Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?
Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnon sai TKK:n Bioprosessitekniikan laboratorio luentosarjasta ”Biology – Tackling Ultimate Complexity”. Tieteenfilosofi Nelsonin ja evoluutiobiologi Sternbergin luennot aiheuttivat ennen kokematonta levottomuutta yliopistomaailmassa, koska niissä suhtauduttiin skeptisesti biologiaa hallitsevaan darvinistiseen paradigmaan. Onko skeptisyys darvinismia kohtaan vailla perusteita?
Darvinismille perustuneet ennusteet ovat vuosien aikana yksi toisensa jälkeen romahtaneet, mutta itse darvinismin totuus ei ole siitä kärsinyt. Fossiiliaineisto ei täyttänyt Darwinin odotuksia, sikiön kehitys ei toista lajinkehitystä, keinotekoinen valinta ei ole luonnonvalintaa, homologia-argumentti ei ole vankalla pohjalla, DNA:n koodi ei ole universaali, ja teollisuusmelanismi on esimerkki huonosta tutkimuksesta.
Evoluution mekanismista ei ole yksimielisyyttä. Makroevoluutio on joidenkin mielestä mikroevoluution jatkumoa; toisten mielestä ei. Elämän sukupuu on juuriltaan muuttunut pensaaksi. Molekyylikellot tikittävät eri aikaa kuin fossiilikellot. Joidenkin mielestä elämällä oli yksi alkupiste, toisten mielestä monia. Viimeisin darvinistinen kupla oli ns. roska-DNA, jonka piti olla kertomus tuhlailevasta ja sokeasta evoluutioprosessista. Biologian kompleksisuutta on systemaattisesti aliarvioitu. Cambridgen paleontologi Conway Morris kuvaa evoluution hämmentynyttä nykytilaa hyvin: ”When discussing organic evolution the only point of agreement seems to be: It happened. Thereafter, there is little consensus”. [Cell 100 (2000) 1-11]
Kaikkein selvimmin ongelmat tulevat esiin elämän syntyyn liittyvässä keskustelussa. Millerin koelaitteisto komeilee edelleen biologian oppikirjoissa merkkinä siitä, että sattumanvaraiset kemialliset reaktiot selittävät elämän alkuperän. Elämä toki ratsastaa kemialla, mutta pelkkä kemia ei selitä elämää tai sen syntyä. Elämän oleellinen tuntomerkki on informaatio. Tietokone ohjelmistoineen on hyvä analoginen malli solulle. Jokainen luonnon tutkija tietää vallan hyvin, ettei luonnontieteellä ole mitään selitystä DNA:n, sen koodikielen tai elävän solun synnylle. Fyysikko Davies sanoo, että olemme ”a very long way from comprehending” kuinka elämä syntyi. “This gulf in understanding is not merely ignorance about certain technical details, it is a major conceptual lacuna… My personal belief, for what it is worth, is that a fully satisfactory theory of the origin of life demands some radically new ideas”. [The Fifth Miracle, New York, Simon & Schuster, 1999, 17]
Tällä kohtaa naturalistin täytyy perustaa näkemyksensä uskoon, että naturalistinen selitys jonakin päivänä löydetään. Ideologisista, ei tieteellisistä, syistä naturalistilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Miten perusteltua tämä usko ja luottamus on? Täyttääkö naturalistinen selitys koskaan informaation synnyn aukkoa? Tämä herättää väistämättä kysymyksen onko virallinen skeptisyys aina suunnattu oikeisiin kohteisiin. Eikö evoluutiossa todellakaan ole mitään kritisoitavaa? Mielelläni kutsun Skepsis ry:n julkiseen keskusteluun esimerkiksi elämän syntyyn liittyvistä teemoista.
Juuri tässä kohtaa astuu kuvaan teoria älykkäästä suunnittelusta (Intelligent Design, ID). Tiedämme kokemuksesta, että informaatio ja ohjelmistot syntyvät älykkään suunnittelun tuloksena. Älykkäästi suunniteltujen asioiden havaitseminen on tässä mielessä empiiristä tiedettä kuten rikostutkinta, arkeologia, salakirjoitustiede tai SETI-ohjelma. Mahdolliseen (joskin epätodennäköiseen) naturalistisen selityksen löytymiseen saakka suunnittelu on paras selitys informaatiolle. Nelsonin ja Sternbergin esitelmät eivät esitelleet kreationismia (kuten Skepsis ry palkinnon perustelussa virheellisesti väitti) vaan keskittyivät evoluutioparadigmaan. En ymmärrä miksi Skepsis ry ei ole valmis kannustamaan (estämisen sijasta) skeptisyyttä evoluutiota kohtaan. Juuri skeptikkojen odottaisi tervehtivän skeptisyyttä innokkaasti ja ottavan Sternbergin ja Nelsonin kaltaiset tutkijat avosylin veljinä vastaan.
