Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen valtionvelkaa koskeva kommentti on saanut aikaan vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Arhinmäki totesi Kansan Uutisten haastattelussa, ettei valtion ei tarvitse maksaa lainojaan pois.
”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle. Tällä hetkellä Suomi saa lainaa erittäin matalilla ja kiinteillä koroilla”, Arhinmäki sanoi.
Hän kommentoi samaa teemaa myös Uuden Suomen haastattelussa pitämällä absurdina puheita, joiden mukaan velka jätetään seuraavalle hallitukselle.
“Onhan se nyt täysin itsestään selvää. Jokaisen, joka ymmärtää mitään taloudesta, pitää ymmärtää, että tämä on täysin ulkopuolelta tullut isku”, Arhinmäki sanoi.
Arhinmäen puheisiin tarttui Twitterissä Liike Nytin kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo.
”Jos kerran korko on negatiivinen eli meille maksetaan kun otamme lainaa, niin meidänhän kannattaisi ottaa lisää lainaa, sillä Arhinmäen mielestä lainoja ei tarvitse maksaa pois”, Harkimo kuittasi.
Arhinmäki vastaa muistuttamalla, että valtio ei ole kotitalous tai yritys.
”Ceausescun Romanialla ei ollut ollenkaan lainaa. Ehkä Hjallis haluat siis tavoitella sitä mallia? Valtiot ottavat lainaa ja maksavat vanhoja pois. Ei valtiot pyri maksamaan koskaan kaikkia lainojaan pois. Valtio ei ole kotitalous, ei edes yritys.”
Valtiot eivät maksa lainojaan!
42
77
Vastaukset
- Anonyymi
Samaa teemaa on kommentoinut myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, jonka mukaan ”velkapelottelu on helppo populistinen keino”.
Hän muistuttaa, että Suomen ja koko Euroopan taloutta on kohdannut raju shokki, joka vaikuttaa sekä kotimarkkinoihin että vientinäkemyksiin.
”Elvytystoimenpiteitä tarvitaan Suomessa ja muualla Euroopassa, jotta shokki jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi ja päästäisiin mahdollisimman nopeasti takaisin talouskasvun ja kasvavan työllisyyden uralle. Suomen hallituksen linja ei ole tässä suhteessa millään tavalla poikkeuksellinen.”
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa yli 8 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä vuonna. Ennusteen mukaan julkinen velka jatkaa lisäksi kasvuaan, ja velkasuhde lähestyy 80 prosenttia vuonna 2024. Tänä vuonna valtiovarainministeriö ennustaa ennusteen julkisen velan kasvavan noin 20 miljardilla eurolla noin 71 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.- Anonyymi
Valtion velan hoito on nyt ennätyksellisen halpaa, lue lisää Yleltä
https://yle.fi/uutiset/3-11424333 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valtion velan hoito on nyt ennätyksellisen halpaa, lue lisää Yleltä
https://yle.fi/uutiset/3-11424333Kun ei huolehdi koroistakaan, lainahan on ilmaista
Tämän ymmärtää sossut erityisesti
- Anonyymi
Velallinen on aina orjan asemassa suhteessa velkojaansa. Näiden velkavasureiden agendalla on vain ja ainoastaan luoda riippuvuus suhde EKP:hen jotta EU ero olisi vaikeampaa.
- Anonyymi
Ketä he silloin palvelevat?
- Anonyymi
Ei sellainen valtio jolla on armeija ole velkojien armoilla.
Siinäpähän perintätoimistot karhukirjeitä sitten lähettelevät.
Ihan naurattaa panssarivaunun päällä.
- Anonyymi
Tietenkään velkaa EI SAA koskaan maksaa takaisin. Tarkemmin sanottuna, ei saa tulla sellaista tilannetta. että sen pystyisi maksamaan takaisin. Nimittäin Velkaunionille jäsenmaa on elintärkeä asia, jonka vuoksi Velkaunioni joutuu kehittämään keinoja, miten saa sidottua maan itseensä. Kun velallisuus on pysyvää ja kun samalla jäsenmaan itsenäiseen pärjäämiseen edellyttävä hyvinvointijärjestelmä on hajautettu yhteismarkkinoille "yhteiseksi omaisuudeksi", niin jäsenmaalla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin pysyä valtajärjestelmässä.
Kun lisäksi jäsenmaita sitoo talouspakote, eli ns. yhteisvastuu, sillä Velkaunioni varmistaa, että velkaa otetaan jatkuvasti ja jota jäsenmaat joutuvat lapioimaan toisilleen, jotta jokainen maa kykenee suoriutumaan velvollisuuksistaan, eli mm. jäsenmaksuista.
Huom! Tämä ei ollut EU:n strategia. EU:n aika oli ja meni. Se kuoli ja sen "identiteetin" otti toinen järjestelmä, eli Velkaunioni, joka imitoi EU:ta. Vaikka tämä on puhdasta sarkastista vittuilua, niin sen perusta on kuitenkin fakta.- Anonyymi
Paras ja selvin kirjoitus mihin ollaan menossa Velkaunioni seurassa.
- Anonyymi
Hölynpölyä.
Elvytyslainaa käytetään yhteiseen tuotannon ja elintason palauttamiseen kohti entistä tasoa.
Velkoja lyhennetään komission toimin sen mukaan kuin on tarpeen ja tilanne mahdollistaa.
Lyhennykset kootaan mm. jäsenmaksuilla ja jäsenmaiden omilla lyhennyksillä..
Velkaa ei oteta enempää kuin elvytykseen tarvitaan. Se vaatii aina jäsenmaiden suostumuksen. EU-elimillä ei ole lainanottovaltuuksia, eikä valtuuksia puuttua jäsenmaiden taloudenpitoon. Kaikkeen vaaditaan jäsenmaiden suostumus.
Jokainenjäsenmaa ontäysin vastuussa taloudestaan.
Tämä on EU:n elvytystrategia, jota EU-vihaajat pelkäävät kuollakseen.
Syystäkin.
