Yhteinen Kirkko

Tervetuloa olet juuri astunut kynnyksen yli 😉😊. Saat olla tai jäädä, mitä on mielen päällä?

Arvoisa Anonyymi, se ”teidän” palsta on ihan helvetin 💩. Täällä on mun ihmiset, jotka ovat kulkeneet vierelläni viikkoja, kun olen ollut yksinäinen.

Otan kuitenkin huomioon sanasi, en pystytä tälle palstalle enempää kirkkoja ja pyrin aina välttämään muutakin hengellistä sisältöä muissa keskusteluissa, ellei joku jotain aiheeseen liittyvää erikseen kysy, ei tarvitse pelätä. Ymmärrän hyvin, että uskon asioilla on satutettu ja loukattu kautta aikojen pahasti ihmisiä, varsinkin homoseksuaaleja.

Otan sinut huomioon ja olen pahoillani, jos olet joutunut minkäänlaisen hengellisen painostuksen kohteeksi elämäsi varrella! Itselläkin pahoja raamatullapäähän haakkaamis kokemuksia. Myös se että paasaa uskon asioista ylittää toista ihmistä arvostavia rajoja!

En ole koko suomi24 formaatissa paljoakaan sivunnut uskonasioita, vaikka monet täällä sitä tekevät. Toivon että, suhtaudut tähän yhteen nättiin kirkkoon hyväksyvästi tai edes välinpitämättömästi ja mielelläni kuulisin ajatuksiasi tai vaikka jonkun biisin tai runon: ei tarvitse olla mikään virsi, virsi sanan varsinaisessa merkityksessä. Taulu tai kuvakin voisi olla kiva😊

TiuhtinWau kirjoitti:

Arvoisa Anonyymi, se ”teidän” palsta on ihan helvetin 💩. Täällä on mun ihmiset, jotka ovat kulkeneet vierelläni viikkoja, kun olen ollut yksinäinen.

Otan kuitenkin huomioon sanasi, en pystytä tälle palstalle enempää kirkkoja ja pyrin aina välttämään muutakin hengellistä sisältöä muissa keskusteluissa, ellei joku jotain aiheeseen liittyvää erikseen kysy, ei tarvitse pelätä. Ymmärrän hyvin, että uskon asioilla on satutettu ja loukattu kautta aikojen pahasti ihmisiä, varsinkin homoseksuaaleja.

Otan sinut huomioon ja olen pahoillani, jos olet joutunut minkäänlaisen hengellisen painostuksen kohteeksi elämäsi varrella! Itselläkin pahoja raamatullapäähän haakkaamis kokemuksia. Myös se että paasaa uskon asioista ylittää toista ihmistä arvostavia rajoja!

En ole koko suomi24 formaatissa paljoakaan sivunnut uskonasioita, vaikka monet täällä sitä tekevät. Toivon että, suhtaudut tähän yhteen nättiin kirkkoon hyväksyvästi tai edes välinpitämättömästi ja mielelläni kuulisin ajatuksiasi tai vaikka jonkun biisin tai runon: ei tarvitse olla mikään virsi, virsi sanan varsinaisessa merkityksessä. Taulu tai kuvakin voisi olla kiva😊

Lue lisää

'raamatullapäähän'
Jos Raamatulla perustellen kumoaa vastaansanojien väitteet, niin erään saarnamiehen mukaan on kyseessä autuaallinen päähänlyönti.

Anonyymi kirjoitti:

'raamatullapäähän'
Jos Raamatulla perustellen kumoaa vastaansanojien väitteet, niin erään saarnamiehen mukaan on kyseessä autuaallinen päähänlyönti.

Näin taitaa olla 😄, hauska vertaus👍.

Tälläistä autuaallista lyöntiä pyysin sateenkaari papilta, mutta en saanut. Hän oli kyllä muuten avuksi kahden vuoden mittaisessa prosessissa, kun kävimme teologisia keskusteluja homoseksuaalisuudesta. Minun arvomaailmani oli mustavalkoinen. Ymmärsin sen ja halusin todella muuttua ihan tunne tasolle saakka. Pyysin pappia leikkimielisesti aivopesemään minut takaisin normaaliksi 😅, koska olin lapsena aivopesty ajattelemaan yhdellä tavalla ja omatunto oli sidottu siihen. Parasta mitä minulle tapahtui oli, kun totaalisesti ihastuin naiseen. Tarvittiin syvän tason ymmärrys ( "sydämen ympärileikkaus").

Kiitos EoEt! Meni ihan kylmät väreet. Toivottavasti kaikki, jotka tämän täällä kuulee, omaksuu sanat itselleen. Tuo lohtua yksinäisyyteen 😌

👍😊

Oletteko koko sakki uskovaisia?

Anonyymi kirjoitti:

Oletteko koko sakki uskovaisia?

Hihhuleita ne taitaa olla kaikki.

Anonyymi kirjoitti:

Oletteko koko sakki uskovaisia?

Joo, ollaan uskovaisia koko sakki.

Minä sanon vieläkin toistamiseen, sana on vapaa. Lukea ei tarvitse jossei halua .

Anonyymi kirjoitti:

Minä sanon vieläkin toistamiseen, sana on vapaa. Lukea ei tarvitse jossei halua .

Tee minun puolestani mitä lystäät, yritin vaan auttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tee minun puolestani mitä lystäät, yritin vaan auttaa.

Kiitos avusta, ylempänä on vastaus vinkkiisi, se missä on kakka emoji. Älä välitä muiden anonyymien vastauksista, ne ei ainakaan multa tule. 👍uskon ihmisten vilpittömyyteen.

Anonyymi kirjoitti:

Tee minun puolestani mitä lystäät, yritin vaan auttaa.

Auttaa ??? Yritätkö sanoa minulle, mitä minun pitäisi lukea ??? Minulla tähän ikään mennessä on kasvanut ihan omat aivot ja MINÄ osaan niitä jopa käyttääkkin 😀

Anonyymi kirjoitti:

Auttaa ??? Yritätkö sanoa minulle, mitä minun pitäisi lukea ??? Minulla tähän ikään mennessä on kasvanut ihan omat aivot ja MINÄ osaan niitä jopa käyttääkkin 😀

Tytöt tytöt tytöt, nyt riita poikki ja voita väliin 😅

Tämä on ihana viileä vanha kivinen kirkko. Nahistelunne kaikuu urkuparvelle asti 😂

Olisiko jommalla kummalla heitä graffitti seinään? ...tai savuke?

TiuhtinWau kirjoitti:

Tytöt tytöt tytöt, nyt riita poikki ja voita väliin 😅

Tämä on ihana viileä vanha kivinen kirkko. Nahistelunne kaikuu urkuparvelle asti 😂

Olisiko jommalla kummalla heitä graffitti seinään? ...tai savuke?

Lue lisää

Tiuhtin touhu on yhä sekavampaa. Harmi kun pesiytynyt tänne uskontoineen ja avioliitossa naisille flirttailuineen, kaikki uskovien huonot puolet = tahdittomuus ja kaksinaamaisuus, ei herkkyyttä muiden tunteille. Itse haaveilee olemattomista prinsseistä kuin olisi jälkeenjäänyt jotenkin, tuo keski-ikäinen perheenäiti.

Anonyymi kirjoitti:

Tiuhtin touhu on yhä sekavampaa. Harmi kun pesiytynyt tänne uskontoineen ja avioliitossa naisille flirttailuineen, kaikki uskovien huonot puolet = tahdittomuus ja kaksinaamaisuus, ei herkkyyttä muiden tunteille. Itse haaveilee olemattomista prinsseistä kuin olisi jälkeenjäänyt jotenkin, tuo keski-ikäinen perheenäiti.

Lue lisää

Lisään vielä ettet voi tiedä mitä kipua uskonto on monille lesboille tuonut, jos ymmmärtäisit pitäisit uskontosi muualla.

Anonyymi kirjoitti:

Tiuhtin touhu on yhä sekavampaa. Harmi kun pesiytynyt tänne uskontoineen ja avioliitossa naisille flirttailuineen, kaikki uskovien huonot puolet = tahdittomuus ja kaksinaamaisuus, ei herkkyyttä muiden tunteille. Itse haaveilee olemattomista prinsseistä kuin olisi jälkeenjäänyt jotenkin, tuo keski-ikäinen perheenäiti.

Lue lisää

Huh huh sulle 🤨

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä ettet voi tiedä mitä kipua uskonto on monille lesboille tuonut, jos ymmmärtäisit pitäisit uskontosi muualla.

No voi hyvää päivää !!!

Anonyymi kirjoitti:

No voi hyvää päivää !!!

Ja vielä et, eiköhän tärkeintä ole että ihminen uskoo itseensä ❤ ei silloin pysty raamattu tai usko aiheuttamaan ongelmia 😘

Anonyymi kirjoitti:

Tiuhtin touhu on yhä sekavampaa. Harmi kun pesiytynyt tänne uskontoineen ja avioliitossa naisille flirttailuineen, kaikki uskovien huonot puolet = tahdittomuus ja kaksinaamaisuus, ei herkkyyttä muiden tunteille. Itse haaveilee olemattomista prinsseistä kuin olisi jälkeenjäänyt jotenkin, tuo keski-ikäinen perheenäiti.

Lue lisää

Oli ehkä turhan tylysti kirjoitettu vihaisena. Nämä uskonasiat ja uskovaiset on punainen vaate enkä tykkää kun niitä tuputetaan täälläkin.

Anonyymi kirjoitti:

Oli ehkä turhan tylysti kirjoitettu vihaisena. Nämä uskonasiat ja uskovaiset on punainen vaate enkä tykkää kun niitä tuputetaan täälläkin.

Mikä uskonasioista tekee sinulle punaisen vaatteen? Onko huonoja kokemuksia josktakin tietystä seurakunnasta tai tunnetko uskovaisia, jotka ei hyväksy sinua?
Ei kaikki uskovat ole pahoja.

Siellä on harmittavan paljon ahdistuneita, itseään muita oikeaoppisempina ja homoutta syntinä pitäviä uskovia linjoilla. Rauhallisena voin katsoa sivusta, mutta en ehdoin tahdoin hyppää hyttysparveen syötäväksi 😉

Anonyymi kirjoitti:

Auttaa ??? Yritätkö sanoa minulle, mitä minun pitäisi lukea ??? Minulla tähän ikään mennessä on kasvanut ihan omat aivot ja MINÄ osaan niitä jopa käyttääkkin 😀

Kiitos kommenteistasi!

Anonyymi kirjoitti:

Ja vielä et, eiköhän tärkeintä ole että ihminen uskoo itseensä ❤ ei silloin pysty raamattu tai usko aiheuttamaan ongelmia 😘

Olet pitänyt itsesi poissa ongelmista, olemalla sekaantumatta Raamattuun tai uskon asioihin. Hyvä sinulle, ihan oikeasti. En vähättele tai pidä kokemustasi vähempi arvoisena, vaikka itsellä on toinen kokemus.😊

Olen saanut uskosta Jeesukseen (tämä voi olla paha monelle, tämä J....s sana, koita kestää😉), Raamatusta ja seurakuntayhteydestä valtavan paljon hyvää omaan elämääni.

Ilman Raamattua ja henkilökohtaista hengellistä elämää, olisin kuin merenpohjaan kehää kiertämään jäänyt sukeltaja. Metsään eksynyt kehää kävelevä suunnistaja ja korkkiruuville vääntynyt ihminen. Usko ja Raamattu piti minut pinnalla silloin, kun pyristelin irti hengellisesti väkivaltaisesta yhteisöstä. Vieläkin olen kiero, kuin korkkiruuvi, mutta armon varassa on levollista, olla ja elää omien puutteiden kanssa. Ihmisenä oleminen, anteeksi pyytäminen ja saaminen on helpotus, joka tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Tiuhtin touhu on yhä sekavampaa. Harmi kun pesiytynyt tänne uskontoineen ja avioliitossa naisille flirttailuineen, kaikki uskovien huonot puolet = tahdittomuus ja kaksinaamaisuus, ei herkkyyttä muiden tunteille. Itse haaveilee olemattomista prinsseistä kuin olisi jälkeenjäänyt jotenkin, tuo keski-ikäinen perheenäiti.

Lue lisää

Sinun kommentti jäi erityisesti mieleen! Voi, mun niin tekis mieli kysyä lisää, ei viitsi kuitenkaan tätä kirkon seinää täyttää noilla kohdilla:

1) Tahdittomuus
2) Kaksinaamaisuus
3) Tunnekylmyys

jotka jäivät mieleen. Minulla on omat sokeat pisteeni ja selvästi olet nähnyt jotain, ehkä oleellisia juttuja, mitä mun olis hyvä työstää.

