Olipa todella mielenkiintoinen ohjelma tuo tv 1:ktä juuri tullut ”Kultarantakeskustelut”! Täytyy tunnustaa, että oli jopa mielenkiintoisempaa kuin keskustelu tällä palstalla;)) Olihan keskustelijoina eri alojen huippuasiantuntijoita, joihin mielelläni luen Esko Ahonkin, joka osoittautui asiantuntijaksi paljon laajemmin kuin vain politiikasta.
En nyt ala noita keskusteluja kommentoida keskustelijoiden mielipiteiden paremmuutta tai huonommuutta arvioiden, sillä asiantuntemukseni ei sellaiseen riitä. Varmaan teistä useammat muutkin ohjelmaa seurasitte. Jos teillä on yksilöidympiä mielipiteitä näkemästänne ja kuulemastanne, voinette halutessanne tuoda niitä tämän jatkoksi; mielelläni niistä kuulisin.
Totean kuitenkin, että minuun tekivät vaikutuksen heti ohjelman alussa presidentti Niinistön kanssa keskustelleet arkkiatri Risto Pelkonen; sikäli, että tuolla jo 88-vuotiaalla miehellä ajatus oli vielä hyvin selkeää ja sanallinen ilmaisunsa hyvin harkittua; siinä ei mitään yllättävää. Toisena keskustelijana ollut nuori nainen, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja yllätti minut terävillä näkemyksillään, joita hän esitti todella hienosti. Tuo tummahipiäinen Adina Nivukoski näkyy olevan syntyjään etiopialainen, mutta adoptoitu tänne Suomeen jo vuoden ikäisenä lapsena - kävin sen nyt netistä katsomassa. Kerrassaan ihailtava nuori nainen! Luulenpa, että tuon keskustelun mahdollisesti katsoneet ”mamuttajatkin” joutuivat tarkistamaan täälläkin esittämiään, yleistämiään näkemyksiään ”mamuista”.
Hyvä oli myös tuo loppuhuipentuma, jossa presidenttimme Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja pääministerimme Sanna Marin - heidät valtiojohdon virallisessa ylemmyysjärjestyksessä mainitakseni - keskustelivat. Presidenttimme ei yllättänyt, sillä samaa, asiallista ja asiantuntevaa joskin jotenkin pidättyvää hänen esiintymisensä oli kuten aina. Sannakin oli sama asiansa hallitseva, selväsanainen esiintyjä, jollaisena olemme jo tulleet hänet tuntemaan. Silti hän noista kolmesta oli ainoa, jolla hymykin hieman karehti kasvoillaan. Vanhanen ehkä hieman yllätti sillä, että hänkin oli selväsanaisempi kuin yleensä esiintyessään; ei lainkaan hänellä joskus ollutta änkytystä.
Jos ette noita keskusteluja katsoneet - eivät kaikki näy katsoneen, kun heillä on ollut mielenkiintoisempaa täällä, katsokaa nyt juuri alkavat uutiset, joissa varmaan tulee katkelmia noista keskusteluista!
Eihän tämä aiheeltaan ehkä täysin vastaa palstan kehotetta, mutta jospa saisi jäädä palstalle mm. sillä perusteella, kun annan tässä tunnustusta kahdelle huomattavalle keskustapoliitikolle, Esko Aholle ja Matti Vanhaselle;))
En nyt ala noita keskusteluja kommentoida keskustelijoiden mielipiteiden paremmuutta tai huonommuutta arvioiden, sillä asiantuntemukseni ei sellaiseen riitä. Varmaan teistä useammat muutkin ohjelmaa seurasitte. Jos teillä on yksilöidympiä mielipiteitä näkemästänne ja kuulemastanne, voinette halutessanne tuoda niitä tämän jatkoksi; mielelläni niistä kuulisin.