Sarkastinen vittuilu vaatii asiantuntemuta, joka EU-vihaajilta puuttuu kaikissa EU:a koskevissa asioissa.
Edes perussopimusta ei tunneta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hölynpölyä.
Elvytyslainaa käytetään yhteiseen tuotannon ja elintason palauttamiseen kohti entistä tasoa.
Velkoja lyhennetään komission toimin sen mukaan kuin on tarpeen ja tilanne mahdollistaa.
Lyhennykset kootaan mm. jäsenmaksuilla ja jäsenmaiden omilla lyhennyksillä..
Velkaa ei oteta enempää kuin elvytykseen tarvitaan. Se vaatii aina jäsenmaiden suostumuksen. EU-elimillä ei ole lainanottovaltuuksia, eikä valtuuksia puuttua jäsenmaiden taloudenpitoon. Kaikkeen vaaditaan jäsenmaiden suostumus.
Jokainenjäsenmaa ontäysin vastuussa taloudestaan.
Tämä on EU:n elvytystrategia, jota EU-vihaajat pelkäävät kuollakseen.
Syystäkin.
Sarkastinen vittuilu vaatii asiantuntemuta, joka EU-vihaajilta puuttuu kaikissa EU:a koskevissa asioissa.
Edes perussopimusta ei tunneta."Jokainen jäsenmaa on täysin vastuussa taloudestaan."
Aivan, niin pitäisikin olla.
Mutta miksi EU:n on ryhdyttävä yhteisen lainan ottajaksi, kerran niin on ?
Voihan jokainen jäsenmaa ihan itse ajatella omaksi edukseen onko lainatalous
oikeasti sitä reaalista tuloa, jota vientiin ja työn tulosten kautta saatava tulo
oikeasti on ?
Omasta taloudestaan vastuussa olevat tahot eivät näe EU:n elvytystoimien
toteuttavan tätä vastuullista taloudenhoitoa.
Finanssipiirit omaavat todennäköisesti vastakkaisia näkemyksiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jokainen jäsenmaa on täysin vastuussa taloudestaan."
Aivan, niin pitäisikin olla.
Mutta miksi EU:n on ryhdyttävä yhteisen lainan ottajaksi, kerran niin on ?
Voihan jokainen jäsenmaa ihan itse ajatella omaksi edukseen onko lainatalous
oikeasti sitä reaalista tuloa, jota vientiin ja työn tulosten kautta saatava tulo
oikeasti on ?
Omasta taloudestaan vastuussa olevat tahot eivät näe EU:n elvytystoimien
toteuttavan tätä vastuullista taloudenhoitoa.
Finanssipiirit omaavat todennäköisesti vastakkaisia näkemyksiä.EU voi ottaa yhteistä lainaa vain jäsenmaiden suostumukella.
Jäsenmaathan ottavat omia lainojaan koko ajan.
Nämäkin perusasiat ovat EU-vihaajille tuntemattomia...
EU:n yhteiselvytys tukee ja nopeuttaa taloudellista nousua ja auttaa nimenomaan heikoimpia maita.
Mikään ei estä jäsenmaata kieltäytymästä elvytystoimista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hölynpölyä.
Elvytyslainaa käytetään yhteiseen tuotannon ja elintason palauttamiseen kohti entistä tasoa.
Velkoja lyhennetään komission toimin sen mukaan kuin on tarpeen ja tilanne mahdollistaa.
Lyhennykset kootaan mm. jäsenmaksuilla ja jäsenmaiden omilla lyhennyksillä..
Velkaa ei oteta enempää kuin elvytykseen tarvitaan. Se vaatii aina jäsenmaiden suostumuksen. EU-elimillä ei ole lainanottovaltuuksia, eikä valtuuksia puuttua jäsenmaiden taloudenpitoon. Kaikkeen vaaditaan jäsenmaiden suostumus.
Jokainenjäsenmaa ontäysin vastuussa taloudestaan.
Tämä on EU:n elvytystrategia, jota EU-vihaajat pelkäävät kuollakseen.
Syystäkin.
Sarkastinen vittuilu vaatii asiantuntemuta, joka EU-vihaajilta puuttuu kaikissa EU:a koskevissa asioissa.
Edes perussopimusta ei tunneta.Älähän tärise poika. Elät menneisyydessä ja harhatiedon kuplassa. Kyllä perussopimus on tiedossa, sillä Googlella löytää aina tarvitsemansa tiedot, jotta niiden perusteella voi rakentaa kommenttejaan. Enkä minä vihaa EU:ta, jota itseasiassa kaipaan. Vihaan Velkaunionia, koska eliittiä houkutellut valta johdatteli heidät murhaamaan demokraattisen EU:n ja perustamaan tilalle kleptokratian.
- Anonyymi
Miksi sitten maksamme veroja? Voisimme lainata ne rahat kun ei niitä tarvitse koskaan maksaa takaisin.
- Anonyymi
En halua maksaa veroja jos ne voi otta velkana mitä ei tarvi maksaa takaisin.
- Anonyymi
Miten pitkään päättelet tämän voivan toimia ? Tai miten pankki-instituutiot toimivat lainojen ja vakuuksien kanssa ?
Entä kasvavat korot, tavallisesti rahan arvon heikkeneminen nostaa hintoja, joka inflaation nimellä nostaa myös elinkustannuksia.
Saksassa oli 1930 luvulla hyperinflaatio, kuten eräissä Afrikan maissa myöhemmin, hallitsemattomana ilmiö oli tosiaan sitä.
Tuloksena taisi olla aika kaaos.
Talouden perustaminen lainoitukseen tai uuden rahan painamiseen entisten lainojen korvaamiseksi ei ole aikaisemmin toteutunut onnistuneesti.
Toistaiseksi ei tiedossa ikiliikkujia olisi olemassa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten pitkään päättelet tämän voivan toimia ? Tai miten pankki-instituutiot toimivat lainojen ja vakuuksien kanssa ?
Entä kasvavat korot, tavallisesti rahan arvon heikkeneminen nostaa hintoja, joka inflaation nimellä nostaa myös elinkustannuksia.
