Hyvä aussisarja

Jännä kuulla tuollaisesta tavasta ja kokemuksesta, Makriina2 . Lieneekö ollut harvinainen kuitenkin ? Siis tuota rehtorin tapakoulutusta tarkoitan.
Mutta varmasti hyvät tavat menivät paremmin "jakeluun" kuin pelkän sanallisen ohjeistuksen kautta.
Minäkin aloin katsoa uudelleen tuota "Kotiin takaisin" sarjaa, vaikka ei siitä ensi esityksestä pitkä aika ole. Muistissa on vielä hyvin mutta kestää katsoa uudelleenkin.

demeter1 kirjoitti:

Jännä kuulla tuollaisesta tavasta ja kokemuksesta, Makriina2 . Lieneekö ollut harvinainen kuitenkin ? Siis tuota rehtorin tapakoulutusta tarkoitan.
Mutta varmasti hyvät tavat menivät paremmin "jakeluun" kuin pelkän sanallisen ohjeistuksen kautta.
Minäkin aloin katsoa uudelleen tuota "Kotiin takaisin" sarjaa, vaikka ei siitä ensi esityksestä pitkä aika ole. Muistissa on vielä hyvin mutta kestää katsoa uudelleenkin.

Lue lisää

Nämä koulupojat olivat ainoan suomenkielisen koulun kävijöitä, Jyväskylän lyseossa 1870-80-luvulla. Suomalaiset kouluttamattomien perheiden pojat saivat oppia käytöstavoissa, sillä heistähän oli tulossa maan ensimmäisiä suomenkielisiä virkamiehiä ja päättäjiä. Tietenkään en ole selvillä, kauanko koulun rehtori tätä tapakoulutusta harrasti, mutta koulun huvitoimikunnallakin oli pyrkimys sivistää oppilaita, Heille oli tarjolla mm. tanssikursseja, joilla opetettiin sen ajan seuratansseja. Miten näiltä peltomiesten pojilta sitten valssit ja masurkat sujuivat, ei ole tiedossani, voin vain kuvitella, että ihan helppoa se ei ole ollut. :))

Makriina2 kirjoitti:

Nämä koulupojat olivat ainoan suomenkielisen koulun kävijöitä, Jyväskylän lyseossa 1870-80-luvulla. Suomalaiset kouluttamattomien perheiden pojat saivat oppia käytöstavoissa, sillä heistähän oli tulossa maan ensimmäisiä suomenkielisiä virkamiehiä ja päättäjiä. Tietenkään en ole selvillä, kauanko koulun rehtori tätä tapakoulutusta harrasti, mutta koulun huvitoimikunnallakin oli pyrkimys sivistää oppilaita, Heille oli tarjolla mm. tanssikursseja, joilla opetettiin sen ajan seuratansseja. Miten näiltä peltomiesten pojilta sitten valssit ja masurkat sujuivat, ei ole tiedossani, voin vain kuvitella, että ihan helppoa se ei ole ollut. :))

Lue lisää

Kiitettävää pyrkimystä tasa-arvoon jo silloin, 1870-80-luvulla ! Ja kansan sivistäjillä oli intoa ja vakaumusta, ilmeisesti.
Tuosta tanssitaidosta vielä. Kyllä ihan peltomiestenkin keskuudesta löytyi tanssitaitoista väkeä. Nyt 88-vuotias serkkuni, pientilallinen ja monitoimimies oli tunnettu tanssitaidostaan, eikä hänelle kukaan ollut tanssia opettanut - jaa, ehkä sisko opetti askellusta, mutta hänellä oli kai sitten "rytmiä veressä". Vieläkin, tuon ikäisenä hänen liikkumisensa on kevyttä ja sulavaa...
Vanhemmat veljeni, 88 ja 84 olivat myös innokkaita tanssimaan. Kai heidän nuoruutensa oli myös lavatanssien kulta-aikaa, koska nuoremmat veljet 1938 ja 1940-syntyneet eivät enää tanssineet.

demeter1 kirjoitti:

Kiitettävää pyrkimystä tasa-arvoon jo silloin, 1870-80-luvulla ! Ja kansan sivistäjillä oli intoa ja vakaumusta, ilmeisesti.
Tuosta tanssitaidosta vielä. Kyllä ihan peltomiestenkin keskuudesta löytyi tanssitaitoista väkeä. Nyt 88-vuotias serkkuni, pientilallinen ja monitoimimies oli tunnettu tanssitaidostaan, eikä hänelle kukaan ollut tanssia opettanut - jaa, ehkä sisko opetti askellusta, mutta hänellä oli kai sitten "rytmiä veressä". Vieläkin, tuon ikäisenä hänen liikkumisensa on kevyttä ja sulavaa...
Vanhemmat veljeni, 88 ja 84 olivat myös innokkaita tanssimaan. Kai heidän nuoruutensa oli myös lavatanssien kulta-aikaa, koska nuoremmat veljet 1938 ja 1940-syntyneet eivät enää tanssineet.

Lue lisää

Lavatansseissahan sitä kesäaikana tanssittiin joka viikonloppu. Kaikki osasivat tanssia. Lauantaisin käytiin "talolla" tanssimassa talvisaikaan. Ikävää on, että jostakin syystä pojat lakkasivat sittemmin tanssimasta. Muistan, että koululaisille järjestettiin tanssikursseja, ja koulussakin liikunnanopettajat neuvoivat askelia ym. Sitten se loppui. Mikä sen lopetti, olisi hauska tietää.
Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Lavatansseissahan sitä kesäaikana tanssittiin joka viikonloppu. Kaikki osasivat tanssia. Lauantaisin käytiin "talolla" tanssimassa talvisaikaan. Ikävää on, että jostakin syystä pojat lakkasivat sittemmin tanssimasta. Muistan, että koululaisille järjestettiin tanssikursseja, ja koulussakin liikunnanopettajat neuvoivat askelia ym. Sitten se loppui. Mikä sen lopetti, olisi hauska tietää.
Mkr.

Lue lisää

. . . niin ja vielä, unohdin äsken, että kaikissa iltamissa oli lopuksi tunti tanssia, parhaimmissa 1,5 tuntia. Ohjelmien jälkeen penkit ja muut nopeasti sivuun, ja tanssi alkoi valssilla aina.
Sitten loppuivat iltamat ja niiden mukana menivät tanssihetket. Tuli muita huvittelumuotoja, elokuvateattereita kaikkialle, pojat pääsivät tanssiravinteliin, mutta tyttöporukat ei, aina piti olla kavaljeeri.
Tansseihin oli vartavasten mentävä ja maksettava pääsylippu.
Oi niitä aikoja!

Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

. . . niin ja vielä, unohdin äsken, että kaikissa iltamissa oli lopuksi tunti tanssia, parhaimmissa 1,5 tuntia. Ohjelmien jälkeen penkit ja muut nopeasti sivuun, ja tanssi alkoi valssilla aina.
Sitten loppuivat iltamat ja niiden mukana menivät tanssihetket. Tuli muita huvittelumuotoja, elokuvateattereita kaikkialle, pojat pääsivät tanssiravinteliin, mutta tyttöporukat ei, aina piti olla kavaljeeri.
Tansseihin oli vartavasten mentävä ja maksettava pääsylippu.
Oi niitä aikoja!

Mkr.

Lue lisää

Aivan. Iltamiin muistan vanhempien sisarusteni menneen. Jos oikein ymmärsin, siellä oltiin aika tervehenkisiä toisin kuin kesäisillä tanssilavoilla, joissa oli viina kuvioissa mukana ja se tietysti nosti nurjiakin tunteita pintaan...
Konemusiikki ja diskotyyppinen tanssi vei kai sitten loputkin tanssitaidot nuorilta miehiltä ja ilmeisesti kavensi tyttöjenkin tanssiharrastusta. Nythän meillä on tietysti valinnanvaraa tanssitaitojen oppimisessa. Veivataan sambat ja rumbatkin..))

Makriina2 kirjoitti:

Nämä koulupojat olivat ainoan suomenkielisen koulun kävijöitä, Jyväskylän lyseossa 1870-80-luvulla. Suomalaiset kouluttamattomien perheiden pojat saivat oppia käytöstavoissa, sillä heistähän oli tulossa maan ensimmäisiä suomenkielisiä virkamiehiä ja päättäjiä. Tietenkään en ole selvillä, kauanko koulun rehtori tätä tapakoulutusta harrasti, mutta koulun huvitoimikunnallakin oli pyrkimys sivistää oppilaita, Heille oli tarjolla mm. tanssikursseja, joilla opetettiin sen ajan seuratansseja. Miten näiltä peltomiesten pojilta sitten valssit ja masurkat sujuivat, ei ole tiedossani, voin vain kuvitella, että ihan helppoa se ei ole ollut. :))