Totean kuitenkin, että minuun tekivät vaikutuksen heti ohjelman alussa presidentti Niinistön kanssa keskustelleet arkkiatri Risto Pelkonen; sikäli, että tuolla jo 88-vuotiaalla miehellä ajatus oli vielä hyvin selkeää ja sanallinen ilmaisunsa hyvin harkittua; siinä ei mitään yllättävää. Toisena keskustelijana ollut nuori nainen, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja yllätti minut terävillä näkemyksillään, joita hän esitti todella hienosti. Tuo tummahipiäinen Adina Nivukoski näkyy olevan syntyjään etiopialainen, mutta adoptoitu tänne Suomeen jo vuoden ikäisenä lapsena - kävin sen nyt netistä katsomassa. Kerrassaan ihailtava nuori nainen! Luulenpa, että tuon keskustelun mahdollisesti katsoneet ”mamuttajatkin” joutuivat tarkistamaan täälläkin esittämiään, yleistämiään näkemyksiään ”mamuista”.
Hyvä oli myös tuo loppuhuipentuma, jossa presidenttimme Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja pääministerimme Sanna Marin - heidät valtiojohdon virallisessa ylemmyysjärjestyksessä mainitakseni - keskustelivat. Presidenttimme ei yllättänyt, sillä samaa, asiallista ja asiantuntevaa joskin jotenkin pidättyvää hänen esiintymisensä oli kuten aina. Sannakin oli sama asiansa hallitseva, selväsanainen esiintyjä, jollaisena olemme jo tulleet hänet tuntemaan. Silti hän noista kolmesta oli ainoa, jolla hymykin hieman karehti kasvoillaan. Vanhanen ehkä hieman yllätti sillä, että hänkin oli selväsanaisempi kuin yleensä esiintyessään; ei lainkaan hänellä joskus ollutta änkytystä.
Jos ette noita keskusteluja katsoneet - eivät kaikki näy katsoneen, kun heillä on ollut mielenkiintoisempaa täällä, katsokaa nyt juuri alkavat uutiset, joissa varmaan tulee katkelmia noista keskusteluista!
Eihän tämä aiheeltaan ehkä täysin vastaa palstan kehotetta, mutta jospa saisi jäädä palstalle mm. sillä perusteella, kun annan tässä tunnustusta kahdelle huomattavalle keskustapoliitikolle, Esko Aholle ja Matti Vanhaselle;))
Vastaukset 44
Vanhimmat
Oho! onhan joku ollut minua nopeampi noita Kultarantakeskusteluja kommentoimaan! Tehneet sellaista jo ennen kuin nuo keskustelut päättyivät. Enpä viitsi noissa esitettyä kommentoida.
Olen samaa mieltä Ahon ja Vanhasen hyvistä analyyseista. Pojat ovat 65-vuotiaita, mutta vielä vireitä. Vaikka nuoriahan he ovat Trumpiin ja Bideniin, myös Saukkoon verrattuna.
KAKS MULKKUA NE ON.!!!!!!!
Pekka ja Anttooni.
Kiva, että olemme samaa mieltä. Joo, nuoriahan nuo mainitsemasi ovat toisiin mainitsemiisi verrattuna, vielä paljon nuorempia minuun verrattuna. Vielä enemmän nuoria verrattuna keskustelujen ensiosiossa esiintyneeseen arkkiatri Pelkoseen - jolla edelleen ajatus näytti hyvin pelaavan; sanallinen ilmaisunsahan hänellä jo nuorempanakin samanlaista hitaanpuoleista, mutta selkeää.
Olisit sentään antanut tunnustusta myös presidentillemme ja pääministerillemme tai ainakin avauksessani esille nostamalleni Lukiolaisten liiton puheenjohtajalle, nuorelle naiselle, joka minuun teki vaikutuksen hienolla esiintymisellään.
Olen kyllä samaa mieltä Adinesta ja Sannasta. Sauli nyt vaan on aina kankea. Mutta kyllähän hänkin selvisi urakastaan kuivin jaloin. Ja Karina Jutila e2:sta osasi myös hyvin arvioida tilannetta. Hiski Haukkalakin oli ihan OK.