Saksassa oli 1930 luvulla hyperinflaatio, kuten eräissä Afrikan maissa myöhemmin, hallitsemattomana ilmiö oli tosiaan sitä.
Tuloksena taisi olla aika kaaos.
Talouden perustaminen lainoitukseen tai uuden rahan painamiseen entisten lainojen korvaamiseksi ei ole aikaisemmin toteutunut onnistuneesti.
Toistaiseksi ei tiedossa ikiliikkujia olisi olemassaKyseessä on EU:n yhteinen elvytyshanke, joka on vielä käsittelyn alkuvaiheessa.
Korot ovat toistaiseksi nollan tuntumassa ja allekin.
Yhteinen elvytysohjelma joka tapauksessa nostaa rahan arvoa ja vaikuttaa edullisesti koko EU:n talouteen.
Muuta keinoa ei ole esitetty.
Siinä on riittävästi syytä EU-vihaajien raivoisaan elvytyksen vastustamiseen. Yksikään vain ei istu sellaisella paikalla, jolla olisi jotain merkitystä.
Valemediasta kopioidut mielipiteet ovat yhtä tyhjän kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyseessä on EU:n yhteinen elvytyshanke, joka on vielä käsittelyn alkuvaiheessa.
Korot ovat toistaiseksi nollan tuntumassa ja allekin.
Yhteinen elvytysohjelma joka tapauksessa nostaa rahan arvoa ja vaikuttaa edullisesti koko EU:n talouteen.
Muuta keinoa ei ole esitetty.
Siinä on riittävästi syytä EU-vihaajien raivoisaan elvytyksen vastustamiseen. Yksikään vain ei istu sellaisella paikalla, jolla olisi jotain merkitystä.
Valemediasta kopioidut mielipiteet ovat yhtä tyhjän kanssa."Yhteinen elvytysohjelma joka tapauksessa nostaa rahan arvoa ja vaikuttaa edullisesti koko EU:n talouteen.
Muuta keinoa ei ole esitetty."
Varmaan hetkellisesti näin voikin tapahtua, mutta siinä tulevaisuudessa, jossa näiden elvytysten takaisinmaksu on todellisuutta, tilanne ei välttämättä ole sama kuin lainoitusta otettaessa.
Mitään takeita ei ole siitä että nykyiset alhaiset nollakorot voivat jatkua, tai talouselämän kulutuskysyntä tuo jatkuvia nousukausia eikä myöskään sitä että taloutta ohjaavat päätökset ovat kykeneviä lisälainojen hallintaan.
Jo nykyisessäkin tilanteessa vuosittaiset budjetit ovat alijäämäisiä, lisälainoitusta tarvitaan jo niihinkin, viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion lainamäärä on kaksinkertaistunut.
Lisäksi EKP:n tukiostot vuosittain siirtävät EU alueen keskuspankkien haltuun ja takaukseen muitakin valtioiden julkistamia rahoitusinstrumentteja, tämä on rinnalla toimiva mekanismi, joka pyrkii säilyttämään matalan korkotason ja säätelemään inflaatioa tavoitteena 2% vuosittainen euron arvon aleneminen.
Omituista kyllä tämä matala korkotasokin on tuettua toimintaa ?
Nykyinen talousjärjestelmä on erikoisen oloinen.
Taustalla voi olla monia syitä, verosaatavien aleneminen, korkea kulurakenne, ulkoistamisten vaikutus kunta- ja valtiotaloudessa, sekä monia muita syitä, jotka
lisäävät menoja ilman vastaavia tuloja, joka tarkoittaa lainanoton tarvetta.
Onko elintaso liian korkea ? Käytetäänkö verovaroja kriittisen tarkasti kestävällä tavalla
erilaisiin hankkeisiin ja aikeisiin ?
Ainakin Suomen yleinen hintataso on varsin korkea.
Virheitä näissäkin näkemyksissä voi olla.
Mutta valemedioista peräisin nämä näkemykset eivät
ole peräisin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Yhteinen elvytysohjelma joka tapauksessa nostaa rahan arvoa ja vaikuttaa edullisesti koko EU:n talouteen.
Muuta keinoa ei ole esitetty."
Varmaan hetkellisesti näin voikin tapahtua, mutta siinä tulevaisuudessa, jossa näiden elvytysten takaisinmaksu on todellisuutta, tilanne ei välttämättä ole sama kuin lainoitusta otettaessa.
Mitään takeita ei ole siitä että nykyiset alhaiset nollakorot voivat jatkua, tai talouselämän kulutuskysyntä tuo jatkuvia nousukausia eikä myöskään sitä että taloutta ohjaavat päätökset ovat kykeneviä lisälainojen hallintaan.
Jo nykyisessäkin tilanteessa vuosittaiset budjetit ovat alijäämäisiä, lisälainoitusta tarvitaan jo niihinkin, viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion lainamäärä on kaksinkertaistunut.
Lisäksi EKP:n tukiostot vuosittain siirtävät EU alueen keskuspankkien haltuun ja takaukseen muitakin valtioiden julkistamia rahoitusinstrumentteja, tämä on rinnalla toimiva mekanismi, joka pyrkii säilyttämään matalan korkotason ja säätelemään inflaatioa tavoitteena 2% vuosittainen euron arvon aleneminen.
Omituista kyllä tämä matala korkotasokin on tuettua toimintaa ?
Nykyinen talousjärjestelmä on erikoisen oloinen.
Taustalla voi olla monia syitä, verosaatavien aleneminen, korkea kulurakenne, ulkoistamisten vaikutus kunta- ja valtiotaloudessa, sekä monia muita syitä, jotka
lisäävät menoja ilman vastaavia tuloja, joka tarkoittaa lainanoton tarvetta.
Onko elintaso liian korkea ? Käytetäänkö verovaroja kriittisen tarkasti kestävällä tavalla
erilaisiin hankkeisiin ja aikeisiin ?
Ainakin Suomen yleinen hintataso on varsin korkea.
Virheitä näissäkin näkemyksissä voi olla.
