Mitä tuumaat kun olen muuttanut toiselta paikkakunnalta 8 vuotiaan muksuni kanssa miehen paikkakunnalle väliä n. 500km. Minulla oli kotikaupungissa vakityö ja juuri olin tilanteessa että olisin saanut jopa säästöön 800e kk. Jätin siis kaiken tämän miehen vuoksi.
Nyt olen rv. 20 eli odotan tämän miehen lasta ja asun hänen omistamassaan talossa. Tulona minulla liiton raha ja maksan ruoat ja sähkölaskun talosta ja toki omat laskuni, eli kaikki menee mitä tuleekin. Olemme menossa nyt naimisiin ja mies sanoi haluavansa avioehdon, joka kyllä todellakin loukkasi aika pahasti. Ite jätän ihan kaiken ja tarkoituksena perustaa kummanki toivoma perhe ja näin ollen en töissä nyt ole ja säästöönkään jää yhtään rahaa.. Tänään sit oon kirjotellu työhakemuksia monta tuntia ja sanoin ukolle että saa jäädä sit lapsen synnyttyä 4kk päästä kotia kun minä lähen kerryttää OMAA omaisuutta.. Mietin vaan, että onko avioliitossa enään ees mitään järkeä kun toinen ajattelee jo eroaki kun ite antanu suhteen eteen kaiken.
Nyt olen rv. 20 eli odotan tämän miehen lasta ja asun hänen omistamassaan talossa. Tulona minulla liiton raha ja maksan ruoat ja sähkölaskun talosta ja toki omat laskuni, eli kaikki menee mitä tuleekin. Olemme menossa nyt naimisiin ja mies sanoi haluavansa avioehdon, joka kyllä todellakin loukkasi aika pahasti. Ite jätän ihan kaiken ja tarkoituksena perustaa kummanki toivoma perhe ja näin ollen en töissä nyt ole ja säästöönkään jää yhtään rahaa.. Tänään sit oon kirjotellu työhakemuksia monta tuntia ja sanoin ukolle että saa jäädä sit lapsen synnyttyä 4kk päästä kotia kun minä lähen kerryttää OMAA omaisuutta.. Mietin vaan, että onko avioliitossa enään ees mitään järkeä kun toinen ajattelee jo eroaki kun ite antanu suhteen eteen kaiken.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllähän tuo melko kurjalta kuulostaa, että mies miettii jo eroa ennenkuin on edes naimisiinkaan keretty. Minusta se on ihan reilua, että omaisuus jaetaan tasan jos se miehen ennustama avioero joskus tulee, (varsinkin se, joka hankitaan naimisiin menon jälkeen). Mutta saahan sen avioehdon naimisiin menon jälkeenkin. Miehesi ei kyllä näytä olevan valmis ottamaan sitä riskiä, että ero todellakin tulee. Itsestä tuntuu kummalta, että aletaan varautumaan eroon ennenkuin on naimisiinkaan keretty.
Jatkaisin vielä, että käy myös sääliksi syntymätöntä lasta jos isä miettii ennemmin eroa mitä lapsen hyvinvointia, mainetta ja yhtenäistä perhettä.
Aloituksesta ei ilmene omaisuuden arvo. Jos talon arvo on 50 000 kirpaisee se erossa jonkun verran, mutta 500 000 on jo monelle 10 vuoden nettopalkka. Ei nämä ole yksinkertaisia asioita.
Avioehdon lisäksi voi olla vaikka henkivakuutus missä vaimo on edunsaaja, mutta erotilanteessa palataan lähtötilanteeseen, ja ikävää miehen kannalta jos lapsi muuttaa sinne 800 km päähän.
Jos mainetta ajattelee, niin silloin ajatellaan ns. alapäällä enemmän kuin järjellä. Jos taas ajatellaan siltä kantilta että nainen jolla ei ole työtä maksaa ruoat kunnes rahat on loppu, ja miehellä on hyvät tulot, niin silloin on vähän jumissa.
