Maalämpö EI kannata

osa II

Maalämpö 12 000€ (kone 10 kW, asennukset ja reikä)
Lattialämmitys 4700€
Yhteensä 16 700 €
1,5% huoltokukuja per 20v = 16 950 €


Suora sähkö Devin kaapeleilla.
6000 €
1,5% huoltokuluja per 20v= 6090€

Hankinnan ero 10 860 € suoran sähkön hyväksi.

Lainattu kommentti edellisestä säikeestä:
"JOS talo rakennetaan kokonaan tai suurimmaksi osaksi velaksi, niin esim. 20 v 170000€ asuntolainan pelkkä KORKO tulee olemaan 5% korolla ja 1000€ kk-lyhennyksellä noin 126300€. Jos taas otat tähän päälle sen maalämmön vaatiman noin 10000€ niin samoilla lyhennyksillä maksat lainan korkoja 180000€ summalle 153400€, eli se maalämmön vaatima kymppitonni lisää lainaa pitää laskea talolainan päälle, ei erikseen. Näin saadaan sille pelkälle maalämpöinvestoinnille korkoa yli 25000€ enemmän siihen mennessä kun laina on maksettu. Kuka vielä väittää että kokonaan tai suurimmaksi osaksi lainarahalla tehtyyn taloon kannattaa investoida maalämpö. Sitten jos rahaa on tilillä talon verran, eikä tarvi ottaa lainaa kun maalämpöön, niin sitten se kyllä voi nippa nappa kannattaa. Syöttäkää summanne lainalaskuriin ja todetkaa sama!"

Joten jo pelkkä korko 20 vuodessa tekee lisää n. 25 000€ jos hankitaan maalämpö eikä suora sähkö eli kustannus ero (hankinta korko) 35 860€ yhteensä suoran sähkön hyväksi.

Jos sähkö maksaa 8 snt/kWh, 35 860 eurolla saa 448 250 kWh sähköä.

Jos ajatellaan että talo kuluttaa (arvoja tarkennettu):
3000 kWh IV
4500 kWh Vesi
7000 kWh valot ja koneet
18000 kWh lämmitys (Puuta käytetään jonkin verran, että päästään tähän)

Käyttövesi ja lämmitys yhteensä: 22 500 kWh
se jaettuja 3:lla (kompressorin lämpökerroin)= 8 166 kWh eli maalämpöpumpulla menisi käyttöveteen
ja lämmitykseen tuo 8 166 kWh/vuosi. Suoralla sähköllä menisi siis 22 500 kWh/vuosi.


"Säästö" MLP:llä 2/3 osaa eli 2 x 8 166 kWh/ vuosi eli 16 333 kWh.

35 860 euron erotuksella saa ostettua sähköä 448 250 kWh/16 333 kWh = 27 vuotta. Eli "maalämmön "takaisinmaksuaika" on 27 vuotta!

Sähkön hinta noussut reaalisesti viimeisen 12 vuoden aikana n. 1,1 %/vuosi.

En näe mitään mieltä investoida maalämpöön. Suorasähkö on kiistatta paras vaikka sen hinta 2 kertaistuisi 20 v aikana, mitä se ei todellakaan tee, sillä pohjoismaiden sähkömarkkinat ei missään tapauksessa voi muuttua niin paljoa. Sähkön reaalinen hinnannousu on ollut jo piiitkään luokkaa (1%) YKSI PROSENTTI per vuosi.

133

28968

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ork

      Otetaan huomioon Kioton sopimuksen velvoitteet ja Ympäristöministeriöstä kantautuneet suunnitelmat sekä rakennettava merikaapeli Ruotsiin. Jokainen näistä seikoista antaa aihetta olettaa sähkön hinnan nousevan lähivuosina enemmän kuin oletettu.
      Toisaalta investointi maalämpöön kusee jos korot nousevat ja kalliin laitteiston kuoletus tulee vielä kalliimmaksi.
      Kaikella on puolensa. Laskelmasi ovat vahvasti oiken suuntaisia. Oletko huomioinut käyttöveden varaajan hinnan sähkölaitteiston hinnassa? No tosin se ei paljon asiaa muuta.
      Tee sinä sähkölämmitys, minä laitan maalämmön. Samoihin menee kustannuksiltaan. Hyvää kevättä.

      • maksaa n. 800 €

        Eli kääyttövesivaraajan hankinta kuuluu tuohon 6000€ investointiin.

        Kioton sopimuksen ym. vaikutus sähkön hintaan tullee olemaan enimmilläänkin 10-30% luokkaa, mutta 30% korotus on jo HYVIN HYVIN epätodennäköinen. Pohjoismaissa tehdään PALJON VESIVOIMALLA sähköä. Päästökauppa ei vaikuta tähän mitään. Päästökauppa ei myöskään vaikuta tulevan ydinvoimalaitoksen sähkönkustannuksiin.

        Pohjoismaissa on tarjolla PAAALJON sellaista sähköä johon päästökauppa ei vaikuta mitään - eli ei tule mitään paineita nostaa sähkön hintaa sen vuoksi. Markkinatilanne on toinen juttu ja sen vaikutuksesta sähkö on noussut REAALISESTI n. 1,1% jo toistakymmentä vuotta.

      • Pena
        maksaa n. 800 € kirjoitti:

        Eli kääyttövesivaraajan hankinta kuuluu tuohon 6000€ investointiin.

        Kioton sopimuksen ym. vaikutus sähkön hintaan tullee olemaan enimmilläänkin 10-30% luokkaa, mutta 30% korotus on jo HYVIN HYVIN epätodennäköinen. Pohjoismaissa tehdään PALJON VESIVOIMALLA sähköä. Päästökauppa ei vaikuta tähän mitään. Päästökauppa ei myöskään vaikuta tulevan ydinvoimalaitoksen sähkönkustannuksiin.

        Pohjoismaissa on tarjolla PAAALJON sellaista sähköä johon päästökauppa ei vaikuta mitään - eli ei tule mitään paineita nostaa sähkön hintaa sen vuoksi. Markkinatilanne on toinen juttu ja sen vaikutuksesta sähkö on noussut REAALISESTI n. 1,1% jo toistakymmentä vuotta.

        LTO kuluttaa enemmän kuin 3000 kWH.

        Mielestäni tuohon taloon n. 4000 -4500 ja patterin teho n. 2-3 kW

        Maalämpötalossa on LTO jälkilämmitys nestepatterilla jossa virtaa 3-4 käyttökertoimella tehty lattialämmitysvesi!

        Sähkötalossa se lämmitetään vastuksilla ja kalliilla suoralla sähköllä.

        Korjataanpa se nyt heti alkuunsa

      • ei tarvi
        Pena kirjoitti:

        LTO kuluttaa enemmän kuin 3000 kWH.

        Mielestäni tuohon taloon n. 4000 -4500 ja patterin teho n. 2-3 kW

        Maalämpötalossa on LTO jälkilämmitys nestepatterilla jossa virtaa 3-4 käyttökertoimella tehty lattialämmitysvesi!

        Sähkötalossa se lämmitetään vastuksilla ja kalliilla suoralla sähköllä.

        Korjataanpa se nyt heti alkuunsa

        jälkilämmitystä eli sähkö tai maalämpö. Eilen just laskettiin että n. 3000kWh menee. Alunperin oli 4500kWh, mutta se tarkentui 1500kWh pienemmäksi.

      • ilmari-pienellä
        ei tarvi kirjoitti:

        jälkilämmitystä eli sähkö tai maalämpö. Eilen just laskettiin että n. 3000kWh menee. Alunperin oli 4500kWh, mutta se tarkentui 1500kWh pienemmäksi.

        Ilmastointi puolella keskusteltu aiheesta. Tässä tapauksessa on kyse suuresta talosta, joten arvot voi tuplata. Tuollainen esim. 2000kWh ei olisi kaukana. Vaikkakaan tuo 3000kWh ei tässä tapauksessa vaikuta asiaan kun se kuitenkin kuuluu kotitaloussähköön.

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000007555125

      • Pena
        ei tarvi kirjoitti:

        jälkilämmitystä eli sähkö tai maalämpö. Eilen just laskettiin että n. 3000kWh menee. Alunperin oli 4500kWh, mutta se tarkentui 1500kWh pienemmäksi.

        Ei tarvi ei, mutta tuskin monella papuaivo sähkölämmittäjällä on älyä/rahaa laittaa kunnon LTO laite.
        Yleensähän sähkölämmittäjät laittaa halvimman LTO- kuutio kojeen sähköpatterilla ja ajaa Toyotalla!

        Laitoin muuten ton investoinnin nordean laskuriin ja tulos(korko)ei ollut tosiaankaan 25 000€ vaan 5838€ (5% korolla) tai 4493€ (4% korolla), että sillee ;-)

      • katso
        Pena kirjoitti:

        Ei tarvi ei, mutta tuskin monella papuaivo sähkölämmittäjällä on älyä/rahaa laittaa kunnon LTO laite.
        Yleensähän sähkölämmittäjät laittaa halvimman LTO- kuutio kojeen sähköpatterilla ja ajaa Toyotalla!

        Laitoin muuten ton investoinnin nordean laskuriin ja tulos(korko)ei ollut tosiaankaan 25 000€ vaan 5838€ (5% korolla) tai 4493€ (4% korolla), että sillee ;-)

        paljonko on asuntolainan _kokonaissumma_ 20v. jos otat lainaa 170 000€ (talo suoralla sähkölämmityksellä) tai otat asuntolainaa 180 000 € (talo maalämmöllä).

        Siis maalämpöinvestointi n. 10 000€ kalliimpi kuin suora sähkö 10 000€ isomman asuntolainan kokonaiskulut 20 vuodessa.

        Siitä se ero tulee ja on paljon suurempi kuin joku 4000-5000 euroa.

      • Pena
        katso kirjoitti:

        paljonko on asuntolainan _kokonaissumma_ 20v. jos otat lainaa 170 000€ (talo suoralla sähkölämmityksellä) tai otat asuntolainaa 180 000 € (talo maalämmöllä).

        Siis maalämpöinvestointi n. 10 000€ kalliimpi kuin suora sähkö 10 000€ isomman asuntolainan kokonaiskulut 20 vuodessa.

        Siitä se ero tulee ja on paljon suurempi kuin joku 4000-5000 euroa.

        No just.

        Tais jäädä kauppakoulun matematiikka hieman lyhyeksi ?

        Laskeppas nyt kerran vielä. Katso vaikka esimerkki täältä http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000007614268

      • jestas
        Pena kirjoitti:

        No just.

        Tais jäädä kauppakoulun matematiikka hieman lyhyeksi ?

        Laskeppas nyt kerran vielä. Katso vaikka esimerkki täältä http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000007614268

        Tottakai korkokulut ovat pienemmät jos lyhennät enemmän. Mutta väännetään vielä kerran: Lainaa 170000€ tai 180000€ ja sama kuukausi lyhennys niin varmaan tulee enmmän korkoja ja paljon tuolle suuremmalle summalle. Tässä on koko ajan ollut lähtökohtana että kuukausilyhennys on sama riippumatta lainamäärästä. Jos jollakin on lainaa 170000€ niin miksi hän tarkoituksella maksaisi vähemmän kuukaudessa kuin mihin hänellä on varaa vain sen takia ettei lainaa olekaan tuo 180000€.

      • Pena
        jestas kirjoitti:

        Tottakai korkokulut ovat pienemmät jos lyhennät enemmän. Mutta väännetään vielä kerran: Lainaa 170000€ tai 180000€ ja sama kuukausi lyhennys niin varmaan tulee enmmän korkoja ja paljon tuolle suuremmalle summalle. Tässä on koko ajan ollut lähtökohtana että kuukausilyhennys on sama riippumatta lainamäärästä. Jos jollakin on lainaa 170000€ niin miksi hän tarkoituksella maksaisi vähemmän kuukaudessa kuin mihin hänellä on varaa vain sen takia ettei lainaa olekaan tuo 180000€.

        170000€, 20 laina-aika, korot yhteensä, 99249
        180000€, 20 laina-aika, korot yhteensä, 105087

        Eroitus 5838 (5% korolla).
        Eroitus 4493 (4% korolla).

        Itse puhuit 20 vuoden laina ajasta!

        Ainahan asioita "säätämällä" saa asiat muuttumaan.

      • matkustelija
        Pena kirjoitti:

        Ei tarvi ei, mutta tuskin monella papuaivo sähkölämmittäjällä on älyä/rahaa laittaa kunnon LTO laite.
        Yleensähän sähkölämmittäjät laittaa halvimman LTO- kuutio kojeen sähköpatterilla ja ajaa Toyotalla!

        Laitoin muuten ton investoinnin nordean laskuriin ja tulos(korko)ei ollut tosiaankaan 25 000€ vaan 5838€ (5% korolla) tai 4493€ (4% korolla), että sillee ;-)

        tokihan nimenomaan sähkölämmittäjän kannattaa sijoittaa parhaaseen mahdolliseen LTO-koneeseen. Esim. Ilto x100.

        ja muista, että sähkölämmitys on paras ratkaisu pieneen ja hyvin eristetyyn matalaenergiataloon. Jos energiaa kuluu hyvin vähän, niin silloin sen edulliseen tuottemiseen ei kannata kuluttaa enää rahaa. Nimittäin sitähän on jo kulutettu eristeisiin...