Naturalisti ei koskaan luovu materialistisesta todellisuus- ja tiedekäsityksestään, koska koko hänen maailmankatsomuksensa lepää sen varassa. Monella on henkilökohtaisia uskonnollis-elämäntavallisia syitä ja tarpeita sille, että materialismin täytyy olla totta. Siksi tiedekin halutaan valjastaa tähän uskonnollis-ideologiseen taisteluun rajaamalla tieteen pelikenttä. Tieteen- ja erityisesti biologian filosofi Ruse on itse vakaumuksellinen evolutionisti. Hän kuitenkin myöntää evoluution uskonnollisen ulottuvuuden harvinaisen rehellisesti. Evoluutio on Rusen mukaan “more than mere science. Evolution came into being as a kind of secular ideology, an explicit substitute for Christianity…It is promulgated as an ideology, a secular religion – a full-fledged alternative to Christianity, with meaning and morality… Evolution is a religion. This was true of evolution in the beginning, and it is true of evolution still today.” [National Post, 13.5.2000, B-3]
Ruse kertoi tästä näkemyksestään AAAS:n kokouksessa vuonna 1993. Hänen esitystään seurattiin ällistyneen hiljaisuuden vallassa. Joulukuussa 2004 Ruse debatoi ID-ajattelusta Otaniemen luentosarjassa puhuneen Nelsonin kanssa Hollannin tiedeakatemian sponsoroimana. Juuri Nelsonin Otaniemessä pitämä esitelmä sai Skepsis ry:n reagoimaan. Päinvastoin kuin suomalainen tiedeyhteisö, katsoo Hollannin tiedeakatemia tämän tärkeän aiheen julkisen keskustelun arvoiseksi.
Älykkään suunnittelun (ID) vertaaminen alkemiaan tai astrologiaan on harhaanjohtavaa. Alkemia yritti muuttaa lyijyn kullaksi tuntematta mekanismia. Siksi juuri naturalistista yritystä selittää elämän syntyä voisi verrata alkemiaan. Naturalistinen alkemia yrittää tehdä elämää sattumanvaraisten kemiallisten reaktioiden avulla jättäen kaikkein tärkeimmän aineksen – informaation – pois keitoksesta.
Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnon tarkoituksena on torjua huonosti perusteltuja väitteitä epätieteellisinä ja ilmeisesti myös varjella naturalistista maailmankuvaa. Harvardin evoluutiobiologi Lewontinin mukaan ”we (naturalists) have a prior commitment,… to materialism” ja tämän sitoutumisen on oltava ”absolute, for we cannot allow a divine foot in the door” [The New York Review of Books, 9.1.1997, 28]. Tieteen ihanne on totuuden etsintä, mutta miten materialistiseen filosofiaan ennakolta sitoutunut tiede voi olla arvovapaata ja neutraalia?
Skepsis ry:lle suosittelen seuraavaksi Huuhaa-paljastimen suuntaamista koulujen oppikirjoihin, jotta niistä saataisiin poistettua runsas virheellinen ja arvoton evoluution todistusaineisto. Olisi myös rehellistä myöntää, että moniin arvoituksiin ei ole tiedossa edes kaukaisessa tulevaisuudessa ratkaisua. Luonnon käsittämättömän monimutkaisuuden äärellä annos nöyryyttä - ottaen huomioon mitä todella tiedämme - ei ole pahaksi viralliselle skeptikollekaan.
Matti Leisola, Professori
Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?
18
1602
Vastaukset
- stardust
Elämäksi kutsumamme prosessi ei ole syntynyt sattumanvaraisesti kuten annat hieman asenteellisesti ymmärtää. Elämä ilmiönä kumpuaa koko maailmankaikkeudesta ja sen laajoista tapahtumista, joka ikisestä muuttujasta löytyy syitä että seppiä olemiseemme.