Mutta valemedioista peräisin nämä näkemykset eivät
ole peräisin.Noinhan asia on.
Olemme erikoisessa tilanteessa, jossa otetaan erikoisia keinoja käyttöön.
Niiden teho ja oikeellisuus saattaa paljastua nopeastikin tai vasta vuosien kuluttua.
Siksi tilannetta tulisi arvioida maltillisesti, eikä turvautua valemedian mustamaalaukseen.
Joillekin se tuntuu olevan ainoa oikean tiedon lähde.
Tällä hetkellä parhaat taloudelliset ja poliittiset kyvyt etsivät keinoja pandemian aiheuttamasta talousromahduksesta selviytymiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noinhan asia on.
Olemme erikoisessa tilanteessa, jossa otetaan erikoisia keinoja käyttöön.
Niiden teho ja oikeellisuus saattaa paljastua nopeastikin tai vasta vuosien kuluttua.
Siksi tilannetta tulisi arvioida maltillisesti, eikä turvautua valemedian mustamaalaukseen.
Joillekin se tuntuu olevan ainoa oikean tiedon lähde.
Tällä hetkellä parhaat taloudelliset ja poliittiset kyvyt etsivät keinoja pandemian aiheuttamasta talousromahduksesta selviytymiseen.Aika vähän näkemyksiä julkisuudessa on ollut vaihtoehtoisille toimille, tai ne ainakin loistavat poissaolollaan.
Selvää on että muutaman kuukauden sulkeutuneisuus vaikuttaa laajasti sellaiseen liiketoimintaan, joka perustuu välittömiin tuloihin, ravintolat, vapaa-ajan kulutus, matkailu ym. mutta toisentyyppisiin liiketoimintamuotoihin vaikutukset ovat erilaisia.
Ne eivät ole niin alttiita, kuten nyt vaikka hammaslääkäri tai ruokakaupat,apteekit yms.
Ehkä korona asemoi kulutusta uudelleen, toisentyyppisesti kuin sitä edeltävä aika.
Mutta ne vaihtoehdot, selvää on että on tahoja jotka pitävät koronaa edeltävän kulutustilanteen olevan normaali ja pyrkimys on sen palauttamiseen.
Entä jos se ei olekaan oikeasti normaali, johon pitäisi pyrkiä ?
Eräissä tutkimuksissa on päädytty näkemyksiin jotka toteavat työpaikkojen oikeasti olevan vähenemässä ja työn kysynnän vähenevän.
Päätelmä perustuu siihen että työtehtävien kasvuun tehtyjen investointien määrä on ollut pysähdyksissä pitkään ja kyllästynyt, ehkä niin onkin, onhan monissa maissa tehty ulkoistuksia huokeamman elinkustannusten maihin.
Mikäli tämä olisi todellisuutta, tulevaisuus lienee aika kurja, jos entistä suurempi osa
siirtyy tuensaajien ryhmiin. Sillä on elinoloihin oikeasti vaikutuksia.
Mikähän on lopulta se taho, joka toimii verotulojen vähentyessä valtioiden menojen korvaajana ?
Onkohan tämä todellisuus olemassa oikeasti ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten pitkään päättelet tämän voivan toimia ? Tai miten pankki-instituutiot toimivat lainojen ja vakuuksien kanssa ?
Entä kasvavat korot, tavallisesti rahan arvon heikkeneminen nostaa hintoja, joka inflaation nimellä nostaa myös elinkustannuksia.
Saksassa oli 1930 luvulla hyperinflaatio, kuten eräissä Afrikan maissa myöhemmin, hallitsemattomana ilmiö oli tosiaan sitä.
Tuloksena taisi olla aika kaaos.
Talouden perustaminen lainoitukseen tai uuden rahan painamiseen entisten lainojen korvaamiseksi ei ole aikaisemmin toteutunut onnistuneesti.
Toistaiseksi ei tiedossa ikiliikkujia olisi olemassaEu on yhtenäinen varkauksien ja rikollisuuden kohdalla, ei muuten.
Kannattaa luonnollisesti olla äänestämättä, jotta demokratia toimii? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Yhteinen elvytysohjelma joka tapauksessa nostaa rahan arvoa ja vaikuttaa edullisesti koko EU:n talouteen.
Muuta keinoa ei ole esitetty."
Varmaan hetkellisesti näin voikin tapahtua, mutta siinä tulevaisuudessa, jossa näiden elvytysten takaisinmaksu on todellisuutta, tilanne ei välttämättä ole sama kuin lainoitusta otettaessa.
Mitään takeita ei ole siitä että nykyiset alhaiset nollakorot voivat jatkua, tai talouselämän kulutuskysyntä tuo jatkuvia nousukausia eikä myöskään sitä että taloutta ohjaavat päätökset ovat kykeneviä lisälainojen hallintaan.
Jo nykyisessäkin tilanteessa vuosittaiset budjetit ovat alijäämäisiä, lisälainoitusta tarvitaan jo niihinkin, viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion lainamäärä on kaksinkertaistunut.
Lisäksi EKP:n tukiostot vuosittain siirtävät EU alueen keskuspankkien haltuun ja takaukseen muitakin valtioiden julkistamia rahoitusinstrumentteja, tämä on rinnalla toimiva mekanismi, joka pyrkii säilyttämään matalan korkotason ja säätelemään inflaatioa tavoitteena 2% vuosittainen euron arvon aleneminen.
Omituista kyllä tämä matala korkotasokin on tuettua toimintaa ?
Nykyinen talousjärjestelmä on erikoisen oloinen.
Taustalla voi olla monia syitä, verosaatavien aleneminen, korkea kulurakenne, ulkoistamisten vaikutus kunta- ja valtiotaloudessa, sekä monia muita syitä, jotka
lisäävät menoja ilman vastaavia tuloja, joka tarkoittaa lainanoton tarvetta.
Onko elintaso liian korkea ? Käytetäänkö verovaroja kriittisen tarkasti kestävällä tavalla
erilaisiin hankkeisiin ja aikeisiin ?