      • Kappas
        matkustelija kirjoitti:

        tokihan nimenomaan sähkölämmittäjän kannattaa sijoittaa parhaaseen mahdolliseen LTO-koneeseen. Esim. Ilto x100.

        ja muista, että sähkölämmitys on paras ratkaisu pieneen ja hyvin eristetyyn matalaenergiataloon. Jos energiaa kuluu hyvin vähän, niin silloin sen edulliseen tuottemiseen ei kannata kuluttaa enää rahaa. Nimittäin sitähän on jo kulutettu eristeisiin...

        Aha, ILTo x100 on siis hyvä ;-)

        Onko muita vitsejä

      • vehjas
        Kappas kirjoitti:

        Aha, ILTo x100 on siis hyvä ;-)

        Onko muita vitsejä

        Eiköhän tuo ole kelpo laite, ainakin jos verrataan saman valmistajan vanhempiin laitteisiin. Ja Parempi kuin Vallox180, kun iltossa on parempi sulatusautomatiikka. Eikö sitä voi silloin jo suhteellisen hyväksi sanoa? Vai mikä siinä on vialla?

      • pahanilman liimatainen
        maksaa n. 800 € kirjoitti:

        Eli kääyttövesivaraajan hankinta kuuluu tuohon 6000€ investointiin.

        Kioton sopimuksen ym. vaikutus sähkön hintaan tullee olemaan enimmilläänkin 10-30% luokkaa, mutta 30% korotus on jo HYVIN HYVIN epätodennäköinen. Pohjoismaissa tehdään PALJON VESIVOIMALLA sähköä. Päästökauppa ei vaikuta tähän mitään. Päästökauppa ei myöskään vaikuta tulevan ydinvoimalaitoksen sähkönkustannuksiin.

        Pohjoismaissa on tarjolla PAAALJON sellaista sähköä johon päästökauppa ei vaikuta mitään - eli ei tule mitään paineita nostaa sähkön hintaa sen vuoksi. Markkinatilanne on toinen juttu ja sen vaikutuksesta sähkö on noussut REAALISESTI n. 1,1% jo toistakymmentä vuotta.

        sähkölle eivät ole johdettavissa historiatiedoista. Pikemminkin voimakas öljyn hinnannousu ja yleinen hinta- ja kustannustason nousu aiheuttavat myös ennennäkemättömän sähkön hinnannousun myös suomessa.
        Valitettavasti kovemmat ajat ovat taas "kulman takana". Silloin on hyvä jos ei ole liikaa velkaa, eikä tili aivan tyhjä, eikä pakolliset kulut kovin korkeat - kun nuo työpaikatkin ovat nykyään niin epävarmoja...

      • sähkön hinta
        pahanilman liimatainen kirjoitti:

        sähkölle eivät ole johdettavissa historiatiedoista. Pikemminkin voimakas öljyn hinnannousu ja yleinen hinta- ja kustannustason nousu aiheuttavat myös ennennäkemättömän sähkön hinnannousun myös suomessa.
        Valitettavasti kovemmat ajat ovat taas "kulman takana". Silloin on hyvä jos ei ole liikaa velkaa, eikä tili aivan tyhjä, eikä pakolliset kulut kovin korkeat - kun nuo työpaikatkin ovat nykyään niin epävarmoja...

        todellakaan nousee mitenkään merkittävästi. Meille tulee uusi ydinvoimala Suomeen eikä täällä Pohjoismaissa ole muutenkaan näköpiirissä mitään suuria mullistuksia tulossa sähkömarkkinoille.

      • Lohko
        Pena kirjoitti:

        LTO kuluttaa enemmän kuin 3000 kWH.

        Mielestäni tuohon taloon n. 4000 -4500 ja patterin teho n. 2-3 kW

        Maalämpötalossa on LTO jälkilämmitys nestepatterilla jossa virtaa 3-4 käyttökertoimella tehty lattialämmitysvesi!

        Sähkötalossa se lämmitetään vastuksilla ja kalliilla suoralla sähköllä.

        Korjataanpa se nyt heti alkuunsa

        Vesipatterilla varustettu LTO on noin 250€ kalliimpi kuin vastaava sähköpatterilla vahvistettu. Pienessä koneessa kuten esim mun kone Vallox digit SE on 1 kWh lämpöpatteri. Joku nyt voi laskea senkin montako vuotta sähköllä voi lämmittää ilmaa ennenkuin vedellä lämmitetty ilma on edullisempaa. Lisäksi pitää huomioida putkityöt!

      • pohjoismaissa

        Sähkö pohjoismaissa on paljon vähemmän spekulatiivista kuin öljy. Öljyä voi pantata ja odottaa hinnan nousua. Silti vaikuttaa siltä, että öljy-yhtiöt haluavat tuoton heti. Ehkä syynä on jonkinlaisten kansallistamisten pelko.

        Sen sijaan pohjoismainen sähkö tulee vesivoimasta ja ydinvoimasta. Kumpikaan lähde ei säästämällä säily, koska tällöin voimalaitosinvestointi ei tuota ja vesi virtaa tyhjän panttina. Vesivoimaa voi jonkin aikaa pantata, mutta ei kovin kauaa. Tämä vähentää hintaheiluntaa. Lisäksi on huomattava, että sähkö on kulutettava suhteeellisen lähellä tuotantopaikkaa, noin 1000 km sisällä, koska sähkön siirtohäviöt ovat 10%/1000 km.

      • katsotaan kuinka käy
        sähkön hinta kirjoitti:

        todellakaan nousee mitenkään merkittävästi. Meille tulee uusi ydinvoimala Suomeen eikä täällä Pohjoismaissa ole muutenkaan näköpiirissä mitään suuria mullistuksia tulossa sähkömarkkinoille.

        kertokoon faktat mitä hyvänsä, niin ahneet firmat löytävät aina yhden selityksen jolla perustellaan ylikorkea hinta. Markkinavoimat ja ehtymätön ahneus yhdessä häikäilemättömän oman edun tavoittelun kanssa on melkolailla voittamaton yhdistelmä...

      • ahdin valtakunnasta
        pohjoismaissa kirjoitti:

        Sähkö pohjoismaissa on paljon vähemmän spekulatiivista kuin öljy. Öljyä voi pantata ja odottaa hinnan nousua. Silti vaikuttaa siltä, että öljy-yhtiöt haluavat tuoton heti. Ehkä syynä on jonkinlaisten kansallistamisten pelko.

        Sen sijaan pohjoismainen sähkö tulee vesivoimasta ja ydinvoimasta. Kumpikaan lähde ei säästämällä säily, koska tällöin voimalaitosinvestointi ei tuota ja vesi virtaa tyhjän panttina. Vesivoimaa voi jonkin aikaa pantata, mutta ei kovin kauaa. Tämä vähentää hintaheiluntaa. Lisäksi on huomattava, että sähkö on kulutettava suhteeellisen lähellä tuotantopaikkaa, noin 1000 km sisällä, koska sähkön siirtohäviöt ovat 10%/1000 km.

        pienenee kaiken aikaa, eikä altaat ole koskaan tarpeeksi täynnä, eikä ainakaan oikeassa paikassa, jotta hintojen kohtuullisuutta voitaisiin sillä perustella. Päinvastaisessa tapauksessa (vähän vettä ja/tai väärässä paikassa) kyllä kelpaa hyvin korotuksen perusteeksi. Niin ja täytyyhän hintoja EU:ssa muutenkin "harmonisoida" ja se kyllä tarkoittaa pohjan pojille ainoastaan sähkön hintojen nousua.

      • Pääkaupunki
        Pena kirjoitti:

        170000€, 20 laina-aika, korot yhteensä, 99249
        180000€, 20 laina-aika, korot yhteensä, 105087

        Eroitus 5838 (5% korolla).
        Eroitus 4493 (4% korolla).

        Itse puhuit 20 vuoden laina ajasta!

        Ainahan asioita "säätämällä" saa asiat muuttumaan.

        Tyhjenevän Suomen taloista ja kalliista lämpöpumpuista ei kukaan maksa mitään.

    • Mlp

      Ompa sinulle suorasähkölämmittäjä todella katkeraa kalkkia maalämmitys.Laske sinä vaan mitä senteilläsi saat ja aja vaikka ladalla.Ajathan sinäkin sillä kuyitenkin kun nuuka olet.
      Minä lämmitän maalämmöllä 350m2 joka on kuutioissa noin 900m3. sähköä on mennyt lämmitykseen kuluneena talvena 6900 kwh. Eikä yhtään harmita.Eikä sekään harmita että mersuni maksaa 60000 egeä enemmän kun sun ladas.
      Joten jatka vaan maalämmityksen morkkaamista ihan rauhassa. Kateellinen olet varmasti paljosta muuustakin.Vaikka näistä keväisen kauniista auringosta ja 3 viikon tunturilomista... siinä sitä vasta kadehtimista onkin.
      Ei täs tupeilla tapella eikä mopolla ajeta....vai miten se nyt menikään.....

      • mulla on

        V60 farmari Volvo. En mä maalämpöä morkkaa. Teen vaan selväksi sen mikä kannataa taloudellisesti.

        Saathan sä lämmittää taloas vaikka 100€ seteleillä, mutta mä lämmitän sen sillä millä se on edullisinta...

      • Ajaja
        mulla on kirjoitti:

        V60 farmari Volvo. En mä maalämpöä morkkaa. Teen vaan selväksi sen mikä kannataa taloudellisesti.

        Saathan sä lämmittää taloas vaikka 100€ seteleillä, mutta mä lämmitän sen sillä millä se on edullisinta...

        Kyllä sähkölämmitys kannattaa kun on vara Volvolla teetättää oma mallikin vain ja ainoastaan sinulle!

        Mitä maksoi aivan uuden V60-mallin teetättäminen? Hankitko omalla rahalla vai lainalla? Oletko laskenut oman mallisi takaisinmaksuaikaa ja investoinnin suuruutta vaikkapa Volvo V70-mallia vastaan?

      • Tietty V70
        Ajaja kirjoitti:

        Kyllä sähkölämmitys kannattaa kun on vara Volvolla teetättää oma mallikin vain ja ainoastaan sinulle!

        Mitä maksoi aivan uuden V60-mallin teetättäminen? Hankitko omalla rahalla vai lainalla? Oletko laskenut oman mallisi takaisinmaksuaikaa ja investoinnin suuruutta vaikkapa Volvo V70-mallia vastaan?

        Do diin, nyt päästiin veistelemään kirotusvihettä.

      • on...
        Tietty V70 kirjoitti:

        Do diin, nyt päästiin veistelemään kirotusvihettä.

        Ford Ferrari

      • olla
        Tietty V70 kirjoitti:

        Do diin, nyt päästiin veistelemään kirotusvihettä.

        Kiroitusvirhe toi sun koko laskelmas!

      • vaikka sitten ladalla

        Käy koulusi ensin loppuun ja haaveile mersusta vasta sen jälkeen. Koulussa opit myös kirjoittamaan.K

    • Jukka

      Meidän Talo - lehti. Siinäpä näet yhden vertailun lämityksen hinnoista

      • Kuka maksoi mainoksen?

        Niin, mikä siinä tuli lopputulokseksi? Kuka mahtoi maksaa "testin"? Onko puolueeton tieto?

      • höpöhöpöä
        Kuka maksoi mainoksen? kirjoitti:

        Niin, mikä siinä tuli lopputulokseksi? Kuka mahtoi maksaa "testin"? Onko puolueeton tieto?

        Eivät suuremmin vaivautuneet esittelemään miten laskivat. ilmoittivat vain että öljy on halvin seuraavat 40 vuotta. Luottaisitko sinä?

        Kirjoittelevat kivoja juttuja eri asioista, mutta esim. TekniikanMaalilma -lehden tyyliin ei ole kerrottu miten lasketaan ja päteekö aina vai pitääkö ottaa jotain huomioon.

      • peukku68

        oli todella mielenkiintoinen katsaus kyseisen lehden nykytilaan. alas on menty ja asiantuntijat kaikonneet sisustuksen tieltä.

        hinnat oli ties mistä ja miltä vuodelta jne..

    • maalämmittäjä v:sta -81

      Lainalaskelma ei pidä paikkaansa. Ei voi määritellä yhtä aikaa sekä laina-aikaa että kk-erää. Jompi kumpi muuttuu, kun toista muutetaan suuntaan tai toiseen. Ohessa oikeat summat, jossa kk-erä tai laina-aika pidetään vakiona. Laskin vielä tämän hetkisellä käyvällä korolla 3,25%. Todennäköisesti muussa todistelussa on samanlaista virhettä, en jaksa tutkia tuota sepustusta kokonaan.

      Lainaa 170k€, 20v, 5% => maksu/kk 1121€, kokonaiskulut 269261€ eli korkoja yhteensä 99261€.