Elämäksi kutsuttu syntyi vallitsevien fysiikan lakien mukaan, kuten kaikki muukin mysteeri ympärillämme, sisällämme että joka puolella.
Elämän, mieliämme vaivaavan ongelman merkillistä syytä pitää hakea jos tykkää, sitä pitää hakea fysiikan ja kaiken olemuksesta, miksi jokin ilmiö aiheuttaa vielä merkillisempiä ilmiöitä.
Vastausta ongelmaan tuskin löytyy jostain kyseisen elämän itsensä kehittämästä kuvitteellisesta ID oliosta. Miten voisikaan, vähän sama kuin luovuttaisi saman tien, ja palaisi takaisin viidakkoon.
Mutulla mutta kuitenkin, kevät selvästi piristää ! - squirrel
Skepsis pyrkii rankaisemaan niitä jotka eivät naturalistiseen tiedekäsitykseen myönny.
Leisola ja muut ID:miehet väittävät että Luoja on itsestäänselvyys ja että Luojaa ei voi eikä saa tutkia.
Tältä pohjalta he väittävät opin olevan agnostinen...
Tieteelliseltä näkökannalta Suunnittelijasta ei voida edes puhua ennen kuin on teoria Suunnittelijasta ja tapa jolla Suunnittelijaa voi tutkia.
Leisola sanoo että luomista voidaan tutkia tuloksista ikään kuin "autonmoottoria".
Tiede tutkii "autonmoottoria",mutta olettaa sille suunnittelijan vasta kun on havaintoja "autoinsinööreistä".
Tämä ei ole maailmankuvaa rajaavaa,koska "inssi" voidaan ottaa teoriaan heti kun siitä on havaintoja.
Mitään "inssiin" tai "inssin aivoituksiin" ei voida viitata ennen kuin "insinööristä" on havaintoja.
Skepsis on sitä mieltä että skeptisyys tarkoittaa havaintoihin nojaamista.
ID:n "skeptisyys" tarkoittaa epäilyä todisteista huolimatta.
ID:n evoluutiokritiikki kun nojaa poikkeuksetta sellaisiin seikkoihin joista ei ole tietoa.
(Ainutkaan tieteellinen teoria ei ole "aukoton"-vaikka maallikot niin luulevatkin,tästä syystä "aukkojen tiede" lasketaan pahaksi epätieteellisyydeksi.)
Skepsis rankaisee niitä oppeja jotka eivät täytä tieteen kriteereitä ja jotka eivät sitä myönnä vaan esiintyvät tieteellisinä vaikka tiedemaailma ei ole heidän käsityksiään hyväksynyt.
Siksi Huuhaa-palkinto menee vuoden näkyvimmästä repäisystä johon liittyy epätiede.
(ei virallinen kanta,vaan oma huomioni kun kävin listaa läpi)- Ana
tämä sinun rankaisu-termin käyttösi. Kuulostaa keskiaikaiselta katolisen kirkon meiningiltä. Punatukkaisten ID-tiedemiesten jalkoihin sidotaan kiviset lakitaulut ja heidät upotetaan moderniin tiedelampeen ja jos he sieltä päätään nostavat niin heidät poltetaan evoluutioroviolla yhdessä Raamattujen kanssa.
(Miten kuulostan ihan joltain toiselta tämän palstan vakiavieraalta.. ?)
=)
Eikai tieteellisen näkökulman omaavan eli näinollen (omasta mielestään) skepsiksekin tehtävänä ole rankaista ei-äärinaturalistisia tahoja. Vaan etsiä havaintojen pohjalta yleistyksiä ja epäloogisuuksia erilaisista teoriajärjestelmistä ja oppisuuntauksista. Skepsiskin astuu vain uneliaan hymyssäsuin siinä harhaan, että kuvittelee että kaikki tässä maailmassa on selitettävissä inhimillisin keinoin. Ja se mitä ei tänään voida selittää, toivottavasti voidaan jo huomenna, tai edes ensi vuonna.. tai no kyllä ne vastaukset sitten joskus löytyy.. - squirrel
Ana kirjoitti:
tämä sinun rankaisu-termin käyttösi. Kuulostaa keskiaikaiselta katolisen kirkon meiningiltä. Punatukkaisten ID-tiedemiesten jalkoihin sidotaan kiviset lakitaulut ja heidät upotetaan moderniin tiedelampeen ja jos he sieltä päätään nostavat niin heidät poltetaan evoluutioroviolla yhdessä Raamattujen kanssa.
