Minulla on 10-viikkoinen pitbullpentu. Kaikki sujuu aivan hienosti (mitä nyt sohva ja sänky järsitty), mutta ulkoilu on vaikeaa. Asumme kerrostalossa. Sisäsiisteyskasvatus sujuu hyvin, tekee ulos tarpeensa jne. Mutta, pentu ei halua liikkua talosta poispäin lainkaan. Se ei siis liiku ja kiskoa en halua. Uikuttaa ja hyppii eteen kenkiin (jopa puree kenkiä) tai hyppii vasten jos vain menen eteenpäin. Joudun kantamaan tarpeille. Jos kannan johonkin (tärisee ja ukuittaa), kyllä kävelee kiltisti kotiin. Kotiin osaa vaikka utsjoelta, mutta poispäin ei onnistu. Jos pääsisi vapaaksi, juoksisi kotiin. Herkut ei auta, koska ei huoli. Pikkukaupunki on suht vilkas, paljon koiria ja vastaantulijoita., mutta vierellä puisto, jossa polkuja ja siellä käydään. Osaa jo useita käskyjä ja tykkää ihmisistä ja tutustuu kohteliaasti muihin koiriin. Varauduin kovaan koiraan ja haasteisiin, mutta en tällaiseen tärisevään uikuttajaan, joka ei uskalla kävellä, eikä nauti ulkoilusta lainkaan.
Kuvittelin ottaneeni aktiivisen koiran, jonka kanssa saa pitkiä lenkkejä tehdä (ei tietty penskana vielä) ja joka syö kaikki vastaantulijat. Ja mitä vielä. Aktiivisuutta on kyllä kotona.. Tietoa on vaikea löytää. Olen ristiriidassa, että onko parempi, että siedätän, vai annan nyhjöttää millimetrin päässä kotoa, ettei pelko laajene? Saakelin ärsyttävää välillä. Välillä tuun ulkoa sellaisin ajatuksin, että piikille lähtee koira, jos vain rikkoo kodin, mutta ulos ei lähde purkamaan sitä energiaa, vaikka kaikki puitteet sille on (välillä vien metsään juoksemaan vapaanakin, sielläkin ihossa kiinni)..
Toivon vastauksia vain niiltä, joilla on ollut vastaavasta kokemusta. Kiitos 😊
Kellään kokemusta arasta koirasta?
34
109
Vastaukset
- Anonyymi
Älä ainakaan anna sen jäädä kotipiiriin, ainakaan vielä. Kuulostaa siltä, että sitä ei ole kasvattajan toimesta totutettu eri asioihin. Silloin kun herkut ei kelpaa, on koira liian stressaantunut/peloissaan. Nyt on kieltämättä ne kriittisimmät hetket, kun pitäisi sosiaalistaa myös ympäristöön.
Pahimmillaan huonon hermorakenteen omaavan aran koiran kanssa voi olla pienet piirit, jotta sen stressinsietokyky pysyy rajoissaan ja koti taajaman ulkopuolella voi olla tuollaisen koiran kannalta järkevä vaihtoehto, mutta koska kyseessä on pentu, kannattaa vielä kokeilla eri juttuja.
En osaa varsinaisesti ohjeistaa mikä auttaisi. Entä jos kannat mukaviin paikkoihin suoraan tai saisit kaveriksi vanhemman koiran tai koiran mielestä ihania ihmisiä? Oma pentu oli aluksi ujo lähtemään pihaa pidemmälle ja meinasi kotiin pakittaa, mutta kun nappasin vanhemmat koirani mukaan, se lähti rohkeasti kulkemaan niiden perässä. Ja kamalasti kehuja silloin. Toinen on se, että jos talon pihalla homma skulaa, niin harjoittelet siinä ja siirryt metrin joka kerta eteenpäin kesken puuhailun. Huomaamattaan pentu siirtyy itsekin kauemmaksi. Tässä voi myös käyttää kivoja koiria ja ihmis kavereina. Ja niin tyhmälle kuin se näyttääkin, laitat vaan oman ahterin vaikka maahan ja kun pentu selkeästi on rentoutunut, palkitset ja voitte palata "turvasatamaan", eli kotiin. Mutta sinne kotiin palataan aina vasta sitten, kun pentu on rauhoittunut ja sinä haluat.
