Miten olette jaksaneet?

Anonyymi

Vapaapäiviä ei ole voinut pitää pitkään aikaan koska hoidettavaa ei ole voinut viedä hoitopaikkaan.
Koska voidaan seuraavaa vapaata pitää, siitä ei ole mitään tietoa, tämä tilanne voi jatkua ensivuoden puolellekin.

Kaikesta huolimatta oikein hyvää kesää jokaiselle omaishoitajalle.

22

91

    Vastaukset

    • Ei tietoa, riippuu mihin tilanne kehittyy.

      Suokoon Luojamme Teille turvansa.

    • En ole voinut pitää yhtään vapaapäivää koskaan ja ole ollut omaishoitajana yli 7 vuotta.Ensin olin 2 vuotta molempien vanhempien omaishoitaja ja nyt isän.Kyllä se päivätyön ohella on riittävä ponnistus yhteiskunnan suuntaan,mutta ei vaan näytä olevan.Nyt korona-aikana olen ollut lomautettuna muutaman kuukauden koska olen itsekkin riskiryhmään kuuluva ja kas kummaa leikkasivat työttömyyskorvausta sen vuoksi koska olen osatyöllistetty.Ministerit laskuttavat esiintymisvarmuuden parannukset yms.valtion piikkiin,mutta me omaishoitajat olemme valtion silmissä täyttä roskasakkia.Käsittämätöntä kuinka yritystukien huutajat saavat vappusatatonnisia ja me menetämme rahaa kun rakkaudesta huolehdimme niitä jotka tämän maan rakensivat uudelleen sodan jälkeen.

      • Omaishoitajat ovat täysin unohdettuja, ilman mitään arvostusta yhteiskunnan taholta. Minulle riitti tunnustus hoidettavilta, enempää en kiitosta halua. 24H pv, yli vuosikymmen.


      • Ja ketään ei kiinnosta paneutua näihin käsittämättömiin päätöksiin kuten sinun kohdalla on käynyt, aivan käsittämätöntä toimintaa leikata työttömyyskorvausta.
        Kas kumma kun eivät työkkärissä määrittele sinua yrittäjäksi niikuin on tapahtunut joidenkin omaishoitajien kohdalla.
        Liitolla on työtä korjata näitä räikeitä epäkohtia, mutta eipä heitä kiinnosta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja ketään ei kiinnosta paneutua näihin käsittämättömiin päätöksiin kuten sinun kohdalla on käynyt, aivan käsittämätöntä toimintaa leikata työttömyyskorvausta.
        Kas kumma kun eivät työkkärissä määrittele sinua yrittäjäksi niikuin on tapahtunut joidenkin omaishoitajien kohdalla.
        Liitolla on työtä korjata näitä räikeitä epäkohtia, mutta eipä heitä kiinnosta.

        Tälläinen tämä maailma on.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tälläinen tämä maailma on.

        Minä jo luulin että omaushoitajuuden taakka olisi ohi. Valitettavasti ei, onneksi suojelusenkelini huolehtii meistä.


      • Ei omaishoitajuus ja omaishoidosta saatava korvaus tule ilman kunnan suostumusta.
        Omaishoitajan tulee ottaa kotikuntaansa yhteyttä ja pyytää kartoittamaan tilanne.
        Siis hoidettavan avuntarve,hoitotarve.
        Sen jälkeen sieltä kunnasta tulee näitä niinsanottuja "asiantuntijoita" kaksin kappalein yleensä naisia ja he näkevät,jos näkevät todillisen tarpeen?
        Yleensä se kuuluu heidän palkkaetuihinsa olla näkemättä mitään,jossa kunta joutuisi maksumieheksi.
        Kela toi valtiollinen rahasampo,joka jakaa meille ne muut etuudet ja jotka olemme maksaneet työvuosinamme,ei puutu omaishoitajuuteen,kuin kuntien käskyläisenä.
        No näiden kiemuroiden läpi kun olet päässyt ja monenmonta paperia täyttänyt voit onnitella olet itseäsi olet omaishoitaja ja verollinen palkannauttija


    • Ilmoittivat minulle, että pitämättömiä vapaapaäiviä on 12 ja ne täytyisi pitää. Miten pidät kun intervallihoitopaikat ovat vielä suljettuna?