(Miten kuulostan ihan joltain toiselta tämän palstan vakiavieraalta.. ?)
=)
Eikai tieteellisen näkökulman omaavan eli näinollen (omasta mielestään) skepsiksekin tehtävänä ole rankaista ei-äärinaturalistisia tahoja. Vaan etsiä havaintojen pohjalta yleistyksiä ja epäloogisuuksia erilaisista teoriajärjestelmistä ja oppisuuntauksista. Skepsiskin astuu vain uneliaan hymyssäsuin siinä harhaan, että kuvittelee että kaikki tässä maailmassa on selitettävissä inhimillisin keinoin. Ja se mitä ei tänään voida selittää, toivottavasti voidaan jo huomenna, tai edes ensi vuonna.. tai no kyllä ne vastaukset sitten joskus löytyy..Juuri tuo on skepsiksen perusidea.
Eli ei selitellä ID:n tapaan asioita vain sillä pohjalla että '"goddidit nyt vaan sopii kaikkeen" ja tuota juttua ei tiedetä joten "kaikkivaltiaspilleri" on ainut ratkaisu'...
Skepsis on äärinaturalistinen järjestö.
Samoin tiede.
Skepsis kuvaa varsin hyvin tieteen inkvisiitiota,paitsi että skepsis ei ole mikään tiedejärjestö,vaan erillinen yksikkö.
Skepsis piiskaa niitä tahoja,jotka tiedemaailma jättää huomiotta(koska todisteita ei ole). - Luomu2
squirrel kirjoitti:
Juuri tuo on skepsiksen perusidea.
Eli ei selitellä ID:n tapaan asioita vain sillä pohjalla että '"goddidit nyt vaan sopii kaikkeen" ja tuota juttua ei tiedetä joten "kaikkivaltiaspilleri" on ainut ratkaisu'...
Skepsis on äärinaturalistinen järjestö.
Samoin tiede.
Skepsis kuvaa varsin hyvin tieteen inkvisiitiota,paitsi että skepsis ei ole mikään tiedejärjestö,vaan erillinen yksikkö.
Skepsis piiskaa niitä tahoja,jotka tiedemaailma jättää huomiotta(koska todisteita ei ole).”Skepsis on äärinaturalistinen järjestö. Samoin tiede”. Olipa järkähtämätön määritelmä tieteestä.
Jos tiede hakee totuutta, niin ei se saisi liimautua mihinkään vakaumukseen, vaikkapa fundamentaaliseen materialismiin. Jos kuitenkin liimaudutaan, niin silloin tiede asettaa itselleen tiukat rajat. Totuus kylläkin saattaa olla juuri noiden rajojen takana. Skepsis ry voisi olla tarpeellinen vahtikoira tieteenkin alalla. Havahduttaa kun jossain menee aivan selkeästi överiksi. Jos Skepsis ry kuitenkin sitoo itsensä täysin materialistiseen oppiin, niin se kylläkin vesittää oman ideansa.
Olen kovin skeptinen ihminen, etenkin itsestäänselvyyksiä kohtaan. Skepsis on saanut aikaiseksi paljon. Monelta huuhaalta on leikattu siivet. Bravo! Mutta juuri nyt olen skeptinen Skepsis ry:tä kohtaan. On nähtävissä, että Skepsis ry on valinnut itselleen jonkinmoisen sitovan ideologian, sikäli mikäli nimimerkki Squirrel edustaa skepsiksen ääntä.
Squirrel sanoi: ” Skepsis pyrkii rankaisemaan niitä jotka eivät naturalistiseen tiedekäsitykseen myönny”. Tuollainen vie skepsikseltä uskottavuutta. Mitä muuten määritelmä naturalistinen on skepsikselle?