      Lainaa 180 k€, 22.1v, 5% => maksu/kk 1122€, kokonaiskulut 297742€ eli korkoja yhteensä 117742€.

      Lainaa 180 k€, 20v, 5% => maksu/kk 1187€, kokonaiskulut 285100€ eli korkoja yhteensä 105100€.

      Lainaa 170 k€, 20v, 3,25% => maksu/kk 964€, kokonaiskulut 231415€ eli korkoja yhteensä 612415€.

      Lainaa 180 k€, 20v, 3,25% => maksu/kk 1020€, kokonaiskulut 245028€ eli korkoja yhteensä 65028€.

      Korkojen erotus 18841€ tai 5839€, oikealla korolla erotus vain 3613€.

      Suosittelen tarkistamaan laskelman. Kuten huomataan laina-ajan pidentämisellä on vaikutusta kokonaiskuluihin kuten myös korkoprosentilla.

      • että

        Tarkoitin sitä noilla lainalaskelmilla että pääsääntöisesti asuntovelkaiset lyhentävät saman määrän kuukaudessa riippumatta siitä onko velkaa 170000€ vai 180000€. Poikkeuksiakin tietysti on. Tältä pohjalta tein laskelmani. Katsokaa vaikka www.paikallisosuuspankit.fi ja sieltä lainalaskuri.

      • maalämmittäjä v:sta -81
        että kirjoitti:

        Tarkoitin sitä noilla lainalaskelmilla että pääsääntöisesti asuntovelkaiset lyhentävät saman määrän kuukaudessa riippumatta siitä onko velkaa 170000€ vai 180000€. Poikkeuksiakin tietysti on. Tältä pohjalta tein laskelmani. Katsokaa vaikka www.paikallisosuuspankit.fi ja sieltä lainalaskuri.

        Ei tarvitse mennä minnekään. Minun laskelmani on oikein. Siinähän on nimenomaan laskettu sinun summillasi nuo kk-erät ja kokonaiskulut. Nyt olisi aika sinun tehdä uusi laskelma.

      • vaikuttaa
        maalämmittäjä v:sta -81 kirjoitti:

        Ei tarvitse mennä minnekään. Minun laskelmani on oikein. Siinähän on nimenomaan laskettu sinun summillasi nuo kk-erät ja kokonaiskulut. Nyt olisi aika sinun tehdä uusi laskelma.

        Onhan se tietysti selvä kun lyhentää yli 1100€ kuukaudessa niin kyllä kokonaiskorkokin on pienempi (siis euromääräinen). Itse laskin vähän pinemmällä summalla. Silläkin on kyllä valtava vaikutus loppusummaan lyhentääkö 900€, 1000€ vai 1100€ kuukaudessa.

      • maalämmittäjä v:sta -81
        vaikuttaa kirjoitti:

        Onhan se tietysti selvä kun lyhentää yli 1100€ kuukaudessa niin kyllä kokonaiskorkokin on pienempi (siis euromääräinen). Itse laskin vähän pinemmällä summalla. Silläkin on kyllä valtava vaikutus loppusummaan lyhentääkö 900€, 1000€ vai 1100€ kuukaudessa.

        Minkähänlainen laskelma sinulle pitäisi tehdä, että ymmärtäisit. Sisälukutaidosta oletettavasti on apua. Tuossa minulla on sekä samaa kk-erää että samaa laina-aikaa. Voin minä laskea sinulle tarvittavan laina-ajan vaikka 50€:n kk-erällä, jos haluat. Kaikki summat ovat sitäpaitsi oikein. Jos jokin pankin laskuri antaa erilaisia summia, niin pankin laskuri laskee väärin.

        Saisikohan tuohon alkuperäiseen laskelmaan nyt viimeinkin sen korjauksen oikealla korkoerolla. Tuo laskelmassa käytetty 25 k€ on niin päin persettä kuin olla voi. Paitsi tietysti, jos laskee vielä isommalla korkoerolla. Oikea korkoerohan on siis 3613€.

      • hinta kalliimmalle investoi...
        maalämmittäjä v:sta -81 kirjoitti:

        Minkähänlainen laskelma sinulle pitäisi tehdä, että ymmärtäisit. Sisälukutaidosta oletettavasti on apua. Tuossa minulla on sekä samaa kk-erää että samaa laina-aikaa. Voin minä laskea sinulle tarvittavan laina-ajan vaikka 50€:n kk-erällä, jos haluat. Kaikki summat ovat sitäpaitsi oikein. Jos jokin pankin laskuri antaa erilaisia summia, niin pankin laskuri laskee väärin.

        Saisikohan tuohon alkuperäiseen laskelmaan nyt viimeinkin sen korjauksen oikealla korkoerolla. Tuo laskelmassa käytetty 25 k€ on niin päin persettä kuin olla voi. Paitsi tietysti, jos laskee vielä isommalla korkoerolla. Oikea korkoerohan on siis 3613€.

        Näin paljon tekee

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000007615315

      • sippo
        maalämmittäjä v:sta -81 kirjoitti:

        Minkähänlainen laskelma sinulle pitäisi tehdä, että ymmärtäisit. Sisälukutaidosta oletettavasti on apua. Tuossa minulla on sekä samaa kk-erää että samaa laina-aikaa. Voin minä laskea sinulle tarvittavan laina-ajan vaikka 50€:n kk-erällä, jos haluat. Kaikki summat ovat sitäpaitsi oikein. Jos jokin pankin laskuri antaa erilaisia summia, niin pankin laskuri laskee väärin.

        Saisikohan tuohon alkuperäiseen laskelmaan nyt viimeinkin sen korjauksen oikealla korkoerolla. Tuo laskelmassa käytetty 25 k€ on niin päin persettä kuin olla voi. Paitsi tietysti, jos laskee vielä isommalla korkoerolla. Oikea korkoerohan on siis 3613€.

        On ehkä reilumpaa verrata siten että pitää kuukausierän samana, ja että pumpun lisäinvestointi maksetaan vasta lainan lopuksi pois, koska sehän on tässä laskelmassa 'päälle tuleva' investointi.

        Tällöin 3% korolla (huom. veroetu) korkokustannus 6.000e/20v.

      • Pena
      • Pena
      • ottaa
        Pena kirjoitti:

        170000€, 20 laina-aika, korot yhteensä, 99249
        180000€, 20 laina-aika, korot yhteensä, 105087

        Eroitus 5838 (5% korolla).
        Eroitus 4493 (4% korolla).

        huomioon lainan kokonaiskulu, ei vain korkokulu 20 v.

        Tälloin kustannus on suurempi kuin esitetty 4000-5000€.

      • maapumppaaja
        vaikuttaa kirjoitti:

        Onhan se tietysti selvä kun lyhentää yli 1100€ kuukaudessa niin kyllä kokonaiskorkokin on pienempi (siis euromääräinen). Itse laskin vähän pinemmällä summalla. Silläkin on kyllä valtava vaikutus loppusummaan lyhentääkö 900€, 1000€ vai 1100€ kuukaudessa.

        Laskuissa puuttuu se että joka kuukausi sinulle jää ylimääräistä rahaa talteen (tai lyhennykseen käytettäväksi) koska maalampö on halvempaa. joten laina aika jää täsmälleen samaksi kuin sähköllä tms. -> kun investointi on maksettu alkaa todellinen säästäminen -> maalämpö on halvempaa.
        Suomeksi: kulut per kk = lyhennys korko lämmityskulut

    • käyttää

      mutta kun se systeemi pitää ostaa ja maksaakkin. Sitten se ei olekkaan enään niin "edullinen"

      • ku just

        viime tiistaina tein maalämpökaupat. Koko paskan hinnaksi tuli 21 000€ lattialämmityksineen ja asennuksineen. Olis sittenkin vaan pitänyt laittaa suora sähkö, niin kuin monet neuvoivat - ***tana.

      • vähän
        ku just kirjoitti:

        viime tiistaina tein maalämpökaupat. Koko paskan hinnaksi tuli 21 000€ lattialämmityksineen ja asennuksineen. Olis sittenkin vaan pitänyt laittaa suora sähkö, niin kuin monet neuvoivat - ***tana.

        kannattanut laskeskella kokonaiskuluja ennen kuin laittaa nimensä tollaseen 21k€ paperiin. No onnittelut sulle vaan kalliista järjestelmästä.

    • ilmari-pienellä

      Nyt on lähtökohdat minunkin mielestä suunnilleen kohdillaan. Korkojuttuihin en ota kantaa.

      Kuten laskelmastasi näkee 25 vuoden tähtäimellä erot asumisen kuluissa on pienet, joten ei voi moittia sen kummemmin sähkö- kuin maalämmittäjääkään. Samaa luokkaa on vaikutus sillä juoko saunakaljaa vai ei, tai onko emännällä pitkät hiukset, joita pestessä suihkussa menee 2min pitenpään.

      Jos talon energiankulutus on suurempi kuin tuossa sinun laskelmassasi niin maalämmön kannattavuus paranee. Ja toisinpäin jos talo on pienenpi ta energiapihimpi niin kannattavuus huononee.

      Lämmitysvalinan lähtökohtia(jos asia edes kiinnostaa):

      - Vanhassa talossa jonka energiankulutus on suuri maalämpö voi olla hyvinkin kannattava. Lisäksi kannattaa selvittää onko lisäeristäminen kannattavaa.

      - Uusissa taloissa joita ei ole vielä rakennettu kaikki on vielä avoinna. Kannattaa ensin selvittää mikä energiankulutus tulisi olemaan ja sitten miettiä miten sitä _kustannustehokkaasti_ voisi vähentää. Lopuksi valitaan lämmitysmuoto.

      - Ekologisuusajattelun pohjalta pitäisi talon energiankulutus saada ensin pieneksi ja sitten vielä tuottaa energia ekologisella tavalla.

      • tuo

        korko ja lyhennys tekee niin suuren eron suoran sähkön ja maalämmön välille 20 vuodessa että en edelleenkään näe mielekkääksi "kivittää" tuhottoman suurta summaa maalämpöön.

        Se on kuitenkin aika tekninen ja monimutkainen järjestelmä verrattuna suoraan sähköön. Jos sähkökaapeli menee poikki, niin paikka pystytään määrittämään sentin tarkkuudella ja se voidaan korjata.

        Maalämmössä on paljon enemmän kuluvia komponentteja ja vuotomahdollisuuksia.

    • sippo

      paljon oli lukuja, mutta jos tarttuisi tuohon 10.000 euron hintaeroon; korkokuluja sille vain 6000euroa, joka vie 'takaisinmaksuajan' reilu 10 vuoteen!

      Eli: 20v. asuntolainassa viimeisenä vuotena maksettuna:
      - 3% korko (vastaa 4% keskim. korkoa väehennettynä veroedulla) x 20v. x 10.000e = 6.000e

      M.O.T.

      • laske

        paljonko on asuntolainan _kokonaissumma_ 20v. jos otat lainaa 170 000€ (talo suoralla sähkölämmityksellä) tai otat asuntolainaa 180 000 € (talo maalämmöllä).

        Siis maalämpöinvestointi n. 10 000€ kalliimpi kuin suora sähkö 10 000€ isomman asuntolainan kokonaiskulut 20 vuodessa.

        Siitä se ero tulee ja on paljon suurempi kuin joku 4000-5000 euroa.

      • paljon
        laske kirjoitti:

        paljonko on asuntolainan _kokonaissumma_ 20v. jos otat lainaa 170 000€ (talo suoralla sähkölämmityksellä) tai otat asuntolainaa 180 000 € (talo maalämmöllä).

        Siis maalämpöinvestointi n. 10 000€ kalliimpi kuin suora sähkö 10 000€ isomman asuntolainan kokonaiskulut 20 vuodessa.

        Siitä se ero tulee ja on paljon suurempi kuin joku 4000-5000 euroa.

        tekee:

        170 000 € 20 v. 5% korko (todellinen vuosikorko 5,11%. Kokonaissumma 269 262,76€.

        180 000 € 20 v. 5% korko (todellinen vuosikorko 5,11%). Kokonaissumma 285 100,94€

        Eli ero suoran sähkön hyväksi 15 838,18€ ja tähän päälle tulee investointikulu 10 000€ eli maalämpö 20 vuodessa 25 838€ sähköä kalliimpi.

      • näin se lasketaan
        laske kirjoitti:

        paljonko on asuntolainan _kokonaissumma_ 20v. jos otat lainaa 170 000€ (talo suoralla sähkölämmityksellä) tai otat asuntolainaa 180 000 € (talo maalämmöllä).

        Siis maalämpöinvestointi n. 10 000€ kalliimpi kuin suora sähkö 10 000€ isomman asuntolainan kokonaiskulut 20 vuodessa.

        Siitä se ero tulee ja on paljon suurempi kuin joku 4000-5000 euroa.

        Juuri näin se pitääkin laskea. Olen yrittänyt monelle sanoa tuota samaa kuinka kalliiksi maalämpö tulee JOS RAKENTAA VELKARAHALLA, mutta kun ei mene perille. Syy on heillä se kun se niin tosi halpaa käyttää... Voi että.