Lue lisää

Isäni oli juuri tuon JKL:n lyseon oppilaita 1900-luvun alkupuolella. Hyvä muusikko hänestä tuli kaiken muun opin lisänä. Hän oli myös tunteiden tulkki, korvaamaton meille lapsille.
Onneksi oli, kun äiti näytteli risu kädessä tunteetonta mammaa.
Aika oli silloin 1930-1940 luvulla toinen. piiskaa tuli kun me lapset tuvassa opettelimme tanssin askeleita, hmmm! sellaista se oli lapsien elämä.

Näinhän sitä muistiin on jäänyt isän hyväntahtoisuus ja mamman--suutarin tyttären---- piiskat. Kait Mamma tunsi suurta kateutta lahjakkaan isän tiedoista ja taidoista.
Kohdisti oman pahanolonsa lapsiin.

Anonyymi kirjoitti:

Isäni oli juuri tuon JKL:n lyseon oppilaita 1900-luvun alkupuolella. Hyvä muusikko hänestä tuli kaiken muun opin lisänä. Hän oli myös tunteiden tulkki, korvaamaton meille lapsille.
Onneksi oli, kun äiti näytteli risu kädessä tunteetonta mammaa.
Aika oli silloin 1930-1940 luvulla toinen. piiskaa tuli kun me lapset tuvassa opettelimme tanssin askeleita, hmmm! sellaista se oli lapsien elämä.

Näinhän sitä muistiin on jäänyt isän hyväntahtoisuus ja mamman--suutarin tyttären---- piiskat. Kait Mamma tunsi suurta kateutta lahjakkaan isän tiedoista ja taidoista.
Kohdisti oman pahanolonsa lapsiin.

Lue lisää

Synti ja jumala olivat joka päivä läsnä monissa kodeissa vielä noina aikoina. Jumalan viha ja kosto saarnattiin jokaiselle tiedoksi kehdosta alkaen. Sota-aika vielä sitten kovetti entisestään, kun jokaisen oli osallistuttava sotaponnistuksiin.
Ymmärtämättömyys ja ankaruus olivat punaisena lankana kirkon, koulun ja kotien elämässä.
Oma katkeruus ja huoli purkautuivat sitten lapsiin, jotka joutuivat kestämään aikuisten vihanpuuskat.

Makriina2 kirjoitti:

Synti ja jumala olivat joka päivä läsnä monissa kodeissa vielä noina aikoina. Jumalan viha ja kosto saarnattiin jokaiselle tiedoksi kehdosta alkaen. Sota-aika vielä sitten kovetti entisestään, kun jokaisen oli osallistuttava sotaponnistuksiin.
Ymmärtämättömyys ja ankaruus olivat punaisena lankana kirkon, koulun ja kotien elämässä.
Oma katkeruus ja huoli purkautuivat sitten lapsiin, jotka joutuivat kestämään aikuisten vihanpuuskat.

Lue lisää

Ei se nyt joka kodissa ja koululuokassa onneksi noin kamalaa ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se nyt joka kodissa ja koululuokassa onneksi noin kamalaa ollut.

Ei toki kaikeksi onneksi, ja ajat ovat muuttuneet.

"Mielenkiintoinen sarja sen vuoksi, että se kertoo asenteista 50 v- sitten ns, "paremmissa piireissä"."
Päätellen autoista, niin ajankohta on 70 - 80 v sitten eli -40 ja -50-luku.

***
Sarjan myöhemmässä vaiheessa tulee ilmi sodan jälkeen juutalaisten kostopartisaanit myös Australiassa.
Wikipedian teksti kertoo suppeasti hyvin rajoittuneesta toiminnasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nakam

Sarja kuvaa päähenkilön sair.hoitaja Sarah Adams'in paluuta sodan runtelemasta euroopasta kotiin Australiaan. Sarjassa on monia muitakin erinomaisia näyttelijöitä, joitka on jäänyt mieleen .
Kesti aika pitkään, ennenkuin ymmärsin suvun vanhaa matriarkkaa Elizabeth Bligh'in personallisuutta, ajan hengen ollessa hm,..melko valheellinen,..maton alle lakaistut salaisuudet aiheuttivat paljon tuskaa lastenlapsilleen,..