Jyrkkä naturalistinen käsitys = eksakti ja täysin mekanistinen käsitys, johon totaalinen darwinismikin kuuluu. Mekaaninen ajattelutapa on kovin vanha, sillä on pitkät perinteet ja kovaääniset kannattajat. (Esimerkiksi: ”Tieteelliseltä näkökannalta Suunnittelijasta ei voida edes puhua ennen kuin on teoria Suunnittelijasta ja tapa jolla Suunnittelijaa voi tutkia”)
Oudoksun kovasti jos biologiaan tungetaan väkisin tuonkaltaista. Sellaista mikä ei siellä kovin valaisevasti toimi. Käärmettä pyssyyn tyyliin. Biotekniikka on eri asia, sehän on biologian hyödyntämistä. Mutta se, että koko evoluutio selitetään täysin kamreerimaisella ajattelutavalla, ei juuri vakuuta. Skepsiksen pitäisi epäillä myös ääridarwinismia. Skepsiksen rooli on tärkeä, vaikea ja vastuullinen. Heidän tulee kohdistaa epäilyksensä sektorille 360 astetta, eikä vain valikoiduille (halutuille) sektoreille. Näen että Skepsis tarvitsee nyt sisäistä skeptisyyttä, eikä sisäistä tasapäistämistä. Luomu2 kirjoitti:
”Skepsis on äärinaturalistinen järjestö. Samoin tiede”. Olipa järkähtämätön määritelmä tieteestä.
Jos tiede hakee totuutta, niin ei se saisi liimautua mihinkään vakaumukseen, vaikkapa fundamentaaliseen materialismiin. Jos kuitenkin liimaudutaan, niin silloin tiede asettaa itselleen tiukat rajat. Totuus kylläkin saattaa olla juuri noiden rajojen takana. Skepsis ry voisi olla tarpeellinen vahtikoira tieteenkin alalla. Havahduttaa kun jossain menee aivan selkeästi överiksi. Jos Skepsis ry kuitenkin sitoo itsensä täysin materialistiseen oppiin, niin se kylläkin vesittää oman ideansa.
Olen kovin skeptinen ihminen, etenkin itsestäänselvyyksiä kohtaan. Skepsis on saanut aikaiseksi paljon. Monelta huuhaalta on leikattu siivet. Bravo! Mutta juuri nyt olen skeptinen Skepsis ry:tä kohtaan. On nähtävissä, että Skepsis ry on valinnut itselleen jonkinmoisen sitovan ideologian, sikäli mikäli nimimerkki Squirrel edustaa skepsiksen ääntä.
Squirrel sanoi: ” Skepsis pyrkii rankaisemaan niitä jotka eivät naturalistiseen tiedekäsitykseen myönny”. Tuollainen vie skepsikseltä uskottavuutta. Mitä muuten määritelmä naturalistinen on skepsikselle?
Jyrkkä naturalistinen käsitys = eksakti ja täysin mekanistinen käsitys, johon totaalinen darwinismikin kuuluu. Mekaaninen ajattelutapa on kovin vanha, sillä on pitkät perinteet ja kovaääniset kannattajat. (Esimerkiksi: ”Tieteelliseltä näkökannalta Suunnittelijasta ei voida edes puhua ennen kuin on teoria Suunnittelijasta ja tapa jolla Suunnittelijaa voi tutkia”)
Oudoksun kovasti jos biologiaan tungetaan väkisin tuonkaltaista. Sellaista mikä ei siellä kovin valaisevasti toimi. Käärmettä pyssyyn tyyliin. Biotekniikka on eri asia, sehän on biologian hyödyntämistä. Mutta se, että koko evoluutio selitetään täysin kamreerimaisella ajattelutavalla, ei juuri vakuuta. Skepsiksen pitäisi epäillä myös ääridarwinismia. Skepsiksen rooli on tärkeä, vaikea ja vastuullinen. Heidän tulee kohdistaa epäilyksensä sektorille 360 astetta, eikä vain valikoiduille (halutuille) sektoreille. Näen että Skepsis tarvitsee nyt sisäistä skeptisyyttä, eikä sisäistä tasapäistämistä.Luonnontiede nojautuu havaintoihin ja havaintoja voidaan saada vain havaittavissa olevista asioista.
Tähän liittyy kuitenkin olennaisesti se, että tuota havaittavissa olevaa maailmaa tiede pyrkii koko ajan laajentamaan: pienempiin partikkeleihin, kauemmas avaruuteen, kylmempiin tiloihin,... mitään havaittavissa olevia asioita ei tiede siis rajaa lähtökohtaisesti pois. Samalla periaatteella Skepsiskin ymmärtääkseni toimii.
