Suo siellä, vetelä täällä

Metsänomistajat päättävät itse miten metsää hakataan,
metsähän on uudistuva luonnonvara,
ei aikaakaan kun aukossa kasvaa taas uusi metsä.
Mikä ihmeen moka se on.

Ei siihen metsäinsinöörejä tarvita kun metsää hakataan,
riippuu tietysti miten ja kenelle metsänsä myy.
Metsäyhtiöillä on tietysti insinöörit kaupan toisella puolella
hoitamassa käytännön järjestelyjä.

maissii kirjoitti:

Metsänomistajat päättävät itse miten metsää hakataan,
metsähän on uudistuva luonnonvara,
ei aikaakaan kun aukossa kasvaa taas uusi metsä.
Mikä ihmeen moka se on.

Ei siihen metsäinsinöörejä tarvita kun metsää hakataan,
riippuu tietysti miten ja kenelle metsänsä myy.
Metsäyhtiöillä on tietysti insinöörit kaupan toisella puolella
hoitamassa käytännön järjestelyjä.

Lue lisää

Vai ettei moka, esim. Pohjois-Karjalassa ojitettu kymmeniä neliökilometrejä soita, ehkä sataneliökilometriä ja mitä se maksoi eikä mitään hyötyä, hillasuot palautuu yhden sukupolven aika ehkä kun ennallisetaan. koitere karjalan helmi oli 60-70 luvun vaihteessa jolloin kävin eka kerran, se oli aika kirkas järvi vajaa 200 neliökilometriä laaja, nykyään veden kirkkaus keskikaljan väristä.
Samanlainen tilanne on lukemattomissa järvissä, yksi syy on Vapon, vapo vakuutti aina ettei turvetuotanto vaikuta vesistöön, ai ettei vaikuta.

Entä Persu työmies Putkonen valehteli vaalien alla TV-paneelissa turvetuotantoa ei saa lopettaa koska työllistää 200 000 henkilöä jatkuvasti, räikein vale persuilta, turvetuotanto työllistää jotain 4000 henkilöä, persu Työmiehellä muitakin utopisia ajatuksia raiskauksen lisäksi.

maissii kirjoitti:

Metsänomistajat päättävät itse miten metsää hakataan,
metsähän on uudistuva luonnonvara,
ei aikaakaan kun aukossa kasvaa taas uusi metsä.
Mikä ihmeen moka se on.

Ei siihen metsäinsinöörejä tarvita kun metsää hakataan,
riippuu tietysti miten ja kenelle metsänsä myy.
Metsäyhtiöillä on tietysti insinöörit kaupan toisella puolella
hoitamassa käytännön järjestelyjä.

Lue lisää

Minä myin 14ha metsä- alueen metsäkoneyrittäjälle yli kymmen vuotta sitten.
Aukoissa, joita hän sinne teki kasvaa pitkää heinää ja muutama männyntaimi on saanut elinkelpoisen kasvualustan ja selviytynyt todella kuivassa kangasmetsässä.

rituliini_38 kirjoitti:

Minä myin 14ha metsä- alueen metsäkoneyrittäjälle yli kymmen vuotta sitten.
Aukoissa, joita hän sinne teki kasvaa pitkää heinää ja muutama männyntaimi on saanut elinkelpoisen kasvualustan ja selviytynyt todella kuivassa kangasmetsässä.

Lue lisää

Metsäkonemies hakkasi sieltä korkojen kaa ne rahat, jotka oli maksanut palstasta.
Aukkohakkuu on joskus ihan paikallaan, kun uudistetaan metsää.
Osa ei ymmärrä piperrykseltään koko asiaa, mutta ollaan asiantuntijaa, kuten cityvihreet ja Kallion kulttuuripunikit.

Anonyymi kirjoitti:

Metsäkonemies hakkasi sieltä korkojen kaa ne rahat, jotka oli maksanut palstasta.
Aukkohakkuu on joskus ihan paikallaan, kun uudistetaan metsää.
Osa ei ymmärrä piperrykseltään koko asiaa, mutta ollaan asiantuntijaa, kuten cityvihreet ja Kallion kulttuuripunikit.

Lue lisää

Kukahn se viherpiipertäjä nyt oikein on?
Minä vastasin " maissiin " kommentiin,etteivät ne aukottomasti ne aukot tuota uutta kasvua.

