Monissa paikoissa kehutaan ulospäinsuuntautuneita, äänekkäitä ekstroverttejä. Meitä introvertteja taas moititaan. Minä erittäin likinäköinen voimakkaita silmälaseja käyttävä rillipää olen introvertti. En pidä ihmislaumojen mölinästä. Mutta olen älykäs ja sivistynyt. -Likinäkörillitäti
Me introvertit
Anonyymi
50132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Jassåå, minä olen luonto hippi ja yssikseen olen. Kyllä puhunkin ihan mielellään, ikuinen opiskelijakin.
Molemmilla luonnetyypeillä varmaan puolensa, hyvässä ja pahassa. Minulle tulee ekstroverttiydestä helposti mieleen pinnallisuus ja tunteettomuus ja siksi en pane pahakseni introverttiyttäni. Kun siihen lisätään erityisherkkyys, kieltämättä väliin tulee mieleen, että olisiko oma elämä helpompaa toisenlaisena. Toisaalta, paljonko sitten jäisi kokematta.
Suulaus tai hiljaisuus ei kerro mitään ihmisen pinnallisuudesta tai syvällisyydestä,
vaikka tyhmä onkin edukseen jos on hiljaa.
🤣🤣🤣
Aivan, suulas ihminen on usein älykäs.
Minä olen yksineläjä erityisherkkä introvertti pyöräilijä. En kestä melua, en ihmisjoukkoja, en stressiä, en uteliaita lähelle tulevia vieraita enkä tuttuja ihmisiä.
En ihaile ekstroverttejä.
En oikeastaan ole pannut merkille, että introverttejä moitittaisiin.
Itse koen olevani myös introvertti tyypiltäni.
Tykkään olla yksiksenikin ja tuumiskella jos jotakin.
Olen pienen lauman ihminen. Pienemmässä ryhmässä voi paljon paremmin keskittyä kunnolla keskusteluun, kuin jos suur-lauma ympärillä pyörisi.
Oikeastaan kun tarkemmin tuumin, niin tykkään keskustella jos naaman edessä on vain yksi henkilö. Kaksi henkilöä on kans ok.
En kaipaa itselleni paljon kavereita ja ystäviä. Vähempikin riittää:)
Vähän mutta syvällisiä mun aaltopituisia tyyppejä. Semmosia miun maun mukkaisia siis.
Mutta ihan erakkona en voisi eleleskellä. Joka päivä olen ystävieni kanssa tekemisissä. Puhelimessa jutustelussa olen aika haka. Jos hakuuteen lasketaan puhelun pituus :)
Heikunkeikku
Minä oon sellainen yksin hiipparoiva, en niin kaipaa seuraa. Meitäkin löytyy.
Yksin hiipparoiviakin on jep tiedän.
Hyvä niin, hyvä näin, hyvä kaikinpäin. :)
Kaikki tyypit ovat varmasti ihan paikallaan.
Kukin sitten valikoi omiksi ystävikseen, juuri itselleen sopivia ihmisiä.
Minä kaipaan juttutuokioita. Keskusteluita. Mutta en kuitenkaan ihan koko ajan.
Minulle on tärkeää vajota itseni kanssa omaan maailmaani. Tuumia sielä sitten vaikkka mitä issekseen. Musiikin sisälle myös käpertyilen. Kun käperryn, niin silloin ei missään nimes saa olla mun lähellä ihminen, joka häiritsisi.
Kaikkee tämmöstä...
Heikunkeikku
Kauan sitten nuorena minulle erittäin likinäköiselle silmälasipäiselle introvertille vankilatuomion kärsiminen oli hankalaa ja pelottavaa. Arvatkaa, miltä tuntui !
-Likinäkörillitäti
Siis jouduit vankilaumaan, vaikka et olisi halunnut.
Ei rilleistä riipu mikä on.
Muut tekijät vaikuttavat enemmän.
Ei ekstrovertit ole äänekkäitä. Ne puhuvat normaalisti.