Ainakin Suomen yleinen hintataso on varsin korkea.
Virheitä näissäkin näkemyksissä voi olla.
Mutta valemedioista peräisin nämä näkemykset eivät
ole peräisin.Eu on lasten ja lapsenmielisten rikollisjärjestö, välttäkää toki
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noinhan asia on.
Olemme erikoisessa tilanteessa, jossa otetaan erikoisia keinoja käyttöön.
Niiden teho ja oikeellisuus saattaa paljastua nopeastikin tai vasta vuosien kuluttua.
Siksi tilannetta tulisi arvioida maltillisesti, eikä turvautua valemedian mustamaalaukseen.
Joillekin se tuntuu olevan ainoa oikean tiedon lähde.
Tällä hetkellä parhaat taloudelliset ja poliittiset kyvyt etsivät keinoja pandemian aiheuttamasta talousromahduksesta selviytymiseen.Ei ollut pandemiaa vaan pakkovaltaa harjoiteltiin!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika vähän näkemyksiä julkisuudessa on ollut vaihtoehtoisille toimille, tai ne ainakin loistavat poissaolollaan.
Selvää on että muutaman kuukauden sulkeutuneisuus vaikuttaa laajasti sellaiseen liiketoimintaan, joka perustuu välittömiin tuloihin, ravintolat, vapaa-ajan kulutus, matkailu ym. mutta toisentyyppisiin liiketoimintamuotoihin vaikutukset ovat erilaisia.
Ne eivät ole niin alttiita, kuten nyt vaikka hammaslääkäri tai ruokakaupat,apteekit yms.
Ehkä korona asemoi kulutusta uudelleen, toisentyyppisesti kuin sitä edeltävä aika.
Mutta ne vaihtoehdot, selvää on että on tahoja jotka pitävät koronaa edeltävän kulutustilanteen olevan normaali ja pyrkimys on sen palauttamiseen.
Entä jos se ei olekaan oikeasti normaali, johon pitäisi pyrkiä ?
Eräissä tutkimuksissa on päädytty näkemyksiin jotka toteavat työpaikkojen oikeasti olevan vähenemässä ja työn kysynnän vähenevän.
Päätelmä perustuu siihen että työtehtävien kasvuun tehtyjen investointien määrä on ollut pysähdyksissä pitkään ja kyllästynyt, ehkä niin onkin, onhan monissa maissa tehty ulkoistuksia huokeamman elinkustannusten maihin.
Mikäli tämä olisi todellisuutta, tulevaisuus lienee aika kurja, jos entistä suurempi osa
siirtyy tuensaajien ryhmiin. Sillä on elinoloihin oikeasti vaikutuksia.
Mikähän on lopulta se taho, joka toimii verotulojen vähentyessä valtioiden menojen korvaajana ?
Onkohan tämä todellisuus olemassa oikeasti ?Vihersossut liiottelivat kovassti!
Pieleen meni totaalisesti!
- Anonyymi
Velka tuppaa vaan räjähtämään jossain vaiheessa silmille. sittn ollaan ku*essa.
- Anonyymi
Niin se on, ei kai lainoitusta antava taho ole erityisen ymmärtävä saajaa kohtaan, joka johti Kreikankin tilanteessa hankaluuksiin, kun velkojat puuttuivat Kreikan hallinnon toimiin.
Suomessa on vielä talvetkin eikä sentään sääolot ole aivan niin suotuisat, kun elinkustannukset ovat Kreikassa kuitenkin toiset.
Velan rakenteissa tosin on eroja, USA ja Japanikin ovat velkaa määrättömästi, mutta velan antaja on oma keskuspankki ja oma valuutta, jonka hallussa on myös koko rahatalous.
Lisäksi molemmat ovat elinkeinorakenteiltaan monipuolisia ja laaja-alaisia, edellytykset ovat erilaiset.
Toisin on EU maiden osalta, lainojen lähde todennäköisesti on yksittäiset finanssilaitokset, jotka ovat keskuspankkien ulkopuolisia rahoittajia.
Tässä tilanne eroaa selvästi molemmista vertailukohteista USA:sta ja Japanista.
Eikä siis mitenkään erinomaisena asiana. - Anonyymi
Ei se räjähdä mihinkään, kun korot ja lyhennykset hoidetaan asiallisesti. Se on komission vastuulla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin se on, ei kai lainoitusta antava taho ole erityisen ymmärtävä saajaa kohtaan, joka johti Kreikankin tilanteessa hankaluuksiin, kun velkojat puuttuivat Kreikan hallinnon toimiin.
Suomessa on vielä talvetkin eikä sentään sääolot ole aivan niin suotuisat, kun elinkustannukset ovat Kreikassa kuitenkin toiset.
Velan rakenteissa tosin on eroja, USA ja Japanikin ovat velkaa määrättömästi, mutta velan antaja on oma keskuspankki ja oma valuutta, jonka hallussa on myös koko rahatalous.
Lisäksi molemmat ovat elinkeinorakenteiltaan monipuolisia ja laaja-alaisia, edellytykset ovat erilaiset.
Toisin on EU maiden osalta, lainojen lähde todennäköisesti on yksittäiset finanssilaitokset, jotka ovat keskuspankkien ulkopuolisia rahoittajia.
Tässä tilanne eroaa selvästi molemmista vertailukohteista USA:sta ja Japanista.
Eikä siis mitenkään erinomaisena asiana.EU ei ole Kreikka.
Sääoloilla ei ole tässä mitään merkitystä.
EU on elinkeinorakenteeltaan erityisen monipuolinen.
Lainanottajana EU on ainakin yhtä hyvässä asemassa kuin USA ja Japani. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
EU ei ole Kreikka.
Sääoloilla ei ole tässä mitään merkitystä.
EU on elinkeinorakenteeltaan erityisen monipuolinen.
Lainanottajana EU on ainakin yhtä hyvässä asemassa kuin USA ja Japani.Tuskinpa lainat vakuudettomia ovat, tavallisesti niitä takaavat valtioiden veronmaksajat kuten valtioiden ulkomaanlainoissakin muuten.