Minä olin justeerin toisessa päässä,kun kasvattiisäni kanssa kaadettiin vaneerikouvuja.
Ikää saattoi olla nippanappa kymmenen vuotta.
Olen ollut risusavotassa ja kerppumetsässä,tosin vesakoistahan niitä kerppuja,(kerpoja) tehtiin.
Olen kiskonut parkkia pajuista ja suunnistanut ja sekin tapahtui metsässä useinmiten.
Metsä on todella tullut tutuksi maaseudun kasvatille.
Sienestyksestä ja marjastuksesta puhumattakaan.

rituliini_38 kirjoitti:

Kukahn se viherpiipertäjä nyt oikein on?
Minä vastasin " maissiin " kommentiin,etteivät ne aukottomasti ne aukot tuota uutta kasvua.

Minä olin justeerin toisessa päässä,kun kasvattiisäni kanssa kaadettiin vaneerikouvuja.
Ikää saattoi olla nippanappa kymmenen vuotta.
Olen ollut risusavotassa ja kerppumetsässä,tosin vesakoistahan niitä kerppuja,(kerpoja) tehtiin.
Olen kiskonut parkkia pajuista ja suunnistanut ja sekin tapahtui metsässä useinmiten.
Metsä on todella tullut tutuksi maaseudun kasvatille.
Sienestyksestä ja marjastuksesta puhumattakaan.

Lue lisää

Vai kirppuja olet tehnyt. Me tehtiin tupposia. Rappuset lakastiin metlalla.

Anonyymi kirjoitti:

Metsäkonemies hakkasi sieltä korkojen kaa ne rahat, jotka oli maksanut palstasta.
Aukkohakkuu on joskus ihan paikallaan, kun uudistetaan metsää.
Osa ei ymmärrä piperrykseltään koko asiaa, mutta ollaan asiantuntijaa, kuten cityvihreet ja Kallion kulttuuripunikit.

Lue lisää

Maan pitää välillä antaa levätä, niin siinä kasvaa sitä paremmin uusi metsä.
Ennenvanhaan ne hakkuuaukiot vielä kulotettiin, niin maa sai tuhkaa lannoitteeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Vai kirppuja olet tehnyt. Me tehtiin tupposia. Rappuset lakastiin metlalla.

Kerppuja ne meilläpäin oli.
Lampaille talviruuaksi niitä tehtiin. Etenkin pajuista tehdyt kerput olivat niitten suosiossa.

rituliini_38 kirjoitti:

Kukahn se viherpiipertäjä nyt oikein on?
Minä vastasin " maissiin " kommentiin,etteivät ne aukottomasti ne aukot tuota uutta kasvua.

Minä olin justeerin toisessa päässä,kun kasvattiisäni kanssa kaadettiin vaneerikouvuja.
Ikää saattoi olla nippanappa kymmenen vuotta.
Olen ollut risusavotassa ja kerppumetsässä,tosin vesakoistahan niitä kerppuja,(kerpoja) tehtiin.
Olen kiskonut parkkia pajuista ja suunnistanut ja sekin tapahtui metsässä useinmiten.
Metsä on todella tullut tutuksi maaseudun kasvatille.
Sienestyksestä ja marjastuksesta puhumattakaan.

Lue lisää

Kun aukko hakataan, niin kyllä sille jonain päivänä metsä kasvaa.
Jos siinä myymälläsi läntillä vielä vain muutama männyntaimi nyt kasvaa, mutta odotetaan kymmenen vuotta, niin siinä todennäköisesti kasvaa enemmän ja isompia.
Jos ei uuden metsän kasvuun lähtöä aviteta niin se vaatii paljon pitemmän ajan kuin jos se oikein kasvatettaisiin ja hoidettaisiin.
Oikea puulaji oikeaan kasvualustaan, muokkaukset ja istutus jouduttaa kovasti hommaa.
Heinä voi olla riesa, mutta sen kasvunkin voi estää jos haluaa.

Yks vanha mies, joka aina selitti, että hänhän ei taimia istuttele, vaikka metsäyhtiö suositteli, kyllä niille hänen länteille on aina metsä kasvanut., luontaisesti ja pikku hiljaa ,harventamaan aikanaan pääsee semmoisiakin länttejä..

Joskus jos on oikein isoista alueista kyse voi vaatia vuosikymmeniä, ennen kuin metsä alkaa nousta.