      Olen henkisesti aivan loppu hoidettavani kanssa. Hän on mielenterveyspotilas ja joudun koko ajan olemaan varpaillani ja ennakoimaan tilanteita, väistelemään ja kontrolloimaan sanojani.
      Kaiken huipuksi hänen hoitosuhde lopetettiin mielisairaalassa kun omasta mielestään ei tarvinnut hoitoa....olipa yllätys. ...Miksi näitä asioita kysytään ihmiseltä joka ei tiedosta omaa tilannettaan? Eikö tässäkin asiassa olisi pitänyt kysyä omaishoitajalta ja läheisiltä?

      Kysyin, miten hoito jatkuu...ei mitenkään...lääkitys perseellään,, edes sitä edes saaneet osastolla kuntoon. Onko oikein, että läheiset ja omaishoitaja elää koko elämänsä pelossa ? Yhteiskunnan mielestä ilmeisesti on.
      Nyt tarvittaisiin uusi hoitojakso. Pitää osottaa kuukausi, että terveyskeskus aukeaa, tilata lääkärinaika, joka ilmeisesti menee muutaman kuukauden päähän ja pyytää lähete hoidettavalle. Odottaa paikkaa jonossa hamaan tulevaisuuteen-
      Miten yksinkertaista olisi ollut, kun hoitosuhde olisi jatkunut. Olisi pitänyt vain soittaa mielenterveyspuolen sairaanhoitajalle ja selittää asia. ..hyvällä onnella osastolle olisi päässyt jo seuraavana päivänä.
      3 pitkää vuotta meni edellisen kerran kun sain hoidettavan hoitoon. kierrettiin koko pyrokratian koneisto läpi pitkän kaavan mukaan. Olenko valmis tähän uuteen kolmeen vuoteen. Voin kertoa, etten ole. Olen niin henkisesti väsynyt, etten taida jaksaa enään puoltakaan vuotta tätä taistelua.
      Pakkohoito. Siihenkään ei häntä saa, koska pitää uhata omaa tai toisen terveyttä. Henkinen uhkailu ei ole mitään. Täytyy käydä käsiksi ennen kuin mitään tapahtuu.
      Ainakin olen yrittänyt apua....ihmetelkööt sitten kenen syy kun jotain tapahtuu.

      • Kyllä omaishoito vie voimat.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä omaishoito vie voimat.

        Voimat vie, kaiken tämän lisäksi meidät omaishoitajat luokitellaan ja syyllistetään juopottelijoiksi ja väkivaltaisiksi, eräällä taholla.
        Olemmeko väkivaltaisia juoppoja?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voimat vie, kaiken tämän lisäksi meidät omaishoitajat luokitellaan ja syyllistetään juopottelijoiksi ja väkivaltaisiksi, eräällä taholla.
        Olemmeko väkivaltaisia juoppoja?

        Itse tein omaishoitotyötä. Todella raskasta.
        On ohi itselläni.
        Ei me kyllä mitään juoppoja olla/ oltu.
        Vastuu oli niin suuri, ettei edes viinilasillista uskanut juoda. Piti olla kokoajan varuillaan mitä tapahtuu...
        Nyt elän itse palliatiiviseen hoidon turvin.
        Nyt vois ja pitäisikin juoda lasi viiniä. Ei ajatellakaan, kun jo oksettaa.
        Välillä tulee katkeria ajatuksia.
        Kyllä minäkin tein syöpä sairaana,viimeisillä voimillani omaishoitoa.
        Eli koettakaa jaksaa .
        Kateelliset pitäkää suunne kiinni.
        Voimia kaikille omskuille😘👩‍❤‍👨


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itse tein omaishoitotyötä. Todella raskasta.
        On ohi itselläni.
        Ei me kyllä mitään juoppoja olla/ oltu.
        Vastuu oli niin suuri, ettei edes viinilasillista uskanut juoda. Piti olla kokoajan varuillaan mitä tapahtuu...
        Nyt elän itse palliatiiviseen hoidon turvin.
        Nyt vois ja pitäisikin juoda lasi viiniä. Ei ajatellakaan, kun jo oksettaa.
        Välillä tulee katkeria ajatuksia.
        Kyllä minäkin tein syöpä sairaana,viimeisillä voimillani omaishoitoa.
        Eli koettakaa jaksaa .
        Kateelliset pitäkää suunne kiinni.
        Voimia kaikille omskuille😘👩‍❤‍👨

        Omaishoito, pitkä ja vaativa on ohitse.Nyt elän yksinäistä elämää muistellen elettyä elämää.Siirtyminen yksinäisyyteen on oikeastaan hyvä ratkaisu kiitos lukemisen omaishoidon aikana.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Omaishoito, pitkä ja vaativa on ohitse.Nyt elän yksinäistä elämää muistellen elettyä elämää.Siirtyminen yksinäisyyteen on oikeastaan hyvä ratkaisu kiitos lukemisen omaishoidon aikana.