Jäkeenjääneisyyss ei psyykkisesti täsmää, vaikka tunnistan kyllä ylisuojatun seurakunta ympäristön turvatun aikuisuuden tuoman "ei tästä maailmasta efektin". Välillä tuntuu kuin olisi tullut pienitalo preeriasta.

Mahdoitko hakea sanaa neuroottisuus, siitä tunnistan itseni kyllä 🧐 No oli miten oli, sun vastaanotolle istuisin heti ja lasku ehdottomasti, ei mitään ilmaista ystävän palvelusta.

Anonyymi kirjoitti:

Oli ehkä turhan tylysti kirjoitettu vihaisena. Nämä uskonasiat ja uskovaiset on punainen vaate enkä tykkää kun niitä tuputetaan täälläkin.

Ei haittaa, hyvä kun tulit kommentoimaan!

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä ettet voi tiedä mitä kipua uskonto on monille lesboille tuonut, jos ymmmärtäisit pitäisit uskontosi muualla.

En voi sun kivustasi puoliakaan tietää😔

Anonyymi kirjoitti:

Tiuhtin touhu on yhä sekavampaa. Harmi kun pesiytynyt tänne uskontoineen ja avioliitossa naisille flirttailuineen, kaikki uskovien huonot puolet = tahdittomuus ja kaksinaamaisuus, ei herkkyyttä muiden tunteille. Itse haaveilee olemattomista prinsseistä kuin olisi jälkeenjäänyt jotenkin, tuo keski-ikäinen perheenäiti.

Lue lisää

🦟 hyttysen ininää...😉

Emma Salonkoski -Hyttynen 🎵https://youtu.be/6OsIbsRA9-A

Aloituksessa on nimenomaan esillä kristinusko.

Anonyymi kirjoitti:

Aloituksessa on nimenomaan esillä kristinusko.

Mitä se tänne kuuluu

Ei taida Tiuhti olla helluntailainen... Niillähän on todella negatiivinen asenne homoseksuaaleja kohtaan. Heittävät pihalle seurakunnasta, jos tulee homous ilmi. Yuotubesta löytyy Tynkkysen video missä se potkitaan pihalle Oulun hellareista, kun selviää, että hän seurustelee samaa sukupuolta olevan kanssa. Kannattaa käydä katsomassa, jos ette ole vielä nähneet. Itse on Tynkkynen videon kuvannut, melko koskettava tarina.
Tässä vielä linkki videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=8NBRWPAg8o8

Anonyymi kirjoitti:

Ei taida Tiuhti olla helluntailainen... Niillähän on todella negatiivinen asenne homoseksuaaleja kohtaan. Heittävät pihalle seurakunnasta, jos tulee homous ilmi. Yuotubesta löytyy Tynkkysen video missä se potkitaan pihalle Oulun hellareista, kun selviää, että hän seurustelee samaa sukupuolta olevan kanssa. Kannattaa käydä katsomassa, jos ette ole vielä nähneet. Itse on Tynkkynen videon kuvannut, melko koskettava tarina.
Tässä vielä linkki videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=8NBRWPAg8o8

Lue lisää

Niin minä en erota välttis aina uskonnollisten ryhmien retoriikkaa toisistaan, kun ne on kumminkin aika samantapaisia kaikki pohjimmiltaan, ja asia on itselleni aika vieras.

Voi ei 😔, ikävää, että sinulle on tultu tuputtamaan. Itse, kun on saanut uskonelämästä paljon, sitä samaa hyvää haluaa muille, joskus voi olla niin innoissaan asiastaan, että tilannetaju häviää Se voi ylittää paikalla olijoiden rajoja, ei hyvä! Mulle käy joskus niin, että vuotaa yli äyräiden, mutta en halua loukata ketään, enkä varsinkaan pitää mitään yksinpuhelua😅

Toinen asia ovat ne, jotka ovat niin ahdistuksissaan omasta ja toisten ihmisten elämästä, että hätääntyneinä tuputtavat ja näin tehdessään rikkovat pahasti toisten ihmisten rajoja.

Minulla on tuttavia joka ikisestä kristillisestä kirkkokunnasta Suomen maassa ja hyviä tyyppejä, osa lesboja tai homoja. En halua kertoa omaa kotiseurakuntaa täällä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei taida Tiuhti olla helluntailainen... Niillähän on todella negatiivinen asenne homoseksuaaleja kohtaan. Heittävät pihalle seurakunnasta, jos tulee homous ilmi. Yuotubesta löytyy Tynkkysen video missä se potkitaan pihalle Oulun hellareista, kun selviää, että hän seurustelee samaa sukupuolta olevan kanssa. Kannattaa käydä katsomassa, jos ette ole vielä nähneet. Itse on Tynkkynen videon kuvannut, melko koskettava tarina.
Tässä vielä linkki videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=8NBRWPAg8o8

Lue lisää

Oli hyvä video, (on tullut vastaan aikaisemminkin). Kiitos, kun jaoit👍 Oli hyvä, että Tynkkynen toi avoimesti erottamisensa esille. Tosi surullista, ei voi muuta sanoa. Joka seurakunnassa on ihmisiä, jotka ajattelevat toisin ja asiat menevät eteenpäin, se on selvä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin minä en erota välttis aina uskonnollisten ryhmien retoriikkaa toisistaan, kun ne on kumminkin aika samantapaisia kaikki pohjimmiltaan, ja asia on itselleni aika vieras.

Lue lisää

Olet ihan oikeassa, samoilla sanoilla mennään ja samaa kristinuskoa kaikki. Joka paikassa on kaiken tyyppisiä, hiljaisia ja paasaajia. Hyvä, jos ei liikoja erottele.

Ensi kerralla, kun uskovainen ärsyttää, sääli häntä. On jumissa poksissaan, (Apulannan Kuution biisit sopis tähän kohtaan, en jaksa linkata). Se on melkoinen ihmismielen kyhäelmä, minkä ahdistunut ihminen voi uskonnolla ottaa yliminänsä käyttöön.

Äh lähti liian aikaisin. Sitä vaan vielä, että, Sun tekstistä ja sanoista näkee arvostuksen.

Ei kaikki tarvitsekaan kirkkoa tai uskonyhteisöä ympärilleen. Pitää vain muistaa se asia, että osa syntyy uskovaiseen perheeseen ja pääsee/joutuu sitä kautta uskonnollisiin piireihin. Kaikki ystävät voi vaikka olla uskossa tai koko suku uskovaisia ja ne ovat osa joka päiväistä elämää .

Näissä uskovaisissa piireissä on kuitenkin samalla tavalla homoseksuaaleja kuin meissä uskonnotta kasvaneissakin. Pitää yrittää hyväksyä kaikki näkemykset. Meillä kaikilla on omanlaiset juuret ja kasvuympäristöt, että välillä voi olla vaikea ymmärtää ihan eri ympäristössä kasvaneita. Suvaitsevaisuutta siihen tarvitaan, ei muuta.

Emme voi vaatia ketään luopumaan uskosta tai uskovaisista ihmisistä ympärillä, jos ne ovat hänelle olleet osa elämää koko ajan. Voimme samaistua tähän, jos mietimme jonkin itselle tärkeän asian, joka on kulkenut elämässä aina mukana ja tulisi eteen tilanne, jossa siitä asiasta pitäisi luopua. Ei varmasti ole helppoa. Samoin on varmasti noiden uskonasioiden kanssa, osa niitä tarvitsee, koska se on heillä kulkenut läpi elämän mukana, toisille se on samantekevää, koska se ei elämässä ole koskaan ollut keskeinen asia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kaikki tarvitsekaan kirkkoa tai uskonyhteisöä ympärilleen. Pitää vain muistaa se asia, että osa syntyy uskovaiseen perheeseen ja pääsee/joutuu sitä kautta uskonnollisiin piireihin. Kaikki ystävät voi vaikka olla uskossa tai koko suku uskovaisia ja ne ovat osa joka päiväistä elämää .

Näissä uskovaisissa piireissä on kuitenkin samalla tavalla homoseksuaaleja kuin meissä uskonnotta kasvaneissakin. Pitää yrittää hyväksyä kaikki näkemykset. Meillä kaikilla on omanlaiset juuret ja kasvuympäristöt, että välillä voi olla vaikea ymmärtää ihan eri ympäristössä kasvaneita. Suvaitsevaisuutta siihen tarvitaan, ei muuta.

Emme voi vaatia ketään luopumaan uskosta tai uskovaisista ihmisistä ympärillä, jos ne ovat hänelle olleet osa elämää koko ajan. Voimme samaistua tähän, jos mietimme jonkin itselle tärkeän asian, joka on kulkenut elämässä aina mukana ja tulisi eteen tilanne, jossa siitä asiasta pitäisi luopua. Ei varmasti ole helppoa. Samoin on varmasti noiden uskonasioiden kanssa, osa niitä tarvitsee, koska se on heillä kulkenut läpi elämän mukana, toisille se on samantekevää, koska se ei elämässä ole koskaan ollut keskeinen asia.

Lue lisää

Ymmärrän pointin kyllä, enkä itsekään tule uskonnottomasta kodista jne. Aloituksessa sanottiin myös, että sana vapaa. Eli, saanee esittää kritiikkiä, huomioita ja kyseenalaistuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kaikki tarvitsekaan kirkkoa tai uskonyhteisöä ympärilleen. Pitää vain muistaa se asia, että osa syntyy uskovaiseen perheeseen ja pääsee/joutuu sitä kautta uskonnollisiin piireihin. Kaikki ystävät voi vaikka olla uskossa tai koko suku uskovaisia ja ne ovat osa joka päiväistä elämää .

Näissä uskovaisissa piireissä on kuitenkin samalla tavalla homoseksuaaleja kuin meissä uskonnotta kasvaneissakin. Pitää yrittää hyväksyä kaikki näkemykset. Meillä kaikilla on omanlaiset juuret ja kasvuympäristöt, että välillä voi olla vaikea ymmärtää ihan eri ympäristössä kasvaneita. Suvaitsevaisuutta siihen tarvitaan, ei muuta.

Emme voi vaatia ketään luopumaan uskosta tai uskovaisista ihmisistä ympärillä, jos ne ovat hänelle olleet osa elämää koko ajan. Voimme samaistua tähän, jos mietimme jonkin itselle tärkeän asian, joka on kulkenut elämässä aina mukana ja tulisi eteen tilanne, jossa siitä asiasta pitäisi luopua. Ei varmasti ole helppoa. Samoin on varmasti noiden uskonasioiden kanssa, osa niitä tarvitsee, koska se on heillä kulkenut läpi elämän mukana, toisille se on samantekevää, koska se ei elämässä ole koskaan ollut keskeinen asia.

Lue lisää

Hyvä teksti 👍

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän pointin kyllä, enkä itsekään tule uskonnottomasta kodista jne. Aloituksessa sanottiin myös, että sana vapaa. Eli, saanee esittää kritiikkiä, huomioita ja kyseenalaistuksia.

Lue lisää

Kritiikkiä saa aina esittää. Ei siinä mitään.
Sekin kertoo paljon ihmisestä miten sen kritiikin ilmaisee. Antaako tulla vain mitä sylki suuhun tuo vai pohdiskeleeko oikeasti niitä seikkoja miksi uskon asiat herättävät niin negatiivisia tuntemuksia itsessä. Mikä toisen ihmisen uskossa on niin pahaa ja mitä se on
muilta ihmisiltä pois? Jos toinen siitä saa jotakin hyvää itselleen niin ei sitä pahalla energialla kannata kumota.

En ole uskovainen itse, mutta ei uskovaiset tai usko herätä minussa mitään negatiivisia tuntemuksia. Aina olen ajatellut, että kukin täällä seilatkoon tyylillään ja parhaaksi katsomallaan tavalla. Eikä kaikki uskovaiset varmasti ajattele meistä homoseksuaaleista pahasti ja, vaikka ajattelisikin niin ei sekään minulta pois ole. Jos joku ei hyväksi sellaisena kuin on niin ei hänestä sydänystävää tule, mutta ei häntä vihatakaan kannata, koska se on sitten vain sinulta itseltäsi pois. Ja ylipäätään kaikki negatiivinen ajattelu vain hajottaa sinua itseäsi pikkuhiljaa.

