatavilla 100 V 10 A, buckilla voidaan saada 10 V 100 A tulopuolelle ja boostilla 1000 V 1 A.

Pelkällä PWM:llä voi vain rajoittaa eli tulopuolella jännite ei voi olla yli 100 V eikä virta yli 10 A.

Anonyymi kirjoitti:

Hakkuri on kieltämättä huono sana. Parempi on muunnin. Englanniksi switching mode converter.

Siis oleellinen ero on se, että teho säilyy. Tavallisessa PWM-säädössä ei säily, vaan off-jaksolla virtaa ei kulje kummallakaan puolella säädintä ja off-jakson ainoa tarkoitus on rajoittaa virtaa.

Kun tuossa on buck- tai boost-muunnin, virta kulkee myös off-jaksolla kelan ansiosta. Tällöin voidaan tehdä muunnos aivan kuten perinteisellä muuntajalla. Ainoa ero on, että nuo toimivat tasavirralla ja muuntajat vain vaihtovirralla.

Siis jos lähdepuolella (vaikkapa aurinkopaneeli) on saatavilla 100 V 10 A, buckilla voidaan saada 10 V 100 A tulopuolelle ja boostilla 1000 V 1 A.

Pelkällä PWM:llä voi vain rajoittaa eli tulopuolella jännite ei voi olla yli 100 V eikä virta yli 10 A.

Lue lisää

Silkkaa höpöä puskee jälleen palstalle.
PWM-säädin ei hukkaa tehoa minnekään, jos se on oikein tehty. Jos se hukkaisi, niin sitten hukkaisi tehoa myös MPPT-säädin joka on rakennettu kyseisen PWM-säätimen älyksi.

Anonyymi kirjoitti:

Silkkaa höpöä puskee jälleen palstalle.
PWM-säädin ei hukkaa tehoa minnekään, jos se on oikein tehty. Jos se hukkaisi, niin sitten hukkaisi tehoa myös MPPT-säädin joka on rakennettu kyseisen PWM-säätimen älyksi.

Lue lisää

Niin ei hukkaa, mutta ei mahdollista kaiken tehon saamista mikä kuitenkin olisi saatavilla -eli loppujen lopuksi mitä eroa...

Anonyymi kirjoitti:

Niin ei hukkaa, mutta ei mahdollista kaiken tehon saamista mikä kuitenkin olisi saatavilla -eli loppujen lopuksi mitä eroa...

Hopoö puskee jälleen palstalle.
Jos on tarkoitus ladata aurinkopaneelilla akkua, niin sitten laitetaan paneeli lataamaan kondensaattoria ja kondensaattorista johdetaan virta PWM-säätimellä akkuun eikä mitään joudu hukkaan. Tai toisilla ehkä järki.

Anonyymi kirjoitti:

Hopoö puskee jälleen palstalle.
Jos on tarkoitus ladata aurinkopaneelilla akkua, niin sitten laitetaan paneeli lataamaan kondensaattoria ja kondensaattorista johdetaan virta PWM-säätimellä akkuun eikä mitään joudu hukkaan. Tai toisilla ehkä järki.

Lue lisää

Siinähän sitä höpöä vasta tulikin. Mitä se kondensaattori tuossa auttaa? Tietysti rakentamalla MPPT-säädin, saadaan kaikki teho talteen eli paneeli toimimaan suurimman tehonsa alueella akkujännitteestä riippumatta. Se ei pelkällä kondensaattorilla onnistu.

Anonyymi kirjoitti:

Siinähän sitä höpöä vasta tulikin. Mitä se kondensaattori tuossa auttaa? Tietysti rakentamalla MPPT-säädin, saadaan kaikki teho talteen eli paneeli toimimaan suurimman tehonsa alueella akkujännitteestä riippumatta. Se ei pelkällä kondensaattorilla onnistu.

Lue lisää

Taitaa olla suuri elektroniika taitaja kysymässä.
Varmaan on parasta kun aloitat elektroniikan opiskelun ihan aapistasolta.

Anonyymi kirjoitti:

Hopoö puskee jälleen palstalle.
Jos on tarkoitus ladata aurinkopaneelilla akkua, niin sitten laitetaan paneeli lataamaan kondensaattoria ja kondensaattorista johdetaan virta PWM-säätimellä akkuun eikä mitään joudu hukkaan. Tai toisilla ehkä järki.