Vähän useammin vain kuin introvertit.
Minä+opiskelin+mm.+8+vuotta+ruottia,+suomenruotsalaisten+kanssa+juttelen+mielelläni.+Heillä+on+asenne+ok,+oon+12,5+%+suomenruottalainen.
Mistä+tulee+tuo+12.5%
100/2 50/2 25/2=12,5
Ihana!
Mä niin tykkään matikasta!➕➖✖➗
Beng
Minäkin tykkään matikasta.
Pidin jo nuorena itseäni vähän erakkoluonteena. Tarvitsen melko paljon omaa aikaa ja siksi lapsia kasvattavana ukkomiehenä olojakso oli minulle melko stressaavaa. Nyt viihdyn poikamiehenä yksikseni oikein hyvin, eikä koronan tuomat rajoitukset ole juurikaan haitanneet.
Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.
Toimin viimeiset vuoteni opettajana eräässä aikuisoppilaitoksessa. Jännitin luentoja ennakkoon varsin vahvasti. Mutta kun pääsin luennon alkuun, nautin jokainen kerta opettamisesta ( vai esiintymisestä, kuten joku pedagogian opettaja asian ilmaisi?)
Jopa oppijatkin ilmeisesti huomasivat sen. Meidän piti tehdä jokaisen vetämämme kurssin jälkeen kysely, jossa oppijat arvoivat sekä kurssin sisällön, että sen läpiviemisen. Vaikka nyt itseäni kehunkin, sain opettamistyylistäni varsin hyvät arvostelut vajaavaisilla pedan opinnoillakin.
Ja joka kerralla jännitin kurssin alkua lähes vatsa kuralla. Kuten kolleegalle joskus sanoin, ei minulla perhosia ollut vatsassa, vaan Rapalan kolmekoukku vaappuja.
Ja ok, minä ollut koko ajan poikamiehenä. Ei perhe elämä sovi minulle, sivutöitä ja opiskelua.
Muutama vuosi sitten tällä palstalla oli aloitus; "Oletko ekstrovertti vai introvertti?"
Tarkkaa sanamuotoa en muista, mutta aloitteen tekijä oli PorvoonParoni,jos oikein muistan.
Silloin vastasin, että olen ambivertti.
Ambiverttiseen temperamenttiin sisältyvät sekä ekstroverttiys että introverttiys "sulassa sovussa".
Minulla on sellainen tuntuma, että suurin osa ihmisistä on ambiverttejä.
Ihmisen ulkonäkö (esim. suurentavat silmälasit) ei vaikuta ihmisen temperamenttiin. Jos kokee ulkoisen olemuksensa vaikuttavan siihen, niin silloin on syytä kysyä itseltään, mihin perustan arvoni ihmisenä?
Itseään älykkäänä ja sivistyneenä pitävä ihminen ei näitä kysele.
Tällaisia asioita pohtivat ihmiset, joilla on huono itsetunto, Heitä löytyy introverteistä, ekstroverteistä ja ambiverteistä.
En ole kokenut, että erilaisilla temperamenteilla varustettuja ihmisiä luokiteltaisiin hyviin tai huonoihin ihmisiin. Ja jos niin tehdäänkin, niin ainakin itse tiedän, että jokaisella ihmisellä on heikot ja vahvat puolensa.
Ollaan omia itseämme avoimesti. Se tekee elämästä helppoa ja mielekästä.
kylmätotuus
Javisst, minä enemmän vapaa taiteilija.
Vapaus omaan ajatteluun on oikeutemme. Oman elämämme taiteilijoitahan me kaikki olemme.
kylmätotuus
Miten tuo älykkyytesi ja sivistyneisyytesi ilmenee? Ei ainakaan tuo jatkuvasti esiin tuleva omakehusi anna kovin älykkään ja sivistyneen vaikutelmaa.
Onkohan vähä provoa tuossa avauksessa.