Teillä on kodista muodostunut nyt pyhättö, jossa nukutaan, leikitään, puretaan energiaa, seurustellaan ja syödään. Nämä pitäisi saada nukkumista ja syömistä lukuunottamatta ulos. Onko jotain superkivaa lelua ylitse muiden, jos on, anna se käyttöön vain ulkona.
Kinkkinen juttu kriittisessä elämänvaiheessa, mutta missään nimessä sisälle ei saa jäädä. Mitä enemmän hyviä kokemuksia, sitä rohkeammin se tyytyy tilanteeseen ja ehkä rentoutuu siitä tarpeeksi paljon, ei en pelkää ja ujella.
Mulla vanhin koira on (ääni)arka kodin ja lenkkien ulkopuolella. Pentuna se oli välinpitämätön, mutta ihan kamala stressiahteri kaikkialla muualla kuin kotipiirissä. Elämä sen kanssa sujuu stressittömästi, mutta kaupunkiin tuosta tuskin koskaan olisi ollut asumaan, koska ääntä ja tohinaa riittää. Siihenkin siis kannattaa varautua, että parempi koti voi olla maalla. - Anonyymi
Oletko ottanut yhteyttä kasvattajaan? Hänen pitäisi osata neuvoa.
- Anonyymi
Tässä nyt vähän pistää silmään se, että pitin hankkineella ei riitä taidot edes pennun kanssa, vaan neuvoja joudutaan kyselemään niinkin järkevässä paikassa kuin keskustelupalsta. Siinä sinulla on sellainen rotu, että omat taidot pitäisi olla huomattavasti paremmat, jollet meinaa päästä tulevaisuudessa iltapäivälehtien lööppeihin ongelmaelukkasi kanssa.
Nyt välittömästi ongelmakoirakouluttajan pakeille, kun omat taidot eivät ole lähelläkään sitä tasoa kuin rodun kanssa pitäisi olla. Edesvastuutonta hankkia rotuja, jotka vaativat paljon kokeneemman omistajan. Noh, pakko sanoa myös, että ei ihan hyvä, jos täntyyppisen rodun kanssa on perusasiatkin vähän hukassa tai ei saa kasvattajalta apua...
Toivotaan, että on vaan kyse "pentukankeudest alussa". Toiset pennut vaan vaatii aikaa, että reipastuu. Eli vaan jatketaan harjoituksia ja pysytään itse rentona. Kehutaan oikeissa kohtiin ja kannustetaan. Makupaloja, jos kelpaa tai leluakin voi käyttää apuna. Siitä se lähtee, jos kyseessä normaaalipäinen pentu...Jos ei, niin voi olla vähän vaativampaa. Joten, toivottavasti olet ottanut hyvin vanhemmista/suvusta selvää. Se nyt on tärkeää, vielä tärkeämpää, kun kyseessä normi vastuullisempi rotu.
Tarkista myös oma asenteesi. Jos nyt tässä vaiheessa jo alkaa pinna kiristää ja noin vauvakoiran kanssa, niin mitä kun mahdollisesti voi tulla paljon isompia haasteita. Kun ei ihan välttämättä helpoimmasta rodusta ole kyse.Kyllä ajan kanssa tottuu. Oma pieni 3,5 kuukautinen kun tuli niin se oli kuin olisi elänyt ikänsä tynnyrissä. Se pelkäsi ihan kaikkea.
Autoja, ihmisiä ja ihan kaikkea. Kaikki oli uutta. Koiran taustasta en tiedä muuta kuin että on Virosta suomalaisen hakema josta me haimme sen.