      • sippo
        laske kirjoitti:

        paljonko on asuntolainan _kokonaissumma_ 20v. jos otat lainaa 170 000€ (talo suoralla sähkölämmityksellä) tai otat asuntolainaa 180 000 € (talo maalämmöllä).

        Siis maalämpöinvestointi n. 10 000€ kalliimpi kuin suora sähkö 10 000€ isomman asuntolainan kokonaiskulut 20 vuodessa.

        Siitä se ero tulee ja on paljon suurempi kuin joku 4000-5000 euroa.

        jos et muuten usko niin ajatellaan näin:
        - ota oma asuntolaina pumppuinverstoinnille 10.000e
        - sille kun maksaa 3% reaalikorkoa vuosittain, tekee 6000e
        - maksaa lainan pois 20v. päästä (kuten normaalin asuntolainan viimeisinä erinä) 10.000e

        Yhteensä 16.000e. Ei taida olla kuin 10v. takaisinmaksu vähänkään isommalla talolla.

      • ei lannata
        sippo kirjoitti:

        jos et muuten usko niin ajatellaan näin:
        - ota oma asuntolaina pumppuinverstoinnille 10.000e
        - sille kun maksaa 3% reaalikorkoa vuosittain, tekee 6000e
        - maksaa lainan pois 20v. päästä (kuten normaalin asuntolainan viimeisinä erinä) 10.000e

        Yhteensä 16.000e. Ei taida olla kuin 10v. takaisinmaksu vähänkään isommalla talolla.

        Lainan järjestely/nostopalkkiot ym. tekee kahdesta lainasta kalliin ja samasta lompakosta ne rahat on kuitenkin pois vaikka olisi 20 lainaa.
        Ikkunoille oma, katolle oma, lämmitykselle oma jne..Ei ole järkeä.

      • sippo
        ei lannata kirjoitti:

        Lainan järjestely/nostopalkkiot ym. tekee kahdesta lainasta kalliin ja samasta lompakosta ne rahat on kuitenkin pois vaikka olisi 20 lainaa.
        Ikkunoille oma, katolle oma, lämmitykselle oma jne..Ei ole järkeä.

        Tämä erillislaina oli vain esimerkki, se menee samoin normaalin lainan mukana.

        Korot maksetaan joka maksuerässä, korolle korkoa ei tarvitse maksaa (pankki vaatii korot aina).

        Se 'reaalikorkoa' 3% riittää, vastaahan se 4 prosentin pankin korkoa, joka pitkässä juoksussa ei ole alakanttiin.

        Elä nyt tahallaan sotke asioita ....

      • ajateltu
        sippo kirjoitti:

        Tämä erillislaina oli vain esimerkki, se menee samoin normaalin lainan mukana.

        Korot maksetaan joka maksuerässä, korolle korkoa ei tarvitse maksaa (pankki vaatii korot aina).

        Se 'reaalikorkoa' 3% riittää, vastaahan se 4 prosentin pankin korkoa, joka pitkässä juoksussa ei ole alakanttiin.

        Elä nyt tahallaan sotke asioita ....

        Tämä erillislaina oli vain esimerkki, se menee samoin normaalin lainan mukana.

        Ei mene. Väärin ajateltu.

      • sippo
        ajateltu kirjoitti:

        Tämä erillislaina oli vain esimerkki, se menee samoin normaalin lainan mukana.

        Ei mene. Väärin ajateltu.

        matematiikka ei ole vahvuuksiasi.

      • sippo
        ajateltu kirjoitti:

        Tämä erillislaina oli vain esimerkki, se menee samoin normaalin lainan mukana.

        Ei mene. Väärin ajateltu.

        tuo 6.000e korkokulu kylläkin edellyttää, että kasvattaa kuukausierää 30 eurolla tuon 20 vuotta.

        Jos ei kasvata, korkokulu noin 8.500 euroa. Eli sen verran pitää ottaa takaisin ..

      • Jo kylmiin suihkuihin tottunut
        sippo kirjoitti:

        tuo 6.000e korkokulu kylläkin edellyttää, että kasvattaa kuukausierää 30 eurolla tuon 20 vuotta.

        Jos ei kasvata, korkokulu noin 8.500 euroa. Eli sen verran pitää ottaa takaisin ..

        Mistä sais sellasen mittarin, jonka vois laittaa MLP:n kylkeen ja näkis mitä se oikeesti vie virtasta?

      • saa
        Jo kylmiin suihkuihin tottunut kirjoitti:

        Mistä sais sellasen mittarin, jonka vois laittaa MLP:n kylkeen ja näkis mitä se oikeesti vie virtasta?

        Mikä pumppu sulla on?

      • saa
        Jo kylmiin suihkuihin tottunut kirjoitti:

        Mistä sais sellasen mittarin, jonka vois laittaa MLP:n kylkeen ja näkis mitä se oikeesti vie virtasta?

        Mikä pumppu sulla on?

      • sippo
      • sippo
      • Jo kylmiin...
        saa kirjoitti:

        Mikä pumppu sulla on?

        ja lämmin vesi ei riittänyt edes kahdelle. Nyt mietityttää sähkön kulutus - Fortumin mukaan meni 20000 kwh / vuosi. En vaan tiedä mikä on lämmityksen ja veden osuus (mulla on noin 240 m2 lämmintä alaa)...

      • MMV
        Jo kylmiin... kirjoitti:

        ja lämmin vesi ei riittänyt edes kahdelle. Nyt mietityttää sähkön kulutus - Fortumin mukaan meni 20000 kwh / vuosi. En vaan tiedä mikä on lämmityksen ja veden osuus (mulla on noin 240 m2 lämmintä alaa)...

        Kumma kun sinun C9:ssä ei riitä edes kahdelle lämmin vesi ja minulla pienempi IVT on riittänyt kahdelletoista (=4 saunallista porukkaa).

        Muutoinkin tätä "keskustelua" on vaikea vakavalla naamalla seurata :-D.

      • Jo kylmiiin..
        MMV kirjoitti:

        Kumma kun sinun C9:ssä ei riitä edes kahdelle lämmin vesi ja minulla pienempi IVT on riittänyt kahdelletoista (=4 saunallista porukkaa).

        Muutoinkin tätä "keskustelua" on vaikea vakavalla naamalla seurata :-D.

        Onko mulla sitten koneessa jokin vika, jos 160 litraa ei ilman extrakäyttöä aamuisin riitä? Kyselin vesilaitokselta, että käytetäänkö me hulluna lämmintä vettä. Vastaus oli, että ihan keskiarvokäyttöä. Voi olla, että täällä käydään merkkien kesken kovaa markkinointikilpaa, mutta minä olen ihan kulutuspuolella ja maksoin maalämpövehkeistä yli 20 Keuria (yritän vaan saada ne nyt toimimaan). En olisi eden maininnut masiinan nimeä, jos et olisi kysynyt.

      • jo....
        MMV kirjoitti:

        Kumma kun sinun C9:ssä ei riitä edes kahdelle lämmin vesi ja minulla pienempi IVT on riittänyt kahdelletoista (=4 saunallista porukkaa).

        Muutoinkin tätä "keskustelua" on vaikea vakavalla naamalla seurata :-D.

        Jos anonyymisti tavataan IKEAN parkkiksella ja sovitaan saunaillat. Voit tuoda 10 kaveriasi meille saunaan ja minä tuon 10 kaveriani teille ja sitten vertaillaan kokemuksia.

      • MMV
        Jo kylmiiin.. kirjoitti:

        Onko mulla sitten koneessa jokin vika, jos 160 litraa ei ilman extrakäyttöä aamuisin riitä? Kyselin vesilaitokselta, että käytetäänkö me hulluna lämmintä vettä. Vastaus oli, että ihan keskiarvokäyttöä. Voi olla, että täällä käydään merkkien kesken kovaa markkinointikilpaa, mutta minä olen ihan kulutuspuolella ja maksoin maalämpövehkeistä yli 20 Keuria (yritän vaan saada ne nyt toimimaan). En olisi eden maininnut masiinan nimeä, jos et olisi kysynyt.

        "Onko mulla sitten koneessa jokin vika,"

        Minun mielestäni: On!

        "En olisi eden maininnut masiinan nimeä, jos et olisi kysynyt"

        En ole kysynyt, en ole osallistunut aiemmin tähän "järkevään keskusteluun" MLP:stä. Itsellänikin IVT ja toimii hyvin (kuten sanoin; koeponnistettu 12 saunojalla ilman ongelmia).

      • hae se
        Jo kylmiin suihkuihin tottunut kirjoitti:

        Mistä sais sellasen mittarin, jonka vois laittaa MLP:n kylkeen ja näkis mitä se oikeesti vie virtasta?

        Energialaitosten mittarivarastosta. vanhat ei maksa paljon ja toimivat vielä vuosikykymmeniä.

    • talopaketin ostaja

      Rossipohja, puurakenteinen lattia kuten koko talokin.
      "Normaali" eristykset, 1½kerroksinen.
      Suora sähkölämmitys sähköpatterein mukavuuslattialämpö laatoitetuissa tiloissa.
      Varaava takka (keskellä taloa, suuressa keittiö/olohuoneessa)
      Edullinen ilmalämpöpumppu -jolle paras sijoitus olisi?

      Pelkkä vesikierto lattiaan sähkökattila olisi ollut 5000€ kalliimpi kuin nykyinen investointi joten enempää en alkanut laskemaan... mutta tuliko tehtyä tyhmä ratkaisu?

      • sulla on

        Laske mitä 5000€ laina olisi tehnyt lisää 20 vuodessa.

      • sippo

        Tuo on hyvä; talon koko ei selvinnyt, mutta tärkeää on että se tehdään kunnolla.

        Noita valintojasi ei pysty faktoilla isommin moittimaan.

    • Mikko 7

      on muutama perustaava laatua oleva puute:

      Ensinnäkin; korkolaskelma on - kuten oheisissa kommenteissa todetaan - tarkastelujakson (20...22v) ajalta väärä. Investointieron 10.000E korkokustannus vakioannuiteetilla on vajaa 8.700E. Rahoituskulujen ero on siis 18.700E.

      Toiseksi; Laiteinvestointien pitoaikainen käyttökulu on diskontattu korottomana nykyhetkeen investoinniksi. Näinhän ei tietenkään tehdä, vaan laskelmassa käyttökulu käsitellään kuten muutkin juoksevat kulut (esim. energia).

      Kolmanneksi; Energian hinta on laskelmassa nykyinen ja VAKIO koko pitoajan. Investoinnin kannattavuuslaskemissa ja herkkyystarkasteluissa käytetään TODELLISTA, tosin arvioitua hintakehitystä. 12 vuoden aikana sähkön hinta on noussut n. 5% per vuosi. Tarkasteluajan tuotot voidaan sitten deflatoida/inflatoida haluttuun ajankohtaan.

      Edellämainitut (osittain)huomioituna saadaan "takaisinmaksuajoiksi":
      - sähkön hinta vakio n. 14 v
      - sähkön hinta 5%/a n. 8,5v

      • hinnan nousu

        on seurannut yleisiä kuluttaja-indeksejä viimeiset 20 vuotta.

        5% nousu per vuosi ei todellakaan pidä paikkansa.

      • maalämmön kulut

        nousee kun sähkön hinta nousee

      • ei kukaan

        pysty arvioimaan mutta käyttöikä ja korjaustarkasteluissa maalämpöjärjestelmän korjaukset ovat kalliimpia ja elinkaari suht varmasti selvästi lyhyempi

      • sähkön

        nousu prosentti. Kaikki voi käydä zekkaamassa sen vaikka Energiamarkkinaviraston nettisivuilta.

        Paskaa puhut, sähkö on noussut keskimäärin 1,1% viimeiset 12 vuotta!

      • Mikko 7
        sähkön kirjoitti:

        nousu prosentti. Kaikki voi käydä zekkaamassa sen vaikka Energiamarkkinaviraston nettisivuilta.

        Paskaa puhut, sähkö on noussut keskimäärin 1,1% viimeiset 12 vuotta!

        aiemmin, tehdään kannattavuuslaskelmien kannattavuus- ja herkkyystarkastelut sekä käyttö- että pääomakulujen hintamuutosolettamin investoinnin tarkastelujaksolle.

        Sähköenergian hinnannousun reunaehtoina pidän ylärajaolettamana 5%/a (20v tässä tapauksessa) ja alarajaolettamana 0%/a.
        On todennäköistä, että sähkön hintakehitys pitkällä aikajänteellä asettuu tähän haarukkaan.

        Vastaavasti investoinnin (lainarahan tai oman) koskokustannusten raja-arvot ovat nykyinen korkotaso 3% ja olettama 5% (joka näytti oleen laskelmasi lähtöarvo).

        Sähkön hintakehitys:
        Tariffin L2 (20 MWh/a) KOKONAIShinta 1.1.1992 oli 4,49 snt/kWh.
        Hinta 1.1.2005 oli puolestaan 6,89 snt/kWh.
        13 vuoden aikana TOTEUTUNUT muutos oli siten 3,3%. (Lähde: Energiamarkkinaviraston tilastot).

