Jälleen kuulumisia tästä ekasta clomikierrosta (minulla annostus 1 tabl. kierron 3-7 päivinä).
Eli meillä tilanne on nyt se kolmen seurantaultran jälkeen (nyt kp 16), että edelleenkään ei näyttäisi olevan ovulaatiota. Menen vielä yhden kerran, eli lauantaina, ultraan ja sen jälkeen määrätään vielä ajankohta laboratoriokokeeseen sen varmistamiseksi, ettei ovulaatiota todellakaan ollut tässä kuussa. Olen samaan aikaan seurannut tilannetta aamuisin Clearblue-ovulaatiotesteillä, jotka näyttivät lähestyvää ovulaatiota eiliseen saakka (kuitenkin saavuttamatta o-huippua) ja tänä aamuna ei testiviivaa näkynyt lainkaan, ainoastaan kontrolliviiva!
Masentaa ja ahdistaa – uskottelin itselleni etukäteen toiveikkaana, että clomeilla ne ongelmat selviää 2 vuoden yrityksen jälkeen. Todellisuus on karuakin karumpi ja masennus valtaa mielen… on vaikea ”unohtaa koko juttu ja relata”, kuten läheiset ihmiset yrittävät kannustaa.
Mites teillä muilla? Onko näyttöä siitä, ettei clomit toimisikaan odotetulla tavalla? Miten teillä on edetty tässä tilanteessa?
Eli meillä tilanne on nyt se kolmen seurantaultran jälkeen (nyt kp 16), että edelleenkään ei näyttäisi olevan ovulaatiota. Menen vielä yhden kerran, eli lauantaina, ultraan ja sen jälkeen määrätään vielä ajankohta laboratoriokokeeseen sen varmistamiseksi, ettei ovulaatiota todellakaan ollut tässä kuussa. Olen samaan aikaan seurannut tilannetta aamuisin Clearblue-ovulaatiotesteillä, jotka näyttivät lähestyvää ovulaatiota eiliseen saakka (kuitenkin saavuttamatta o-huippua) ja tänä aamuna ei testiviivaa näkynyt lainkaan, ainoastaan kontrolliviiva!
Masentaa ja ahdistaa – uskottelin itselleni etukäteen toiveikkaana, että clomeilla ne ongelmat selviää 2 vuoden yrityksen jälkeen. Todellisuus on karuakin karumpi ja masennus valtaa mielen… on vaikea ”unohtaa koko juttu ja relata”, kuten läheiset ihmiset yrittävät kannustaa.
Mites teillä muilla? Onko näyttöä siitä, ettei clomit toimisikaan odotetulla tavalla? Miten teillä on edetty tässä tilanteessa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
minulla ei seurattu ulralla kun pelkkiä clomeja söin enkä tullut raskaaksikaan. Mutta ovulaatio minulla kyllä tuli vaikken niitä syönytkään, verikokeet kun otettiin. En tiedä tilannettasi mutta clomien jälkeen minulle määrättiin clomi pistoshoito (menogon) eikä nekään auttaneet raskaaksi tulemisessa. Muutama inseminaatiokin on takana (vauvan yritystä noin 4,5 v) ja edessä koeputkijuttu.
Minulla on myös ollut annostus 1 tabl. kierron 3-5 päivänä. Lisäksi toinen kierto on menosssa clomeilla parastaaikaa ( nyt kp 13 ).
Minulle ei määrätty seurantaultraa vain ainoastaan verikoe, joka otettiin ekan kierron aikana ja joka todisti ettei ovulaatiota tapahtunut. Nyt sitten toisen kuurin aikana otin mukaan Acon-ovulaatiotestit, tänään testi näytti haalea testiviivaa,verrattuna kontrolliviivaan eli ilmeisesti ovulatiota ei taaskaan ole tulossa. Lääkäri sanoi minulle ettei annostusta lähdetä ennen muuttamaan, ennenkuin on katsottu kolme kiertoa ja jos niistä kolmesta kierrosta on kaksi tuottanut ovulaation, niin silloin ollaan "hoidollisesti" onnistuttu. Jos taas ei, niin silloin ei olla onnistuttu.
Meillä yritystä takana pari vuotta ja tosiaan luulin että glomeista olisi apua mutta HETI kun jo ekan kierron jälkeen tulos on tämä, niin kyllä tämä vie mielen entistä synkemmäksi...