Oppi tosinopeaan sisäsiistiksi ja rupesi kotioloissa luottamaan meihin. Eniten se pelkäsi miehiä ja lapsia. Kun kapealla metsäpolulla tuli mies vastaan se meni mettään niin paljon kun remmissä oli varaa.
Pikkuhiljaa se tottui ja nyt pian 3 vuotta syyskuussa täyttävänä noista arkuusajoista ei ole tietoakaan.
Se tulee hyvin toimeen kaikkien koirien kanssa eikä ihmisetkään saa sitä enää juoksemaan minnekään, Katsoo kyllä vastaatulevat miehet ja väistää normaalia enemmän. Jotain lienee tapahtunut sen ihan pienenä ollessa mutta oli mitä oli niin nyt ollaan lähes kaiken kanssa sinut.
Ihana rakastettava ja kiltti luonne sillä on. Olen oikein tyytyväinen vaikka ensin ajattelin että eihän tästä mitään tule, pelkää kaikkea.- Anonyymi
Tuo ei ongelma,voithan kannella.Todelliset ongelmat tulissa kolmen vuoden paikkeilla.Nyt se kokee olevansa muiden reviirillä,ja pelkää.Kolmen vanhana kaikki muut ovat sen mielestä sen reviirillä,ja joutuvat pelkäämään.Onko tuo rotu sinusta ihmis ja koirasosiaalinen?
Sellainen pitää olla jos ihmisten ja koirien lähellä lenkitetään.Muuten on,turha terveysriski muille,ja muiden koirille.Olisit ottanut sen labukan,siitä olis ollu leikkiseuraa viersiden koirille ja lapsille.Toi on vaaraks niille,kun ikää tulee, oikea luonne alkaa näkyä. - Anonyymi
Ei irti metsään, noihan käy kiinni muiden koiriin.Etkö muka tiennyt???
Opiskele rodusta,ja mihin on jalostettu! - Anonyymi
Kyllä se pelko muuttuu agressiivisuudeksi kun kasvaa.Kaverin saku pentuna seläntakana luimuili,ja pissi alleen.Aikuistuessa ei pelkoa ollut,vaan yritti heti hyökätä pelkäämäänsä asiaa kohti.Kovin sai pidellä, ja puri se omistajaansakin välillä, kun yritti estää puremasta vierasta tai sen koiraa.
Joko otat yhteyttä kasvattajaan, kouluttajaan tai luovut siitä ,vielläkun se ei oo tehny kellekkään mitään.- Anonyymi
No huh mikä otus😅
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No huh mikä otus😅
Meijän naapureilla oli myös tuon tyyppinen.Se siirrettiin aina lukittuun huoneeseen kun niille meni kylään.Nuorempana se kiersi meitä haukkuen ja muristen,oli aika pelottavaa.Mutta kun oltiin aikansa paikoillaan, se rauhoittui.Sai jopa silittää.Muttei seuraavana päivänä muistanut meitä,vaan kiersi taas kiukkuisena.Karkuun ei saanut juosta,ottaa kuulemma kiinni.
Veli otti sakun,joka oli toisenlainen.Ihana,kiltti ja tottelevainen.Kaikilla ei siis luonnevikoja.
- Anonyymi
Se taisi olla totta se, että piti kotia pyhättönä 😊 Jätin huomion vähemmälle sisällä ja siirsin herkku-ja leikkihetket ulos, ni tänään ja eilen kulki jo rennosti ulkona. Tämä koira ei rähjää ihmisille eikä koirille. Autot ja isot talot on pelottavia. Tämä koira ei vahdi. Mä en pelkää tätä koiraa tai koirarotua noiden kommenttien takia. Fiksu ihminen oppii uusia tapoja kysymällä ja osaa myös poimia sieltä pelon, vihan ja median sävyttämät sekä tietämättömyyteen perustuvat kommentit.