Osa porukasta oli tiukasti sitä mieltä, että tämä ketju ei tälle palstalle kuuluisi, mutta helpointa olisi vain jättää lukematta, jos kirkkoasiat eivät kiinnosta ja siirtyä toiseen ketjuun, joka kiinnostaa. Aloitus oli kuitenkin asiallinen ja sitä voisi kunnioittaa, kun toinen on sellaisen hyvän hyvyyttään tänne tehnyt mitään pahaa kenellekkään tarkoittamatta. Pahaan voi joskus vastata pahalla, mutta tässä ei mitään pahaa kenellekään tahdottu vaan pelkästään hyvää.

Ei sitä naama nurin kannata kirkkoon tulla, jos ei ole mitään asiallista kommenttia ja perusteluita sille mikä uskossa nostaa negatiiviset tunteet pintaan. Itse uskon siihen, että ihminen on pohjimmiltaan kuitenkin hyvä, mutta joskus politiikka, uskonta tai joku muu herkkä aihe nostaa tunteet pintaan, ja ne tunteet on aina hyvä käsitellä niin asioista puhuminen käy helpommin.

Luonnossa ja taiteessa on pyhän sanaton tuntu, paljastaa ja laittaa miettimään, näiden edessä tuntee helposti kiitollisuutta ja nöyryyttä. Terapia ja ystävät, kuulostaa jumalalliselta reseptiltä ihmisen elämään.

Kirkoista instituutioina, jos lähtee armoa hakemaan, voi käydä hyvin tai hyvin huonosti, ihmisten rakennelma. Kirkon katon alta voit löytää paholaisen tai jotain muuta, olen onnekseni löytänyt ihmisiä ja armon hetkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän pointin kyllä, enkä itsekään tule uskonnottomasta kodista jne. Aloituksessa sanottiin myös, että sana vapaa. Eli, saanee esittää kritiikkiä, huomioita ja kyseenalaistuksia.

Lue lisää

Tätä minä juuri toivoinkin, että tulee rehellisiä mielipiteitä! Kritiikki, huomiot ja kyseenalaistukset, voivat parhaassa tapauksessa kasvattaa ihmistä. Harmittavan vähän ihmisiä, jotka sanovat mitä oikeasti ajattelevat, ainakaan kasvotusten. Helppohan se olisi aina vaan miellyttää muita, mutta silloin jäädään jumiin niihin pokseihin,eikä aitoa yhteyttä synny.

(Tulen ihan jumalattomasta rikkinäisestä perhe taustasta, voi kun vaan tietäisitte. Alaikäisenä liittyminen epäterveeseen fundamentaaliseen hyvin mustavalkoiseen seurakunta yhteisöön, oli minun epätoivoinen tapani kapinoida teini-ikää. (Järkyttää jälkeen päin, miten laki sallii reippaasti alaikäisen liittämisen lahko toimintaan ilman vanhempien suostumusta😰)

Edellä mainituista olen onneksi saanut käydä psykodynaamista terapiaa 4- vuoden ajan. Silloin hetken mietin menenkö johonkin uskontojen uhrit ryhmään, mutta löysin vuoden harkinnan jälkeen ihanan tervehenkisen seurakunnan.)

Anonyymi kirjoitti:

Kritiikkiä saa aina esittää. Ei siinä mitään.
Sekin kertoo paljon ihmisestä miten sen kritiikin ilmaisee. Antaako tulla vain mitä sylki suuhun tuo vai pohdiskeleeko oikeasti niitä seikkoja miksi uskon asiat herättävät niin negatiivisia tuntemuksia itsessä. Mikä toisen ihmisen uskossa on niin pahaa ja mitä se on
muilta ihmisiltä pois? Jos toinen siitä saa jotakin hyvää itselleen niin ei sitä pahalla energialla kannata kumota.

En ole uskovainen itse, mutta ei uskovaiset tai usko herätä minussa mitään negatiivisia tuntemuksia. Aina olen ajatellut, että kukin täällä seilatkoon tyylillään ja parhaaksi katsomallaan tavalla. Eikä kaikki uskovaiset varmasti ajattele meistä homoseksuaaleista pahasti ja, vaikka ajattelisikin niin ei sekään minulta pois ole. Jos joku ei hyväksi sellaisena kuin on niin ei hänestä sydänystävää tule, mutta ei häntä vihatakaan kannata, koska se on sitten vain sinulta itseltäsi pois. Ja ylipäätään kaikki negatiivinen ajattelu vain hajottaa sinua itseäsi pikkuhiljaa.

Osa porukasta oli tiukasti sitä mieltä, että tämä ketju ei tälle palstalle kuuluisi, mutta helpointa olisi vain jättää lukematta, jos kirkkoasiat eivät kiinnosta ja siirtyä toiseen ketjuun, joka kiinnostaa. Aloitus oli kuitenkin asiallinen ja sitä voisi kunnioittaa, kun toinen on sellaisen hyvän hyvyyttään tänne tehnyt mitään pahaa kenellekkään tarkoittamatta. Pahaan voi joskus vastata pahalla, mutta tässä ei mitään pahaa kenellekään tahdottu vaan pelkästään hyvää.

Ei sitä naama nurin kannata kirkkoon tulla, jos ei ole mitään asiallista kommenttia ja perusteluita sille mikä uskossa nostaa negatiiviset tunteet pintaan. Itse uskon siihen, että ihminen on pohjimmiltaan kuitenkin hyvä, mutta joskus politiikka, uskonta tai joku muu herkkä aihe nostaa tunteet pintaan, ja ne tunteet on aina hyvä käsitellä niin asioista puhuminen käy helpommin.

Lue lisää

Hieno kommentointi😊, suoraa, palauttetta antavaa ja arvostavaa.

Kun katsoo ympärilleen, en usko että ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Ajattelen, että ihmisessä on syntymästään lähtien aika helkkarin ahne. Mieti nyt vaikka pientä vauvaa, jonka tarpeet on täytettävä sillä sekuntilla tai mielummin jo vähän ennen kun raivo itku alkaa.

Vauvalle on suotavaa saada tarpeilleen välitön tyydytys, se on elin ehto. Kuitenkin, kaikille ihmisille jää vajauksia meidän maallisten vanhempien vajaavuuksien tähden sukupolvelta, toiseen aina Aatamiin saakka.

Ihmisellä on kyky hyvään ja pahaan. Paha usein kätkeytyy hyvältä näyttäviin motiiveihin, mutta saattaakin ajan ja tekojen myötä osoittautua vain ahneudeksi. Siksi samaksi raivo itkuksi kuin vauvana, jos ei omille tarpeilleen (vaikka parisuhteessa) saa tyydytystä. Kasvaessaan ihminen oppii kätkemään vaille jäämisen ja miten tyydytystä raivo itkuun haetaan sosiaalisesti hyväksytysti.

Näyttäkää mulle hyvä ihminen, niin minä näytän teille...

TiuhtinWau kirjoitti:

Luonnossa ja taiteessa on pyhän sanaton tuntu, paljastaa ja laittaa miettimään, näiden edessä tuntee helposti kiitollisuutta ja nöyryyttä. Terapia ja ystävät, kuulostaa jumalalliselta reseptiltä ihmisen elämään.

Kirkoista instituutioina, jos lähtee armoa hakemaan, voi käydä hyvin tai hyvin huonosti, ihmisten rakennelma. Kirkon katon alta voit löytää paholaisen tai jotain muuta, olen onnekseni löytänyt ihmisiä ja armon hetkiä.

Lue lisää

Tiuhti, nyt puhut sanoilla mitä minäkin ymmärrän. Pyhyys ja puhtaus ovat asioita joihin uskon ja joita elämääni haluan, vaikka ns. Jumal-uskoa ei ole. Oli niiden ilmenemismuoto mikä tahansa. Luonto varmasti tärkein, lapset myös vaikkei omia ole (Omalla Ihmiselläni on kyllä, lapsenlapsiakin). Romanttinen rakkaus myös, itse ajattelen ja tunnen että siinä täytyy olla jotain pyhää ja koskematonta, jota en osaa selittää, jotta voi antautua toiselle täysin ja pyyteettömästi. Ja ottaa vastaan sen mitä toinen haluaa antaa.

TiuhtinWau kirjoitti:

Hieno kommentointi😊, suoraa, palauttetta antavaa ja arvostavaa.

Kun katsoo ympärilleen, en usko että ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Ajattelen, että ihmisessä on syntymästään lähtien aika helkkarin ahne. Mieti nyt vaikka pientä vauvaa, jonka tarpeet on täytettävä sillä sekuntilla tai mielummin jo vähän ennen kun raivo itku alkaa.

Vauvalle on suotavaa saada tarpeilleen välitön tyydytys, se on elin ehto. Kuitenkin, kaikille ihmisille jää vajauksia meidän maallisten vanhempien vajaavuuksien tähden sukupolvelta, toiseen aina Aatamiin saakka.

Ihmisellä on kyky hyvään ja pahaan. Paha usein kätkeytyy hyvältä näyttäviin motiiveihin, mutta saattaakin ajan ja tekojen myötä osoittautua vain ahneudeksi. Siksi samaksi raivo itkuksi kuin vauvana, jos ei omille tarpeilleen (vaikka parisuhteessa) saa tyydytystä. Kasvaessaan ihminen oppii kätkemään vaille jäämisen ja miten tyydytystä raivo itkuun haetaan sosiaalisesti hyväksytysti.

Näyttäkää mulle hyvä ihminen, niin minä näytän teille...

Lue lisää

Lapsella on lapsen tarpeet ja nälkä varmasti itkettää. En tiedä onko se pahuutta, ehkä enemmänkin selviytymiskeinoja ja tapa kommunikoida, kun vielä ei puhua osata. Itku on lapselle ilmaisukeino, että nyt ei ole hyvä olla.
Ympäristö varmasti muokkaa meistä joistakin pahoja, ahneita ja itsekkäitä ihmisiä. Mutta synnytäänkö me oikeasti pahoiksi? Tai en minä ole mikään ketään pahaksi tuomitsemaan, mutta jännä pohdiskella tällaisia juttuja.

Anonyymi kirjoitti:

Lapsella on lapsen tarpeet ja nälkä varmasti itkettää. En tiedä onko se pahuutta, ehkä enemmänkin selviytymiskeinoja ja tapa kommunikoida, kun vielä ei puhua osata. Itku on lapselle ilmaisukeino, että nyt ei ole hyvä olla.
Ympäristö varmasti muokkaa meistä joistakin pahoja, ahneita ja itsekkäitä ihmisiä. Mutta synnytäänkö me oikeasti pahoiksi? Tai en minä ole mikään ketään pahaksi tuomitsemaan, mutta jännä pohdiskella tällaisia juttuja.

Lue lisää

Ahneus on hyvä elämää suojeleva biologinen sisäänrakennettu tarve. Pieni vauva, on täysin viaton Ajattelen, että vauvan etiytymis vaiheen ja kasvamisen (vastuun) myötä potentiaali pahuuteen lisääntyy. Pahuus on se raja, kun ylittyy oma etu, toisen edun kustannuksella.

Siinä missä lapsi jää sielultaan vajaaksi kasvaessaan ( esim.traumat tms), ahneus kätkeytyy ja jää sisäiseksi rakenteeseen. Se missä ihminen ei kasva. Minulle usko on auttanut tunnistamaan tätä omaa pahuutta, sellaista muka rakkautta joka vaatii ahneesti itselleen. Vääristynyt uskonnollisuus on taas vaikuttanut mun elämään niin, että olen hylännyt itseni uhrannut oman tarpeeni ( seksuaalisuuden jne.) liika yhteisen hyvän eteen, luulin itsestäni liikoja ( enkeli patsas jutut) olenkin vain ihminen, ihan tavallinen pulliainen 😉 ja se on hyvä, hyvä niin.

Kyllä näkisin, että ahneutta on ihmissuhteissa aika paljon, eikä se ole tahallista pahuutta, on vain vaille jääneitä ihmisiä haavoineen ja tarpeineen.

TiuhtinWau kirjoitti:

Luonnossa ja taiteessa on pyhän sanaton tuntu, paljastaa ja laittaa miettimään, näiden edessä tuntee helposti kiitollisuutta ja nöyryyttä. Terapia ja ystävät, kuulostaa jumalalliselta reseptiltä ihmisen elämään.

Kirkoista instituutioina, jos lähtee armoa hakemaan, voi käydä hyvin tai hyvin huonosti, ihmisten rakennelma. Kirkon katon alta voit löytää paholaisen tai jotain muuta, olen onnekseni löytänyt ihmisiä ja armon hetkiä.