Mutta miten ne lainojen maksajat ? Miten lainoitukset kohdistuvat elinkustannuksiin, verotukseen, yleensäkin lainojen takaisinmaksuun.
Tai yleensäkin siihen miten osa BKT:stä siirtyy velan maksuun, nykyistenkin velvoitteiden lisäksi ?
Pitäisikö olettaa tulevaisuuden nousukausien olevan jatkuvia, jolloin valtion verotulot riittäisivät vuosittain ongelmitta myös lainojen hoitoon ?
Jäsenmaista esim. Saksa on taloutena vahva, mutta elinkeinorakenteet vaihtelevat, eivät kaikki ole taloustekijöinä keskenään verrannollisia niin velanhoitokyvyn kuin oman sisäisen talouden edellytysten kannalta.
Vaikka nykyisin käytäntö onkin korvata vanhoja lainoja uusilla, tämäkin toimii niin kauan
kuin lainoitusta on saatavana.
Juuri se sisäisen talouden toiminta ja miten se toimii, vaihtelee ja se erottaa jäsenmaita toisistaan.
Esim. Saksan vahva autoteollisuus kannattelee vientitulojen kautta sisäisen talouden toimintaa, valtiontalouskin on vahva. Luottoluokitus korkea, matalat korot.
Mutta miten sitten koti-Suomi ? Mahdollisesti osallistumassa koronakriisin tukitoimien rahoitukseen ?
Millä osuudella ja millä seurauksilla ?
Mikähän voisi olla ensimmäinen leikkauskohde ?
Sitten joskus, jos... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuskinpa lainat vakuudettomia ovat, tavallisesti niitä takaavat valtioiden veronmaksajat kuten valtioiden ulkomaanlainoissakin muuten.
Mutta miten ne lainojen maksajat ? Miten lainoitukset kohdistuvat elinkustannuksiin, verotukseen, yleensäkin lainojen takaisinmaksuun.
Tai yleensäkin siihen miten osa BKT:stä siirtyy velan maksuun, nykyistenkin velvoitteiden lisäksi ?
Pitäisikö olettaa tulevaisuuden nousukausien olevan jatkuvia, jolloin valtion verotulot riittäisivät vuosittain ongelmitta myös lainojen hoitoon ?
Jäsenmaista esim. Saksa on taloutena vahva, mutta elinkeinorakenteet vaihtelevat, eivät kaikki ole taloustekijöinä keskenään verrannollisia niin velanhoitokyvyn kuin oman sisäisen talouden edellytysten kannalta.
Vaikka nykyisin käytäntö onkin korvata vanhoja lainoja uusilla, tämäkin toimii niin kauan
kuin lainoitusta on saatavana.
Juuri se sisäisen talouden toiminta ja miten se toimii, vaihtelee ja se erottaa jäsenmaita toisistaan.
Esim. Saksan vahva autoteollisuus kannattelee vientitulojen kautta sisäisen talouden toimintaa, valtiontalouskin on vahva. Luottoluokitus korkea, matalat korot.
Mutta miten sitten koti-Suomi ? Mahdollisesti osallistumassa koronakriisin tukitoimien rahoitukseen ?
Millä osuudella ja millä seurauksilla ?
Mikähän voisi olla ensimmäinen leikkauskohde ?
Sitten joskus, jos...Eduskunta ja päättäjät jotka kuulema ei ole rahan takia vaan?
"
”Suomalaisen puolueen johtajaksi sopii kohta vain psykopaatti tai tomppeli. Psykopaatti ei välitä ja tomppeli ei ymmärrä.” (Timo Soini vuonna 2009)" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
EU ei ole Kreikka.
Sääoloilla ei ole tässä mitään merkitystä.
EU on elinkeinorakenteeltaan erityisen monipuolinen.
Lainanottajana EU on ainakin yhtä hyvässä asemassa kuin USA ja Japani.Eu on tuho, katso vihreää talvea v ,2023
- Anonyymi
Totta. Kommarit eivät maksa velkojaan. Kunnon ihmiset maksavat. Kusipäät eivät.
- Anonyymi
Aivan "kunnon ihmiset"
"Puolassa leikataan kansanedustajien palkkoja 20 prosenttia - ministerien muhkeat bonukset suututtivat kansan
Perjantai 11.5.2018 klo 10.24
Tavallisen puolalaisen keskipalkka on 1 000 euroa, kansanedustajien taas 2 350 euroa. " Milloin täällä samaan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan "kunnon ihmiset"
"Puolassa leikataan kansanedustajien palkkoja 20 prosenttia - ministerien muhkeat bonukset suututtivat kansan
Perjantai 11.5.2018 klo 10.24
Tavallisen puolalaisen keskipalkka on 1 000 euroa, kansanedustajien taas 2 350 euroa. " Milloin täällä samaan?kysyt milloin vastaus nyt tomppeli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kysyt milloin vastaus nyt tomppeli.
Poliitikot pyrkivät valitsemaan sanansa tarkkaan, mutta välillä mennään pieleen. Tutustu suomalaisten ja ulkomaalaisten poliitikkojen surkuhupaisiinkin möläytyksiin.
Sitaatit on kerätty Sami Hantulan kirjasta Eläköön demokratia! - Muistinmenetyksiä, muunneltuja totuuksia ja muita poliittisia päästöjä sekä ulkomaisilta verkkosivuilta.