        Päästökauppa tulee nostamaan sähkön hintaa 3...4 vuoden aikana REAALISESTI n. 20%. Kannattavuuslaskelmien herkkyysanalyysissä 5%/a:n hintakehitysolettama on ehdottoman realistinen.

        Mikäli käytät 'laskelmissasi' sähkön reaalihintakehitystä, on yhtenäisyyden vuoksi pääomakustannus määritettävä nettoarvoisena. Ts. inflatoitava jaksotetut muuttuvat kustannukset indeksin perusteella. Samaten sitoutunut pääoma on diskontattava todellisen takaisinmaksuajankohdan perusteella nykyhetkeen.

        Laskelmasi nettomääräinen indeksikorjattu hankintahetkeen diskontattu pääomakustannus jää tasoon n. 10.000E. Lähtökohtana on vertailuindeksin (inflaatio) trendin jatkuminen toteutuneen perusteella.

        Edellämainitun vuoksi kehotankin maallikkoja pitaytymään korottomissa takaisinmaksuajoissa, jolloin laskentavirheitä syntyy vähemmän.

      • Katso tarkemmin
        Mikko 7 kirjoitti:

        aiemmin, tehdään kannattavuuslaskelmien kannattavuus- ja herkkyystarkastelut sekä käyttö- että pääomakulujen hintamuutosolettamin investoinnin tarkastelujaksolle.

        Sähköenergian hinnannousun reunaehtoina pidän ylärajaolettamana 5%/a (20v tässä tapauksessa) ja alarajaolettamana 0%/a.
        On todennäköistä, että sähkön hintakehitys pitkällä aikajänteellä asettuu tähän haarukkaan.

        Vastaavasti investoinnin (lainarahan tai oman) koskokustannusten raja-arvot ovat nykyinen korkotaso 3% ja olettama 5% (joka näytti oleen laskelmasi lähtöarvo).

        Sähkön hintakehitys:
        Tariffin L2 (20 MWh/a) KOKONAIShinta 1.1.1992 oli 4,49 snt/kWh.
        Hinta 1.1.2005 oli puolestaan 6,89 snt/kWh.
        13 vuoden aikana TOTEUTUNUT muutos oli siten 3,3%. (Lähde: Energiamarkkinaviraston tilastot).

        Päästökauppa tulee nostamaan sähkön hintaa 3...4 vuoden aikana REAALISESTI n. 20%. Kannattavuuslaskelmien herkkyysanalyysissä 5%/a:n hintakehitysolettama on ehdottoman realistinen.

        Mikäli käytät 'laskelmissasi' sähkön reaalihintakehitystä, on yhtenäisyyden vuoksi pääomakustannus määritettävä nettoarvoisena. Ts. inflatoitava jaksotetut muuttuvat kustannukset indeksin perusteella. Samaten sitoutunut pääoma on diskontattava todellisen takaisinmaksuajankohdan perusteella nykyhetkeen.

        Laskelmasi nettomääräinen indeksikorjattu hankintahetkeen diskontattu pääomakustannus jää tasoon n. 10.000E. Lähtökohtana on vertailuindeksin (inflaatio) trendin jatkuminen toteutuneen perusteella.

        Edellämainitun vuoksi kehotankin maallikkoja pitaytymään korottomissa takaisinmaksuajoissa, jolloin laskentavirheitä syntyy vähemmän.

        Mikko,

        Tämä alla mainitsemasi hintakehitys ei ole REAALINEN hintakehitys. Katso oikeasta kohdasta. Kotitalouksien kuluttajahinta joka sisältää siirron ja itse energian ja joka on indexikorjattu. Reaaliseksi nousuksi jää keskiarvona 1,1%!


        Sähkön hintakehitys:
        Tariffin L2 (20 MWh/a) KOKONAIShinta 1.1.1992 oli 4,49 snt/kWh.
        Hinta 1.1.2005 oli puolestaan 6,89 snt/kWh.
        13 vuoden aikana TOTEUTUNUT muutos oli siten 3,3%. (Lähde: Energiamarkkinaviraston tilastot).

      • Mikä tässä on väärin?

        Mikko,

        Mikä tässä ao. laskelmassa on väärin?

        170 000 € 20 v. 5% korko (todellinen vuosikorko 5,11%. Kokonaissumma 269 262,76€.

        180 000 € 20 v. 5% korko (todellinen vuosikorko 5,11%). Kokonaissumma 285 100,94€

        Eli ero suoran sähkön hyväksi 15 838,18€ ja tähän päälle tulee investointikulu 10 000€ eli maalämpö 20 vuodessa 25 838€ sähköä kalliimpi.

      • Mikko 7
        Mikä tässä on väärin? kirjoitti:

        Mikko,

        Mikä tässä ao. laskelmassa on väärin?

        170 000 € 20 v. 5% korko (todellinen vuosikorko 5,11%. Kokonaissumma 269 262,76€.

        180 000 € 20 v. 5% korko (todellinen vuosikorko 5,11%). Kokonaissumma 285 100,94€

        Eli ero suoran sähkön hyväksi 15 838,18€ ja tähän päälle tulee investointikulu 10 000€ eli maalämpö 20 vuodessa 25 838€ sähköä kalliimpi.

        on vääein edellisessä laskelmassasi.

        Laskelmasi kokonaissummat pitävät sisällään korkokustannukset ja pääoman kuoletukset.
        Pääoman kuoletus tarkasteluajanjaksona sisältää siten investoinnin 10.000 E.

        Investoitua pääomaa EI lisätä rahoituskulujen 0%:lla diskontattuun nykyarvoon KAHTA kertaa.
        Rahoituskulujen nykyarvojen ero on siten laskentakorollasi 15.838 E.

      • Mikko 7
        Katso tarkemmin kirjoitti:

        Mikko,

        Tämä alla mainitsemasi hintakehitys ei ole REAALINEN hintakehitys. Katso oikeasta kohdasta. Kotitalouksien kuluttajahinta joka sisältää siirron ja itse energian ja joka on indexikorjattu. Reaaliseksi nousuksi jää keskiarvona 1,1%!


        Sähkön hintakehitys:
        Tariffin L2 (20 MWh/a) KOKONAIShinta 1.1.1992 oli 4,49 snt/kWh.
        Hinta 1.1.2005 oli puolestaan 6,89 snt/kWh.
        13 vuoden aikana TOTEUTUNUT muutos oli siten 3,3%. (Lähde: Energiamarkkinaviraston tilastot).

        toteutuneesta sähköenergian hintakehityksestä olemme periaatteessa samaa mieltä.

        Virheesi on siinä, että käsittelet pääoman kustannusta bruttomääräisenä ja energian hintaskenaariota nettomääräisenä.

        Mikäli käytät laskennassa nettohintoja, on investoidun pääoman kustannusta käsiteltävä samalla tavalla.
        REAALIkorko (nettorahoituskustannus) on 2...3 %/a, ei suinkaan 5 %.

      • nyt, mutta mitä se on keski...
        Mikko 7 kirjoitti:

        toteutuneesta sähköenergian hintakehityksestä olemme periaatteessa samaa mieltä.

        Virheesi on siinä, että käsittelet pääoman kustannusta bruttomääräisenä ja energian hintaskenaariota nettomääräisenä.

        Mikäli käytät laskennassa nettohintoja, on investoidun pääoman kustannusta käsiteltävä samalla tavalla.
        REAALIkorko (nettorahoituskustannus) on 2...3 %/a, ei suinkaan 5 %.

        Mikko,

        REAALIkorko (nettorahoituskustannus) on hetkellä NYT 2-3%, mutta mikä se on keskimäärin tulevan 20 vuoden aikana?. Kyllä minusta on oikein että korkona käytetään 5%. Pitää olla varaa tilanteessa jos/kun korko nousee. Männävuosina kun korko oli 16% inflaatio ei ollut 14%, joten jos silloin olisi laskenut lainoja 2-3% reaalikorolla, niin hukka olisi perinyt.

      • ero
        Mikko 7 kirjoitti:

        on vääein edellisessä laskelmassasi.

        Laskelmasi kokonaissummat pitävät sisällään korkokustannukset ja pääoman kuoletukset.
        Pääoman kuoletus tarkasteluajanjaksona sisältää siten investoinnin 10.000 E.

        Investoitua pääomaa EI lisätä rahoituskulujen 0%:lla diskontattuun nykyarvoon KAHTA kertaa.
        Rahoituskulujen nykyarvojen ero on siten laskentakorollasi 15.838 E.

        Mikko 7 kirjoitti: Rahoituskulujen nykyarvojen ero on siten laskentakorollasi 15.838 E.

        Siis 5%:lla rahoituskulujen nykyarvojen ero (20 vuodessa) on tuo vajaat 16 000€?

      • Mikko 7
        ero kirjoitti:

        Mikko 7 kirjoitti: Rahoituskulujen nykyarvojen ero on siten laskentakorollasi 15.838 E.

        Siis 5%:lla rahoituskulujen nykyarvojen ero (20 vuodessa) on tuo vajaat 16 000€?

        reaalikorkokanta määritetään vakioksi (5%)ja kokonaisrahoituskulu sisältää investoinnin.

    • uudestaan

      Laskepa paljonko enemmän pystyt lainaa lyhentämään per/kk kun ei tule mullistavia sähkölaskuja.
      Paljonko lyhenee KOKO lainan takaisinmaksuaika?

      • joku muu

        Otetaan nyt sitten vaikka investointi 10 000 -> Lainan määrä 170 000:stä 180 000:een. Korko 4 %, laina-aika 20 vuotta.
        Sähkölämmityksellä kk-erä 1030
        Maalämmöllä 1090 ->
        Erotus 60 euroa kuussa.
        Maalämmöllä säästö noin 1300 kWh kuussa, 8 snt/kWh -> 104 euroa kuussa.
        Säästöä kuukaudessa maalämmöllä 44 euroa, kun maksetaan sähkönsäästöllä ylimääräinen kuukausierä.
        10 000 euroa jaettuna 44 jaettuna 12 kuukaudella tekee 18,9 vuotta takaisinmaksuun.
        Ne 44 euroa voi sitten sijoittaa haluamallaan tavalla, esimerkiksi kuukausierän pienentämiseen, jolloin laina-aika lyhenee vuodella, ja kokonaiskorkomenot putoavat 82 tuhannesta 77 tuhanteen. Sähkölle korkomenot ovat noin 77 tuhatta.

        Kelpaisko tämä?

      • Maalämmössä ei järkeä
        joku muu kirjoitti:

        Otetaan nyt sitten vaikka investointi 10 000 -> Lainan määrä 170 000:stä 180 000:een. Korko 4 %, laina-aika 20 vuotta.
        Sähkölämmityksellä kk-erä 1030
        Maalämmöllä 1090 ->
        Erotus 60 euroa kuussa.
        Maalämmöllä säästö noin 1300 kWh kuussa, 8 snt/kWh -> 104 euroa kuussa.
        Säästöä kuukaudessa maalämmöllä 44 euroa, kun maksetaan sähkönsäästöllä ylimääräinen kuukausierä.
        10 000 euroa jaettuna 44 jaettuna 12 kuukaudella tekee 18,9 vuotta takaisinmaksuun.
        Ne 44 euroa voi sitten sijoittaa haluamallaan tavalla, esimerkiksi kuukausierän pienentämiseen, jolloin laina-aika lyhenee vuodella, ja kokonaiskorkomenot putoavat 82 tuhannesta 77 tuhanteen. Sähkölle korkomenot ovat noin 77 tuhatta.

        Kelpaisko tämä?

        Ohessa hyvä esimerkki, että maalämmössä ei TODELLAKAAN ole mitään järkeä. Se on monimutkainen ja tekninen järjestelmä. Näennäisesti "edullinen" mutta ei käytännössä. Maalämpöpumppumyydät jo kovaa vauhtia virittelevät maalämpöpumppuhuoltoyrityksiä pystyyn, että pääsevät taas rahastamaan sellaisia jotka ovat paremman tiedon puutteessa menneet lankaan ja ostaneet maalämpösysteemin.

        Suora sähkö on kiistatta kaikkein halvin lämmitysmuoto, kun otetaan kaikki kulut huomioon: investointi, rahoitus, käyttö ja huolto (sekä vaivattomuus) 20 vuoden aikana. Sitten tulee varaava sähkö. se on II-paras. Todella yksinkertainen eikä mitään liikkuvia osia.

    • Mitä väliä

      Kaikki lämmitystavat ovat eri näkökulmista katsottuina hyviä. Itse olen laskelmissa tullut siihen tulokseen, että varaava sähkölämmitys ja puuta pesään on ehdottomasti halvin ratkaisu.

      Mutta haluanko sitä?

      Tuo lämmityksen valinta on vähän kuin tietokoneen ostamista, toiset arvostaa nopeutta, toiset kapasiteettia ja osa katsoo vain halpaa hintaa. Molemmilla pärjää aikansa mutta loppujen lopuksi kaikki on kuitenkin kiinni tuurista. Huono asentaja sössii halvankin ratkaisun kalliiksi ja jonkin rekkula saattaa pelata vaikka 50 vuotta.