Lue lisää

Saan myös olla mukana rakentamassa kirkkoa sisältä päin. Jos kohtaat minut kirkossa saat olla varma, että en vain ”muka rakasta sinua, kunhan et lesboile” vaan hyväksyn sinun koko persoonasi kaikki puolet, myös sen seksuaalisen, kokonaisuudessaan ja voin luvata että meitä on muitakin. 😀

Tämän ei ollut tarkoitus olla mikään kiva juttu, aika monilla oikeutettua vihaa ja katkeruutta kirkkoa kohtaan. Tuli tästä kuitenkin aika kiva🙂, kun on hyviä tyyppejä uskonnosta viis, ihmiset on tärkeitä.

On kaunis 😔 Vaikken ns. "ole uskossa" tykkään kuunnella hengellistä musiikkia esim, radiosta.
Kiitos tästä.

Käytöskukka kirjoitti:

On kaunis 😔 Vaikken ns. "ole uskossa" tykkään kuunnella hengellistä musiikkia esim, radiosta.
Kiitos tästä.

Kiva, jos tykkäsit :) Sulta tuliki sitte astetta hevimpi linkki 😁😉

Fructus-83 kirjoitti:

Kiva, jos tykkäsit :) Sulta tuliki sitte astetta hevimpi linkki 😁😉

😊 On tuo joo heveistä hevimpää luokkaa. Urkureilla on uskomaton sormi- ja jalkatekniikka 🙄

Käytöskukka kirjoitti:

😊 On tuo joo heveistä hevimpää luokkaa. Urkureilla on uskomaton sormi- ja jalkatekniikka 🙄

No on kyllä, joskus ihmetellyt sitä taitoa. Kaikkeen se ihminen pystyy kun oikein opettelee ja käyttää aikaa. 😊

Fructus-83 kirjoitti:

No on kyllä, joskus ihmetellyt sitä taitoa. Kaikkeen se ihminen pystyy kun oikein opettelee ja käyttää aikaa. 😊

Jebu, ois omassakin elämässä voinut käyttää ainakin osan aikaa toisenlaiseen itsensä kehittämiseen (en tarkoita ammattia ja työelämää). No mutta, näillä mennään, ja vielähän tuota ehtii jos joku asia alkaa tosisti kiinnostaa 😊. Ihailen muuten joitain iäkkäämpiä ihmisiä, jotka haluavat edelleen opetella kaikenlaista uutta.

Hei, kiitos!

Tämä soinut aina aika ajoin muutenkin. Kiva versio, en ollut kuullut ennen👍

Ps. Olen siirtynyt eilisestä lähtien Setan toimintaan mukaan.

Kaikkea hyvää uskonto kielteisille ja siunausta jokaiselle palstalaiselle, joka sen haluaa vastaanottaa yli uskovaisuus/uskonnottomuus rajojen!

Käytöskukka kirjoitti:

On kaunis 😔 Vaikken ns. "ole uskossa" tykkään kuunnella hengellistä musiikkia esim, radiosta.
Kiitos tästä.

Tässä kirkossa ei ole uskovaisuus mittareita😄 tai sellaiseen vaatimusta, ole rauhassa. olemme kaikki yhtä arvokkaita!

TiuhtinWau kirjoitti:

Hei, kiitos!

Tämä soinut aina aika ajoin muutenkin. Kiva versio, en ollut kuullut ennen👍

Ps. Olen siirtynyt eilisestä lähtien Setan toimintaan mukaan.

Kaikkea hyvää uskonto kielteisille ja siunausta jokaiselle palstalaiselle, joka sen haluaa vastaanottaa yli uskovaisuus/uskonnottomuus rajojen!

Lue lisää

Hyvä Tiuhti! Kerro kuinka liityit SETA:aan? Minuakin on kiinnostanut jo jonkin aikaa.

Käytöskukka kirjoitti:

Hyvä Tiuhti! Kerro kuinka liityit SETA:aan? Minuakin on kiinnostanut jo jonkin aikaa.

Otin puhelimitse ( tuli pitkä puhelu 😢) yhteyttä Sinuiksi -tuki ja neuvontapalveluun, sieltä neuvoivat hyvin tarkoilla askelilla eteen päin.

Antoivat oman paikkakunnan omaan tilanteeseen sopivimman tukiryhmän tiedot ja paljon muuta tarpeellista infoa. Tärkein kuitenkin oli sen ammatti-ihmisen keskustelu apu ja henkinen tuki. Hän osasi sanoa just oikeat sanat, jäi autettu ja tuettu olo. Tästä hyvillä mielellä eteen päin👍

TiuhtinWau kirjoitti:

Otin puhelimitse ( tuli pitkä puhelu 😢) yhteyttä Sinuiksi -tuki ja neuvontapalveluun, sieltä neuvoivat hyvin tarkoilla askelilla eteen päin.

Antoivat oman paikkakunnan omaan tilanteeseen sopivimman tukiryhmän tiedot ja paljon muuta tarpeellista infoa. Tärkein kuitenkin oli sen ammatti-ihmisen keskustelu apu ja henkinen tuki. Hän osasi sanoa just oikeat sanat, jäi autettu ja tuettu olo. Tästä hyvillä mielellä eteen päin👍

Lue lisää

👍 hyvä

TiuhtinWau kirjoitti:

Otin puhelimitse ( tuli pitkä puhelu 😢) yhteyttä Sinuiksi -tuki ja neuvontapalveluun, sieltä neuvoivat hyvin tarkoilla askelilla eteen päin.

Antoivat oman paikkakunnan omaan tilanteeseen sopivimman tukiryhmän tiedot ja paljon muuta tarpeellista infoa. Tärkein kuitenkin oli sen ammatti-ihmisen keskustelu apu ja henkinen tuki. Hän osasi sanoa just oikeat sanat, jäi autettu ja tuettu olo. Tästä hyvillä mielellä eteen päin👍

Lue lisää

Hienoa, olen iloinen puolestasi. Mäkin aion osallustua johonkin tapahtumaan kun toiminta taas vilkastuu 😊

Käytöskukka kirjoitti:

Jebu, ois omassakin elämässä voinut käyttää ainakin osan aikaa toisenlaiseen itsensä kehittämiseen (en tarkoita ammattia ja työelämää). No mutta, näillä mennään, ja vielähän tuota ehtii jos joku asia alkaa tosisti kiinnostaa 😊. Ihailen muuten joitain iäkkäämpiä ihmisiä, jotka haluavat edelleen opetella kaikenlaista uutta.

Lue lisää

Millainen oisi taito minkä haluaisit, jos sen nyt heti voisit saada? Minä varmaan haluaisin jonkun urheiluun liittyvän taidon tai ominaisuuden itse. Osata vaikkapa ratsastaa kauniisti esteitä, olla oikein hyvä seinäkiipeilijä tai osata lautailla, sukeltaa tai purjehtia 😊

Fructus-83 kirjoitti:

Millainen oisi taito minkä haluaisit, jos sen nyt heti voisit saada? Minä varmaan haluaisin jonkun urheiluun liittyvän taidon tai ominaisuuden itse. Osata vaikkapa ratsastaa kauniisti esteitä, olla oikein hyvä seinäkiipeilijä tai osata lautailla, sukeltaa tai purjehtia 😊

Lue lisää

Onhan niitä..... Pianoa olisi kiva osata soittaa, ei virtuoosimaisesti kuten Iiro Rantala, mutta niin että saisi haluamansa nuotit ulos haluamassaan järjestyksessä ja tahdissa.

Joku yleishyödyllinen harrastus olisi hyvä, voisi antaa omaa aikaa ja energiaa muiden hyväksi. Olen vain todella huono lähtemään mihinkään sellaiseen toimintaan mukaan. Jonkun pitäisi näyttää esimerkkiä ja vetää mukaan väkisin 😊 Se olisi tosi antoisaa itsellekin.

Nuorempana haaveilin kovasti varjoliidosta, joten jos yksi pitää valita, valitsen (itsekkäästi) sen . Eri asia uskaltaisko nousta korkeuksiin sellaisen varjon varassa.... 😁

Miksi sinä haluaisit juuri tuollaisia taitoja?

Käytöskukka kirjoitti:

Onhan niitä..... Pianoa olisi kiva osata soittaa, ei virtuoosimaisesti kuten Iiro Rantala, mutta niin että saisi haluamansa nuotit ulos haluamassaan järjestyksessä ja tahdissa.

Joku yleishyödyllinen harrastus olisi hyvä, voisi antaa omaa aikaa ja energiaa muiden hyväksi. Olen vain todella huono lähtemään mihinkään sellaiseen toimintaan mukaan. Jonkun pitäisi näyttää esimerkkiä ja vetää mukaan väkisin 😊 Se olisi tosi antoisaa itsellekin.

Nuorempana haaveilin kovasti varjoliidosta, joten jos yksi pitää valita, valitsen (itsekkäästi) sen . Eri asia uskaltaisko nousta korkeuksiin sellaisen varjon varassa.... 😁

Miksi sinä haluaisit juuri tuollaisia taitoja?

Lue lisää

Hei, en osaa sanoa miksi tuli mieleen nuo. Varmaan vain tekisi mieli merille purjehtimaan pitkästaikaa tai sukeltelemaan. Siitä sukelluskurssista haaveillut jo pitkään, enpä edes ymmärrä miksi en ole toteuttanut sitä. Hevosille oon allerginen, mutta kai sitä silti olis haaveena ratsastaa joku päivä kauniilla rannalla upealla hevosella helmat hulmuten leffa tyyliin. 🙈 Hassuja haaveita. Ja seiniä nyt vain olisi kiva osata kiipeillä oikein hyvin, tarttis treeniä paljon, että lihakset kehittyis siihen taitoon sopiviksi. 😊

Fructus-83 kirjoitti:

Hei, en osaa sanoa miksi tuli mieleen nuo. Varmaan vain tekisi mieli merille purjehtimaan pitkästaikaa tai sukeltelemaan. Siitä sukelluskurssista haaveillut jo pitkään, enpä edes ymmärrä miksi en ole toteuttanut sitä. Hevosille oon allerginen, mutta kai sitä silti olis haaveena ratsastaa joku päivä kauniilla rannalla upealla hevosella helmat hulmuten leffa tyyliin. 🙈 Hassuja haaveita. Ja seiniä nyt vain olisi kiva osata kiipeillä oikein hyvin, tarttis treeniä paljon, että lihakset kehittyis siihen taitoon sopiviksi. 😊

Lue lisää

Jos tuo -83 on syntymävuotesi, sulla on vielä rutkasti aikaa toteuttaa vaikka mitä haaveitasi, ja noita nyt ainakin! Anna palaa vaan 😊
Jos se on ikäsi, haaveet voi olla ehkä vähän toisenlaisia, mutta haaveita kuitenkin 😄

kaksi

Tiuhti, todella kaunis, koskettava 🙏😔

Pöytä ei ole valmis, ei todellakaan. Paljon on tehtävää ja työtä seurakunnissa ja kirkoissa edessä. On totta, että joiltain osin asemani on helpompi, joltain osin.

TiuhtinWau kirjoitti:

Pöytä ei ole valmis, ei todellakaan. Paljon on tehtävää ja työtä seurakunnissa ja kirkoissa edessä. On totta, että joiltain osin asemani on helpompi, joltain osin.

Oletko Tiuhti oikeasti miehen kanssa naimisissa? Miten miehesi kokee sen, että pidät naisista vai tietääkö hän? Olitko rehellinen itsellesi, kun olet mennyt miehen kanssa naimisiin vai pystytkö rakastumaan miehiin sekä naisiin?

Kauniita ovat kyllä nuo Sakari Heikkilän kappaleet. Hienot ja koskettavat sanat kaikissa.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko Tiuhti oikeasti miehen kanssa naimisissa? Miten miehesi kokee sen, että pidät naisista vai tietääkö hän? Olitko rehellinen itsellesi, kun olet mennyt miehen kanssa naimisiin vai pystytkö rakastumaan miehiin sekä naisiin?

Kauniita ovat kyllä nuo Sakari Heikkilän kappaleet. Hienot ja koskettavat sanat kaikissa.

Lue lisää

En tiedä pystynkö ihastumaan/rakastumaan miehiin (katukuvassa näen vain naisia). Sen tiedän, että en kykene sukupuoliyhteyteen tai muuhunkaan seksuaaliseen toimintaan miehen kanssa. Sillä tiedolla ja itsetuntemuksella (tai puutteella) olin vilpittömän rehellinen mennessäni 18 vuotiaana miehen kanssa avioliittoon. Seurustelimme alle vuoden, eikä meillä ollut ennen sitä esiaviollista seksiä. Sisäinen turvallisuuden tarve ajoi minua, motiivini naimisiin menossa nuorena oli keskenkasvuisen sisäisessä tarpeessa tuntea turvallisuutta ja sen sain. (Oli myös muita vaikuttimia.)