Tuliko hyvä olo, kun sait oksentaa mielesi sisältöä !
Kaipaamaan jäi lukiolaisten asiatyyliä.
Kolme kertaa sama asia yhdessä kommentissa.
Puheeseen sisältöä.
Aika lempeästi luonnehdit Niinistön latteutta. Marin puhui vain itsestään selvistä asioista. Vanhanen oli kolmikon ylivoimaisin.
Suora SOLTTU
Tuo Vanhasen neuroottinen pakkomielle valtaan - sen oikeakuvioinen käyttäminen ihmetyttää aina. Vanhanenhan nolasi täydellisesti itsesä taannoin kun arvoi presidentin mahdolisuutta / oikeutta puuttua halituksen toimintaan virukseen liittyen.
Nyt aivan samansuuntaista painotusta.
Presidentti on muutoinkin ollut hyvin esillä näkeyksiää tuoden ja siten ohjaa hallitusta - ihmisten mielikuvia. Sanaton viestitäkin heijastaa kokeusperäistä viisautta - puhumattakaan presidentin mielikuvat asioista.
m.l
Onhan Vanhanen toki aika erikoinen besservisseriydessään. Tavallinen tallaaja kuitenkin vain.
Arvioiva SOTILAS
Älä puhu paskaa. Vanhanenhan vain toi julki voimassa olevan valtiosäännön eli päivänpolitiikassa pääministerillä on kovemmat natsat kuin tasavallan presidentillä. Setämiehille tämä tuntuu olevan ylivoimaisen vaikea käsittää.
Saas nähdä miten Marin ja Hallitus suhtautuu näiden "isojen poikien" (Esko & Sale) sanomisiin, ne kun olivat sitä mieltä että pelkällä velkarahalla ei tästä selvitä vaan tarvitaan vielä ainakin järkeä tämän rahan käyttöön!
Luulisi että ainakin Marin kuunteli näitä neuvoja tarkasti sillä hänhän nimenomaan on korostanut että hallitus kuuntelee asiantuntijoita!
Juuri noin. Jo nyt oli ilmassa / havaittavissa Vanhasen ja Marinin "sivistynyt" piikittely. Ikään kuin kaapinpaikan hakemista.
Koko hallitus tekisi erittäin viisaasti kysyessään Niinistön laajoja näkemyksiä koronan jälkeisestä talouden hoitamisesta. Niinistön painotus on asioiden hoidossa ja taas Vanhanen / Marinin vallan käyttöön liittyen.
Terve ihminen ei tässä tilanteessa ajattele hetkeäkään valtaa - vaan miten hoitaa asiat mahdollisiman viisaasti.
m.l
Nyt tulkitsit aivan väärin. Vanhanen ja Marin olivat samoilla linjoilla. Saukon näkemykset olivat nekin vain hieman eri lailla painotetut.
Saukko vain jaarittelee. Eikä hänellä ole valtaa talous- ja EU-politiikassa.
anu vai per saukko.
Kuvasin asiaa huolimattomasti eli tarkoitin juuri samaa mitä mietit. Ymmärsin miten Vanhasen / Marinin käyttäyytmisestä ilmetyi sivistynnyt piikittely Niinistöä kohtaan. Molemmat painottamalla painottivat halituksensa valtaa asioiden hoidossa.