      Tulee takaisinmaksun loppuhinnaksi mitä hyvänsä, voi olla helpompi maksaa kallistakin hintaa takain pienissä kuukausierissä kuin suorittaa isoja käyttökuluja, vaikka se loppupelissä olisi halvempaakin. Kullekin tilauksensa mukaan.

      Mutta mitä väliä tällä oikeastaan on. Katso millä autolla ajat, mitä syöt ja mitä juot ja vaikka mitä poltat.

      Kaksi askia sauhutteleva haaskaa 20 vuodessa nykyhinnalla 58400 € savuna ilmaan. Missä se muutama tonni enää tuntuu?

      Hyvä tai ei, pääasia että itse tykkää!

    • Oletko epätoivoinen sähkön ...

      Jokaisen rakentajan tai remontoijan kannattaa valita lämmitysmuodoksi maalämpö.

      Jokainen öljyn- tai sähkönmyyjä voi tulla alalle, kunhan tietää ja muistaa tehdä jokaisen kaupan kunnolla / asiallisesti.

      Maalämmössä ei tarvita näitä "pikaoppineita" maalämpöasiantuntijoita viemään koko toimialaa alas.

      Maalämpö kerralla kunnolla, tai öljylämpö/suorasähkö.

    • Hölmö

      Jokainen tähän provoiluun sortunut voisi miettiä, paljonko oli oma kuukausipalkka 20 vuotta sitten. Kuinka monen kuukauden silloinen palkka olisi tarvittu vaikkapa 6000 euron deviroippeiden maksamiseen, ja kuinka monta kuukautta siihen menee nyt? Sen jälkeen voikin sitten miettiä, voisiko rahan arvon muuttuminen vaikuttaa laskelmaan jollakin tavalla. Mutta onhan noilla koroilla kiva leikkiä, kun niiden avulla takaisinmaksuajaksi saa mitä vain 10 ja 50 vuoden väliltä.

      Tällä kaverilla tuntuu toisinaan olevan liipasinsormi aika herkässä. Katsotaan millainen täyslaidallinen sieltä tällä kertaa tulee.

      • laskettu

        Eihän maalämpö kannatakaan ellei investointikulut riittävän pienet, kulutus suuri, sähkönhinta nouse tai hyödysuhde mene riittävän ylös.

        Maalämpöjärjestelmän pystyy laittamaan noin 7000 euron investoinnilla kun vähän katsoo mistä ostaa ja laittaa vaakaputkiston. Toisilla pumpuilla on parempi hyötysuhde kuin toisilla.

        Oikein tekemällä saa investoinnin kannattavaksi.

      • Osku

        Ei ollut laajakaistaa, luotettiin mitä asiantuntijat lehdissä kirjoittivat, keskustelua kyllä käytiin eri lämmitystavoista.
        Valittavana oli, puu, öljy, sähkö- lämmitystapoina. Puu-ja öljy painivat melkein samassa sarjassa, jos itsellä oli puuta tarjolla ehkä 50% valitsi puun mutta kun öljy maksoi v 72 17p/lt moni puunomistaja valitsi öljyn sen vaivattomuuden takia, samalla alkoi sähkölämmitys saada jalansijaa ( vaikka oli jonkinverran öljyä kallimmpi käyttää ), sen asennushalpuutensa ja vaivattomuutensa takia.

        Nyt keskusteluun on mukaan tullut lisäksi maa/pelletti ym. vaihtoehdot, keskusteluun netin kautta on helppo osallistua, ja tuoda esiin omia oikeita ja mutu tuntumalla saatuja tietoja.
        Tietoa on saatavilla niin paljon oikeaa/vähemmän oikeaa, että jos nyt olisin valitsemassa lämmitysjärjestelmää, vaikeata olisi, koska pää on kuin "haminan" kaupunki, ei tiedä mistä kääntyisi oikealle tielle!

        Olen ajanut Fiat 600:sella, kaikki meni ohi ja jäivät eteen tientukoksi, kun samoihin aikoihin ajoin Opel Recordilla, samaa nopeutta kuin "Fiiulla" ohittajia ei ollut.
        Taitaa olla huono vertaus?
        Naapuri ajaa LADALLA, toinen naapuri MERSULLA, kummallakin on öljylämmitys eivätkä palele ja voivat muutenkin hyvin!

      • otetaan

        inflaatio ja indexsikorjaukset huomioon kun laskelmat tehdään oikien. Samat lainalaisuudet ja numerot pätee investoit sitten maalämpöön tai suoraan sähköön. Ei tämä ole mitään koroilla leikkimistä. Raha lähtee joka tapauksessa sun tililtä, mutta kyse on siitä, että miten paljon lähtee ja meneekö se sähköyhtiölle vai pankkiin seuraavan 20v aikana.

    • raiteilla?

      Asun neljättä vuotta rakentamassani talossa. Kokoa jonkin matkaa toista sataa neliötä, lisäksi lämmin talli, varasto ja tekninen tila. Siis varsin tavallinen uusi talo muttei kovin suuri. Neljättä vuotta kaikki sähköt ovat olleet haarukassa 11-12000kW. Lisäksi puita kuluu 5 pinomottia talvessa. Minulla on kausisähköliittymä mutten varaa lämpöä ja yöllä lämpiää vain käyttövesi. Halvemman sähkön osuus on noin 78%. Kaikki sähköt perusmaksuineen ja lämmityskulut yhteensä ovat n.900€. Asuminen on miellyttävää koska nopeasti reagoiva suora sähkölämmitys pitää lämmön alle 1 asteen tarkkuudella oikeana. Ilmalämpöpumppua (alle 1000€) käytetään hyvin vähän syksyllä ja keväällä.
      Kuinka suuri talon pitäisi olla että kannattaisi investoida muuhun kuin suoraan sähköön ja varaavaan takkaan ( ehkä ILP)? Ilmeisesti paljon suurempi kuin yleisesti ajatellaan.

      • PRa

        Keskustelua käydään aivan väärillä argumenteilla, kun yritetään perustella lämmitysjärjestelmän valintaa taloudellisin perustein. Lämiintykseen käytetään joka tapauksessa niin vähän rahaa vuositasolla lämmitystavasta riippumatta, että tällaiseen hurmoshenkeen ei luulisi olevan tarvetta, mitä milläkin palstoilla esiintyy.

        Suuri taloudellinen merkitys näillä keskusteluilla on lämmitysjärjestelmiä myyville tahoille, joilla on hyvä perusteltu henkilökohtainen syy ylläpitää ja provosoida näitä keskusteluja.

      • ajatelkaa kokonaisuutta !

        Investointilaskelmia ei tehdä pelkästä kulupuolen rahotuslaskelmavinkkelistä. ...Elämä on kallista ja ostaminen lainarahalla on vielä kalliimpaa. Totta juuri näin on mutta....

        Ottakaapas nyt huomioon, että kulupuolen (rahoitus ym) lisäksi KOKONAIS-investoinnille pitää laskea ns. tuottoa joka kuukausi kun sen maalämpösysteemin käyttökulut on niin perskeleen paljon pienemmät talossa, jossa 250-350m2 ja kuutioita vastaavasti kuin vastaavassa sähkövastuslämmitteisessä mökissä.

        Vai oletteko eri mieltä ? Vääntäkääpäs excelit uudestaan ja kertokaa mitä näyttää...

      • käyttö ja huoltokulut
        ajatelkaa kokonaisuutta ! kirjoitti:

        Investointilaskelmia ei tehdä pelkästä kulupuolen rahotuslaskelmavinkkelistä. ...Elämä on kallista ja ostaminen lainarahalla on vielä kalliimpaa. Totta juuri näin on mutta....

        Ottakaapas nyt huomioon, että kulupuolen (rahoitus ym) lisäksi KOKONAIS-investoinnille pitää laskea ns. tuottoa joka kuukausi kun sen maalämpösysteemin käyttökulut on niin perskeleen paljon pienemmät talossa, jossa 250-350m2 ja kuutioita vastaavasti kuin vastaavassa sähkövastuslämmitteisessä mökissä.

        Vai oletteko eri mieltä ? Vääntäkääpäs excelit uudestaan ja kertokaa mitä näyttää...

        ja lisätkää se investointikuluihin, niin saatte 5% nykyarvon mukaisen kustannuksen koko lämmityssysteemille käyttökuluineen ja huoltoineen 20 vuodeksi.

        Tästä seuraa, että suora sähkö on EDELLEEN edullisin, vaikka sen hinta tuplaantuisi nykyhinnasta.

      • Joo o
        käyttö ja huoltokulut kirjoitti:

        ja lisätkää se investointikuluihin, niin saatte 5% nykyarvon mukaisen kustannuksen koko lämmityssysteemille käyttökuluineen ja huoltoineen 20 vuodeksi.

        Tästä seuraa, että suora sähkö on EDELLEEN edullisin, vaikka sen hinta tuplaantuisi nykyhinnasta.

        justiisa.

      • kieroliero
        ajatelkaa kokonaisuutta ! kirjoitti:

        Investointilaskelmia ei tehdä pelkästä kulupuolen rahotuslaskelmavinkkelistä. ...Elämä on kallista ja ostaminen lainarahalla on vielä kalliimpaa. Totta juuri näin on mutta....

        Ottakaapas nyt huomioon, että kulupuolen (rahoitus ym) lisäksi KOKONAIS-investoinnille pitää laskea ns. tuottoa joka kuukausi kun sen maalämpösysteemin käyttökulut on niin perskeleen paljon pienemmät talossa, jossa 250-350m2 ja kuutioita vastaavasti kuin vastaavassa sähkövastuslämmitteisessä mökissä.

        Vai oletteko eri mieltä ? Vääntäkääpäs excelit uudestaan ja kertokaa mitä näyttää...

        Jos sähkölämmitystalossa lainanlyhennys kuukaudessa 1000e ja sähköön 100e, niin maalämpötalossa sähköön 50e ja lainaan laitetaan loput 1050e.

        Eli lämmityksessä säästynyt raha käytetään lainan lyhennykseen. Laskekaa siitä sitten..

    • Pelletti

      Meillä lämmitystavan vaihto öljystä pellettiin on pudottanut lämmityskustannuksia n. 3000 euroa vuositasolla. En sanoisi tuota säästöä kovinkaan pieneksi.

      Katsokaa myytävien talojen esitteistä lämmityskustannuksia vertailun vuoksi. Niistä saa jotain kuvaa todellisuudesta, varsinkin, kun kustannukset niissä on vielä hieman alakanttiin.

      • ottanut lainaa

        kun vaihdoit Pellettiin. Uuden OKT rakentajan tulee laskea kokonaiskukut asuntolainan (esim. 20 vuotta) mukaan. Se muuttaa tilanteen. Ei voi vain sanoa että kun vaihdat öljystä pellettiin, niin lämmityskuut putosi niin ja niin paljon. Se ei ole "koko" totuus vaan virheellisesti ajateltu heitto kustannuksista.

      • sinulla

        3000 eurolla saat nykyhinnalla öljystä noin 60000 kWh, eli jos onnistuit pelletillä pudottamaan energiakustannuksesi puoleen, sinulta kulunee noin 120 000 kWh energiaa vuositasolla.

        Normaalin talon lämmitysenergian kulutus on noin 10% tästä. Sinun tapauksesi ei oikein sovellu esimerkiksi normaalille omakotiasujalle.

      • mainos
        sinulla kirjoitti:

        3000 eurolla saat nykyhinnalla öljystä noin 60000 kWh, eli jos onnistuit pelletillä pudottamaan energiakustannuksesi puoleen, sinulta kulunee noin 120 000 kWh energiaa vuositasolla.

        Normaalin talon lämmitysenergian kulutus on noin 10% tästä. Sinun tapauksesi ei oikein sovellu esimerkiksi normaalille omakotiasujalle.

        Mainosta koko juttu.

      • Pelletti
        ottanut lainaa kirjoitti:

        kun vaihdoit Pellettiin. Uuden OKT rakentajan tulee laskea kokonaiskukut asuntolainan (esim. 20 vuotta) mukaan. Se muuttaa tilanteen. Ei voi vain sanoa että kun vaihdat öljystä pellettiin, niin lämmityskuut putosi niin ja niin paljon. Se ei ole "koko" totuus vaan virheellisesti ajateltu heitto kustannuksista.

        Miksi nykyään kuvitellaan, että ihan kaikki maksetaan lainarahalla? Ja että kaikki ottavat sen 20 vuoden lainan?

        Eikö rakentajat voisi ajatella asian niin, että jos on esim. omaa rahaa 20 000 euroa, niin lämmitysjärjestelmä maksetaan juuri tästä rahasta? Ja talo, tontti liittymät rahoitetaan sillä lainalla?