Lesbouteni on lähipiirin tiedossa. Miehen kokemuksia en täällä enempää avaa, sanon vain, että ei ole ollut mikään yllätys hänelle.

Seksuaalista heräämistä ja siihen liittyviä tunteita kuvaa hyvin tämä Emma Salonkosken biisi: 🎵Veden alla https://youtu.be/Ysz0MJcSwLY

Ps. Kipu jota monet seksuaalisuutensa myöhemmin löytäneet kokevat on todellinen. Minulla siihen liittyi rehellisen peiliin katsomisen jälkeen, surua menetetystä elämästä ja ennen kaikkea surua siitä, miten olen voinut tehdä niin itselleni, miten olen voinut kieltää ison osan ydin minuuttani, miten olen voinut hylätä niin totaalisesti itseni ja oikeuteni ihmisyyteen, seksuaalisuuteen.

TiuhtinWau kirjoitti:

En tiedä pystynkö ihastumaan/rakastumaan miehiin (katukuvassa näen vain naisia). Sen tiedän, että en kykene sukupuoliyhteyteen tai muuhunkaan seksuaaliseen toimintaan miehen kanssa. Sillä tiedolla ja itsetuntemuksella (tai puutteella) olin vilpittömän rehellinen mennessäni 18 vuotiaana miehen kanssa avioliittoon. Seurustelimme alle vuoden, eikä meillä ollut ennen sitä esiaviollista seksiä. Sisäinen turvallisuuden tarve ajoi minua, motiivini naimisiin menossa nuorena oli keskenkasvuisen sisäisessä tarpeessa tuntea turvallisuutta ja sen sain. (Oli myös muita vaikuttimia.)

Lesbouteni on lähipiirin tiedossa. Miehen kokemuksia en täällä enempää avaa, sanon vain, että ei ole ollut mikään yllätys hänelle.

Seksuaalista heräämistä ja siihen liittyviä tunteita kuvaa hyvin tämä Emma Salonkosken biisi: 🎵Veden alla https://youtu.be/Ysz0MJcSwLY

Ps. Kipu jota monet seksuaalisuutensa myöhemmin löytäneet kokevat on todellinen. Minulla siihen liittyi rehellisen peiliin katsomisen jälkeen, surua menetetystä elämästä ja ennen kaikkea surua siitä, miten olen voinut tehdä niin itselleni, miten olen voinut kieltää ison osan ydin minuuttani, miten olen voinut hylätä niin totaalisesti itseni ja oikeuteni ihmisyyteen, seksuaalisuuteen.

Lue lisää

Kiitos avoimesta vastauksesta Tiuhti. Ei kai se koskaan ole liian myöhäistä elää sellaista elämää, kun itse haluaa?
Vaikuttiko usko siihen, että menit nuorena naimisiin miehen kanssa vai haitko ainoastaan turvallisuutta miehestä. Onko miehesi myös uskossa ja painostiko hän sinut naimisiin?
En halua yleistää, mutta minun tuttavista uskossa olevat ovat ainoita, joiden tiedän menneen naimisiin alle 20 vuotiaina. Itse olin vielä ihan lapsi kaksikymppisenä. :D

Hieno kappale tuo "Veden alla", joskus aiemminkin tullut sitä kuunneltua ja laulettua.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos avoimesta vastauksesta Tiuhti. Ei kai se koskaan ole liian myöhäistä elää sellaista elämää, kun itse haluaa?
Vaikuttiko usko siihen, että menit nuorena naimisiin miehen kanssa vai haitko ainoastaan turvallisuutta miehestä. Onko miehesi myös uskossa ja painostiko hän sinut naimisiin?
En halua yleistää, mutta minun tuttavista uskossa olevat ovat ainoita, joiden tiedän menneen naimisiin alle 20 vuotiaina. Itse olin vielä ihan lapsi kaksikymppisenä. :D

Hieno kappale tuo "Veden alla", joskus aiemminkin tullut sitä kuunneltua ja laulettua.

Lue lisää

Hain turvallisuutta nuorena seurakunnasta. Sääli, että eksyin aluksi aivan väärään paikkaan, jossa asiat jaoteltiin mustavalkoisesti paha maailma, hyvä uskonto. Olin silloin 14 vuotias ja otin opit sokeasti omikseni (defenssiksi, että selviän elämästä). Kauhee paikka, onneksi sain myöhemmin korvaavia todella hyviä ja elämää kannattelevia kokemuksia toisenlaisesta seurakunta yhteydestä ja pääsin terapiaan. Mustavalkoinen ajattelu ja turvaton lapsuus vaikutti keskenkasvuisena naimisiin menoon. (Miehestä en kerro enempää, sen voin sanoa, että hän on kaunis ja hyvä mies.) 🎵 Vesta -Ota Varovasti https://youtu.be/woLxcA-sFD8

En halua lajitella ihmisiä uskoviin ja ei uskoviin, minulle kaikki on saman armon alla. Olen nähnyt liian paljon uskovaksi itseään kutsuvien kauniilla äänensävyllä sanottuja raakoja satuttavia sanoja ja tuomioita (itsekin varmasti erehtynyt näin tekemään).

Ymmärrän sen, että ihminen, joka tietoisesti pyrkii noudattamaan Raamatun käskyä rakkaudesta, mieltää itsensä uskovaksi, niin minäkin. Ei mulla kuitenkaan ole sitä vaakaa, joka mittaa toisen ihmisen sanojen totuudellisuuden/ arvon. Eikä sellaista mittaria, joka punnitsee toisen ihmisen tekojen motiivit/ pyyteettömyyden. (Tähän sopisi se köyhän lesken ropo vertaus Raamatusta.)

Ihan hyvin, joku joka ei miellä itseään millään tavalla uskovaksi (sanoo jopa ateistiksi) on silmissäni enemmän uskovainen ja lähempänä pyhyyttä... jos sanoo lohduttavampia sanoja ja tekee aidompia tekoja, kuin sellainen joka tietoisesti pyrkii Jeesuksen jalanjäljissä kulkemaan, mutta tekee asiat ylemmyyden tunnosta käsin.

Mitä Anonyymi sä ajattelet uskovaisuudesta? Kuka on uskova?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos avoimesta vastauksesta Tiuhti. Ei kai se koskaan ole liian myöhäistä elää sellaista elämää, kun itse haluaa?
Vaikuttiko usko siihen, että menit nuorena naimisiin miehen kanssa vai haitko ainoastaan turvallisuutta miehestä. Onko miehesi myös uskossa ja painostiko hän sinut naimisiin?
En halua yleistää, mutta minun tuttavista uskossa olevat ovat ainoita, joiden tiedän menneen naimisiin alle 20 vuotiaina. Itse olin vielä ihan lapsi kaksikymppisenä. :D

Hieno kappale tuo "Veden alla", joskus aiemminkin tullut sitä kuunneltua ja laulettua.

Lue lisää

Ei missään tapauksessa ole myöhäistä alkaa elämään oman näköistä elämää! 👍

TiuhtinWau kirjoitti:

En tiedä pystynkö ihastumaan/rakastumaan miehiin (katukuvassa näen vain naisia). Sen tiedän, että en kykene sukupuoliyhteyteen tai muuhunkaan seksuaaliseen toimintaan miehen kanssa. Sillä tiedolla ja itsetuntemuksella (tai puutteella) olin vilpittömän rehellinen mennessäni 18 vuotiaana miehen kanssa avioliittoon. Seurustelimme alle vuoden, eikä meillä ollut ennen sitä esiaviollista seksiä. Sisäinen turvallisuuden tarve ajoi minua, motiivini naimisiin menossa nuorena oli keskenkasvuisen sisäisessä tarpeessa tuntea turvallisuutta ja sen sain. (Oli myös muita vaikuttimia.)

Lesbouteni on lähipiirin tiedossa. Miehen kokemuksia en täällä enempää avaa, sanon vain, että ei ole ollut mikään yllätys hänelle.

Seksuaalista heräämistä ja siihen liittyviä tunteita kuvaa hyvin tämä Emma Salonkosken biisi: 🎵Veden alla https://youtu.be/Ysz0MJcSwLY

Ps. Kipu jota monet seksuaalisuutensa myöhemmin löytäneet kokevat on todellinen. Minulla siihen liittyi rehellisen peiliin katsomisen jälkeen, surua menetetystä elämästä ja ennen kaikkea surua siitä, miten olen voinut tehdä niin itselleni, miten olen voinut kieltää ison osan ydin minuuttani, miten olen voinut hylätä niin totaalisesti itseni ja oikeuteni ihmisyyteen, seksuaalisuuteen.

Lue lisää

Kuka sanoikaan, että kasvua ei tapahdu ilman kipua? Jatkukoon kasvu läpi koko elämän, kipu on siitä maksettava hinta ja sille annettava uhraus.
Tiuhti, ihana laulu, ja ihana Emma.

TiuhtinWau kirjoitti:

Hain turvallisuutta nuorena seurakunnasta. Sääli, että eksyin aluksi aivan väärään paikkaan, jossa asiat jaoteltiin mustavalkoisesti paha maailma, hyvä uskonto. Olin silloin 14 vuotias ja otin opit sokeasti omikseni (defenssiksi, että selviän elämästä). Kauhee paikka, onneksi sain myöhemmin korvaavia todella hyviä ja elämää kannattelevia kokemuksia toisenlaisesta seurakunta yhteydestä ja pääsin terapiaan. Mustavalkoinen ajattelu ja turvaton lapsuus vaikutti keskenkasvuisena naimisiin menoon. (Miehestä en kerro enempää, sen voin sanoa, että hän on kaunis ja hyvä mies.) 🎵 Vesta -Ota Varovasti https://youtu.be/woLxcA-sFD8

En halua lajitella ihmisiä uskoviin ja ei uskoviin, minulle kaikki on saman armon alla. Olen nähnyt liian paljon uskovaksi itseään kutsuvien kauniilla äänensävyllä sanottuja raakoja satuttavia sanoja ja tuomioita (itsekin varmasti erehtynyt näin tekemään).

Ymmärrän sen, että ihminen, joka tietoisesti pyrkii noudattamaan Raamatun käskyä rakkaudesta, mieltää itsensä uskovaksi, niin minäkin. Ei mulla kuitenkaan ole sitä vaakaa, joka mittaa toisen ihmisen sanojen totuudellisuuden/ arvon. Eikä sellaista mittaria, joka punnitsee toisen ihmisen tekojen motiivit/ pyyteettömyyden. (Tähän sopisi se köyhän lesken ropo vertaus Raamatusta.)

Ihan hyvin, joku joka ei miellä itseään millään tavalla uskovaksi (sanoo jopa ateistiksi) on silmissäni enemmän uskovainen ja lähempänä pyhyyttä... jos sanoo lohduttavampia sanoja ja tekee aidompia tekoja, kuin sellainen joka tietoisesti pyrkii Jeesuksen jalanjäljissä kulkemaan, mutta tekee asiat ylemmyyden tunnosta käsin.

Mitä Anonyymi sä ajattelet uskovaisuudesta? Kuka on uskova?

Lue lisää

Tiuhti 😔 🙏

TiuhtinWau kirjoitti:

Hain turvallisuutta nuorena seurakunnasta. Sääli, että eksyin aluksi aivan väärään paikkaan, jossa asiat jaoteltiin mustavalkoisesti paha maailma, hyvä uskonto. Olin silloin 14 vuotias ja otin opit sokeasti omikseni (defenssiksi, että selviän elämästä). Kauhee paikka, onneksi sain myöhemmin korvaavia todella hyviä ja elämää kannattelevia kokemuksia toisenlaisesta seurakunta yhteydestä ja pääsin terapiaan. Mustavalkoinen ajattelu ja turvaton lapsuus vaikutti keskenkasvuisena naimisiin menoon. (Miehestä en kerro enempää, sen voin sanoa, että hän on kaunis ja hyvä mies.) 🎵 Vesta -Ota Varovasti https://youtu.be/woLxcA-sFD8

En halua lajitella ihmisiä uskoviin ja ei uskoviin, minulle kaikki on saman armon alla. Olen nähnyt liian paljon uskovaksi itseään kutsuvien kauniilla äänensävyllä sanottuja raakoja satuttavia sanoja ja tuomioita (itsekin varmasti erehtynyt näin tekemään).