Suomesta
”Se oli yleisvastaus.” (Matti Vanhanen ristiriitaisesta vaalirahoituskommentistaan vuonna 2008)
”Joskus pitää vähän taiteilla sanojen kanssa. Jos ei pysty vastaamaan, pitää olla vastaavinaan.” (Matti Vanhanen vuonna 2010)
”Hän jatkaa ikuisesti. Meillä on maailman paras kokoomuksen puheenjohtaja.” (Henna Virkkunen Jyrki Kataisesta vuonna 2009)
”Suomalaisen puolueen johtajaksi sopii kohta vain psykopaatti tai tomppeli. Psykopaatti ei välitä ja tomppeli ei ymmärrä.” (Timo Soini vuonna 2009)
”Lissabonin sopimus on ihan butrosbutroskalia, ei siitä suomalainen mitään ymmärrä.” (Timo Soini vuonna 2009)
”Helsinki on erittäin turvallinen – ei tietenkään tarvitse mennä tyrkyttämään itseään pimeällä johonkin pusikoihin.” (Paavo Lipponen vuonna 2005)
”Ei ole sukua, mutta sillehän minä en sattumalta voi mitään, että hän on vaimoni sisar.” (Kauko Juhantalo kaavoituspäällikön jääviydestä vuonna 2005)
”Kun annetaan vähän rentouttavaa, esimerkiksi otetaan pieni huikka ja lähdetään liikenteeseen, autoilija on paljon parempi liikenteessä esimerkiksi tämmöisissä kaupungeissa kuin Helsinki.” (Pertti ”Veltto” Virtanen vuonna 2007)
”Koen olevani siilinjärveläinen.” (Espoossa asuvan Jyrki Kataisen peruste nostaa eduskunnan kulukorvausta vuonna 2009)
”Joku linja pitää olla, vaikka se olisi vähän huonompikin.” (Hannes Manninen vuonna 2007)
”Tunsin ikään kuin tulleeni raiskatuksi.” (Kimmo Kiljunen asuntomurrostaan vuonna 2008) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poliitikot pyrkivät valitsemaan sanansa tarkkaan, mutta välillä mennään pieleen. Tutustu suomalaisten ja ulkomaalaisten poliitikkojen surkuhupaisiinkin möläytyksiin.
Sitaatit on kerätty Sami Hantulan kirjasta Eläköön demokratia! - Muistinmenetyksiä, muunneltuja totuuksia ja muita poliittisia päästöjä sekä ulkomaisilta verkkosivuilta.
Suomesta
”Se oli yleisvastaus.” (Matti Vanhanen ristiriitaisesta vaalirahoituskommentistaan vuonna 2008)
”Joskus pitää vähän taiteilla sanojen kanssa. Jos ei pysty vastaamaan, pitää olla vastaavinaan.” (Matti Vanhanen vuonna 2010)
”Hän jatkaa ikuisesti. Meillä on maailman paras kokoomuksen puheenjohtaja.” (Henna Virkkunen Jyrki Kataisesta vuonna 2009)
”Suomalaisen puolueen johtajaksi sopii kohta vain psykopaatti tai tomppeli. Psykopaatti ei välitä ja tomppeli ei ymmärrä.” (Timo Soini vuonna 2009)
”Lissabonin sopimus on ihan butrosbutroskalia, ei siitä suomalainen mitään ymmärrä.” (Timo Soini vuonna 2009)
”Helsinki on erittäin turvallinen – ei tietenkään tarvitse mennä tyrkyttämään itseään pimeällä johonkin pusikoihin.” (Paavo Lipponen vuonna 2005)
”Ei ole sukua, mutta sillehän minä en sattumalta voi mitään, että hän on vaimoni sisar.” (Kauko Juhantalo kaavoituspäällikön jääviydestä vuonna 2005)
”Kun annetaan vähän rentouttavaa, esimerkiksi otetaan pieni huikka ja lähdetään liikenteeseen, autoilija on paljon parempi liikenteessä esimerkiksi tämmöisissä kaupungeissa kuin Helsinki.” (Pertti ”Veltto” Virtanen vuonna 2007)
”Koen olevani siilinjärveläinen.” (Espoossa asuvan Jyrki Kataisen peruste nostaa eduskunnan kulukorvausta vuonna 2009)
”Joku linja pitää olla, vaikka se olisi vähän huonompikin.” (Hannes Manninen vuonna 2007)
”Tunsin ikään kuin tulleeni raiskatuksi.” (Kimmo Kiljunen asuntomurrostaan vuonna 2008)Toi Katainen on kyl kova äijä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poliitikot pyrkivät valitsemaan sanansa tarkkaan, mutta välillä mennään pieleen. Tutustu suomalaisten ja ulkomaalaisten poliitikkojen surkuhupaisiinkin möläytyksiin.
Sitaatit on kerätty Sami Hantulan kirjasta Eläköön demokratia! - Muistinmenetyksiä, muunneltuja totuuksia ja muita poliittisia päästöjä sekä ulkomaisilta verkkosivuilta.
Suomesta
”Se oli yleisvastaus.” (Matti Vanhanen ristiriitaisesta vaalirahoituskommentistaan vuonna 2008)
”Joskus pitää vähän taiteilla sanojen kanssa. Jos ei pysty vastaamaan, pitää olla vastaavinaan.” (Matti Vanhanen vuonna 2010)
”Hän jatkaa ikuisesti. Meillä on maailman paras kokoomuksen puheenjohtaja.” (Henna Virkkunen Jyrki Kataisesta vuonna 2009)
”Suomalaisen puolueen johtajaksi sopii kohta vain psykopaatti tai tomppeli. Psykopaatti ei välitä ja tomppeli ei ymmärrä.” (Timo Soini vuonna 2009)
”Lissabonin sopimus on ihan butrosbutroskalia, ei siitä suomalainen mitään ymmärrä.” (Timo Soini vuonna 2009)
”Helsinki on erittäin turvallinen – ei tietenkään tarvitse mennä tyrkyttämään itseään pimeällä johonkin pusikoihin.” (Paavo Lipponen vuonna 2005)
”Ei ole sukua, mutta sillehän minä en sattumalta voi mitään, että hän on vaimoni sisar.” (Kauko Juhantalo kaavoituspäällikön jääviydestä vuonna 2005)
”Kun annetaan vähän rentouttavaa, esimerkiksi otetaan pieni huikka ja lähdetään liikenteeseen, autoilija on paljon parempi liikenteessä esimerkiksi tämmöisissä kaupungeissa kuin Helsinki.” (Pertti ”Veltto” Virtanen vuonna 2007)
”Koen olevani siilinjärveläinen.” (Espoossa asuvan Jyrki Kataisen peruste nostaa eduskunnan kulukorvausta vuonna 2009)
”Joku linja pitää olla, vaikka se olisi vähän huonompikin.” (Hannes Manninen vuonna 2007)
”Tunsin ikään kuin tulleeni raiskatuksi.” (Kimmo Kiljunen asuntomurrostaan vuonna 2008)Ylen toimittajat joutavina vähennettävä sosialistisesta järjestelmästä puoleen, nyt selkeästi liikaa lässyttäjiä.