        Kun ei enää jaksa niin romahtaa täysin!

        Miksi minua ei jätetty rauhaan omaishoidon aikana eikä sen jälkeen.

        Kiusaajat eivät tiedä mitä he aiheuttavat toiselle ihmiselle!!!


      • Olen miettinyt, että kyllä elämä on hirveää, jos tätä työtä, jota itsekin teen mieheni kanssa, hoidettava on vaikea - kotihoito ei onnistu, ei voi onnistua, kaikki myötätuntoni on puolellasi, joskaan siitä tuskin on mitään apua.


    • Kirjoitan ensimmäisen kerran tänne, en ole aikaisemmin ajatellut, että tällainenkin paikka täällä on. Olen niin mahdottoman iloinen, että selviämme. Olen ollut mieheni pääasiallinen hoitaja - omaishoitajasta ei kai voi puhua, jos ei ole omaishoitaja palkkaa? - liikuimme viimeksi vuonna 2012, kun pystyin siirtämään hänet pyörätuolista autoon, enää se ei onnistu, ja pääosin hän pystyy olemaan vain vuoteessa.

      Pitkään vielä pystyin nostamaan hänet sängystä pyörätuoliin, mutta sitten vahingoittui jotakin sisällä ja selkä petti ja hankimme sähköisen potilasnostimen käytettynä eräästä ortopedialiikkeestä. Emme asu Suomessa, mutta olemme olleet täällä Etelä-Euroopassa jo vuosikymmenet, ja se olisi kuin evakkoon lähtisi, jos joutuisi lähtemään kotoa pois, eikä mieheni enää pystyisi edes matkustamaankaan.

      Meillä oli ihan ostettu oma asuntokin, tämä on vuokrattu, mutta vuonna 2014 otimme suomalaisen rakentajan, että laajentaisimme kylpyhuonetta, kun sinne ei mahtunut pyörätuoli ja avustaja. Hän maksoi kaupungille liian vähän remonttilupamaksua, naapuri soitti poliiti, remontti keskeytettiin ja nyt sieltä on katkaistu sähköt ja vedet, eikä siellä voi asua. Kaupunki ei ole antanut jatkaa remonttia enää, vaikka olisi maksettu enemmän, eikä auta, ettei meidän nimellä oltu edes haettu tuota remonttilupaa.

      Onneksi onnistuimme löytämään kerrostaloasunnon läheltä, jossa on pyörätuolille luiska ja hissi. Asunto on oikein hyvä. Asunnossa oli kylpyamme, joten pesin mieheni sänkyyn vuosikaudet - muuten se onnistuu, mutta hiusten pesu on tosi vaikeaa, helpompi lavuraarissa. Sitten ehdotimme vuokraisännälle, että maksaisimme puolet remontista, jos amme poistettaisiin ja tehtäisiin suihku. Ja hän suostui siihen - nyt on hyvä, kun hän ajoittain pystyy istuu suihkutuolissa, mutta ei ihan joka viikko. Tosin kävi kuten pelkäsin, vuokraisäntä ilmoitti muutaman kuukauden kuluttua nostavansa vuokraa, nyt kun on parempi asuntokin.

      Alussa oli vaikeaa, kun ei tiennyt kaikista apuvälineistä, vaippoja joutui vaihtamaan muutaman tunnin välein, mutta nyt kun on ollut sekä yöksi että päiväksi pissapussit, jotka kaupungin sairaanhoitaja suositteli ja ne saa ilmaiseksi kaupngilta, koska meillä on maahan sosiaaliturva ja asumisoikeus, niin on tämä kyllä helpottanut nyt paljon jälleen elämää.

      Meni nyt pitkään - kolmisen vuotta, että en saanut miestäni siirrettyä asunnosta ulos, kun pyörätuoli ei mahdu hissiin, sitten näin netissä, että on olemassa sellainen pyörätuoli, jossa on pienet apupyörät ja pystyy ottamaan isot pyörät pois, niin poikittain saa mahtumaan. Nyt olemme käyneet ulkona muutaman kerran. Kyllä hän on ollut iloinen!