Ymmärrän sen, että ihminen, joka tietoisesti pyrkii noudattamaan Raamatun käskyä rakkaudesta, mieltää itsensä uskovaksi, niin minäkin. Ei mulla kuitenkaan ole sitä vaakaa, joka mittaa toisen ihmisen sanojen totuudellisuuden/ arvon. Eikä sellaista mittaria, joka punnitsee toisen ihmisen tekojen motiivit/ pyyteettömyyden. (Tähän sopisi se köyhän lesken ropo vertaus Raamatusta.)

Ihan hyvin, joku joka ei miellä itseään millään tavalla uskovaksi (sanoo jopa ateistiksi) on silmissäni enemmän uskovainen ja lähempänä pyhyyttä... jos sanoo lohduttavampia sanoja ja tekee aidompia tekoja, kuin sellainen joka tietoisesti pyrkii Jeesuksen jalanjäljissä kulkemaan, mutta tekee asiat ylemmyyden tunnosta käsin.

Mitä Anonyymi sä ajattelet uskovaisuudesta? Kuka on uskova?

Lue lisää

Kiitos Tiuhti taas syvällisestä vastauksesta.

Pohdiskelin vähän tuota sinun kysymystäsi "ateistin silmin", että mitä ajattelen uskovaisuudesta ja keitä pidän uskovina.

Minut on pienenä kastettu ev lut seurakuntaan niin kuin suurin osa suomalaisista. Uskovaiseksi en kuitenkaan koskaan ole itseäni luokitellut tai tuntenut ja myöhemmin olen kirkosta eronnutkin, kun en nähnyt mitään hyötyä siihen kuulumisesta. Eli ainakaan se ei mielestäni tee pelkästään ihmisistä uskovaista, että kuuluu johonkin seurakuntaa tai kirkkoon.

Itse pidän selvimmin uskovaisina sellaisia ihmisiä, jotka käyvät seurakunnassa tai kirkossa ja puhuvat ääneen uskostaan. Tekevät lähetystyötä tai julistavat muuten uskoaan näkyvästi. Ne ihmiset on aina helppo luokitella mielessään uskovaisiksi, koska he itse niin toteavat. Tuttavapiiristähän on helppo erottaa ketkä pitävät itseään uskovaisina ja ketkä eivät, mutta tuntemattomista ihmisistä ei voi helposti uskomista erottaa, koska eiväthän he millään tapaa poikkea muusta massasta, eivät edes käytöksellään.

Ihmisen käytös, teot ja moraali mielestäni tulevat enemmänkin persoonasta, luonteesta, kasvatuksesta ja ympäristöstä. Nämä jatkavat kehitystään elämän varrella.

Seurakunnat ja kirkot varmasti tekevät hyvää työtä saarnaamalla ja kuuntelemalla ihmisiä. Aktiivisia seurakunnissa käyviä ja saarnoja kuuntelevia uskovaisia varmasti muistutetaan enemmän olemaan hyviä toisille ja rakastamaan lähimmäisiään. Joskus on hyvä myös muistuttaa meitä ateisteja toimimaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti. Eli uskovaisille mielestäni syötetään enemmän oppeja ja kehoituksia siitä miten pitää toimia ja elää. Ateistien on sitten vain itse muistettava nämä "säännöt".

Jos joku itseään uskovaiseksi määrittelevä käyttäytyy huonosti ja moraalittomasti niin kyllä hän minun silmissäni on edelleenkin uskovainen. Samoin, jos joku joka ei pidä itseään uskovana on käytökseltään lempeä, suvaitsevainen ja hyväsyvä niin ajattelen ehkä enemmänkin, että onpa hyvä ihminen, mutta en miellä, että tämä hyvyys liittyy mitenkään uskontoon tai uskovaisuuteen. Uskovainen ihminen ei siis minun silmissäni ole sen parempi kuin uskonnotonkaan eikä toisin päin. En näe myöskään, että uskovaisuuteen tavoitteleminen tekisi ihisestä yhtään sen parempaa tai. Hyvä ihminen saa paljon hyvää myös takaisin ja se saa edelleen tekemään hyvää toisille.

Uskovaisuus ei automaattisesti tee ihmisestä hyvää ja ateisti voi elämänsä aikana saada paljonkin hyvää aikaiseksi. Sama toimii toki myös toisin päin. Eli mihinkään ryhmään tai seurakuntaan kuuluminen tai kuulumattomuus minun kokemukseni mukaan harvoin vaikuttaa ihmisen käytökseen tai tekemisiin.

Tässä minun ajatukset uskovaisuudesta ja siitä kenet minä miellän uskovaksi. Minulla on kamalan vähän uskovia ystäviä eli enimmäkseen olen tekemisissä ihmisten kanssa, joiden kanssa ei koskaan keskustella uskosta tai uskonasioita. Kaikelle ja kaikille yritän olla avoin ja ymmärtää erilaisia näkemyksiä. Ihmiset ja ihmisten ajattelutavat ovat erilaisia ja hyvä aina avartaa myös omaa ajattelua ja oppia uutta.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos Tiuhti taas syvällisestä vastauksesta.

Pohdiskelin vähän tuota sinun kysymystäsi "ateistin silmin", että mitä ajattelen uskovaisuudesta ja keitä pidän uskovina.

Minut on pienenä kastettu ev lut seurakuntaan niin kuin suurin osa suomalaisista. Uskovaiseksi en kuitenkaan koskaan ole itseäni luokitellut tai tuntenut ja myöhemmin olen kirkosta eronnutkin, kun en nähnyt mitään hyötyä siihen kuulumisesta. Eli ainakaan se ei mielestäni tee pelkästään ihmisistä uskovaista, että kuuluu johonkin seurakuntaa tai kirkkoon.

Itse pidän selvimmin uskovaisina sellaisia ihmisiä, jotka käyvät seurakunnassa tai kirkossa ja puhuvat ääneen uskostaan. Tekevät lähetystyötä tai julistavat muuten uskoaan näkyvästi. Ne ihmiset on aina helppo luokitella mielessään uskovaisiksi, koska he itse niin toteavat. Tuttavapiiristähän on helppo erottaa ketkä pitävät itseään uskovaisina ja ketkä eivät, mutta tuntemattomista ihmisistä ei voi helposti uskomista erottaa, koska eiväthän he millään tapaa poikkea muusta massasta, eivät edes käytöksellään.

Ihmisen käytös, teot ja moraali mielestäni tulevat enemmänkin persoonasta, luonteesta, kasvatuksesta ja ympäristöstä. Nämä jatkavat kehitystään elämän varrella.

Seurakunnat ja kirkot varmasti tekevät hyvää työtä saarnaamalla ja kuuntelemalla ihmisiä. Aktiivisia seurakunnissa käyviä ja saarnoja kuuntelevia uskovaisia varmasti muistutetaan enemmän olemaan hyviä toisille ja rakastamaan lähimmäisiään. Joskus on hyvä myös muistuttaa meitä ateisteja toimimaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti. Eli uskovaisille mielestäni syötetään enemmän oppeja ja kehoituksia siitä miten pitää toimia ja elää. Ateistien on sitten vain itse muistettava nämä "säännöt".

Jos joku itseään uskovaiseksi määrittelevä käyttäytyy huonosti ja moraalittomasti niin kyllä hän minun silmissäni on edelleenkin uskovainen. Samoin, jos joku joka ei pidä itseään uskovana on käytökseltään lempeä, suvaitsevainen ja hyväsyvä niin ajattelen ehkä enemmänkin, että onpa hyvä ihminen, mutta en miellä, että tämä hyvyys liittyy mitenkään uskontoon tai uskovaisuuteen. Uskovainen ihminen ei siis minun silmissäni ole sen parempi kuin uskonnotonkaan eikä toisin päin. En näe myöskään, että uskovaisuuteen tavoitteleminen tekisi ihisestä yhtään sen parempaa tai. Hyvä ihminen saa paljon hyvää myös takaisin ja se saa edelleen tekemään hyvää toisille.

Uskovaisuus ei automaattisesti tee ihmisestä hyvää ja ateisti voi elämänsä aikana saada paljonkin hyvää aikaiseksi. Sama toimii toki myös toisin päin. Eli mihinkään ryhmään tai seurakuntaan kuuluminen tai kuulumattomuus minun kokemukseni mukaan harvoin vaikuttaa ihmisen käytökseen tai tekemisiin.

Tässä minun ajatukset uskovaisuudesta ja siitä kenet minä miellän uskovaksi. Minulla on kamalan vähän uskovia ystäviä eli enimmäkseen olen tekemisissä ihmisten kanssa, joiden kanssa ei koskaan keskustella uskosta tai uskonasioita. Kaikelle ja kaikille yritän olla avoin ja ymmärtää erilaisia näkemyksiä. Ihmiset ja ihmisten ajattelutavat ovat erilaisia ja hyvä aina avartaa myös omaa ajattelua ja oppia uutta.

Lue lisää

Kiitos ajatusten vaihdosta! Olipa mielenkiintoista kuulla ajatuksia ateistin silmin. Kaikki ystäväni ja lähipiiri on tavalla tai toisella mukana eri seurakuntien toiminnassa. Minulla ei ole ainuttakaan ateistia ystävää, eikä edes tuttua. Ateistiset tai uskonnottomat ihmiset pitävät minua ehkä liian hihhulina, vaikka pitäisin uskon asioista matalaa profiilia, näin olen kokenut ja se on harmi. On ollut tilanteita (työpaikalla ja koulussa), joissa ateistinen ihminen on hyökännyt kimppuuni ja kohdellut piikittelevästi, vaikka en ole pihahtanut uskon asioista. (Laitan tämmöisen käytöksen samaan kategoriaan niiden tuputtaja uskovien kanssa, joku pakottava ahdistus heitä varmaan ajaa epäkunniottavaan käytöksee.)

Ajattelin jossain vaiheessa lähteä mukaan tämmöiseen toimintaan: Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten henkistä ja hengellistä hyvinvointia.
Valtakunnallisesti toimiva yhdistys järjestää leirejä, keskustelutilaisuuksia ja muuta toimintaa itse sekä yhteistyökumppaneidensa kanssa. (Suora kopio sivuilta, koska laiskottaa kirjoittaa.)

Toisaalta kaipaan erilaisten ihmisten seuraan, pois omasta poksista, oppimaan ja avartamaan omaa ajattelua. Siksikin olen otettu, että vastasit noin pitkästi ja kerroit ajatuksiasi. Kirjoituksesi on minulle henkilökohtainen hyvä korvaava kokemus, niistä ateisteista, jotka ovat käyttäytyneet minua kohtaan suoranaisen ilkeästi.

Meillä on kovin erilaiset kokemukset ryhmään kuulumisesta. Koen, että varsinkin seurakunta yhteisöön kuuluminen vaikuttaa paljon ihmisen kasvuun, arvoihin, ajattelutapaan, valintoihin jne. Olen saanut olla mukana niin huikeissa yhteisöissä, joissa on osoitettu aitoa välittämistä, vierellä kulkemista ja pyytentöntä rakkautta. Se onollut käsittämätöntä! Koen, että seurakunta piirit on auttanut elämässä eteenpäin, ollut turvallinen perhe, josta lapsena jäin vaille. Paljon olen itsekin saanut tehdä vapaaehtoistyötä. Seurakunta ympyrät on vaikuttanut siihen, että olen aika sinisilmäinen ja naivi ihmisten suhteen.

Samaa mieltä, että käytös ei vaikuta uskovaisuuden määrittämiseen. Pidän ateistia ja uskovaista yhtä arvokkaina ja kykeneväisänä niin hyvään kuin pahaan. On totta, että saarnoissa ja opetuksissa ihmisiä kehoitetaan pyyteettömään hyvän tekemiseen (vanhurskauteen/ pyhittäytymiseen), näin ollen paljon kirkoissa käyvillä tai netistä säännöllisesti opetuksia kuuntelevia haastetaan säännöllisesti henkiseen kasvuun. Kuvasit hyvän kierrettä oivallisesti. Uskovia kuitenkin haastetaan opetuksissa rakastamaan riippumatta siitä mitä itse siitä saa. Se vasta on ihmis luonnolle vaikeaa, rakastaa vihamiestään, kuin itseään ja rukoilemaan/tekemään hyvää sellaisen ihmisen puolesta, joka on sinua vastaan rikkonut. Nämä kohdat on niitä hedelmällisimpiä ihmisenä kasvamisen paikkoja (uskossa elämisen kilvoittelua). Eipä paljon vaadi olla ystävälle ystävällinen. En mä ole hyvä ihminen.

