Tiivistelmä viimeöisestä unesta
********************************************
Ihan väsy
Meidän kerrostalon pihaan
oli rakennettu korkea katsomo.
Kuin jäähallissa.
Ilman hallia.
Me oltiin vasta viiden ja
oltiin katsomon alla
eläinkaupassa.
Kissoja ostamassa.
Sinne tuli niittiporukka
ja ryösti koko kaupan.
Ja ampui myyjän.
Ja me juostiin.
Me juostiin lujaa
mutta niitä oli joka paikassa
ja meidän oli pakko
kiivetä katsomon huipulle.
Siellä me kyyhötettiin
ja niittarit ammuskeli
parrkiksella ja joi kaljaa
pakettiautossaan.
Siellä me kyyhötettiin koko päivä.
Ja sitten illalla ne alkoi
räjäytellä katsomoa
ja meidän kerrostaloa.
Ja yksi huomas meidät.
Ja meitä pelotti.
Mutta se olikin kiltimpi kuin muut
ja käski meidän juosta pakoon.
Ja me juostiin.
Juostiin pimeää kujaa.
Sen varrella oli pikkusia mökkejä
Ihan pikkiriikkisiä.
Mökeistä loisti valot ikkunoista.
Niissä asui kääpiöitä.
Me etsittiin oikeaa ovea.
Muttei löydetty.
Oli pakko kääntyä takaisin
kun tie loppui kesken.
Kaikki mökit oli kadonneet
ja valoja ei ollut missään.
Maailma oli pimentynyt
ja vain leikkipuistosta
loisti pieni hehku.
Sinne me mentiin.
Ja me käperryttiin
kiipeilytelineen suojaan
ja nukuttiin.
Oltiin ihan väsy.
********************************************
Ihan väsy
Meidän kerrostalon pihaan
oli rakennettu korkea katsomo.
Kuin jäähallissa.
Ilman hallia.
Me oltiin vasta viiden ja
oltiin katsomon alla
eläinkaupassa.
Kissoja ostamassa.
Sinne tuli niittiporukka
ja ryösti koko kaupan.
Ja ampui myyjän.
Ja me juostiin.
Me juostiin lujaa
mutta niitä oli joka paikassa
ja meidän oli pakko
kiivetä katsomon huipulle.
Siellä me kyyhötettiin
ja niittarit ammuskeli
parrkiksella ja joi kaljaa
pakettiautossaan.
Siellä me kyyhötettiin koko päivä.
Ja sitten illalla ne alkoi
räjäytellä katsomoa
ja meidän kerrostaloa.
Ja yksi huomas meidät.
Ja meitä pelotti.
Mutta se olikin kiltimpi kuin muut
ja käski meidän juosta pakoon.
Ja me juostiin.
Juostiin pimeää kujaa.
Sen varrella oli pikkusia mökkejä
Ihan pikkiriikkisiä.
Mökeistä loisti valot ikkunoista.
Niissä asui kääpiöitä.
Me etsittiin oikeaa ovea.
Muttei löydetty.
Oli pakko kääntyä takaisin
kun tie loppui kesken.
Kaikki mökit oli kadonneet
ja valoja ei ollut missään.
Maailma oli pimentynyt
ja vain leikkipuistosta
loisti pieni hehku.
Sinne me mentiin.
Ja me käperryttiin
kiipeilytelineen suojaan
ja nukuttiin.
Oltiin ihan väsy.
Vastaukset 6
Vanhimmat
olla päässä "tungosta" kun tota tarinaa tulee noin paljon, ja on vielä ihan järkevän tuntuista. Ehkä käytät aikasi kirjottamiseen, saattaisi olla ideaa!
Mun pää on täynnä kaikenlaisia juttuja ja ajatuksia, useimmat aika sekavia. Työni on painostavaa toisinaan eikä juurikaan luovaa ja yritän kahvitauolla ja ruokkiksella purkaa aina välillä "paineita" tekemällä jotain ihan muuta.
Ei sieltä usein kovin hyviä juttuja tule, enkä juurikaan siksi kirjoita että kehuja kuulisin vaikkakin se on mukavaa sekin, lähinnä haluan vain päästää kaikenmoisia ajatuksia ulos. Tämä oli tosiaan viimeöinen uni hieman lyhennettynä :)
siinä koneen lähellä taas, koskas ehdit sitten töihin. Kuinka joku voi muistaa noinkin pitkät unet?
Joskus muistan liiankin hyvin.
Näin kerran pitkän unen missä kylää jossa asuin vaivasi viisi vitsausta. Siitä olisi saanut vaikka elokuvan. kirjoitin sen paperille aamulla ja siitä tuli tiivistettynä viisi A4 pitkä. Pitäis yrittää etsiä tuo juttu vintiltä muiden rojujen seasta. :)
kai ole ilkeä. Luin noita eilisen päivän juttujasi, jäin vähän koukkuun,tuntuu kuin olis jotain mikä sun pitäis saada kokonaan ulos sieltä sisäkaluista. Tsiigaa ulos,kun aurinko paistaa ja kevät tulee kovaa vauhtia!:-)
olekkaan :)