Myöhemmin vapauduttuaan hieman kehkeytyi hänestä ihan viehättävä "vanha rouva"
Kannattaa katsoa uusintanakin.

sini.s kirjoitti:

Sarja kuvaa päähenkilön sair.hoitaja Sarah Adams'in paluuta sodan runtelemasta euroopasta kotiin Australiaan. Sarjassa on monia muitakin erinomaisia näyttelijöitä, joitka on jäänyt mieleen .
Kesti aika pitkään, ennenkuin ymmärsin suvun vanhaa matriarkkaa Elizabeth Bligh'in personallisuutta, ajan hengen ollessa hm,..melko valheellinen,..maton alle lakaistut salaisuudet aiheuttivat paljon tuskaa lastenlapsilleen,..

Myöhemmin vapauduttuaan hieman kehkeytyi hänestä ihan viehättävä "vanha rouva"
Kannattaa katsoa uusintanakin.

Lue lisää

Juuri luokkaerojen ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan siirtymisen kuvauksena sarja toimii erinomaisesti. Samoin kuin tuossa sodan pitkän varjon kuvauksessa...

sini.s kirjoitti:

Sarja kuvaa päähenkilön sair.hoitaja Sarah Adams'in paluuta sodan runtelemasta euroopasta kotiin Australiaan. Sarjassa on monia muitakin erinomaisia näyttelijöitä, joitka on jäänyt mieleen .
Kesti aika pitkään, ennenkuin ymmärsin suvun vanhaa matriarkkaa Elizabeth Bligh'in personallisuutta, ajan hengen ollessa hm,..melko valheellinen,..maton alle lakaistut salaisuudet aiheuttivat paljon tuskaa lastenlapsilleen,..

Myöhemmin vapauduttuaan hieman kehkeytyi hänestä ihan viehättävä "vanha rouva"
Kannattaa katsoa uusintanakin.

Lue lisää

Minua ajatteluttaa näiden ihmisten vaatetus. Kuinka lämmintä noilla alueilla mahtaa olla, kun se italialaisperhekin työskentelee kesäisessä lämmössä tiluksillaan, mutta kartanon rouvalla on turkispelleriini kun lähtee asioimaan. Ja muutenkin on nuorillakin rouvilla leningit ja pitkät hihat, ja herrat kulkevat puku päällä ja hatut päässä. Pukeutuminen oli ilmeisesti hyvinkin tarkkaa vielä noina aikoina. - Ja olihan se täälläkin oikeastaan. Muistan, että piti olla virkatut käsineet kädessä kesäkuumallakin, jos lähti kaupungille pönkkähameessa ja korkokengissä. 50-luvun vaatteet olivat näyttäviä ja monet oman ompelijan ompelemia. Valmisvaatteet eivät olleet muodissa. Kengissä oli vähintään 3 cm korot, tai sitten "balleriinat", joissa ei ollut korkoja ollenkaan, mutta silloin siis piti olla leveä hame ja patellavyö, muistatteko!

En käyttänyt sitä kumista leveää patellavyötä koskaan, vaikka ne muodissa olikin, enkä Brigit Bardot kopio olisi halunnut ollakaan. En pitänyt ulkonäöstään, edes näyttelijänäkään. Eikä hesan kaduilla BB kopioita juurikaan näkynyt.
Muodista taisin poimia vain klassisemmat tyylit, mikäli kukkaro antoi myöten, enkä muotia seurannut muutenkaan erityisemmin. Jakkupuku kuului jokapäiväiseen katuasuun jo jo nuorena.

Anonyymi kirjoitti:

En käyttänyt sitä kumista leveää patellavyötä koskaan, vaikka ne muodissa olikin, enkä Brigit Bardot kopio olisi halunnut ollakaan. En pitänyt ulkonäöstään, edes näyttelijänäkään. Eikä hesan kaduilla BB kopioita juurikaan näkynyt.
Muodista taisin poimia vain klassisemmat tyylit, mikäli kukkaro antoi myöten, enkä muotia seurannut muutenkaan erityisemmin. Jakkupuku kuului jokapäiväiseen katuasuun jo jo nuorena.