Tosiasia on se, että asiaa, jota ei voida havaita, ei voida myöskään tutkia. ID perustuu havaitsemattomiin ilmiöihin ja esim. IR:n osalta selkeisiin virheväittämiin. Tästä syystä Leisolan ID-toiminta ansaitsee täydellisesti huuhaa-palkintonsa. Roskaa mitä roskaa.illuminatus kirjoitti:
Luonnontiede nojautuu havaintoihin ja havaintoja voidaan saada vain havaittavissa olevista asioista.
Tähän liittyy kuitenkin olennaisesti se, että tuota havaittavissa olevaa maailmaa tiede pyrkii koko ajan laajentamaan: pienempiin partikkeleihin, kauemmas avaruuteen, kylmempiin tiloihin,... mitään havaittavissa olevia asioita ei tiede siis rajaa lähtökohtaisesti pois. Samalla periaatteella Skepsiskin ymmärtääkseni toimii.
Tosiasia on se, että asiaa, jota ei voida havaita, ei voida myöskään tutkia. ID perustuu havaitsemattomiin ilmiöihin ja esim. IR:n osalta selkeisiin virheväittämiin. Tästä syystä Leisolan ID-toiminta ansaitsee täydellisesti huuhaa-palkintonsa. Roskaa mitä roskaa.Piti tietysti olla IC eikä IR...
- Luomu2
illuminatus kirjoitti:
Luonnontiede nojautuu havaintoihin ja havaintoja voidaan saada vain havaittavissa olevista asioista.
Tähän liittyy kuitenkin olennaisesti se, että tuota havaittavissa olevaa maailmaa tiede pyrkii koko ajan laajentamaan: pienempiin partikkeleihin, kauemmas avaruuteen, kylmempiin tiloihin,... mitään havaittavissa olevia asioita ei tiede siis rajaa lähtökohtaisesti pois. Samalla periaatteella Skepsiskin ymmärtääkseni toimii.
Tosiasia on se, että asiaa, jota ei voida havaita, ei voida myöskään tutkia. ID perustuu havaitsemattomiin ilmiöihin ja esim. IR:n osalta selkeisiin virheväittämiin. Tästä syystä Leisolan ID-toiminta ansaitsee täydellisesti huuhaa-palkintonsa. Roskaa mitä roskaa.kiitti palautuksestasi
Sanoit näin ”Luonnontiede nojautuu havaintoihin ja havaintoja voidaan saada vain havaittavissa olevista asioista.
Tähän liittyy kuitenkin olennaisesti se, että tuota havaittavissa olevaa maailmaa tiede pyrkii koko ajan laajentamaan: pienempiin partikkeleihin, kauemmas avaruuteen, kylmempiin tiloihin,... mitään havaittavissa olevia asioita ei tiede siis rajaa lähtökohtaisesti pois. Samalla periaatteella Skepsiskin ymmärtääkseni toimii”.
Ylläoleva on täysin asiallista etenemistä. Tieteen edistäminen vaatii paljon nöyrää puurtamista ilman isottelua.
Ihminen tekee havaintoja aisteillaan. Hän aistii luonnossa tapahtuvia ilmiöitä informaationa. Tätä informaatiota sitten käsitellään korvien välissä, eli siellä missä luodaan teorioita. Useimmiten nuo teoriat ovat loogisia tai muulla tavoin johdonmukaisia syy/seuraus suhteisiin perustuvia rakenteita.
Havaintoihin mittauksiin perustuvaa teoretisointia. Edelleen nämä samat teoriat pyritään kokeellisesti todistamaan toimiviksi. Jos teoria pystyy ennalta ennustamaan jonkun tapahtuman, voidaan sen katsoa olevan oikea. Tämä tapa on milteipä konsepti. Näinhän asia on yksinkertaistetussa muodossa esitettynä
Entä jos joku esittää aivan uusia olettamuksia? Sellaisia olettamuksia jotka eivät mahdu mitenkään perinteisen, kurinalaisen tieteen tekemisen raameihin, mutta jotka saattavat olla hienojakin ajatusrakennelmia. Niitä ei siis pystyttäisi aukottomasti oikeaksi todistamaan, mutta toisaalta niitä ei pystytä myöskään järjellisesti kumoamaan. Lujan ja uskon sekaisen vakaumuksen pohjalta voidaan toki kaikki tuollainen kiistää, mutta ei aina kumota. Annettaisiin joidenkin tieteentekijöiden ajatusten lentää ilman leimatuksi tulemisen pelkoa.