Sitä vain odotin milloin Vanhanen ottaa - jopa esille - presidentin valtaoikeudet kuten taannoin teki. Tosin tuo Vanhasen ajatusten jäykkäisyys liittyy persoonallisuuteen. Sisäiseen /alitajuiseen epävarmuuteen josta mm puhehöiriön aktivoituminen. Koko olemus ajatusmaailmoineen ilmentää eräänlaista pelkotilaa kuin olisi korkealla ja kärsisi korkeanpaikan pelkotilasta. Jäykkyys ilmentyy juuri ajattelusssa.
m.l
Avauksellani eilen illalla pyysin, että jos teillä on noista keskusteluista yksilöidympiä näkemyksiä kuin minulla, tuokaa niitä esille. Onhan niitä tullutkin. En ala niitä kaikkia erikseen kommentoida, tässä vain mielipiteitäni niistä:
Esko Aho oli mielestäni hyvä, ja samaa mieltä näkyy olleen moni muukin. Aho taisi jo varmistaa ehdokkuutensa seuraavissa pressavaaleissa. Ahosta sanottiin hänen pääministeriaikanaan, että mies puhuu asiasta kuin asiasta paljon ja sujuvasti sanomatta oikeastaan yhtään mitään. Kyllä hänen sanomassaan eilen oli asiaakin ja hyvin hän sen esitti.
Silloin aikoinaan Ahosta sanottiin, että hän on vuolassanaisuudessaan epätyypillinen pohjalainen. Noin sanoneet eivät tienneet, että Keski-Pohjanmaa on 1500-1600-luvuilla saanut valtaosan asutuksestaan Savosta ja Keski-Suomesta, rannikkoseuduilleen tosin Ruotsistakin. Maakunnan itäisimmillä alueilla kieli edelleen on lähempänä savoa luin ”etelä-pohojalaasta”. Jotenkin savolaistyyppistä Ahonkin esitystapa on, vaikka ei ”savvoo viannäkkään”.
Ihmettelen hieman tuota, kun joku on nähnyt Vanhasen esityksessä neuroottista pakkomiellettä valtaan. Sellaista Vanhasella ei mielestäni ole koskaan ollut. Pääministeriksikin hän ensiksi joutui, kun tehtävän joutui jättämään edeltäjänsä, ”joka puhui niin totta kuin osasi”. Kepun silloinen ryhmäjohtaja Timo Kalli Vanhasta hallituskumppani-SDP:n johdolle esitellessään sanoi miehestä ”hän on rehellisintä, mitä meiltä löytyy”.
Presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin esittämää on näköjään vähätelty. Vähättelijä ei ymmärrä, että noissa rooleissa joutuu sanomisissaan pitäytymään rajallisempaan ilmaisuun kuin noiden muiden keskustelijoiden asemassa. Asemansa mukaisesti niin presidentti kuin pääministerikin varsin tyylikkäästi esittivät sanottavansa.
Entä Antti Rinne onko hän näistä mielestäsi paras ?
Taas ouhdasta paskaa aliupseerilta.
Tartunpa tuohon Keski-Pohjanmaahan ja sen asutukseen. Opetetaan Kapille lisää historiaa.
Keski-Pohjanmaa sellaisena kuin se nykyisin rajataan on tynkä, onhan alkuperäisestä Keski-Pohjanmaasta rajattu pois alueita niin pohjoisesta, etelästä kuin idästä. Esimerkiksi 1775 maakunta halkaistiin lääninrajalla (Oulun- ja Vaasanlääni), jonka seurauksena Pyhäjokivarren kunnat siirtyivät Pohjois-Pohjanmaahan.
Niinpä nykyisen Keski-Pohjanmaan asuijamisto ei ole saviolaisperäistä kuin aivan itäisimmässä kolkassa maaselän vedenjakaseudulla. Savolaiset kun asuttivat sellaisia pitäjiä kuin Pyhäjärvi, Reisjärvi, Haapajärvi ja Kinnula, jotka ovat siis muissa maakunnissa.
Keski-Suomesta kulki vanha kauppareitti Kokkolaan, ja sen seuraksena Kokkolassa on jokinverran savolaisperäisiä sukuja, mutta muutoin maakunta on vapaa savolaisvaikutukisista, eipä taida Korhosiakaan paljoa olla, vaikka jossain Pohjoi-Savossa heitä on enemmän kuin ihmisiä
Vanhan aliupseerin opettaminen on kuin kaataisi vettä hanhen selkään. Visaiseen kalloon ei mikään uppoa.