        Miksi muutenkin pitäisi kitkuttaa juuri silloin, kun sitä rahaa tarvittaisiin elämiseen? Eli silloin, kun lapset ovat pieniä, kaikki laitteet ja vempaimet pitäisi ostaa, auto vaihtaa suurempaan ja turvallisempaan, jne. Veden lämmittäminen vie paljon energiaa, joten kahdella aikuisella sähkön kulutus on ihan eri luokkaa kuin sitten, kun perheessä on lapsia. Pystyvätkö ihmiset todellakin maksamaan suurien lainojensa lisäksi 200 euron kuukausittaisia sähkölaskuja? Se vain tuntuu täysin hukkaan heitetyltä rahalta. Ja sillä säästöllä, minkä voi tehdä järkevällä lämmitysjärjestelmän valinnalla, voi sitten maksaa nopeammin sitä lainaakin pois.

      • rahaa
        Pelletti kirjoitti:

        Miksi nykyään kuvitellaan, että ihan kaikki maksetaan lainarahalla? Ja että kaikki ottavat sen 20 vuoden lainan?

        Eikö rakentajat voisi ajatella asian niin, että jos on esim. omaa rahaa 20 000 euroa, niin lämmitysjärjestelmä maksetaan juuri tästä rahasta? Ja talo, tontti liittymät rahoitetaan sillä lainalla?

        Miksi muutenkin pitäisi kitkuttaa juuri silloin, kun sitä rahaa tarvittaisiin elämiseen? Eli silloin, kun lapset ovat pieniä, kaikki laitteet ja vempaimet pitäisi ostaa, auto vaihtaa suurempaan ja turvallisempaan, jne. Veden lämmittäminen vie paljon energiaa, joten kahdella aikuisella sähkön kulutus on ihan eri luokkaa kuin sitten, kun perheessä on lapsia. Pystyvätkö ihmiset todellakin maksamaan suurien lainojensa lisäksi 200 euron kuukausittaisia sähkölaskuja? Se vain tuntuu täysin hukkaan heitetyltä rahalta. Ja sillä säästöllä, minkä voi tehdä järkevällä lämmitysjärjestelmän valinnalla, voi sitten maksaa nopeammin sitä lainaakin pois.

        Voithan sä sitä "omaa rahaa" käyttää lämmityssysteeminhankintaan, mutta sitten kuitenkin kun pitää ostaa jotain muuta (kallista) esim. keittiö, niin pitää ottaa lisää lainaa kun se "oma raha" meni jo kalliiseen maalämpöön. Eli ei ole mitään "halpaa omaa rahaa" Kaikki kuitenkin kulminoituu aina lainaan viimekädessä.

      • rahaa vaan lainaa!
        rahaa kirjoitti:

        Voithan sä sitä "omaa rahaa" käyttää lämmityssysteeminhankintaan, mutta sitten kuitenkin kun pitää ostaa jotain muuta (kallista) esim. keittiö, niin pitää ottaa lisää lainaa kun se "oma raha" meni jo kalliiseen maalämpöön. Eli ei ole mitään "halpaa omaa rahaa" Kaikki kuitenkin kulminoituu aina lainaan viimekädessä.

        Lisälaina lämmitysjärjestelmän ottamiseen kannattaa, mikäli säästöt kattavat lainanhoitokulut.

        Lämmitysjärjestelmää varten pitää ottaa oma laina ja takaisinmaksu suunnitella siten, että takaisinmaksuaika muodostuu kannattavaksi.

        Laskin juuri, että keskikokoisessa omakotitalossa maalämpöjärjestelmästä saatavat säästöt esimerkiksi suoraan sähkölämmitykseen verrattuna mahdollistavat lainan takaisinmaksun nykyisellä korkotasolla reilussa 30 vuodessa.

      • numerot näkyville
        rahaa vaan lainaa! kirjoitti:

        Lisälaina lämmitysjärjestelmän ottamiseen kannattaa, mikäli säästöt kattavat lainanhoitokulut.

        Lämmitysjärjestelmää varten pitää ottaa oma laina ja takaisinmaksu suunnitella siten, että takaisinmaksuaika muodostuu kannattavaksi.

        Laskin juuri, että keskikokoisessa omakotitalossa maalämpöjärjestelmästä saatavat säästöt esimerkiksi suoraan sähkölämmitykseen verrattuna mahdollistavat lainan takaisinmaksun nykyisellä korkotasolla reilussa 30 vuodessa.

        Tältähän se minustakin tuntuu. Voitko laittaa numerot näkyville.

      • egeä
        mainos kirjoitti:

        Mainosta koko juttu.

        säästöä olis jo kova juttu ja iso olis talokin.

      • vaivaa
        egeä kirjoitti:

        säästöä olis jo kova juttu ja iso olis talokin.

        Hö, maksaako vaivaa -tanan kallis remppa parin kolmen satasen vuoksi/vuosi? Paljonko työt ja kamat maksoi? 20 vuotta menee että hurahtaa ennen kuin pelletti pöllö on saanut kuoletettua uuden systeeminsä ja sitten saakin jo ostaa uuden pannun.

      • mieltä
        vaivaa kirjoitti:

        Hö, maksaako vaivaa -tanan kallis remppa parin kolmen satasen vuoksi/vuosi? Paljonko työt ja kamat maksoi? 20 vuotta menee että hurahtaa ennen kuin pelletti pöllö on saanut kuoletettua uuden systeeminsä ja sitten saakin jo ostaa uuden pannun.

        olen tästä asiasta

      • Pelletti
        sinulla kirjoitti:

        3000 eurolla saat nykyhinnalla öljystä noin 60000 kWh, eli jos onnistuit pelletillä pudottamaan energiakustannuksesi puoleen, sinulta kulunee noin 120 000 kWh energiaa vuositasolla.

        Normaalin talon lämmitysenergian kulutus on noin 10% tästä. Sinun tapauksesi ei oikein sovellu esimerkiksi normaalille omakotiasujalle.

        Kyllä, talo on iso n. ~700 neliötä ja vanhakin eli joka raosta vetää.

        Meillä on todellakin lämmityskustannukset pudonneet n. 3000 euroa vuodessa pellettiin siirtymisen jälkeen. Vielä vanhalla öljysysteemillä rahaa paloi melkein 5000 euroa vuodessa.

        Puuta olemme myös polttaneet jonkin verran, mutta noin suuren säästön eteen jo voi vähän nähdä sitäkin vaivaa. Varaavaa takkaa meillä ei kylläkään talossa vielä ole.

        Pointtini tässä on lähinnä se, että lämmitystavalla on väliä. Meillä on kokemusta useammasta eri omakotitalosta, joissa on ollut erilaisia lämmitystapoja. Kaikkein kallein on ollut suorasähkö ja käytössä se on ollut myös lähes törkeän kallis. 200-neliöisessä 80-luvun puolivälin tiilitalossa kahdella aikuisella oli sähkönkulutus 45000 kwh vuodessa. Mutta hei, elämä on!

      • öljymies
        Pelletti kirjoitti:

        Kyllä, talo on iso n. ~700 neliötä ja vanhakin eli joka raosta vetää.

        Meillä on todellakin lämmityskustannukset pudonneet n. 3000 euroa vuodessa pellettiin siirtymisen jälkeen. Vielä vanhalla öljysysteemillä rahaa paloi melkein 5000 euroa vuodessa.

        Puuta olemme myös polttaneet jonkin verran, mutta noin suuren säästön eteen jo voi vähän nähdä sitäkin vaivaa. Varaavaa takkaa meillä ei kylläkään talossa vielä ole.

        Pointtini tässä on lähinnä se, että lämmitystavalla on väliä. Meillä on kokemusta useammasta eri omakotitalosta, joissa on ollut erilaisia lämmitystapoja. Kaikkein kallein on ollut suorasähkö ja käytössä se on ollut myös lähes törkeän kallis. 200-neliöisessä 80-luvun puolivälin tiilitalossa kahdella aikuisella oli sähkönkulutus 45000 kwh vuodessa. Mutta hei, elämä on!

        Meillä on 1000 euroa vuodessa lämmityskulut. Lämmitettäviä neliöitä talossa on 160. Sähköä kuluu tämän lisäksi. Noin 5000kwh. Öljy on huoleton ja tehokas lämmitysmuoto ja jopa edullinen:). Ei tarvii tolskata pellettien kanssa.

      • Pelletti
        öljymies kirjoitti:

        Meillä on 1000 euroa vuodessa lämmityskulut. Lämmitettäviä neliöitä talossa on 160. Sähköä kuluu tämän lisäksi. Noin 5000kwh. Öljy on huoleton ja tehokas lämmitysmuoto ja jopa edullinen:). Ei tarvii tolskata pellettien kanssa.

        Ei pelletin kanssa mitään tolskata tarvitse. Siinä se tulee säiliöautolla samalla tavalla kuin öljykin ja puhalletaan suoraan putkea pitkin säiliöön. Tuhkat täytyy toki tyhjentää silloin tällöin, mutta sille touhulle tulee pelletin kanssa noilla säästöillä aika hyvä tuntipalkkakin.

      • öljymies
        Pelletti kirjoitti:

        Ei pelletin kanssa mitään tolskata tarvitse. Siinä se tulee säiliöautolla samalla tavalla kuin öljykin ja puhalletaan suoraan putkea pitkin säiliöön. Tuhkat täytyy toki tyhjentää silloin tällöin, mutta sille touhulle tulee pelletin kanssa noilla säästöillä aika hyvä tuntipalkkakin.

        Palkka olisi meillä alle 100euroa vuodessa siitä, että joutuu kerran kuussa putsaileen tuhkat pesästä. Jos ei muista putsata niin kattilan hyötysuhde laskee.
        Mites se pellettien kattilaan syöttö? Sehän on huoleton kuin mikä:))?
        Kaveri ei ainakaan tykännyt siitä että joutuu avaamaan tukkeutuneen kuljettimen silloin tällöin.

        Öljykuninkailla ei ole näitä ongelmia:)

      • harakanpesä
        Pelletti kirjoitti:

        Kyllä, talo on iso n. ~700 neliötä ja vanhakin eli joka raosta vetää.

        Meillä on todellakin lämmityskustannukset pudonneet n. 3000 euroa vuodessa pellettiin siirtymisen jälkeen. Vielä vanhalla öljysysteemillä rahaa paloi melkein 5000 euroa vuodessa.

        Puuta olemme myös polttaneet jonkin verran, mutta noin suuren säästön eteen jo voi vähän nähdä sitäkin vaivaa. Varaavaa takkaa meillä ei kylläkään talossa vielä ole.

        Pointtini tässä on lähinnä se, että lämmitystavalla on väliä. Meillä on kokemusta useammasta eri omakotitalosta, joissa on ollut erilaisia lämmitystapoja. Kaikkein kallein on ollut suorasähkö ja käytössä se on ollut myös lähes törkeän kallis. 200-neliöisessä 80-luvun puolivälin tiilitalossa kahdella aikuisella oli sähkönkulutus 45000 kwh vuodessa. Mutta hei, elämä on!

        Mulla on Espoossa 355m2 90 luvulla tehty 3 kr. tiilitalo suoralla sähköllä ja meillä on mennyt sähköä v. 1999-2004 noin 25000 - 27000 kWh / vuosi riippuen siitä miten on viitsinyt lämmittää uunia puulla.

        Viisi henkeä, kakarat 3 kpl "asuu" suihkussa. IV-poisto, ei LTO:ta. Puukiuas.

        Kuitit on tallella ja saa tulla kattomaan jos joku ei usko.

      • köh
        Pelletti kirjoitti:

        Kyllä, talo on iso n. ~700 neliötä ja vanhakin eli joka raosta vetää.

        Meillä on todellakin lämmityskustannukset pudonneet n. 3000 euroa vuodessa pellettiin siirtymisen jälkeen. Vielä vanhalla öljysysteemillä rahaa paloi melkein 5000 euroa vuodessa.

        Puuta olemme myös polttaneet jonkin verran, mutta noin suuren säästön eteen jo voi vähän nähdä sitäkin vaivaa. Varaavaa takkaa meillä ei kylläkään talossa vielä ole.

        Pointtini tässä on lähinnä se, että lämmitystavalla on väliä. Meillä on kokemusta useammasta eri omakotitalosta, joissa on ollut erilaisia lämmitystapoja. Kaikkein kallein on ollut suorasähkö ja käytössä se on ollut myös lähes törkeän kallis. 200-neliöisessä 80-luvun puolivälin tiilitalossa kahdella aikuisella oli sähkönkulutus 45000 kwh vuodessa. Mutta hei, elämä on!

        Säästänyt kun olisit tilkkinyt taloasi tuon remontin hinnalla? Jonka muuten luutavasti teit, sillä ei kukaan rupea tekemään pannu remonttia jos tietää että lämpö karkaa savuna ilmaan.

      • Pelletti
        köh kirjoitti:

        Säästänyt kun olisit tilkkinyt taloasi tuon remontin hinnalla? Jonka muuten luutavasti teit, sillä ei kukaan rupea tekemään pannu remonttia jos tietää että lämpö karkaa savuna ilmaan.

