Abortti oli minulle ristiriitainen päätös

Abortti on hyvin ristiriitainen päätös. Päädyin itse lääkkeelliseen raskauden keskeyttämiseen viikolla 6, koska raskauden myötä ymmärsin, että mies ei rakasta minua ja on kohdellut minua erittäin huonosti. Meillä oli minun puolelta rakkaussuhde ja hänen puoleltaan jonkinlaista seksuaalisen vaihtelun etsimistä ehkä. En kertonut hänelle raskaudesta tai abortista, koska kaikki ne tilanteet, joissa hän on kohdellut minua kuin roskaa tai täysin välinpitämättömästi tulivat kerralla mieleeni. Olisin halunnut tuon miehen kanssa lapsen, jos hän olisi halunnut minut. Harkitsin lapsen pitämistä yksin, mutta koska minulla on jo yksi kouluikäinen lapsi, tiedän, että lapsen kasvattaminen yksin on erittäin vaativaa. Myös lapselle on monella tavalla hyvin ikävää, jos hänen isänsä ei välitä hänestä. Olin ensimmäisen lapseni jälkeen hänen isänsä kanssa kärsinyt sekundaarisesta lapsettomuudesta, joten tämä raskaus tuli täydellisenä yllätyksenä. Päätös oli myös sen takia vaikea, koska lähtökohtaisesti haluaisin toisen lapsen. Kuitenkin ihmisen kanssa, joka rakastaa minua ja lasta. Tunteet ovat vaihdelleet laidasta laitaan, välillä päätös on tuntunut kuitenkin väärältä ja sitten taas oikealta.

Miten tällaiseen tilanteeseen aikuinen ihminen sitten päätyy? Miksi olla seksuaalisessa kanssakäymisessä miehen kanssa, joka ei välitä.
Ehkä koska luulee ja toivoo. Ei osaa irrottautua, koska ei vaan tajua millään, että mikä on omalta puolelta voimakasta, on toiselle yhdentekevää. Ja sitten ei vaan pysty tuomaan lasta tällaiseen tilanteeseen, Tällaiseen lähtökohtaan. Koska kaikki ansaitsevat syntyä parempaan tilanteeseen.