Korjaa kapi o:n paikalle p, pieni tehtävä aliupseerille.
Noinhan+taitaa+olla+kuin+sanot+Keski-Pohjanmaan+osalta.+Suurempihan+maakunta+oli+ennen+kuin+nyt.+Savolaisasutusta+sinne+kuitenkin+on+aikoinaan+tullut+ja+kuuleehan+sen+edelleen+kielestäkin.++
Kelle Korhoselle sinä mahdat olla sukua, kun olet avioton ukkoparka?
Lappiin on siirtynyt asutusta Karjalasta ja Savosta, asutusraja ei ollut Tornionjoessa, olihan koko silloinen Lappi yhtä ja samaa valtakuntaa aina vuoteen 1809. Pohjoisin osa oli saamelaisten rajatonta valtakuntaa, sinnekin lopulliset rajat piirrettiin 1829 Norjan saadessa muotonsa.
1600 luvulla (1673 ja 1695 kuninkaallikset julistukset) Lappiin muuttaneet talonpojat saivat verovapauden 15 vuoden ajaksi, mutta vielä silloin muutto ei ollut voimakasta. Sen sijaan vuoden 1749 kuninkaallinen ohjesääntö aiheutti nopean muuttoliikkeen Lappiin.
Metsäsuomalaisina tunnetut savolaiset ja karjalaiset kansoittivat nykyisen Ruotsin puoleista aluetta, ja myös Väylän itäpuolelle syntyi uudisasutusta. Saamelaiset saivat väistyä koko ajan pohjoisemmaksi, rajana suunnilleen Muonion korkeus lännessä ja Sallan/Savukosken tasa idässä. Yhteiseksi kieleksi muotoitui "meänkieli", jossa tuo mie ja sie sekä hoon korostus ovat tunnusomaisia. Pohjoisempana säilyi saamenkieli jossa on sitten omat alueelliset erot.
Minun sukuuni ei Korhosia ole sekaantunut, vaikka jokunen sukuhaara menee samoille seuduille Keski-Suomen Korhosten kanssa vanhan Rautalammin Kerkonjokisuulle. Tosin tuo siellä vaikuttanuts ukuni kuului pappissäätyyn, ja suku "sekoittui" talonpoikaissäätyyn vasta pari sukupolvea myöhemmin lännenpänä Laukaan (joka oli irtautunut Rautalammista omaksi seurakunnaksi) alueella.
Kiitosta tietoiskustasi! Toki olen tuon kaiken - ja enemmänkin - noista asioista tiennyt lukemanani ja kokemananikin, mutta paljon siitä on unohtunut tällaiselta vanhukselta.
Mainitsemasi ”hoon” korostus kuuluu vain ihan läntisen Lapin murteeseen, joka on sitä samaa ”meänkieltä” kuin Torniojokilaakson läntiselläkin rannalla, Ruotsin puolella.
Saamenkielet - joita on siis useita - kun otit esille, niin täytyy kertoa, että minulla on kirja, jonka nimi on Sáme-giella, gålli-giella. Noin kirjoitettuna siksi, kun kirja on julkaistu Ruotsissa v.1963. Nimi tietenkin tarkoittaa ”saamen kieli, kultakieli”. Sain kirjan v. 1966 Kyproksella YK:n rauhanturvaajien Ruotsin pataljoonassa palvelleelta res. kersantti Valter Sarrilta, joka Luulajassa (Luleå:ssa) asuva saamelainen, siviiliammatiltaan voimisteluopettaja.
