Myrskyläntie ja nopeusrajoitus

Niin, eikö pyöräilijöillä ole yhtään itsesuojeluvaistoa?

Nämä maantiepyöräilijät ovat äärimmäisen läheistä sukua laturaivoajille ja raivopäisille hölkkääjille, ts. hyvä harrastus on pilattu aivottomalla fanaattisuudella, joka luo näille pölvästeille illuusion siitä että he ovat parempia ihmisiä joilla on loputtomat oikeudet tehdä harrastuksessaan ihan mitä haluavat.

Ongelma poistuu sillä, että pyöräilijät alkavat noudattaa tieliikennelakia, liikennesääntöjä jne. kuten autoilijatkin tekevät. Pitäisi osata väistämissäännöt, ryhmittyminen... ai ei voi kun se tappaa hyvän vauhdin? No just. Unohdetaan koko juttu, ajakaa kuten raivoapinat, mutta syyttäkää sitten itseänne jos teistä ei pidetä. Pointtihan on se, että pyöräilijä joka noudattaa liikennesääntöjä, ei erotu liikenteen joukosta mitenkään, koska hän toimii kuten siellä tulee toimia. Ainoastaan alati hölmöilevät vatipäät kiinnittävät muitten huomion, ja siitähän tässä on kysymys. Jos näkisi joskun pyöröilijän joka ajaa sääntöjen mukaan, häntä voisi käyttää esimerkkinä, mutta mutta..

Onneksi on tiede, joka selittää pyöräilijöiden jne. sekopäisyyden: kun tehdään pitkäkestoista liikuntasuoritusta, elimistö pumppaa verenkiertoon ns. mielihyvähormooneja, dopamiini, serotoniini, endorfiini ja oksitosiini, ja näihin syntyy helposti addiktio. Toisin sanoen ne pyöräilijät ovat käytännössä päissään näistä aineista, ja siksi käyttäytyvät kuten käyttäytyvät. Ts. jos joku uhkaa näitten endorfiininarkkien tilaa, heille syntyy puolustusreaktio ts. itkupotkuraivari, jonka vallassa potkitaan lapset pois ladulta, potkitaan ohittavan auton kylkeä, kiljutaan ja tönitään hölkkäpolulla jne.

Maantiet eivät ole kilparatoja. Siis kilpapyöräilyä ei pitäisi harrastaa muun liikenteen seassa. Eihän ralliautoiluakaan harrasteta, kuin suljetuilla katuosuuksilla.