      Mutta nyt on tullut ongelma - hänellä on istuessa jokin hermokipu, joka estää kokonaan istumisen. Sain apua ja kolmeen ihmiseen saimme hänet siirrettyä autoon ja käytin hänet keskussairaalan ensiavussa. Antoivat särkylääkettä, muutta ei voi, mutta että he olivat kauhuissaan, kun emme olleet tilanneet kuljetukseen ambulanssia - se kuulemma kuuluu hänelle ilmaiseksi aina kun hän tarvitsee. Samalla kuulin, ettei hänen tarvitse lähteä mihinkään lääkäriin, vaan soittamalla lääkäri tai sairaanhhoitaja tulee aina kotiin. Olisipa tämänkin tiennyt, niin olisi ollut isot huolet vähemmät.

      Täällä puhutaan lomasta - minä en ole ollut missään 13 vuoteen, mutta en minä tiedä, että kaipaankokaan minä lomaa. Voisin kaivata hänen kanssaan, mutta en yksin. Näin on hyvä, kun ollaan kahden, kun vaan pärjätään ja jaksan tehdä työt.

      Joskus öisin itkeä tihrustan, että menetän hänet - se vaikuttaa väistämättöltä, kun tauti etenee koko ajan, ja jokainen päivä tuntuukin nyt lottovoitolta, mutta silloin kymmenen vuotta sitten pelkäsin, että menettäisin hänet laitoshoitoon, nyt tiedän, että kun tähän on tultu, niin kyllä minä selviän - tämän pahempaahan ei enää edessä voi ollakaan - paitsi elämä ilman häntä.

      • Ehkä minä koen nyt vähän ongelmaksi sen, että sairaalassa, kun kävimme, ja sieltä sitten siirrettiin ambulanssilla takaisin kotiin, niin koko ajan he kysyivät, että pärjäänkö varmasti, ja tuhat kertaa jouduin selittämään, että pärjään, pärjään - tätähän minä teen joka päivä. Samoin ystävät ja tutut ovat huolissaan, että voi, voi - miten pärjäät. Kyllä minä pärjään. Hitto MINÄ PÄRJÄÄN. Minä en nyt vaan kaipaa mitään muuta, ehkä en sitten osaa vaan kaivata, enkä tiedä, että pitäisikö minun nyt sitten kaivata jotakin muuta. Sitä tuntee itsensä ihan vialliseksi,jos ei kaipaa mitään muuta, kun koko ajan siitä höpötetään. On paljon ihmisiä, joilla on paljon vaikeampaa monesta eri syystä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä minä koen nyt vähän ongelmaksi sen, että sairaalassa, kun kävimme, ja sieltä sitten siirrettiin ambulanssilla takaisin kotiin, niin koko ajan he kysyivät, että pärjäänkö varmasti, ja tuhat kertaa jouduin selittämään, että pärjään, pärjään - tätähän minä teen joka päivä. Samoin ystävät ja tutut ovat huolissaan, että voi, voi - miten pärjäät. Kyllä minä pärjään. Hitto MINÄ PÄRJÄÄN. Minä en nyt vaan kaipaa mitään muuta, ehkä en sitten osaa vaan kaivata, enkä tiedä, että pitäisikö minun nyt sitten kaivata jotakin muuta. Sitä tuntee itsensä ihan vialliseksi,jos ei kaipaa mitään muuta, kun koko ajan siitä höpötetään. On paljon ihmisiä, joilla on paljon vaikeampaa monesta eri syystä.

        Mutta siinä on se ratkaiseva ero - sairaus ei ole vaikuttanut mieheni aivotoimintaan, se on terävä kuin partaveitsi ja puhe toimii, hän on se joka kykenee sanomaan sen järkevän oivalluksen. Minä en hoida avutonta ihmistä, vaan avustan oman kokemukseni mukaan erästä terävintä tiedemiestä. Hän nauraisi nyt lahjakkaasti tälle luonnehdinnalleni - mutta niin minä sen vaan koen. Siksi minä niin suren heitä, joiden pitää tehdä tämä työ omaisten hyväksi, jotka ovat henkisesti vaikeita, sen on varmasti sanoin kuvaamattoman raskasta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutta siinä on se ratkaiseva ero - sairaus ei ole vaikuttanut mieheni aivotoimintaan, se on terävä kuin partaveitsi ja puhe toimii, hän on se joka kykenee sanomaan sen järkevän oivalluksen. Minä en hoida avutonta ihmistä, vaan avustan oman kokemukseni mukaan erästä terävintä tiedemiestä. Hän nauraisi nyt lahjakkaasti tälle luonnehdinnalleni - mutta niin minä sen vaan koen. Siksi minä niin suren heitä, joiden pitää tehdä tämä työ omaisten hyväksi, jotka ovat henkisesti vaikeita, sen on varmasti sanoin kuvaamattoman raskasta.