Kirjan saamenkielisissä teksteissä meidän o-kirjaimemme on korvattu å-kirjaimella ja meidän u-kirjaimemme o-kirjaimella, kuten ruotsinkielessäkin. Aikalailla eri tavalla saamea muutenkin kirjoitetaan Ruotsin puolella kuin Suomessa. Mainitussa kirjassa oleva Inarinjärvi-laulu on tietysti saameksi kirjoitettuna, mutta sisällöltään täysin sama laulu Suomessa saameksi kirjoitettuna on erilainen; tuo laulu löytyy netistäkin, tekstinä sekä laulettuna.
Vai on sinulla sukujuuria Laukaalla. Vaikka se on Keski-Suomen ytimessä, sielläkin on puheessa savon vaikutusta. Mm. niin että au-diftongi ääntyy pitkänä ”aana”, josta johtuen naapurikunnissa irvaillaan, että ”laakaalainen laalaa pitkällä kaalalla” (noin tehtiin ainakin Toivakassa, Jyväskylän eteläpuolella, jossa minulla oli aikoinaan sukulaisia, joissa useinkin vierailin)
Otin tuossa esille Inarinjärvi-laulun Sehän alun perin Topeliuksen kirjoittama, mutta sen saamenkielinen käännös näkyy olevan tuossa ruotsiksikin julkaistussa Tuomo Itkosen ”saamentama”, kuten on myös Suomessa julkaistuna.
Kummassakin sama on laulun nimi, Anarjavri, mutta Ruotsissa sen sanasto eroaa siten kuin edellä totesin, eli kirjaimistossa on meidän o-kirjaimen paikalla å ja u.kirjainen paikalla o. On myös heittomerkkejä enemmän kuin Suomessa julkaistussa. Laulu ruotsalaisena versiona alkaa näin kirjoitettuna:
Åkt` jav´ri guk´kin davvin, lea hil`gujuvvun nu:
leat bálljis gaedgid gaddiin, aei nammat sull´luin suu
Kuuntelepa se Suomen saamelaisen Eero Maggan esittämänä tästä, kaunis laulu:
https://www.youtube.com/watch?v=QL2RKflBS0g
Saamenkieliäkin on useita, vai pitäisikö sanoa monia eri kielialueita. Ruotsissa on oma saame, Suomessa mm inarinsaame, pohjoissaame ja kolttasaame, joka jatkuu myös Venäjän saamelaisten puolelle. Kirjoituasultaankin ne jonkinverran poikkeavat toisistaan.
Laukaa, kuten koko Päijänteen pohjoispuolinen seutu aina maaselkään (Pohjanmaan rajalle) saakka oli aikanaan hämäläisten erämaanautinta-aluetta. Sinne matkattiin vesireittejä pitkin alkukesästä, pyydettiin kalaa, kaskettiin metsää jossa kasvatettiin viljaa ja naurista sekä metsästettiin riistaa. Loppusyksystä ennen vesien jäätymistä tultiin takaisin Hämeeseen veneet ruokaa ja turkiksia täynnä. Erämaa jäi asukkaista tyhjäksi.
Kustaa Vaasa katsoi, ettei moinen vetele, päätti maiden kuuluvan kruunulle, ja rupesi ohjaamaan uudisasutusta noille erämaaseuduille. Valtio tarvitsi tuolloinkin verotuloja, joita saatiin kerättyä vain pysyviltä asukkailta. Kuningas tarjosi maita niille hämäläisille, jotka olivat halukkaita jäämään erämaihinsa pysyvästi, loput maat annettiin savolaisten asuttaviksi. Monikaan hämäläinen ei tilaisuuteen tarttunut.
Laukaalla Kymijoen vesistön latvavesien reitit (Saarijärven-, Viitasaaren- ja Rautalamminreitit) kohtaavat, ja luonnollista on, että itäisin ja pisin reitti, Rautalamminreitti, oli savolaisten uudisasukkaiden tie länteen. Laukaalle moni asettui, hyvät kalavedet ja jääkauden kivettömiksi jättämä maaperä antoi otollisen mahdollisuuden uudistilan raivaamiseen. Niinpä Laukaassa on puheenparressa savolaisaksenttia. Kuten koko Keski-Suomessa. Jatkoivathan monet savosta tulleet edelleen pohjoiseen, Viitasaaren reittiä aina ylös Elämäjärvelle saakka, jonne yksi koko alueen ensimmäisistä pysyvistä uudisasukkaista, Pekka Varis, laittoi asumuksensa. Sieltähän ei enää ole kuin viitisen kilometriä Pyhäjärveen, jonka vedet laskevat eri suuntaan, Pohjanlahteen.