Kyllä todella tuntuu pahalta koko ajan ja itkettää. Sitten kun ei ole oikein ketään kenen kanssa voisi puhua, ( paitsi mieheni ) saatikka että se joku vielä ymmärtäisi miltä toisesta tuntuu...
Lisäksi mun oloa ei yhtään helpota, että kaksi läheisintä ystävääni, toinen heistä sai vauvan tammikuussa ja toisen laskettu aika on n. kuukauden päästä. Heille en voi puhua asiasta, enkä oikein halua kauheasti olla enään tekemisissäkään heidän kanssa. Kun joutuisin itkua pidättelee koko ajan, niin näin säästän itseäni.
Voisiko stressillä tai masennuksella on vaikutusta lapsettomuuteen?
Olen jo harkinnut irtisanoutuvani vakituisesta työstäni, koska minulla on jatkuva paine sekä kiire töissä ja jota on kestänyt jo monta vuotta ! Lsäksi siellä on erittäin huono ja kireä ilmapiiri. Pelkään siis että tällä kaikella olevan myös vaikutusta lapsettomuuteemme.
Haluaisin vielä tietää kuinka te kaikki jaksatte ja selviätte päivistä ja ainaisista pettymyksistä?
Minusta vaan välillä tuntuu että alkaa olemaan keinot vähissä !
Kiitos kun jaksoit lukea !
Hei Marjut ja muutkin! Pystyn samaistumaan sun kirjoitukseen enemmän kuin hyvin. Itselläni on myös clomit käytössä enkä tosiaan tiedä, ovuloinko niidenkään avulla, kun mulla ei oo ollu mitään kontrollikäyntejä lääkärillä...
Mulla on myös ollu tässä aika kamala kausi, kun lähipiirissä on uusi vauva. En haluaisi olla katkera, mutta en vaan voi sille mitään, että kaiken sen hymynaaman takana on harmaa mieli. Viime viikonlopunkin olin niin masentunut ja itkin koko ajan, että miehenikin oli jo huolissaan. En vaan jaksa olla aina niin vahva. Kaiken lisäksi mullakaan ei ole mieheni lisäksi juuri ketään kellä asioistani voisin puhua enkä aina jaksa miehellekään jauhaa samoista asioista, kun sillä on kuitenkin niin optimistinen asenne tähän kaikkeen. Ja kuten sanoit, tuntuis tosi turhauttavalta edes puhua näistä asioista sellaiselle ihmiselle, jolla ei oo mitään käsitystä siitä, millasta näiden tunteiden kanssa on painiskella... Onneksi on edes tämä foorumi.
Tosiaan, stressi voi vaikuttaa aika paljonkin raskaaksi tukemiseen. Mullekin lääkäri sano, että pitäis lopettaa hermoilu tän asian suhteen ja ottaa rennosti. Kysyin siltä, että kerropa miten siihen pystyn, kun asiaa ajattelee lähes joka päivä!! Eli jos jollakin on jotain konsteja siihen, oon enemmän kuin valmis ottamaan niitä vastaan.
Onneks mulla on kuitenkin niin ihana mies, että se edes jaksaa uskoa siihen, että jonakin päivänä meillekin suodaan oma vauva, koska mulla sitä uskoa ei aina löydy.
Aurinkoista kevättä ja positiivista mieltä kaikesta huolimatta :)
...toimikaan tolla 1 tabl annoksella...siksi sitä pitäisi lääkärin nostaa tai sitten on annettu ohjeita, että voi itse nostaa se 2 tabl. päivässä....ite söin clomeja 1 tabl/pv ja tikkujen mukaan ovis tapahtu mut verikokeet todensi ettei sitä tapahtunut...nyt nähdään mitä seuraavaksi tapahtuu, kun ollaan seuraavaan vastaanottoaikaan asti "herran armoilla"...
Mutta ei kannata heti luovuttaa...
Kohti kevättä katsoo aurinkoisin mielin... =)
mulla annos oli parhaimmillaan 3tabl/pv, mutta edes tällä ei ovulaatiota tapahtunut lainkaan. nyt vielä tehdään ssg(munatorvien ultra), että nähdään onko ne mahd.tukossa. sen jälkeen tod näk. alkaa pistoshoidot..
itse olen ottanut sen asenteen että kaikki omalla painollaan...kuitenkin yritystä jo takana 3,5 vuotta.mennään siis yksi etappi kerrallaan...
Että tietäsi/ymmärtäis paremmin.