        Ja olen siitäkin iloinen, että tuossa kunnossa hän pystyy ottamaan auktoriteetillaan ja habituksellaan tilanteen haltuun todella niin, ettei hänestä tule - edes tuolla meidän sairaalamatkallamme - henkisesti avuton kuva, vaikka hän onkin täysin avun varassa. Kerran hän soitti minulle suutaan, heh, sanoin, että olen tosi iloinen, ei monella tulisi mieleenkään tuossa kunnossa esiintyä noinkin ylevästi, joten olen näemmä onnistunut tehtävässäni hyvin.


    • Elokuu alkanut ja intetvallipaikat edelleen suljettuna.
      Miten me omaishoitajat jaksamme. Nyt jo voimastamme vedetty äärimmilleen.

      Omaishoitajalomat takkuaa, omaishoidontuen palkkion maksu takkuaa. (Välillä ovat "etätoissä", välillä siirretty toiselle henkilölle ja tämä viimeisin; kuukausi-ilmoitus piti olla prrillä 2.8 ja sain vastauksen "olemme vuosilomalla". Eli rahattomana tämäkin kuukausi).

      Kun näitä omaishoidon vapaita ei voida pitää niin eikö niitä voisi maksaa rahana. Palvelusetelin hinta oli 85 e/vrk. Tällä rahalla voisi palkata vaikka lapsenlapsen hoitajaksi siksi aikaa, että pääsisi edes parturiin. Ai niin, siihenkin tuli pykälä, että sijaisen pitää olla lähihoitaja....

      Saavat nuo muut työntekijät ainakin pitämätyömät lomansa rahana.

      Ja nyt nämä maskit.
      Minun mielestäni ne kuuluisivat omaishoitajille ilmaiseksi.

      • Omaishoitajat ovat todella yhteiskunnan silmissä unohdettuja.

        Tärkeintä kuitenkin on lähimmäisen rakkaus.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Omaishoitajat ovat todella yhteiskunnan silmissä unohdettuja.

        Tärkeintä kuitenkin on lähimmäisen rakkaus.

        Mutta se rakkaus ei elätä, eikä sillä saa ruokaa pöytään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutta se rakkaus ei elätä, eikä sillä saa ruokaa pöytään.

        Lähellä oli etten loukkaantunut edellä olevan kommentista, yhtä typrä kuin ”teette arvokasta työtä”.
        Rakkaus ei todellakaan tuo ruokaa pöytään, ei maksa laskuja, et voi rakkaudella ostaa itsellesi vaatteita etkä mitään muutakaan.
        Eikä rakkaus aina ole ikuista.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka maksaa ei-turvallisesta maasta tulevan pakkokatanteenin..

      ..eivät kai veronmaksajat Kelan ansiosidonnaisella päivärahalla? Vastuuton mokailija maksakoon mokiensa kulut itse! Se on Ruotsin risteilyltä tai Balk
      Maailman menoa
      134
      3859
    2. Järkyttäviä Paljastuksia Nikon TV-sarjasta

      Tänään se sitten alkaa, sarja nikosta ja katiskasta. Ennakkotietojen mukaan sisältö paljon ikävämpää kuin luulin. Niko käyttänyt huumeita jo 13 vuotia
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      3723
    3. Henna ja Tauski jälleen yhdessä onnellisina

      Kihlatkin hankittu. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/503fdd42-5bef-4519-ae07-de01ca6aa9ba
      Viihde ja kulttuuri
      24
      2345
    4. Suomi olisi itse tarvinnut kehitysapua

      suomen koronatalous ja sannan lahjarahat italiaan on kestämätön setti. Suomen julkinen ajetaan alas, teitä ei kunnosteta, omaa taloutta ei elvytetä..
      Maailman menoa
      195
      2162