Aloituksesta ei ilmennyt ihan kaikkia yksityiskohtia. Avioliitto on nykyään lähinnä omaisuudenjakosopimus, eli kallis juttu vaikka hääjuhla tuntuu hienolta. Ei sillä ole oikein muuta erikoismerkitystä. Avoliitto jossa on yhteinen lapsi on pitkälti sama asia, omaisuutta voidaan jakaa vaikka aviosopimusta ei olisikaan tehty.
https://www.minilex.fi/a/avoliitto-ja-yhteinen-lapsi
Minusta ei tuntuisi hyvältä jos itse olisin vain avoliitossa mikäli minulla olisi lapsia. Jompi kumpi vanhemmista olisi aina ulkopuolisena kun hänellä ei ole samaa sukunimeä lapsen kanssa. Ja naimisissahan omaisuus jaetaan vasta erotessa, joten minusta ei ole järkevää hankkia lapsia mikäli ei ole naimisissa.
Avioliitoista aika tarkkaan puolet päätyy eroon. Joten siinä mielessä oman omaisuuden suojaaminen on fiksu teko vaikka nyt rakkautta olisi runsaasti.
Osa niistä avioliitoista jotka eivät päädy eroon voivat olla aika pliisujakin, seksittömiä yms. Ei sellaista etukäteen ole suunniteltu, tai edes arvattu.
Mitään pakkoa ei ole nykyisin solmia avioliittoa, varsinkaan kun se ei ole enää vain miehen ja vaimon välinen sopimus, eikä avolitto ole enää "susipari". Lapsi perii molemmat vanhempansa jne. Avioliitossa on jotakin etuja, mutta myös tuo omaisuuden jakoriski, varsinkaan kun eroon syyllistä ei enää haluta tietää - omaisuus vaan menee jakoon vaikka toinen makaisi koko naapuruston kanssa.
Minun hyvä ystäväni seurusteli 12 vuotta, ja sitten pariskunta vihdoin avioitui, saivat 2 lasta ja lopulta erosivat.
Kyllä tuollaisen muuton jälkeen voi odottaa lojaaliutta, toisaalta molemmin puolin. Arki vaan saattaa yllättää kun ei paikkakunnalla ole yhtään omia ystäviä.
Tämä vähän tällaisena inhorealistisena kommenttina. Minun vanhempani erosivat, itse onnistuin paremmin vaikka välillä onkin ollut vaikeaa miettiä jatkamisen järkevyyttä.
Jos sinä maksat kaikki ruoat ja sähkölaskut niin mitä se mies maksaa?
Pidä puolesi, älä suostu huonoihin sopimuksiin.
Lopeta kristalin käyttö.
Jos minä omistaisin talon ja menisin naimisiin tyhjätaskun kanssa, niin taatusti tehtäisiin avioehto. Voi käydä niin ,että tuo nyt rakas ,mutta rahaton kumppani rakastuu toiseen, jättää minut ja vielä veisi puolet talostani. Älä unta näe, ei kai kukaan niin tyhmä ole .
Olithan itsekin ap aikoinaan tulisesti rakastunu ja ero siinä vaan tuli. Näitä on pilvin pimein.
Vanha aloitus, mutta kommentoin kuitenkin.
Minusta avioehto kuulostaa ihan kohtuullisesta (riippuen avioehdosta tietenkin).
Yleensä avioehdoissa suljetaan toinen pois ennen avioliittoa hankitusta omaisuudesta, mutta se mikä kertyy liiton aikana on yhteistä.
Minusta ei olisi oikein, jos vaikka Talon arvo on 200 000 €, niin naimisiin mentyäsi periaatteessa ansaitsisit 100 000, koska erotessa ilman avioehtoa puolet olisi sinun.
Sen sijaan jos avioehto koskisi myös avioliiton jälkeisiä tuloja, niin se mielestäni olisi epäreilu.