Eduskunta "toimii" 150 jäsenellä..
Kunnista joutilaat vetelehtijät pois!
Vasemmisto on rappiota! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toi Katainen on kyl kova äijä.
Korvat heiluu ja puna poskilla kasvaa.
Aikansa valehdellut ja Sitra helpottaa!
- Anonyymi
Siinä tarkoituksessa ehkä kannattaa lainata. Asiakas ja luottotiedon tilastoista voi saada ajanmukaisen kuvan.
- Anonyymi
Suomen hyvinvointi on asia, jota selitellään jatkuvasti, käytetään kiertoilmauksia, vääristellään, johdetaan harhaan. Miksi? 1. Valta. 2. Todellisuutta ei haluta kertoa.
EU-jäsenyyttä kannattava edustaja-aines, kuin myös valtamediakin, tietää, mikä on todellinen tilanne EU:ssa, Euroopassa ja Suomessa. Se ei oikeasti ole kaunis. Jos tämä rintama alkaisi viestinnässään puhua kokonaistilanteesta avoimesti ja rehellisesti, EU:n kannatus laskisi kuin lehmän häntä. Ihmisten keinotekoisen turvallisuudentunteen korvaisi pelko tulevaisuudesta. Poliittiselta kannalta se merkitsisi kokonaisen valheiden verkon romahtamista. Osalle eu-mielisistä se olisi jopa poliittinen itsemurha. Kansa ei hyvällä katsoisi näitä poliitikoita.
Siitä ei ole kahta sanaa, että kauan sitten tämä eurooppalainen yhteistyö perustettiin tarpeeseen. Rauhaa oli ylläpidettävä, jotta kaikille ja kaikelle tuhoisat sodat saadaan estettyä. Tällaisiin kohta 100 vuotta sitten syntyneisiin hyviin pyrkimyksiin perustuvia motiiveja roikotetaan edelleen mukana luomaan "EU on meille kaikille hyvä" -mielikuvia, joilla perustellaan jopa nykyisen Velkaunionin olemassaolon "tärkeyttä". Rauhaa, sopua, yhteistyötä jne. me todellakin tarvitsemme, mutta emme "velkaunionia" niitä johtamaan, sillä sen valtajärjestelmän määrittelemä hinta, "velkavankeus", "pakkojäsenyys", "kansallisvaltioon resurssien hyväksikäyttö", on aivan liian moraaliton ja ahne.
Kun valtaapitävät tiivistivät valtaansa ja vahvistivat integroitumista, syntyi ilmiö, jossa jäsenmaa sidottiin velalla valtajärjestelmään. Tämä siksi, että kun EU epäonnistui taloudellisesti, se menettäisi jäsenensä nopeasti ilman jotain sitovaa. Nyt siis voimme jokainen todeta, missä tilanteessa Suomi on: velalla, uhkakuvilla peloteltu, sekä taloudellisten realiteettien myötä pakkoliitossa ulkomaisen valtajärjestelmän kanssa.
Jos tarvitsemme lainaa maksaaksemme jäsenmaksut, maksaaksemme toisten jäsenmaiden tappioita, maksaaksemme kansalle aiheutetut vahingot (mm. työttömyys), maksaaksemme erääntyviä lainoja takaisin, onko Suomi hyvinvointivaltio? Jos olemme riippuvaisia siitä tahosta, joka vei meiltä itsenäisen pärjäämäisen edellytykset, tekikö se Suomesta hyvinvointivaltion? Jos tämän tahon jäsenehtoihin kuului omaisuuden hajauttaminen "yhteiseksi hyväksi", suvereniteetista luopuminen, onko se johtanut hyvinvoinnin kasvuun? Jos tämä taho lupasi meille vaurautta, työpaikkoja yms., eikä pitänyt niitä lupauksia, onko tämä taho kannatuksemme arvoinen?
Miksi siis EU:ta kannatetaan? Koska oikeasti sitä ei kannateta, vaan median kautta luotua mielikuvaa EU:sta. Sen mielikuvan mukaan "EU on meille kaikille hyvä", vaikka kulissien takana asiat on surkeammin kuin koskaan.
Ihmisten hyväuskoisuus, kuin myös tarve valehdella, saa minut lähestulkoon oksentamaan.- Anonyymi
"Ihmisten hyväuskoisuus, kuin myös tarve valehdella, saa minut lähestulkoon oksentamaan."
Uskot valemediaan ja toteutat sen pohjalta valehtelun tarpeesi.Oksenna pois. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ihmisten hyväuskoisuus, kuin myös tarve valehdella, saa minut lähestulkoon oksentamaan."
Uskot valemediaan ja toteutat sen pohjalta valehtelun tarpeesi.Oksenna pois.Politiikka ei ole rehellistä vaan päinvastoin, kaikki sen tietää, rahanntulo on ihanampaa , kun sen saa helposti,. Valehtelmalla, suurimpia roistoja, ihmisiä Kai kuitenkin
- Anonyymi
Arhinmäki oli siis Helsingin Yliopiston valtiotieteen opiskelija. Opinnet eivät sujuneet liekö ymmärrys vähän rajallinen? Maitojunalla sitten kortistoon?
Nyt hän sitten antaa tuollaisia melkoista osaamista ja tietämystä tarvitsevia kommentteja.
Onko hänen valtiotieteen kommentit uskottavia?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.464955- 692968
Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.2891898Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell2621770Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?1151689Kun näen sinut
tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain531266Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni
Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ951239- 701182
Löydänköhän koskaan
Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲1331147Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.
Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht2801127