        Tottakai taloa täytyy tilkitä, mutta mietipä kuinka paljon helpompi sitä lisäremonttia on tehdä, kun joka vuosi siihen jää 3 tonnia enemmän rahaa? Ja lisäeristyksen myötähän lämmityskustannukset putoavat vielä entisestään, eikö?

      • huh
        Pelletti kirjoitti:

        Kyllä, talo on iso n. ~700 neliötä ja vanhakin eli joka raosta vetää.

        Meillä on todellakin lämmityskustannukset pudonneet n. 3000 euroa vuodessa pellettiin siirtymisen jälkeen. Vielä vanhalla öljysysteemillä rahaa paloi melkein 5000 euroa vuodessa.

        Puuta olemme myös polttaneet jonkin verran, mutta noin suuren säästön eteen jo voi vähän nähdä sitäkin vaivaa. Varaavaa takkaa meillä ei kylläkään talossa vielä ole.

        Pointtini tässä on lähinnä se, että lämmitystavalla on väliä. Meillä on kokemusta useammasta eri omakotitalosta, joissa on ollut erilaisia lämmitystapoja. Kaikkein kallein on ollut suorasähkö ja käytössä se on ollut myös lähes törkeän kallis. 200-neliöisessä 80-luvun puolivälin tiilitalossa kahdella aikuisella oli sähkönkulutus 45000 kwh vuodessa. Mutta hei, elämä on!

        Pelletti:
        "200-neliöisessä 80-luvun puolivälin tiilitalossa kahdella aikuisella oli sähkönkulutus 45000 kwh vuodessa"

        Mulla on 80 -luvun alussa rakennettu tiiliverhottu talo, jossa lämpimiä neliöitä on muutaman yli 200. Koko sähkönkulutus on ollut 12500 - 16500 kWh vuodessa, puita on mennyt 2-3 mottia talvessa takassa. Meitä on VIISI henkeä!

        Keitetäänkö teillä perunat juoksevassa lämpimässä vedessä? Vai luodaanko lumet pihasta lämpimällä vedellä?

      • pieni
        Pelletti kirjoitti:

        Kyllä, talo on iso n. ~700 neliötä ja vanhakin eli joka raosta vetää.

        Meillä on todellakin lämmityskustannukset pudonneet n. 3000 euroa vuodessa pellettiin siirtymisen jälkeen. Vielä vanhalla öljysysteemillä rahaa paloi melkein 5000 euroa vuodessa.

        Puuta olemme myös polttaneet jonkin verran, mutta noin suuren säästön eteen jo voi vähän nähdä sitäkin vaivaa. Varaavaa takkaa meillä ei kylläkään talossa vielä ole.

        Pointtini tässä on lähinnä se, että lämmitystavalla on väliä. Meillä on kokemusta useammasta eri omakotitalosta, joissa on ollut erilaisia lämmitystapoja. Kaikkein kallein on ollut suorasähkö ja käytössä se on ollut myös lähes törkeän kallis. 200-neliöisessä 80-luvun puolivälin tiilitalossa kahdella aikuisella oli sähkönkulutus 45000 kwh vuodessa. Mutta hei, elämä on!

        Mulla on Espoossa 90-luvulla rakennettu 355 neliöinen tiilitalo. v. 1999-2004 KOKONAISsähkön kulutus on ollut luokkaa 25 000kWh plus miinus 2500 kWh, riippuen siitä miten on viitsinyt puuta polttaa uunissa. Lämmitykseen tuosta jää selvästi alle 18 000 kWh/vuosi.

        Henkilöitä on viisi joista kakaroita 3. Ne viihtyy suihkussa aikas pitkään joka päivä. Talossa on koneellinen IV-poisto, ei LTO. Puukiuas.

        Sähkölaskut on tallella, saa tulla kattomaan ken ei usko!

      • vaatia
        pieni kirjoitti:

        Mulla on Espoossa 90-luvulla rakennettu 355 neliöinen tiilitalo. v. 1999-2004 KOKONAISsähkön kulutus on ollut luokkaa 25 000kWh plus miinus 2500 kWh, riippuen siitä miten on viitsinyt puuta polttaa uunissa. Lämmitykseen tuosta jää selvästi alle 18 000 kWh/vuosi.

        Henkilöitä on viisi joista kakaroita 3. Ne viihtyy suihkussa aikas pitkään joka päivä. Talossa on koneellinen IV-poisto, ei LTO. Puukiuas.

        Sähkölaskut on tallella, saa tulla kattomaan ken ei usko!

        ainakaan sähkömittarin tarkistusta.

      • ja toimii
        vaatia kirjoitti:

        ainakaan sähkömittarin tarkistusta.

        oikein. Sähkönkulutuksemme on tuo mitä yllä kerroin - siis suorasähkölämmitystalossa.

      • kieroliero
        pieni kirjoitti:

        Mulla on Espoossa 90-luvulla rakennettu 355 neliöinen tiilitalo. v. 1999-2004 KOKONAISsähkön kulutus on ollut luokkaa 25 000kWh plus miinus 2500 kWh, riippuen siitä miten on viitsinyt puuta polttaa uunissa. Lämmitykseen tuosta jää selvästi alle 18 000 kWh/vuosi.

        Henkilöitä on viisi joista kakaroita 3. Ne viihtyy suihkussa aikas pitkään joka päivä. Talossa on koneellinen IV-poisto, ei LTO. Puukiuas.

        Sähkölaskut on tallella, saa tulla kattomaan ken ei usko!

        Onko kyseessä kerrosala? Jos kyllä niin ei tuo ole edes kovin pieni kulutus.

        Eihän tuo mikään mahdottomuus 25000/355 = 70kWh/m2 ja siihen pari kuutiota puita päälle niin ollaan ihan tavanomaisissa kulutuksissa eli suunnilleen 100kWh/m2.

      • Jeesus Ist Best
        harakanpesä kirjoitti:

        Mulla on Espoossa 355m2 90 luvulla tehty 3 kr. tiilitalo suoralla sähköllä ja meillä on mennyt sähköä v. 1999-2004 noin 25000 - 27000 kWh / vuosi riippuen siitä miten on viitsinyt lämmittää uunia puulla.

        Viisi henkeä, kakarat 3 kpl "asuu" suihkussa. IV-poisto, ei LTO:ta. Puukiuas.

        Kuitit on tallella ja saa tulla kattomaan jos joku ei usko.

        Tulen katsomaan porukalla. Tarjoat varmaan saunakaljat ja makkarat. Kerron samalla vähän, miten voit liittyä keskustanuoriin.

      • Pelletti
        harakanpesä kirjoitti:

        Mulla on Espoossa 355m2 90 luvulla tehty 3 kr. tiilitalo suoralla sähköllä ja meillä on mennyt sähköä v. 1999-2004 noin 25000 - 27000 kWh / vuosi riippuen siitä miten on viitsinyt lämmittää uunia puulla.

        Viisi henkeä, kakarat 3 kpl "asuu" suihkussa. IV-poisto, ei LTO:ta. Puukiuas.

        Kuitit on tallella ja saa tulla kattomaan jos joku ei usko.

        Talo ei ollut minun, vaan mieheni vanhempien. Takkaa ei käytetty ollenkaan, mutta eipä siellä mitään kummallisia sähkösyöppöjäkään ollut. Lämmitys hoidettiin pattereilla.

      • on kyseessä
        kieroliero kirjoitti:

        Onko kyseessä kerrosala? Jos kyllä niin ei tuo ole edes kovin pieni kulutus.

        Eihän tuo mikään mahdottomuus 25000/355 = 70kWh/m2 ja siihen pari kuutiota puita päälle niin ollaan ihan tavanomaisissa kulutuksissa eli suunnilleen 100kWh/m2.

        En vain ymmärrä miten joissain 150m2 taloissa saa menemään sähköä 30 000kWh.

      • kieroliero
        on kyseessä kirjoitti:

        En vain ymmärrä miten joissain 150m2 taloissa saa menemään sähköä 30 000kWh.

        Eristys vaikuttaa ja kuinka tiiviisti rakenteet on tehty. Paikkakunta ja asumistottumukset vaikuttavat myös.

        Sitten on tämä kerrosala/huoneala vertailu. Silläkin on vaikutusta 20-40%. Pelkästään alaan tai kuutioihin on turha tuijottaa, koska myös talon muoto ja ikkunoiden ilmansuunnat vaikuttavat asiaan. Yritä siinä nyt sitten vertailla.

      • Raksu
        kieroliero kirjoitti:

        Eristys vaikuttaa ja kuinka tiiviisti rakenteet on tehty. Paikkakunta ja asumistottumukset vaikuttavat myös.

        Sitten on tämä kerrosala/huoneala vertailu. Silläkin on vaikutusta 20-40%. Pelkästään alaan tai kuutioihin on turha tuijottaa, koska myös talon muoto ja ikkunoiden ilmansuunnat vaikuttavat asiaan. Yritä siinä nyt sitten vertailla.

        vaikuttaa myös ominaiskulutukseen. Muuten samanveroisissa rakennuksissa suuremmassa talossa on pienempi ominaiskulutus. Mistähän johtuu?

      • rakennettu
        Raksu kirjoitti:

        vaikuttaa myös ominaiskulutukseen. Muuten samanveroisissa rakennuksissa suuremmassa talossa on pienempi ominaiskulutus. Mistähän johtuu?

        Siitä johtuu

    • Väärät premissit?

      Ei nouse sähkön hinta, ei ;-)

      Energian (yhä nouseville) nykyhinnoilla takaisinmaksuaika lienee huomattavasti pienempi. Toisaalta pääoman hintaankin on nousupaineita.

      • mlp rulettaa

        Tässä nähdään mihin mentiin 6 vuodessa ja vauhti senkun kiihtyy. *ituttaisi jos olisi joku muu kuin maalämpö :))

      • T.Rolli
        mlp rulettaa kirjoitti:

        Tässä nähdään mihin mentiin 6 vuodessa ja vauhti senkun kiihtyy. *ituttaisi jos olisi joku muu kuin maalämpö :))

        Joo, samat ajatukset.
        Kohta on kyllä pari nokinaamaa kehumassa että oma torpan lämmitykseen meneet 4000kWh suoraa sähköä, unohtaen mainita ne kymmenet kuutiot klapeja jota naama noessä käryttää.
        Maalämpö on PARAS!

        T. Rolli

      • as77
        T.Rolli kirjoitti:

        Joo, samat ajatukset.
        Kohta on kyllä pari nokinaamaa kehumassa että oma torpan lämmitykseen meneet 4000kWh suoraa sähköä, unohtaen mainita ne kymmenet kuutiot klapeja jota naama noessä käryttää.
        Maalämpö on PARAS!

        T. Rolli

        > pari nokinaamaa kehumassa että oma torpan lämmitykseen meneet 4000kWh suoraa sähköä,

        entäs umpikiero minä: Öljylämmitys toimii hyvin, mutta on säädetty lämmittämään vasta jossakin -15 astetta kylmemmissä lämpötiloissa. Muu lämpö taloussähköstä (9.6 snt/kWh) eli ei tarvi maksaa edes sähkölämmittäjän perusmaksuja (vaan alle 2€/kk). Joulukuun alun jälkeen on tarvittu öljyä 300 litraa ja sähköä 1200 kWh

        ! ihan ilman investointeja ... ainakin toistaiseksi. Minkä tuomion määrää tuomari T Rolli ?

      • T.Rolli
        as77 kirjoitti:

        > pari nokinaamaa kehumassa että oma torpan lämmitykseen meneet 4000kWh suoraa sähköä,

        entäs umpikiero minä: Öljylämmitys toimii hyvin, mutta on säädetty lämmittämään vasta jossakin -15 astetta kylmemmissä lämpötiloissa. Muu lämpö taloussähköstä (9.6 snt/kWh) eli ei tarvi maksaa edes sähkölämmittäjän perusmaksuja (vaan alle 2€/kk). Joulukuun alun jälkeen on tarvittu öljyä 300 litraa ja sähköä 1200 kWh

        ! ihan ilman investointeja ... ainakin toistaiseksi. Minkä tuomion määrää tuomari T Rolli ?

        Muilutetaan Nesteen pääkonttorin aulaan lappu kaulassa: "En polta tarpeex öljyy, antakee armoo".

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      151
      2702

    2. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      179
      1578

    3. Rita syyttää muita "virheistään"

      Taas Donnasta lasu ilmoitus ja kaiken maailman kriisejä Akin virheen takia. Aki teki vakavan rikoksen, turha sitä on mui
      Kotimaiset julkkisjuorut
      103
      1463

    4. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      132
      1453

    5. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      72
      1207

    6. Niiiiin pihkassa

      Hänen ihanan vuoksi minulla on pikkarit märät koko ajan. Säikähdin vähän, näetköhän kaiken minusta? Yritän pitää perusil
      Ikävä
      42
      1165

    7. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      169
      1142

    8. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      101
      1140

    9. Jos saisit nainen vielä pudotettua 20 kiloa?

      Niin voitaisiin katsella uudestaan.
      Ikävä
      49
      1127

    10. Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?

      Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia
      Maailman menoa
      76
      1012
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt