Rutina kuivuudesta on jo aloitettu, vaikka juhannuksen alla satoi useamman kerran koko yön. Piti sataa suoraan laariin
Rutina kuivuudesta
Anonyymi
49120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
”Vesitilannekartat: 30 vrk sadesumma”
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/90/peik2/vesitilanne.html
” Kuiva kesäkuu viljasadon vaivana – Pahiten kuivuus vaivaa myös osaa Hämettä
23.6.2020 ”
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/kuiva-kesakuu-viljasadon-vaivana-pahiten-kuivuus-vaivaa-myos-osaa-hametta-1337877/
Ainakin kuvassa täyteen mittaan kasvanutta viljaa, juuret syvällä, missä on kosteaa. Aina sama valitus, milloin liikaa sadetta, milloin liian vähän. Ja taas tulee "vähän keskimääräistä heikompi sato. Koskaan ei tule keskimääräistä paljon parempaa satoa, mikä on jo alkeisaritmetiikan mukaan mahdotonta
Mitäsäävänkäät? Älä pistä omia sanojas Isäntien suihin.
Paha+juttu,+mutta+taas+tulee+ylituotantoa+ainakin+30%,+vaikka+kuivuudesta+valitetaan
Ei ole olemassa mitään ylituotantoa viljassa. Vai onko esim nokian kännykät kauppojen hyllyllä ylituotantoa? Entäs varastojen kännykät? En ole kuullut ylituotannosta puhuttavan.
Onko Nokia pyytänyt yhteiskunnalta tuotantonsa tukemista? Tuotekehittelyyn on voinut jotakin saada. Se panostus on tullut takaisin yhteiskunnalle monituhatkertaisesti verotuottoina
Keväällä tuli vettä koko talven edestä
Nokia valmisti massiivisen määrän ylijäämäkännyköitä. Valtion tuki oli merkittävää.
Tulvii, sataa lunta, ei ole orjatyöläisiä suvun mansikkapelloille..... yhyyy antakia rahhaa.
Tukea saivat Nokian irtisanotut, ei yritys. Kovin tuntuu muisti olevan valikoiva
Alkeellisemmallakin+matematiikalla+ymmärtää,+että+jos+leudon,+vähälumisen+talven++talvituhojen+jäljeltä+maasta+nousee+vaikkapa+vain+10%+heinänkorsista,+sadoksikin+tulee+noin+10%+optimista++vaikka+sataisi+kuinka+paljon.+Ja+varsinkin,+jos+ei+sada.+Uudistuskylvö+auttaa+korkeintaan++toiselle+sadolle,+ja+silloinkin+on+kasvusto+vielä+niin+heikkoa,+ettei+korvaa+tuhoutuneita+korsia+täysimääräisesti.
Lyö hanskat tiskiin, jos homma ei kannata
Viljelijät vaan luonnostaan haluavat jatkaa viljelyään jos vaikka seuraava vuosi olisi parempi.
Viljelijät eivät halua työttömyyskortistoon
Ei kukaan halua kortistoon
Nokiasta lähdettiin kortistoon, kun ylituotantokännykät ei mennyt kaupaksi.
Noniih, aloitetaanpa uusi lätinä märkyyestä!Tiistai- keskiviiko vaiheillelupaavat meteörolookit kaatosajetta näile seutuin.
Nyt olis kiiru saata joutuin lietteet ajettua rehupelloille. Että ehtii imeentyä maahan ennen rankkaa sajetta.
Muttaku sade tulee liian myöhään ja vettä on liikaa
Kun Suomi on pitkä maa, niin harvoin se kaikille osuu samat hyvät, kyllä se on ihan väistämätöntä. Jos meillä on just tehty rehu ja pelto tykkää sateesta nimenomaan heti silloin, naapurilla voi olla kuiva heinä nurin eikä missään tapauksessa haluaisi vettä vielä pariin päivään, rehun keruun jälkeen kyllä. Tuskin edes noteeraat itsekään, jos näet otsikon ' nyt tuli vettä just silloin kun tarvittiinkin'. Ei taida ylittää edes uutiskynnystä. Ja harvoin niin hyvin mener, etteikö voisi paremminkin mennä.
Maaseudun Tulevaisuus on viljelijöijen ammattilehti jossa lehden maksavat tilaajat haluavat saada ajankohtaista ja faktatietoa esimerkiksi eri puolilla suomea valitsevasta kasvutilanteesta,
Ei lehden tilaajat maksa lehdelle siitä että se kirjoittaisi neuvostoliittolaistyylisesti kaunisteltua tietoa.
Rutinaa ruotsissakin.
” Ruotsalainen maatalousosuuskunta Lantmännen myöntää 220 miljoonan kruunun kriisipaketin ennätyksellisen kuivuuden kanssa kamppaileville tuottajajäsenilleen. Ruotsille on arvioiden mukaan tulossa heikoin viljasato 25 vuoteen.
Lantmännenin tukipaketti on jo toinen kriisituki ruotsalaisille tuottajille tänä vuonna. Ruotsin hallitus lupasi aiemmin maatiloille 1,2 miljardia kruunua kriisiapua vuosina 2018–2019. Hallituksen tuki jaetaan kahdelle vuodelle: tänä vuonna haettavana on yhteensä 460 miljoonaa kruunua ja ensi vuonna 760 miljoonaa. Tänä vuonna tukea voivat hakea vain eläintilat mutta ensi vuoden erästä riittää myös muille tuottajille.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.281693
On kuivaa, kylmää, märkää, räntää, pimeätä ja milloin mitä. Hanhet, hirvet ja muut öttiäiset aina syömässä tukijussi törsän ohrakaljasatoa. Yhyyy antakie rahhaa.
”Katovuodet, sodat ja sairaudet.”
https://www.solf.fi/historia-2/katovuodet-sodat-ja-sairaudet/
On ne katovuoden olleet muidenkin ongelmia kuin viljelijöiden,
”Kesällä 1867 Suomessa oli lunta maassa ja järvet jäässä – seurauksena täysi katastrofi.”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005238922.html
Aika paljon on kaupunkilainen vieraantunut elämän perusarvoista kun kuvittelee että ruuan tuottaminen on vain viljelijään vaikuttava asia eikä vaikuta muiden elämään.
Vaikka ihmisellä olisi rahaa miten paljon tahansa mutta ei ostettavaa ruokaa alkaisi valitus ”yhyy antakaa ruokaa”.
Kaikki paitsi ruuantuotanto on turhaa, aivan kaikki, täysin turhaa. Ja ruuantuotantokin on sitten turhaa, kun ihminen lopettaa syömisen. Jokainen, aivan jokainen, tarvitsee ruuantuottajan aikaansaannoksia. Kenenkään muun työn tulokset eivät ole elämälle välttämättömiä.
Jos joku on toista mieltä, pistää luettelon muista ammateista joita ilman emme tule toimeen. Lyhyeksi jää luettelo, ja siitä kertoo ruuantuottajan kadehtijoiden räksytys. Mutta karavaani kulkee, vaikka koirat haukkuu.
Takapajuinen tieverkosto ja olemattomat yhteydet ulkomaailmaan olivat suurempi syy. Ruottalaiset toki lähtivät mieluummin Amerikoihin kuin kuolivat pohjolan pimeydessä. Ruottalainen pärjäsi sielläkin paremmin törsäkettä, vaikka matkusti Titanicissa ruumassa aakkeen laakkeen pöljäkkeen kanssa. Amerikassa sanottiin kylteissä 'Suomalaisille ja intiaaneille ei tarjoilla'.
Päinvastoin törsäke. En ole syönnyt marjoja, perunaa, viljatuotteita, maitotuotteita tai lihaa vuosiin. Oloni on loistava. Kotimaisten Närpiön tukipummien tuottamien vetisten tomattienkin sijaan saa kaupasta epsanjalaista priimaa. Törsäke kuvittelee että ollaan vielä 1920-luvulla jolloin pöljäkkeellä oli monopoli kaikissa muissa elintarvikkeissa paitsi alkohoolissa. Tilastojen mukaan törsällä on aika paljon suolistosyöpää Varsinais-Suomessa ja diabetesta Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Kuulehan törsäke, laadukkaampaa ja terveellisempää ulkomaalaista on saatavilla. Viljojen sijaan voi syödä esimerkiksi riisiä. Missäs päin Varsinais-Suomea tai lakeuksia tuotetaan pöljäke riisiä.
”Viljaksi sanotaan kasvia, jota viljellään niiden ravinnoksi kelpaavien jyvien eli siementen takia. Viljat ovat monipuolisia ruoanvalmistuksen raaka-aineita. Tärkeimpiä viljalajeja ovat vehnä, riisi ja maissi.”
https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/pienluokka/Kotitalous/9-ruoanvalmistus/9-4-vilja
Riisi on viljaa.
”Riisi on maapallon tärkeimpiä viljalajeja. Sitä viljellään melkein kaikissa lämpimissä maissa. Parhaiten se menestyy monsuuni-ilmastossa, minkä vuoksi se on varsinkin Etelä- ja Itä-Aasiassa tärkein viljalaji. Euroopassa sitä viljellään vain harvoilla alueilla kuten Pohjois-Italiassa ja Espanjassa sekä Ranskan Camarguessa.”
Missäspäin riisiä yleensä viljellään maapallolla?
Kiinassa ja Koreassa käyneenä tiedän, että kun joka päivä on tarjolla vain riisiä niin ei ole mitään herkkua.
Näissä maakunnissa ja ammateissa sairastutaan eniten syöpään – "Pienin riski on köyhällä viljelijällä, jolla on paljon lapsia"
https://yle.fi/uutiset/3-10159056
Mikä takaa ,että kriisissä kaupunkilaiset saa ruokaa ,turha luulo musta pörssi kukoistaisi ja kurri myytäisiin kovaan hintaan niin kävi viimeksi 40 luvulla edes rintamalle ei riittänyt elintarvikkeita kun mustasta pörssistä sai kovan hinnan.
” Oikeastaan mikään kotimainen kasvis ei välttämättä kaipaa pesemistä, sillä kasteluvetenä käytetään puhdasta vettä ja kasvikset kerätään suojahansikkaat kädessä.
Ulkomaisten tuotteiden kohdalla asia on toisin.
– Ulkomaiset kasvikset, etenkin hedelmät, ovat eri juttu. Ne pesen aina ja hyvin, sillä tutkitusti niissä on enemmän erilaisia jäämiä, joista osan saa pois pesemällä ja osan vain kuorimalla, Jalkanen sanoo.”
https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000000977463.html
”Kuulehan+törsäke,+laadukkaampaa+ja+terveellisempää+ulkomaalaista+on+saatavilla.+Viljojen+sijaan+voi+syödä+esimerkiksi+riisiä.”
”Suomalaisten asuinpaikkana Amerikassa oli Ruotsin siirtokunta, Uudessa Ruotsissa, Delawarejoen suussa ja varrella, Pohjois-Amerikan itärannikolla. 1640- ja 1650-luvuilla Uuteen Ruotsiin saapui jo satamäärin suomalaisia. Heitä tuli Savosta ja Pohjanmaalta, mutta myös Keski-Ruotsista, jonka erämetsiin kuningas Kustaa Vaasa oli jo 1500-luvulla määrännyt suomalaisia talonpoikia viljelymaata raivaamaan.
Uuteen Ruotsiin syntyi jo ihan alkuaikoina useita pieniä kyliä, joissa pääosa asukkaista oli suomalaisia. Intiaanit suhtautuivat suomalaisiin kuin veljiinsä ja muut kansalaiset pitivätkin suomalaisia kuin intiaaneina. Oli sellainenkin sanonta, että "ulkona on niin kylmä, ettei siellä liiku muita, kuin intiaaneja ja suomalaisia". 1800-luvulla eräiden kapakoiden ovella oli jopa kyltti: "Ei tarjoilla intiaaneille ja suomalaisille!"”
https://www.tunturisusi.com/amerikansuomalaiset/
Suomalaiset eivät sortaneet USAn alkuperäisväestöä, eli intiaaneja. Suomalaiset ymmärsivät intiaaneja koska heitä itseäänkin oli sorrettu ruotsissa.
Suomalaiset ymmärsivät intiaaneja koska heitä itseäänkin oli sorrettu ruotsissa.?
No tuo on kyllä uutta minulle. Olen luullut, että koska suomalaisten suhde luontoon ja metsään oli molemmilla kansoilla samanlainen , nii ymmärsivät toisiaan.
Törsäke hikoili hikimajassa poppamiehen kanssa, siitä se ymmärrys johtui. Jenkit yleensä pesivät täipäänsä ja sontakalsarinsa sekä ruummiinsa jorpakoissa, hikimaja eli sauna oli jenkeille vielä melko outo asia.
Viljanviljelijän hurja työpanos 3 kuukautta töitä vuodessa ,loput vuodesta voi matkailla ja nostaa tukiaisia.
Tunnetko montakin päätoimista viljan viljelijää?
”Tilastokeskus: Viljelijän tuloista joka kolmas euro maataloudesta.”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001748096.html
Mitä sitten? Iso osa tuloista tulee metsäkaupoista hyvinä vuosina turhakkeelle.
”Kuten suomalaiset yleensäkin, myös metsänomistajat ikääntyvät elinajanodotteen pidentyessä. Kolmessakymmenessä vuodessa (1990–2019) metsänomistajien keski-ikä on noussut kahdeksalla vuodella 62 vuoteen ja eläkeläisten osuus lisääntynyt kahdellatoista prosenttiyksilöllä 47 prosenttiin. Maanviljelijöiden osuus on supistunut vajaasta kolmanneksesta vajaaseen kymmenesosaan. Maanviljelijöiden tilat ovat kuitenkin keskimääräistä suurempia, joten he omistavat metsistä selvästi lukumääräänsä suuremman osan eli kuudesosan.”
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsanomistus/
Keitä nyt tarkoitat turhakkeella. Ovako he nuo 9/10 osaa metsänomistajista?
Saatanan aristokraattiset isännät aina siipeilemässä eri tekosyillä, vaikka kolhoosiinhan ne pitäisi laittaa Utsjoelta etelärannikolle.
Millaisia tekosyitä ja missä asiassa? Kerro enemmän kun jäi vähän epäselväksi.
Nyt jo kolhooseja vaaditaan jossa valtio kustantaa kaikki maatalouden kustannukset ja tilanhoitajan palkka on kiinteä.
Perustatkaamm e uusia laitoksia malliin sote mv (maanviljeskely)
Niin?
Ruokapalkallahan sinä siellä hommia tekisit; lomittajista, mökijöistä, etelänmatkoista, kesämökeistä, venelystä ja muusta mukavasta johon olet siipiveikkona tottunut ei olisi siellä tietoakaan.
Näin eläkeläisenä herää kysymys, eikö ruuantuottajille kuulu edellämainitut asiat? Onko ne tarkoitettu vain palkansaajille? Kun kuten joku on palstalla kirjoittanut, vain ruuantuottajaa tarvitaan joka päivä, ei meitä muita muuta kuin syömään.
Eiköhän sillä kolhoosin tilanhoitajalla jotain vapaapäiviä ollut, ja ruokapalkalla tässä paljolti nytkin mennään. Mökijöistä en tiedä mitä ne on, etelänmatkoja on tehty ehkä joka viides vuosi keskimäärin ja hyvin edullisesti sekin. Kesämökkiä ei ole ja veneilyä kahden istuttavalla kanootillamme ei oke harjoitettu ainakaan 10 vuoteen ajanpuutteen vuoksi. Siipiveikkoja on nuo naakat, joita lentelee jopa satamäärin sotkemassa eläinten vesiastiat ja rehupaalit. Mitähän Sinä poloinen oikein kadehdit, omaa mielikuvitustasiko?