Sanomani on varsinaisesti se, että jätettäisiin ortodoksisuus tieteessä hieman vähemmälle. Tämä sama suositus myös Skepsis ry:lle. - squirrel
Luomu2 kirjoitti:
kiitti palautuksestasi
Sanoit näin ”Luonnontiede nojautuu havaintoihin ja havaintoja voidaan saada vain havaittavissa olevista asioista.
Tähän liittyy kuitenkin olennaisesti se, että tuota havaittavissa olevaa maailmaa tiede pyrkii koko ajan laajentamaan: pienempiin partikkeleihin, kauemmas avaruuteen, kylmempiin tiloihin,... mitään havaittavissa olevia asioita ei tiede siis rajaa lähtökohtaisesti pois. Samalla periaatteella Skepsiskin ymmärtääkseni toimii”.
Ylläoleva on täysin asiallista etenemistä. Tieteen edistäminen vaatii paljon nöyrää puurtamista ilman isottelua.
Ihminen tekee havaintoja aisteillaan. Hän aistii luonnossa tapahtuvia ilmiöitä informaationa. Tätä informaatiota sitten käsitellään korvien välissä, eli siellä missä luodaan teorioita. Useimmiten nuo teoriat ovat loogisia tai muulla tavoin johdonmukaisia syy/seuraus suhteisiin perustuvia rakenteita.
Havaintoihin mittauksiin perustuvaa teoretisointia. Edelleen nämä samat teoriat pyritään kokeellisesti todistamaan toimiviksi. Jos teoria pystyy ennalta ennustamaan jonkun tapahtuman, voidaan sen katsoa olevan oikea. Tämä tapa on milteipä konsepti. Näinhän asia on yksinkertaistetussa muodossa esitettynä
Entä jos joku esittää aivan uusia olettamuksia? Sellaisia olettamuksia jotka eivät mahdu mitenkään perinteisen, kurinalaisen tieteen tekemisen raameihin, mutta jotka saattavat olla hienojakin ajatusrakennelmia. Niitä ei siis pystyttäisi aukottomasti oikeaksi todistamaan, mutta toisaalta niitä ei pystytä myöskään järjellisesti kumoamaan. Lujan ja uskon sekaisen vakaumuksen pohjalta voidaan toki kaikki tuollainen kiistää, mutta ei aina kumota. Annettaisiin joidenkin tieteentekijöiden ajatusten lentää ilman leimatuksi tulemisen pelkoa.
Sanomani on varsinaisesti se, että jätettäisiin ortodoksisuus tieteessä hieman vähemmälle. Tämä sama suositus myös Skepsis ry:lle.Havaintoihin mittauksiin perustuvaa teoretisointia.
Juuri tätä on luonnontiede.
Ja muista tieteistä en täällä puhukkaan.
ID on korkeintaan teologiaa,"luonnontieteet eivät tunne luomisoppia".
Mutta jos meillä on pelkästään havaintoja ja mittauksiin perustuvaa teoretisointia,niin silloinhan elöetään naturalistisessa maailmassa jossa ei oteta huomioon niitä asioita joista ei saada havaintoja.
Tätä kautta antamasi malli on juuri sitä "äärinaturalismia" jota itse katson edustavani.
Saattaa siis olla että puhumme samoista asioista eri sanoilla.
Minulla kun on taipumus ylisanoihin...
Ulosantini on sangen kiivasta.
- Arvicola
Hän on vieraillut Darwinin luona, haudan takana.
- RNA
Pisti silmään tuo materialistinen todellisuuskäsitys. Vertaisin tätä sivistymättömään tutkijaan joka jäätikön reunalla tutkii jäätä valtameren velloessa vieressä. Hän ei ehkä ymmärrä, että jää (materia) on tasan samaa kuin vieressä vellova vesi, vain eri olomuodossa.
Samoin on laita materialistisen todellisuuskäsityksen: Materia kun on energian eräs olomuoto. Kokonaisuus tuskin hahmottuu, jos tutkii todellisuuden yhtä kapeaa aluetta (materiaa, ainetta). Tämä kuitenkin antaa vettä rattaisiin kaikenmaailman huuhaa maailmansyleilijöille, jotka tavoittelevat epätieteellisin menetelmin kaikkeuden laajempaa ymmärtämistä. - Mr.K.A.T.
"Juuri tässä kohtaa astuu kuvaan teoria älykkäästä suunnittelusta (Intelligent Design, ID). Tiedämme kokemuksesta, että informaatio ja ohjelmistot syntyvät älykkään suunnittelun tuloksena."