Lue lisää

Sinähän varsinainen keksijä olet, tämähän korvaa MPPT:t -ei muuta kuin patenttia vetämään

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla suuri elektroniika taitaja kysymässä.
Varmaan on parasta kun aloitat elektroniikan opiskelun ihan aapistasolta.

Työkseni suunnittelen, valmistan ja myyn elektroniikkaa, joten ei tarvitse ihan aapistasolta aloittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Työkseni suunnittelen, valmistan ja myyn elektroniikkaa, joten ei tarvitse ihan aapistasolta aloittaa.

Jaaha. Taitaa olla elektroniikan suunnittelusi lähinnä sitä, kuinka suunnittelet saavasi kiinankamalla asiakkailta rahat pois.

Anonyymi kirjoitti:

Sinähän varsinainen keksijä olet, tämähän korvaa MPPT:t -ei muuta kuin patenttia vetämään

Älä pauha jaskaa. On jo aikaisemmin todettu, että MPPT on älykäs PWM.

Anonyymi kirjoitti:

Älä pauha jaskaa. On jo aikaisemmin todettu, että MPPT on älykäs PWM.

No ei ole!

Anonyymi kirjoitti:

Jaaha. Taitaa olla elektroniikan suunnittelusi lähinnä sitä, kuinka suunnittelet saavasi kiinankamalla asiakkailta rahat pois.

Kiinasta ei tule muuta kuin tyhjät piirilevyt. Tai saattaa tietysti joku käyttämäni komponenttivalmistaja tehdä tuotteensa Kiinassa.

Anonyymi kirjoitti:

No ei ole!

Onpas. Lällätilää.

Anonyymi kirjoitti:

Kiinasta ei tule muuta kuin tyhjät piirilevyt. Tai saattaa tietysti joku käyttämäni komponenttivalmistaja tehdä tuotteensa Kiinassa.

Kerro vielä tuotemerkkisi niin että tiedän kiertää kaukaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro vielä tuotemerkkisi niin että tiedän kiertää kaukaa.

En myy yksityisille lainkaan. Vain yrityksille ja muille ammattilaisille. Mennyt n. 30 maahan useaan eri maanosaan. Eipä ole kukaan valittanut ja useat ostaneet lisää.

Anonyymi kirjoitti:

En myy yksityisille lainkaan. Vain yrityksille ja muille ammattilaisille. Mennyt n. 30 maahan useaan eri maanosaan. Eipä ole kukaan valittanut ja useat ostaneet lisää.

On täysin mahdollista, että olet tietämättäsi ja ymmärtämättä asiasta mitään rakentanut toimivan säätimen. Tai sitten kopioinut sujuvasti jonkun valmistajan datalehdestä kytkennän.
Onnittelut siitä.

Anonyymi kirjoitti:

En myy yksityisille lainkaan. Vain yrityksille ja muille ammattilaisille. Mennyt n. 30 maahan useaan eri maanosaan. Eipä ole kukaan valittanut ja useat ostaneet lisää.

Eli ei ollutkaan mitään tuotetta tai tuotemerkkiä...

Koltun helmaa mitattaessa riittää emännälle yhdensuuntainen mittaus, toisin on virtapiirin mittauksessa, paluu johtokin on mitattava mukaan.

Kannattaa myös tutkia miten aurinkopaneeli käyttäytyy kun virtaa rajoitetaan johdon vastusta lisäämällä.
Ne joilla on paneelit vielä testauskytkennöillä voisivat kokeilla miten virtaa ottavan akun virta paneelista muuttuu kun väliin lisätään muutaman ohmin tehovastus. Samalla mittaamaalla jännite paneelin, sekä akun navoilta, näkisi käyttäytyykö paneeli kuinkakin poikkeavasti normaaliin jännitelähteeseen verrattuna. Vai toteutuuko perus ohmin laki myös paneeleillakin?

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa myös tutkia miten aurinkopaneeli käyttäytyy kun virtaa rajoitetaan johdon vastusta lisäämällä.
Ne joilla on paneelit vielä testauskytkennöillä voisivat kokeilla miten virtaa ottavan akun virta paneelista muuttuu kun väliin lisätään muutaman ohmin tehovastus. Samalla mittaamaalla jännite paneelin, sekä akun navoilta, näkisi käyttäytyykö paneeli kuinkakin poikkeavasti normaaliin jännitelähteeseen verrattuna. Vai toteutuuko perus ohmin laki myös paneeleillakin?

Lue lisää

Tuskin aurinkopaneli poikkeaa muista jännitelähteistä, paneelillakin on tietty sisäinen resistanssi kuten muillakin sähkölähteillä.