Suomi on mielenkiintoinen maa. Talouden linjat vetävät samat henkilöt, jotka myöhemmin kommentoivat linjaa. Lopulta samat nimet antavat myös tuomion ja selitykset lopputuloksesta, (siis keksivät erilaisia nimiä epäonnistumiselle) - muut olkoot hiljaa.
Kapi miten höpinäsi liittyvät Kultarantakeskusteluun? Herää pahvi ja palaa otsikkoon.
Liittyy siten, kun Esko Ahoa kehuessani totesin hänen esiintymistapansa olevan enemmän savolainen kuin pohjalainen, niin siihen vastannut alkoi opettaa minulle Keski-Pohjanmaan historiaa. Siitä häntä kiittäen pyysin häntä kertomaan, miksi Lapissa puhutaan mie ja sie, kuten Karjalassakin. Siihen hän vastasi ja minä siihen vastatessani otin esille myös saamenkielen, todeten samalla tavalla lausuttua kirjoitettavan hieman eri tavalla Suomen ja Ruotsin saamenkielisissä julkaisuissa ja siitä toin vielä esimerkkejä.
Älä sinä sentään liity keskusteluun asiasta, joka taatusti menee sinulla ns. yli hilseen. En toki minäkään jatka enempää tästä aiheesta enkä kai muustakaan enää tänä iltana.
Mutta sinullahan itselläsi on hilsetystauti, onhan nikkisikin kapi. Ja kansakoulupohjalta sinulle ei koskaan tule stressiä, joten siinä mielessä voit onnitella itseäsi.
Keskipohjalaisessa kielessä esiintyy paljon ruotsinkielisiä lainasanoja ja eritoten kokkolalaisten ruotsinkielisten puheessa esiintyy taas paljon suomenkielisiä sanoja.
Tässä esimerkkinä vanha sanonta keskipohjalaisella helmellä, Kaustisen murteella:
"Kun meet messään, niin varo ettei vissa lyö ossaan".
Kun erästä näkyi kovasti kiihottaneen tuo saamenkielestä esille ottamani, annanpa hänelle lisää kiihotusta. Laitoin tuohon edelle alkusäkeet Inarinjärvi - saameksi Anarjavri -laulusta. Toistan ne vielä tässä:
Åkt` jav´ri guk´kin davvin, lea hil`gujuvvun nu:
leat bálljis gaedgid gaddiin, aei nammat sull´luin suu
Nuo säkeet tarkoittanevat lähes samaa kuin ne kuuluvat suomeksikin:
Etäällä pohjanmailla, hylätty järvi on,
nimeä saaret vailla ja ranta alaston
Tuosta saamenkielisestä - varmaan pohjoissaamea - versiosta ymmärrän sen ensimmäisen rivin alun kuuluvan näin: ”Oi järvi kaukana pohjoisessa” ja toisen rivin loppuosan ”ei nimiä saarilla sen”. Davvin ainakin tarkoittaa pohjoisessa, sillä ilmansuuntien nimet ovat saameksi: pohjoinen=davvi, itä=nuorti, etelä=lulli tai maddi ja länsi=oarji tai viestar.
Ruotsinkieli on vaikuttanut saameen noissakin, kuten lännen toiseen vaihtoehtoon (viestar joka muotoutunee sanasta vester) ja myös itää tarkoittavaan nuortiin, väännös ilmeisesti ruotsinkielen nord-sanasta, joka tosin ruotsiksi tarkoittaa pohjoista. Pohjoisessa itälapissa oleva Nuorttijoki, joka läskee Venäjän puolelle ja sitä kautta Vienanmereen on varmaan saanut nimensä Suomen Lapin saamelaisilta, sillä heille se on Itäjoki.