Kun katson ulos ikkunasta ja näen kaoottisen myrskyn riehuvan tai tuulispyörteen pellolla pyörivän ja viestin tästä Sveitsiin emailitse, niin kuka suunnnitteli tuon informaation, joka selvästi tuli ikkunasta ja jonka minä vain välitin eteenpäin ? Jumalako ? Vai Saatana? Samat kreationistit tuntuu kuitenkin monesti kerkeästi perääntyvän
"Komplex spesified inf"...löpinän taakse jos informaatioesimerkeille osoittautuu olevan lähteenä mutaatiot ja kaoottinen sattuma.
Toiseksi geneettiset algoritmit perustuvat ohjelmallisiin mutaatioihin.
Kolmanneksi kännykkäproffa Toivo Rapeli on myöntänyt innovaatioiden kännykkäteollisuudessa olevan sattumaa. Edetään yrityksen ja erehdyksen metodilla.
"Älykkäästi suunniteltujen asioiden havaitseminen on tässä mielessä empiiristä tiedettä kuten rikostutkinta, arkeologia, salakirjoitustiede tai SETI-ohjelma. "
Mutta noissapa oletetaankin ihmisen kaltaisen tekijän malli.
ID-kreationistit järjestään kieltäytyvät rohkeasta hypoteesin teosta koskien heidän Suunnittelijansa ominaisuuksia. Jos parametrit on täysin auki ja levällään (hyvä paha, petturi, rehellinen, älykäs, vajavainen ?) niin ei voida päätellä yhtäään mittään. Tuntematon selitetään tuntemattomalla. "Unknown X causes unknown Y" ei selitä käytännössä kerrassaan mitään.
Jos kännykkäteollisuuden huippuaivotkin etenee yrityksen ja erehdyksen metodin, niin miksi Yliälylle ei evoluutio, myös yrityksen ja erehdyksen menetelmä, ei sovi. Mikä sen estää ? Raamattuko ?
Miten heidän informaatioteoriaansa sopii että 0-informaatiosta (en tiedä mitään tästä, en ymmärrä miten se voisi olla kehittynyt), omasta tietämättömyydestä, tunnutaan pääteltävän "ääretön" informaatio, Jumala, sen yliäly, herra ties mitä ? - PhD
Leisolan tilitys on malliesimerkki siitä, kuinka ihmiset kirjoittavat mitä sattuu kun eivät tiedä asioista mitään eivätkä ole edes vaivautuneet ottamaan selvää. Leisolalle ja kumppaneille en voi muuta kuin lämpimästi suositella Talk.Origins Archivea makroevoluution todisteita hamuaville, tarjolla on 30 tieteellisesti osoitettua perustetta uskoa makroevoluution olemassaoloon:
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/- Alex-Reg
Ant1Ev0 kirjoitti:
Moi !
Aika kehno tekele noin "viisaan" miehen vasteeksi.
Naurattaa!!
--
- sokea ei nää
Mitä, onkos tämä se sama leisola joka takavuosina ratkaisi perisynnin lymypaikan ja periytymistavan: perisynti se asustaa geenienvälisessä tilke- eli roska-DNA:ssa, jossa on tiettyjen DNA-jaksojen toistoja peräkanaa ... Leisolan mukaan tämä on paras selitys tilke-DNA:n olemassaololle. Ks. Ajankohtainen 2: 4-9, 1980.
On hienoa, jos professori Leisola ehtii osallistua tälle palstalle kirjoittamiseen. Vaan vastausten harvuudesta päätellen ei ehkä sittenkään kerkiä, vaan juttu oli leikkaa-liimaa -kopio.
Toivotaan parempaa huomista.- squirrel
Ainakin minun kanssani hän aina muistaa sanoa että aineistoa ei käytetä keskustelupalstoilla tai vastaavalla.
(ihan syystä,muuten käyttäisin)
En usko että Leisola muuttaa tapojaan.
Sitä paitsi hän vaikuttaa sen verran mukavalta mieheltä,että en usko että "jyrää auktoriteetillaan"-eli ei laittaisi "proffaa","professoria" tms. nimimerkikseen!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174346
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842489Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731627Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella251280Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641187Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42922- 113918
- 171904
Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä75894Oletko päättänyt
Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa72830