Maija Villkkumaani: Hyvä ihminen 🎵https://youtu.be/QuxnfwFQDG0
Samu Haber: Hyvä ihminen 🎵 https://youtu.be/m4dHbVOkTHY

Lainaus sinulta:

"Ihmisen käytös, teot ja moraali mielestäni tulevat enemmänkin persoonasta, luonteesta, kasvatuksesta ja ympäristöstä. Nämä jatkavat kehitystään elämän varrella."

Siinä mulla on suuri kysymysmerkki, että miten jostain ihmisestä tulee ihan mulkku, vaikka olisi hyvät tausta ja toisaalta on ihmisiä, joilla olisi kaikki syy katkeroitua, mutta ei.

Oma kokemus on, että toinen uskova tunnistaa toisen, siinä on joku hengellinen juttu, jota on vaikea selittää. Vähän niin kuin seksuaalisuudenkin vaistooa, se on joku jännite mikä siinä on. Ehkä se on jotain syvempää, selittämätöntä.

Voih, kaste, se on niin suuri lahja minkä ihminen voi maan päällä saada, ihana kuulla, että sinut on kastettu! Kirkosta eroamisesi osoittaa, että olet rehellinen itsellesi.

Kauheasti tekis mieli kysyä kaikkea, mut kysyn vaan tästä kasteesta, kun olen sitä paljon miettinyt ja se on kaikista tärkein. Olen kastanut osan lapsistani, osa käy ehtoollisella ja osa ei. Se on kunkin kohdalla oma valinta, vaikka kristilliseen uskoon olemme heitä kasvattaneet. Osa lapsistani on kastettu vasta rippikouluiässä, koska olen halunnut säilyttää heillä itsemääräämisoikeuden näihin uskon asioihin liittyen. Nyt olen vähän hukassa, osa lapsista sanoo (lähes aikuisia), että olisi halunnut tulla kastetuksi jo vauvana. Kaste on minulle todella merkityksellinen asia ja tietenkin sen jokaiselle jo vauvana soisi lahjaksi annettavan.

Miten ateistina koet, onko itsemääräämisoikeuttasi ylitetty, kun sinut on lapsena kastettu? Olisitko halunnut olla kastamaton, kun halusit myöhemmin erota kirkosta?

Kiitos jo etukäteen, jos jaksat tähän kaste asiaan vastata. Multakin saa kysyä, jos on miettinyt jotain.

TiuhtinWau kirjoitti:

Kiitos ajatusten vaihdosta! Olipa mielenkiintoista kuulla ajatuksia ateistin silmin. Kaikki ystäväni ja lähipiiri on tavalla tai toisella mukana eri seurakuntien toiminnassa. Minulla ei ole ainuttakaan ateistia ystävää, eikä edes tuttua. Ateistiset tai uskonnottomat ihmiset pitävät minua ehkä liian hihhulina, vaikka pitäisin uskon asioista matalaa profiilia, näin olen kokenut ja se on harmi. On ollut tilanteita (työpaikalla ja koulussa), joissa ateistinen ihminen on hyökännyt kimppuuni ja kohdellut piikittelevästi, vaikka en ole pihahtanut uskon asioista. (Laitan tämmöisen käytöksen samaan kategoriaan niiden tuputtaja uskovien kanssa, joku pakottava ahdistus heitä varmaan ajaa epäkunniottavaan käytöksee.)

Ajattelin jossain vaiheessa lähteä mukaan tämmöiseen toimintaan: Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten henkistä ja hengellistä hyvinvointia.
Valtakunnallisesti toimiva yhdistys järjestää leirejä, keskustelutilaisuuksia ja muuta toimintaa itse sekä yhteistyökumppaneidensa kanssa. (Suora kopio sivuilta, koska laiskottaa kirjoittaa.)

Toisaalta kaipaan erilaisten ihmisten seuraan, pois omasta poksista, oppimaan ja avartamaan omaa ajattelua. Siksikin olen otettu, että vastasit noin pitkästi ja kerroit ajatuksiasi. Kirjoituksesi on minulle henkilökohtainen hyvä korvaava kokemus, niistä ateisteista, jotka ovat käyttäytyneet minua kohtaan suoranaisen ilkeästi.

Meillä on kovin erilaiset kokemukset ryhmään kuulumisesta. Koen, että varsinkin seurakunta yhteisöön kuuluminen vaikuttaa paljon ihmisen kasvuun, arvoihin, ajattelutapaan, valintoihin jne. Olen saanut olla mukana niin huikeissa yhteisöissä, joissa on osoitettu aitoa välittämistä, vierellä kulkemista ja pyytentöntä rakkautta. Se onollut käsittämätöntä! Koen, että seurakunta piirit on auttanut elämässä eteenpäin, ollut turvallinen perhe, josta lapsena jäin vaille. Paljon olen itsekin saanut tehdä vapaaehtoistyötä. Seurakunta ympyrät on vaikuttanut siihen, että olen aika sinisilmäinen ja naivi ihmisten suhteen.

Samaa mieltä, että käytös ei vaikuta uskovaisuuden määrittämiseen. Pidän ateistia ja uskovaista yhtä arvokkaina ja kykeneväisänä niin hyvään kuin pahaan. On totta, että saarnoissa ja opetuksissa ihmisiä kehoitetaan pyyteettömään hyvän tekemiseen (vanhurskauteen/ pyhittäytymiseen), näin ollen paljon kirkoissa käyvillä tai netistä säännöllisesti opetuksia kuuntelevia haastetaan säännöllisesti henkiseen kasvuun. Kuvasit hyvän kierrettä oivallisesti. Uskovia kuitenkin haastetaan opetuksissa rakastamaan riippumatta siitä mitä itse siitä saa. Se vasta on ihmis luonnolle vaikeaa, rakastaa vihamiestään, kuin itseään ja rukoilemaan/tekemään hyvää sellaisen ihmisen puolesta, joka on sinua vastaan rikkonut. Nämä kohdat on niitä hedelmällisimpiä ihmisenä kasvamisen paikkoja (uskossa elämisen kilvoittelua). Eipä paljon vaadi olla ystävälle ystävällinen. En mä ole hyvä ihminen.

Maija Villkkumaani: Hyvä ihminen 🎵https://youtu.be/QuxnfwFQDG0
Samu Haber: Hyvä ihminen 🎵 https://youtu.be/m4dHbVOkTHY

Lainaus sinulta:

"Ihmisen käytös, teot ja moraali mielestäni tulevat enemmänkin persoonasta, luonteesta, kasvatuksesta ja ympäristöstä. Nämä jatkavat kehitystään elämän varrella."

Siinä mulla on suuri kysymysmerkki, että miten jostain ihmisestä tulee ihan mulkku, vaikka olisi hyvät tausta ja toisaalta on ihmisiä, joilla olisi kaikki syy katkeroitua, mutta ei.

Oma kokemus on, että toinen uskova tunnistaa toisen, siinä on joku hengellinen juttu, jota on vaikea selittää. Vähän niin kuin seksuaalisuudenkin vaistooa, se on joku jännite mikä siinä on. Ehkä se on jotain syvempää, selittämätöntä.

Voih, kaste, se on niin suuri lahja minkä ihminen voi maan päällä saada, ihana kuulla, että sinut on kastettu! Kirkosta eroamisesi osoittaa, että olet rehellinen itsellesi.

Kauheasti tekis mieli kysyä kaikkea, mut kysyn vaan tästä kasteesta, kun olen sitä paljon miettinyt ja se on kaikista tärkein. Olen kastanut osan lapsistani, osa käy ehtoollisella ja osa ei. Se on kunkin kohdalla oma valinta, vaikka kristilliseen uskoon olemme heitä kasvattaneet. Osa lapsistani on kastettu vasta rippikouluiässä, koska olen halunnut säilyttää heillä itsemääräämisoikeuden näihin uskon asioihin liittyen. Nyt olen vähän hukassa, osa lapsista sanoo (lähes aikuisia), että olisi halunnut tulla kastetuksi jo vauvana. Kaste on minulle todella merkityksellinen asia ja tietenkin sen jokaiselle jo vauvana soisi lahjaksi annettavan.

Miten ateistina koet, onko itsemääräämisoikeuttasi ylitetty, kun sinut on lapsena kastettu? Olisitko halunnut olla kastamaton, kun halusit myöhemmin erota kirkosta?

Kiitos jo etukäteen, jos jaksat tähän kaste asiaan vastata. Multakin saa kysyä, jos on miettinyt jotain.

Lue lisää

Kiitos taas Tiuhti avartavasta vastauksesta. Saa kysyä mitä vain mieleen tulee, yritän kyllä vastailla parhaani mukaan ja mitä sydän sanoo. :)

Tässä tuohon kasteasiaan vastaus, josta kyselit niin en missään nimessä koe, että itsemääräämisoikeittani olisi loukattu, kun minut on lapsena kastettu ristiäisissä. 80-luvulla taisi olla harvinaisempaa, jos ei ristiäisiä pidetty. Muutamia helluntailaisia tiesin, joita ei oltu lapsena kastettu vaan saivat sitten käydä myöhemmin kasteella uskoon tultuaan. Kyllä se varmasti lapselle vaivattomin tapa on ottaa kaste muutaman kuukauden ikäisenä. Teini-ikäisiä ei välttämättä helposti enää kasteelle saa tai en todennäköisesti itse olisi kasteelle myöhemmällä iällä mennyt, kun ei se minulle sen enämpää muuta merkinnyt, kun nimen saantia. Rippikoulu on sitten se, josta saa itse päättää, että meneekö vai jättääkö väliin. Minulta jäi väliin.

Minulla tuo kirkosta eroaminen liittyi ihan siihen, että en käynyt kun kerran vuodessa joululauluja kirkossa laulamassa. Olen aina pitänyt kirkkoa ja uskoa vähän eri asioina eli vaikka tulisinkin joskus uskoon niin en siihen varsinaisesti kirkkoa tai kirkon ihmisiä tarvitse. Haluaisin pitää uskoni (jos sellainen ilmaantuu) henkilökohtaisena, enkä haluaisi käydä seurakunnissa kuuntelemassa miten minun pitäisi elää ja toimia, kun ei sitä kukaan muu ihminen pysty toiselle määräämään. Kokemusta ei seurakunnista ole, mutta tuntuma niihin on sellainen, että ei siellä minua hyväksyttäisi sellaisena kuin olen, joten parempi jättää väliin. Teennäinen tai pinnallinen en jaksa olla. Seurakuntayhteisössä en varmasti tuntisi oloani kovin hyväksytyksi ja olo olisi koko ajan vaivautunut. En muutenkaan hakeudu koskaan sellaisten ihmisten pariin, joiden kanssa olo ei tunnu hyvältä ja luontevalta. Vihamiesten rakastaminen ei minulle ole tärkeää, jäten ne mieluummin omaan arvoonsa ja rauhaan. Ja sellaiset ihmiset, jotka on minulle pahaa tehneet niin ajan kanssa annan heille kyllä anteeksi ihan itseni takia, mutta rukoileminen heidän puolestaan ei minulle ole ominaista laisinkaan. Jos noita vihamiehiä ja toisia satuttavia ihmisiä alkaa mielistelemään ja tekemään heille hyvää niin kyllä äkkiä saavat sellaisen kuvan, että heidän teot ovat ihan oikeita ja jatkavat vain käytöstään. Hyvä joskus antaa potut pottuina ja saada toinen oppimaan asioita sekä toisten kunnioittamista kantapään kautta. Kyllähän elämässä jää liian usein toisten jalkoihin, jos antaa ihmisten hyppiä liikaa silmilleen ja hyväksyä vielä kaikki heidän teot rakastamalla heitä. En pyri sellaiseen rakkauteen enkä näe, että se minua ihmisenä kasvattaisi paremmaksi, jos siihen kykenisin. Karsimalla pahan elämästäni ja kunnioittamalla hyvää koen pärjääväni melko hyvin.