Lue lisää

Samoin . Patellavyötä käytti vain jotkut pimut, se oli kuminen ja hirveän näköinen. Pönkkähametta käytettiin ehkä tansseissa, mutta katuasu oli tosiaan jakkupuku tai tyylikäs leninki, yleensä suoralinjainen ja hyvin istuva. Virkatut hansikkaatko muka kesällä ? Minulla oli ihan ohuita nahkakäsineitä ja ostettuja puuvikkakösineitä kesällä, mutta ei niitä kovin yleisesti käytetty, kuumathan ne oli ja epäkäytännölliset.

Minäkään en ole aiemmin katsonut. Taisi olla aikatauluongelmia silloiseen katseaikaan.
Nyt olen mielenkiinnolla katsonut. Juonenkäänteet ovat mieluisat, koska eivät päivänselvän ennalta-arvattavia. Kauniissa miljöössä ammattitaitoisten näyttelijöiden ja tautajoukkojen käsissä kulkeva ajankuvaus.

Kyllä Suomessa myös sähkösokkihoitoa on annettu Suomessa ja annetaan edelleenkin.
Suomessa on myös sidottu mielenterveyspotilaita sänkyihin kuten sidotaan edelleenkin ettei potilas vahingoittaisi itseään eikä muita.

Aika moni lehtolapsi annettiin Suomessa isovanhempien kasvatettavaksi tai jopa adoptoitavaksi.

Kuolleen lapsen kohdussa kantamisesta minulla ei tietoa ole, onko edes oikeasti mahdollista.

Mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää.

Laitetaas yksi linkki

https://www.tiedetuubi.fi/tasavirtaa-aivoihin-sahkosokkihoitoja-ei-ole-unohdettu

Hyvin olet jaksanut seurata ja olet juonenkäänteistä selvillä.
Mikä on pitänyt kiinnostustasi yllä? Homoeroottisuus, eri uskontojen väliset liitot, matriarkka vai mikä?

Näen paljon yhtymäkohtia suomalaiseen yhteiskuntaan 50-luvulla. Tosin, täytyyhän tarinankerronnassa kärjistää tilanteita, jotta niistä saadaan kauhisteltavaa ja keskustelua. Ja mielenkiinto pysymässä.
Ahtaat oli kuviot Suomessakin. 50-luvulla oli varsin tiukka käyttäytymismoodi, johon siirtyminen nykyisille teineille ja nuorille aikuisille olisi kestämätön moodi, arvelen.

Hienosti rakennettu monikerroksinen käsis. Kuvaus ja ohjaus kohdallaan.

Anonyymi kirjoitti:

Näen paljon yhtymäkohtia suomalaiseen yhteiskuntaan 50-luvulla. Tosin, täytyyhän tarinankerronnassa kärjistää tilanteita, jotta niistä saadaan kauhisteltavaa ja keskustelua. Ja mielenkiinto pysymässä.
Ahtaat oli kuviot Suomessakin. 50-luvulla oli varsin tiukka käyttäytymismoodi, johon siirtyminen nykyisille teineille ja nuorille aikuisille olisi kestämätön moodi, arvelen.

Hienosti rakennettu monikerroksinen käsis. Kuvaus ja ohjaus kohdallaan.

Lue lisää

Yhtymäkohdista sanoisin, että en usko, että Suomessa vielä 50-luvulla olisi esiintynyt rasismia tuossa mitassa, kuin ko. sarjassa. Juutalaisia ei täällä ole syrjitty koskaan, vain mustalaiset ovat olleet jollakin lailla yhteiskunnan ulkopuolella, mutta he ovat myös aina halunneet pysytellä omassa ryhmässään.
Mustia ihmisiä täällä ei edes tavattu, ja varmasti olisivat olleet uteliaisuuden ja ihmettelyn kohteena.

Oli ankarat ajatkin silloin. Minusta tämä on hieno sarja, onneksi ei vielä loppunut.
Miksi katselet, kun et näe mitään hyvää?

Anonyymi kirjoitti:

Oli ankarat ajatkin silloin. Minusta tämä on hieno sarja, onneksi ei vielä loppunut.
Miksi katselet, kun et näe mitään hyvää?

Saippuasarjan tarkoitus on koukuttaa katsoja. Siihen lankesin minäkin nyt uusintoja seuraamaan, ekaa kertaa en jaksanut aikanaan.
Mielestäni saan kuitenkin olla eri mieltä kuin ne, joiden mielestä sarja on ihana.