On täällä ollu juttua noista piirteistä aiemminkin, vaikken kovin tiiviisti palstaa seurailekaan.
Oon ajatellu itse olevani introvertti..syystä, että joskus ärsyttänyt ihmiset jotka tuo omasta mielestäni kärkevästi mielipiteensä esiin.
Ei tule kuulluksi, jollei ole tarpeeksi äänekäs.
MUTTA, ihmiset on erilaisia, ehkä ei sitte oma sanottava tunnu niin tärkeältä, herkkänä ihmisenä on turhan varovainen. Oikeastaan nuo on mennyttä aikaa, kun oli työelämässä.
Kyllä vaan, haluaa jutella päivittäin, vaikkei hurjasti ystäviä olekaan, vaikka sitte puhelimessa. En osaa sanoa intro, ekstro.. Vai mikä vertti 🤔☀️
Hiljaisuuden vuosia on hyvä elää.
Lapsuuden maisemissa on hyvä hiljentyä kun elämän pauhu on mennyt.
Ulospäinsuuntautuneisuus ei välttämättä tarkoita äänekkyyttä. - Nm. Käsittääkseni
Ulospäinsuuntautunut saattaa puhua hiljaisella äänellä.
On sanonta: Hiljaisuudessa piilee viisaus.
Jep. Minä olen erakko luonne, viihdyn yssikseni. Missä käyn, käyn yksin.
Mutta jos kaikki ovat 'viisaasti' hiljaa, niiin miten kaikki asiat ja yhteiset jutut tulevat hoidettua ja toimitettua kuntoon, kun kommunikointi uupuu. Esim. monen huonosti voivan avioliiton suurin ongelma on puhumattomuus. Asiat eivät millään tule selviksi ja ratkea, jos on tuppisuu. - Nm. Maailman vaikein laji
No eihän se introverttiys puhumattomuutta tarkoita. Introvertti puhuu porukassa vähemmän, mutta pelkkää asiaa. Ilman turhaa pas kan jauhamista ne asiatkin paremmin selkenee.
Introvertilla ei tarvetta koko ajan olla muiden kanssa yhteydessä; laatu korvaa määrän.
Introvertin sisäinen maailma on rikas ja hän ajattelee asioista syvällisesti ja panostaa harvemmissa ihmissuhteissaankin syvällisyyteen. Se avioliittokin voi alunpitäenkin olla vankemmalla pohjalla.
Olen pitkälti kanssasi samaa mieltä.
Voisiko olla niin, että introvertti malttaa kuunnella toisten mielipiteitä, pohtia niitä ja vasta sen tehtyään esittää oman mielipiteensä.
Introvertti ei kaipaa suurta sosiaalista verkostoa ympärilleen, muttei se tarkoita sitä, että hän olisi "erakko".
Ekstrovertti tarvitsee vilkasta sosiaalista elämää, joka voi olla jopa pinnallistakin. Eihän se tietenkään välttämättä ole pinnalista, mutta useimmiten se sitä kuitenkin on.
Ei yhdellä ihmisellä ole yksinkertaisesti aikaa pitää yllä "syvällistä" suhdetta kymmeniin ihmisiin.
Kun olemme eläneet ja elämme edelleen korona-aikaa, niin olen huomannut omassa ystäväpiirissäni tosiasian, miten ahdistavaa ekstroverteille tämä aika on ollut.
Sosiaaliset suhteet ovat katkenneet lähes tyystin, koska kokoontumisrajoitukset astuivat voimaan.
Toki yhteyttä toisiin voi pitää, mutta etänä. Eikä se ole läheskään sama juttu kuin tapaamiset kasvokkain.
Itroverteille ja ambiverteille kokoontumisrajoitukset ovat olleet huomattavasti helpompia, koska emme tarvitse suurta "yleisöä" ympärillemme toteuttaaksemme ajatusmaailmaamme.