Raamattu on ihan hyvä kirjanen ja siinä on paljon hyviä opetuksia ja oppeja, mutta läheskään kaikkea en sisäistä enkä välttämättä kaikkien Raamatun oppien mukaan halua elää. Jonkin verran on sellaista missä toisille halutaan pahaa ja suvaitsemattomuus on varmaan se pahin asia mitä en koskaan tule hyväksymään tai omaksumaan omaan elämääni. Paljon on myös tulkinnan varaisia juttuja ja jokainen niitä sitten vähän omaan tyyliinsä varmasti saarnailee eteenpäin. Raamattua on tullut kouluaikoina luettua, mutta nyt vanhenpana ei juurikaan. Sellaisen kyllä edelleen omistan.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos taas Tiuhti avartavasta vastauksesta. Saa kysyä mitä vain mieleen tulee, yritän kyllä vastailla parhaani mukaan ja mitä sydän sanoo. :)

Tässä tuohon kasteasiaan vastaus, josta kyselit niin en missään nimessä koe, että itsemääräämisoikeittani olisi loukattu, kun minut on lapsena kastettu ristiäisissä. 80-luvulla taisi olla harvinaisempaa, jos ei ristiäisiä pidetty. Muutamia helluntailaisia tiesin, joita ei oltu lapsena kastettu vaan saivat sitten käydä myöhemmin kasteella uskoon tultuaan. Kyllä se varmasti lapselle vaivattomin tapa on ottaa kaste muutaman kuukauden ikäisenä. Teini-ikäisiä ei välttämättä helposti enää kasteelle saa tai en todennäköisesti itse olisi kasteelle myöhemmällä iällä mennyt, kun ei se minulle sen enämpää muuta merkinnyt, kun nimen saantia. Rippikoulu on sitten se, josta saa itse päättää, että meneekö vai jättääkö väliin. Minulta jäi väliin.

Minulla tuo kirkosta eroaminen liittyi ihan siihen, että en käynyt kun kerran vuodessa joululauluja kirkossa laulamassa. Olen aina pitänyt kirkkoa ja uskoa vähän eri asioina eli vaikka tulisinkin joskus uskoon niin en siihen varsinaisesti kirkkoa tai kirkon ihmisiä tarvitse. Haluaisin pitää uskoni (jos sellainen ilmaantuu) henkilökohtaisena, enkä haluaisi käydä seurakunnissa kuuntelemassa miten minun pitäisi elää ja toimia, kun ei sitä kukaan muu ihminen pysty toiselle määräämään. Kokemusta ei seurakunnista ole, mutta tuntuma niihin on sellainen, että ei siellä minua hyväksyttäisi sellaisena kuin olen, joten parempi jättää väliin. Teennäinen tai pinnallinen en jaksa olla. Seurakuntayhteisössä en varmasti tuntisi oloani kovin hyväksytyksi ja olo olisi koko ajan vaivautunut. En muutenkaan hakeudu koskaan sellaisten ihmisten pariin, joiden kanssa olo ei tunnu hyvältä ja luontevalta. Vihamiesten rakastaminen ei minulle ole tärkeää, jäten ne mieluummin omaan arvoonsa ja rauhaan. Ja sellaiset ihmiset, jotka on minulle pahaa tehneet niin ajan kanssa annan heille kyllä anteeksi ihan itseni takia, mutta rukoileminen heidän puolestaan ei minulle ole ominaista laisinkaan. Jos noita vihamiehiä ja toisia satuttavia ihmisiä alkaa mielistelemään ja tekemään heille hyvää niin kyllä äkkiä saavat sellaisen kuvan, että heidän teot ovat ihan oikeita ja jatkavat vain käytöstään. Hyvä joskus antaa potut pottuina ja saada toinen oppimaan asioita sekä toisten kunnioittamista kantapään kautta. Kyllähän elämässä jää liian usein toisten jalkoihin, jos antaa ihmisten hyppiä liikaa silmilleen ja hyväksyä vielä kaikki heidän teot rakastamalla heitä. En pyri sellaiseen rakkauteen enkä näe, että se minua ihmisenä kasvattaisi paremmaksi, jos siihen kykenisin. Karsimalla pahan elämästäni ja kunnioittamalla hyvää koen pärjääväni melko hyvin.

Raamattu on ihan hyvä kirjanen ja siinä on paljon hyviä opetuksia ja oppeja, mutta läheskään kaikkea en sisäistä enkä välttämättä kaikkien Raamatun oppien mukaan halua elää. Jonkin verran on sellaista missä toisille halutaan pahaa ja suvaitsemattomuus on varmaan se pahin asia mitä en koskaan tule hyväksymään tai omaksumaan omaan elämääni. Paljon on myös tulkinnan varaisia juttuja ja jokainen niitä sitten vähän omaan tyyliinsä varmasti saarnailee eteenpäin. Raamattua on tullut kouluaikoina luettua, mutta nyt vanhenpana ei juurikaan. Sellaisen kyllä edelleen omistan.

Lue lisää

Kiitos Anonyymi kaste asian avaamisesta. Kuulostaa siltä, että se on ollut sinulle enemminkin tapakulttuurillinen asia, kuin merkinnyt sen enempää, kun jätit rippikoulun käymättä. Minulle uskon asioiden painoarvo on ehkä turhankin paljon monimutkaistanut elämää. Meillä osa lapsista osallistunut innokkaasti eri kirkkokuntien leireille ja ne lapset, jotka eivät nuorena halunneet leireille, halusivat kuitenkin kovasti kasteelle (tämä jopa yllätti). Olen kasvattanut lapset kristinuskoon, mutta ollut super varovainen, etten innoissani astu henkilökohtaisten rajojen yli, (esim. keskusteluissa tai siinä, että kuuntelen ääni Raamattua olen laittanut kuulokkeet korviin, jos teinejä samassa tilassa).

Samat ajatukset uskosta, se on eri asia kuin kirkko ja hyvä niin. Itselle samanhenkisten yhteys on ollut merkittävä voimavara. Kuitenkin nyt jälkeenpäin ymmärrän, että varsinkin minulle, joka olen herkkä, taipuvainen neuroottisuuteen saakka miettimään oikeaa ja väärää ja oikeaa oppia olisi ollut hyväksi lähellä olevien ihmisten heterogeenisuus. Vahingokseni olen päätynyt elämään elämääni dogmaattisesti ihan väärien Raamatun tulkintojen mukaan, siinä onkin sitten labyrintti ratkottavaksi ja aidon oman näköisen elämän esiin kaivamisessa työtä. Monet asiat missä järki sanoo yhtä, tunne puoli jotain muuta.

Pidän lausettasi uskon henkilökohtaisena pitämistä tärkeänä, ne on niitä juttuja joihin ei ulkopuolisten pitäisi sorkkia tai vaikuttaa, ei edes kirkon. Niitä joita jokaisen ihmisen olisi hyvä itse punnita sisimmässään imemättä liikaa vaikutteita yhtään mistään tai ainakaan vain yhdestä paikasta.

Miellän hengellisyyden (oli uskova tai ei) ja seksuaalisuuden niinä kahtena syvänä elämän osa-alueena, jotka ovat ihmisen ydin sisintä ja näin ollen arvossa ja suojassa pidettäviä, (niihin ei pitäisi olla osuutta, arpaa tai valtaa kellään ulkopuolisella).

Toi potut pottuina, on yks asia jonka haluaisin osata! Sitä taitoa, olisin monessa kohtaa tarvinnut. Onhan siellä Raamatussakin paljon hyviä kohtia esim.. vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan.. jne. Tässä suhteessa Suomessa seurakuntien opetuksissa painotetaan liikaa vääränlaista hyväksymistä ja anteeksi antoa, se on omaankin ajatteluun valitettavasti syöpynyt. Sellainen kaikenlaisen toiminnan hyväksyvminen ei taida edes aitoa rakkautta olla. Painotus on liikaa ihmisen perisynnissä ja sellaisissa kohdissa, joissa puhutaan toisten taakkojen kantamisesta. Papit ja saarnaajat puhuvat niin isolle yleisölle, että herkimmät yksilöt kasvaa ihan kieroon ja uupuu tulkintojen vaatimusten alle. Tässä mielessä itsetuntemus ja suodattamien on välttämätöntä ja omien tunteiden kuuntelu. Juuri se mistä mainitsit, että ei pidä mennä paikkoihin missä sinua ei hyväksytä sellaisena kuin olet.

Sellaiseen rakkauteen kuitenkin uskon, joka näkee toisen heikkouden ja on armollinen "tuomiossa". Sellaien rakkaus voi helposti ymmärtää toisen huonoakin käytöstä, vaikka ei hyväksyisi sitä, kun ymmärtää mitä taustaa ja vaikuttimia vasten toinen toimii. Toinen ihminen ei pahaa pahuuttaan halunnut loukata, vaan ymmärtämättömyyttään.

Vähän nyt takerrun sanaan, mutta sana suvaitsevuus ärsyttää. Se jotenkin kalskahtaa korvaan sellaisena, että vähän sallitaan toisen istua vaikka vieressä, kunhan ei kättelemään rupea, sellainen "ylhäältä alaspäin katsova" mentaliteetti. Tykkään sanoista Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Pahoittelut pilkun viilauksesta, samaa varmaan tarkoitit ja samoilla linjoilla ollaan. Yksittäisiä paikkoja Raamatusta irrottelemalla ja niitä sellaisenaan asiayhteydestä leikeltynä saarnamiehet tekevät tuhoisia tulkintoja, joista on tuhoisat seuraukset. Sellainen valta voi sanoilla olla.

Kiitos kaunis! 😊

Kiitos taas EoEt, oli kiva kuunnella tämä eilen illalla viimeisenä😌! (En jaksanut enään kommentoida.)

😄 hain just samaa, ehdit ensin👍!

Eihän tällä palstalla kukaan jaksa, nämä ns. uskovaiset häiriköivät muita keskusteluja kunnes ne loppuvat. Täällä ei saa enää olla mitään muuta kuin heidän höpinäänsä ja seksiaiheita. Infantiililla tasolla koko palsta, kiviäkään kiinnosta nämä aiheet. Uskovaiset höpisee täällä keskenään seksistä kuin 13-vuotiaat, heillä kun ei käytännön kokemusta ole ja aikaa on koska töissä ei käydä eikä elämää ole.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tällä palstalla kukaan jaksa, nämä ns. uskovaiset häiriköivät muita keskusteluja kunnes ne loppuvat. Täällä ei saa enää olla mitään muuta kuin heidän höpinäänsä ja seksiaiheita. Infantiililla tasolla koko palsta, kiviäkään kiinnosta nämä aiheet. Uskovaiset höpisee täällä keskenään seksistä kuin 13-vuotiaat, heillä kun ei käytännön kokemusta ole ja aikaa on koska töissä ei käydä eikä elämää ole.

Lue lisää

Joo aina kun on joku asia-aihe, siihen tulee litania häiriköintiä, sitten taas nää höpötykset ja seksiaiheet saa olla rauhassa. Aika helppoa laskea yhteen 1 1..

Anonyymi kirjoitti:

Joo aina kun on joku asia-aihe, siihen tulee litania häiriköintiä, sitten taas nää höpötykset ja seksiaiheet saa olla rauhassa. Aika helppoa laskea yhteen 1 1..

Huomannut saman. Pilaavat keskustelut höpötyksillään, vaikka aiheista ei mitään muuta kokemusta kuin etäisiä ihastuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Huomannut saman. Pilaavat keskustelut höpötyksillään, vaikka aiheista ei mitään muuta kokemusta kuin etäisiä ihastuksia.

Nämä palstan uskovaiset leiditkö tota poliisi/työnantaja-häröilyäkin täällä pitää? No henkilökohtaisesti olen muutenkin sitä mieltä, että uskonnot sekoittaa muidenkin kuin yksinkertaisten ihmisten pään ja sehän niiden tarkoituskin on. Kannattaisi ihan oman mielenterveytensä takia vähentää hihhulontia.

Onhan tässä elämä myllerryksessä, mutta tilanteeseen nähden kuuluu hyvää! Paahteinen päivä takana☀️

Mistäs EoEt kuuluu?

TiuhtinWau kirjoitti:

Onhan tässä elämä myllerryksessä, mutta tilanteeseen nähden kuuluu hyvää! Paahteinen päivä takana☀️

Mistäs EoEt kuuluu?

Moi Tiuhti 😊 Mukava kuulla että kuuluu kuitenkin ihan hyvvää. Sillon kun elämä myllertää livessä, niin eipä sitä kovin täällä kerkiä olemaan. Livessä se elämä pitäs kuitenkin osata enimmäkseen ellää. Mulla on välillä ollu yritystä enemmän siihen suuntaan, mutta edelleen hieman huonolla menestyksellä 😅

TiuhtinWau kirjoitti:

Onhan tässä elämä myllerryksessä, mutta tilanteeseen nähden kuuluu hyvää! Paahteinen päivä takana☀️

Mistäs EoEt kuuluu?

Niin ja mulle kuuluu aika paljolti sammaa ku ennenki. Lomaa oottelen.