Olen pitkän elämäni aikana opiskellut ja oppinutkin jonkin verran useitakin kieliä, näin vanhuksena valtaosan unohtanut aikoinaan oppimastani. Kielten opiskelu oli kuitenkin hauskaa ja antoisaakin, joten täytyyköhän minun yrittää vielä jatkaa opiskelua, aineena nyt saamenkieli. Jaa - mutta niitähän on monia, vaikka puhujia yhteensäkään ei liene juuri sataatuhatta enempää, joten enpä taida sittenkään alkaa niitä opiskella tai edes jatkaa saamenkielen pohtimista tätä enempää.
Joten nyt vain kaikille: buorre idja!
Olet kertonut suorittaneen sille faitteripäälystölle vaaditun kielitutkinnon Englannin kielessä. Näytäppä sitä kielitaitoasi. Käännäppä Suomen kielellä esittämäsi säkeet Inarinjärvi laulusta enkuksi. Lopeta sitten höpöttelysi saitille kuulumattomista.
Kapi kopioi, eikä näytä lähdettä, Pysty on nyt pahana.
Onneton reppana olet aliupseeriluuseri, vai että olet oikein kieliä opiskellut , tuskin olet edes kansakoulua käynyt...:))
Pankkomajurihan se onkin varsinainen kielitieteilijä. Siinä on kansakoulu mennyt täysin harakoille.
Kapihan oli nuoruusvuosinaan Karjapohjolalla kielenkääntäjänä. Käänteli teurasmullien kieliä laatikkoon samansuuntaisiksi. Siinä on aliupseerin näyttö kielihommista.
Tässä jo iltapesuilla käytyäni, ”yömyssynikin” jo otettuani ja nyt jo pyjamassani vuoteeseen mennessäni jne… vielä pistäydyn täällä. Esittämässä pahoitteluni siitä, että eräistä edellä esiintyneistä vaikuttimista johtuen aloin esittää tuollaisia, jotka eivät todellakaan kuulu palstan aihepiiriin. Palstan aihepiirihän on kepu - eräille kyllä kiinnostavampi jokin muu, tuossa sanassa toki konsonantit samoina säilyttäen mutta vokaalit eräiksi muiksi vaihtaen.
Niinpä olen nyt itsekin puhunut asioista, jotka liittynevät enemmän siihen eräitä muita enemmän kiinnostavaan. Sitäkään ei näköjään ole pidetty kovin hyvänä. Lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon, että jatkossa pyrin pitäytymään enemmän vain kepuun tai ainakin siihen jotenkin - vaikkapa vain politiikan kautta siihen liittyvään. Niin huolimatta siitä, että vaikka tällainen on ollut hauskaa, se toinen on sentään tärkeämpää ja mielenkiintoisempaakin itselleni, vaikkei se kepu olekaan eräille yhtä tärkeä ja mielenkiintoinen kuin se toinen, jossa säilyvät samat konsonantit mutta eri vokaalit.
Tuossa edellisessä jo toivottelin hyvät yöt saameksi - josta vielä hauska huomio, että hyvää tarkoittava sana buorre ei ole muunnos suomesta vaan pikemmin kai ruotsin bra-sanasta - toivottelen vielä ihan suomeksi: Hyvää Yötä!
Et saa vokalia, vaikka googlesa lainaat, Pysty on entstä vihaisempi kun et lähdettä ilmoita.
Kapi ostamassa Pystyltä kopiota, eipä onnistanut.
https://crop.kaleva.fi/4qd7U16MyPV3pZk5HtkM5rNdP9o=/smart/https://lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/cartoons/2271983/migrated/bb6b363711c64662912b9a5d3c14f85a.jpg