Toivon. että ekstrovertit oppisivat tämän tilanteen myötä ajattelemaan, että on tilanteita, joissa eksroventtiys ei ole tärkein ominaisuus, vaan paljon tärkeämpää on ajatella kokonaisuutta.
Siihen tarvitaan ambiverttiyttä ja introverttiyttä.
kylmätotuus
Opiskeluaikana totesin , että joillakin ekstroverteillä on tarve kuulua johonkin laumaan, ja olla laumassa ns. normaali...
Käännyn sekä sisä- että ulospäin.
Eräänlainen mikstuura.
Beng
Tuo mikstuura-määritelmä on hyvä. Tykkään olla porukassa, yleensä samaa harrastukseen kuuluvien kanssa. Saan ääneni kuuluville, mutta vain joku yksittäinen asia, joka sopii jonkun muun aloittajan jutun jatkeeksi. En hölise koko ajan, eikä muutkaan, milestäni osaamme keskustella hyvin ryhmissä ja antaa kaikille vuoro. Nuorempana ja varsinkin jos otettiin alkoholia, meni yleiseksi metelöiväksi hölinäksi eikä kukaan kuunnellut ketään.
Kun tulen porukasta kotiin, rakastan hiljaisuutta, en laita mitään toosaa auki. Katson ja luen lehtiä ja välillä vain ajattelen, tai lähden metsään kävelylle ja nautin hiljaisuudesta, onneksi asun niin että sitä vielä on.
Laumaan kuulumisen tarve on joillakin valtavan voimakas.
Jos jollakin on heikko itsetunto, niin hän ehkä hakee tukea laumasta.
Ei "ehkä", vaan juuri niin. Heikkoitsetuntoinen ei uskalla koskaan olla eri mieltä kuin muut. Tai jos on, niin ei kerro sitä. - Nm. Tyhmyys tiivistyy joukoissa
Yes, onhan asia tosiaan niin, että ns. oman tien kulkijat ovat paljon vapautuneempia kuin laumaihmiset.
Onko sitä loppujen lopuksi väliä, onko enemmän sisäänsulkeutunut tai ulos-systeemillä.
Mehän Olemme erilaisia. Se on tiedossa.
Se, että meillä on vapaus valita ystävät, niin ei muuta kuin niin, että ne ulos-ihmiset valitsee kavereikseen myöskin ulos-olevat.
Me introvertit sitten tykästymme meidänlaisiin.
JA muut samanrataisesti.
Kaikki siis hyvin. Jooko? Joo joo joo.
Ikä muuten pistelee kapuloita rattaisiin. Oletteko äkänneet?
Kyllä minä intro.... tyyppinä kovastikin ja halukkaasti haeskelin "massuutta". Niinku siksi, koska siellä oli SE tai mahdollisesti SE.
Olin nuorena kallellaan toiseen suuntaan, vaikken kokonaan. Vaikea selittää:)
Parasta on se, että jos jokainen osaisi olla siten, kuin ITSE haluaa. Se on tärkeää.
Heikunkeikku
Juu, on pärjättävä itsensä ja muidenkin kanssa.
Kivasti pärjää, kun on rehellisesti oma itsensä.
"Parasta on se, että jos jokainen osaisi olla siten, kuin ITSE haluaa. Se on tärkeää."
Kuten myös se, että jokainen osaisi hyväksyä kanssaihmisenkin sellaisena, kuin hän on. Valitettavasti se ei täälläkään tuntuisi toteutuvan, "harmaasta massasta" jotenkin erottuva usein joutuu jonkun silmätikuksi ja suorastaan ivaavien kommenttien kohteeksi. Ei koske sinua;)
Niin, moni aattelee, että ihmisen pitää olla ehdottomasti ns, normaali...
Jälkkäri-istuja voi olla introvertti, joka piiloutuu voimakkaiden miinuslinssisten silmälasiensa taakse.
Minä viihdyn parhaiten vetouistelussa, hienoa.
Kyllä yssikseen viihtyy nimenomaan vesillä.