Kysyisimpä muilta olosuhteiden pakosta karjasta luopuneilta kuinka kauan kestää kaipuuta ja millä olette saaneet helpotusta suruunne. Toivon asiallisia kirjoituksia, pellet älkää vaivautuko.
Karjasta luopuminen
onneton
4828
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
luovuimme jo -87. Muistan vieläkin jokaisen lehmän parressa ja niiden luonteetkin. Osa toki vain tunnelmana. Kyllä siihen tottuu, pitäisi vaan olla muuta tekemistä eikä pysähtyä muistelemaan karjanhoitajan täysiä päiviä. Katsele vähän ympärillesi ja mieti mitä
saat tai voit saada tilalle. Surun vastakohta on
kaiketi ilo ja sitä pitäisi elämään saada paljon enemmän.
Jep minäkin joudun luopumaan- parhaassa työiässä, lainatkin maksamatta, kun mies löysi uuden ihmisen elämäänsä. Tuskallista on...
On se sillä tavalla,että on kuin paratiisin ovesta sisään pääsisi,kun paskaperseistä eroon pääsee
En osaa varsinaiseen kysymykseen, luopumiseen sanoa mitään, mutta entä jos pitäisit yhden tai kaksi? Meillä näin, ihan vain lemmikkinä ja omaan tuotantoon. Kustannukset ovat pienemmät kuin koirallamme ja tuottavatkin jotain. Lemmikeiksi kesyyntyvät siinä kuin muutkin eläimet.