Pelko muuttuu aggressioksi vain, jos se selviytymisen kannalta on välttämätöntä, ihan ku ihmisilläkin. Ihmiset on tappanu toisiaan ja pitbulleja paljon enemmän, kuin pitbull koiria tai ihmisiä. Samanlaisia me kaikki ollaan. Petoja. Miksi tämän koiran tulisi tykätä muista koirista? Kyllä mä sen erossa pidän niistä, jotka sitä pelkää, ei tarvitse pelätä 😊 En mäkään tykkää kaikista ihmisistä. Itse asiassa, mitä enemmän tapaan ihmisiä, sitä enemmän pidän koirista 🥴 Pitbull on hieno koira.
-Ap- Anonyymi
Se on vasta pentu.Sinuna googlaisin ulkomaiden sivuilta, löytyy tietoa rodusta enemmän kun suomesta,kun niitä siellä enemmän.Se on totta,että nuo ovat koiraroduista tappaneet eniten ihmisiä, ja hyökkäävät aikuisena surutta muiden koirien kimppuun.Niistä uutisoitu paljon suomessa.Omistajan pitää asia sisäistää,ja pitää koiransa niin ettei vahinkoja käy.Eli, ei koirapuistoon aikuisena,ei vapaaksi metsiin aikuisena.Oma tukevasti aidattu piha on paras.Liikuntaan voi käyttää pyörää, potkupyörää , hiihtää jne,ei vaadi vapaaksi päästämistä.
Itse olen tutkinut noista ulkomaiden sivuilta.Neuvoivat katsomaan myös youtubesta videoita, myös ne bitbul attact videot olen nähnyt.Joten tiedän,että eleistä ei voi arvioida koiran mieltä.Ja että kiltti ja koulutettukkin koira voi käyttäytyä yllättävästi, johtuen käyttötarkoituksesta johon jalostettu.
Vaativa ja vahva rotu, vain rotuun perehtyneille ihmisille, jotka pitää asian jatkuvasti mielessä.Eli oltava tarkkana,ja ennakoitava.Sama se on rotikan,toopen,sakun tai laumiksienkin kanssa. - Anonyymi
Eihän nuo rodut koskaan rähjää.Ne on jalostettu hiljaisiksi.Mutta vaikka ovat hiljaa, voivat silti pyrkiä hyökkäämään ja puremaan.Suomessa on uutisoitu paljon noista onnettomuuksissa, kun on ollut väärillä omistajilla ja hyökänneet.Löytyy googlettamalla tietoa.Kannattaa tietysti rodusta opiskella,ja ottaa muiden virheistä opiksi.Ettei tule niitä ikäviä yllätyksiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on vasta pentu.Sinuna googlaisin ulkomaiden sivuilta, löytyy tietoa rodusta enemmän kun suomesta,kun niitä siellä enemmän.Se on totta,että nuo ovat koiraroduista tappaneet eniten ihmisiä, ja hyökkäävät aikuisena surutta muiden koirien kimppuun.Niistä uutisoitu paljon suomessa.Omistajan pitää asia sisäistää,ja pitää koiransa niin ettei vahinkoja käy.Eli, ei koirapuistoon aikuisena,ei vapaaksi metsiin aikuisena.Oma tukevasti aidattu piha on paras.Liikuntaan voi käyttää pyörää, potkupyörää , hiihtää jne,ei vaadi vapaaksi päästämistä.
Itse olen tutkinut noista ulkomaiden sivuilta.Neuvoivat katsomaan myös youtubesta videoita, myös ne bitbul attact videot olen nähnyt.Joten tiedän,että eleistä ei voi arvioida koiran mieltä.Ja että kiltti ja koulutettukkin koira voi käyttäytyä yllättävästi, johtuen käyttötarkoituksesta johon jalostettu.
Vaativa ja vahva rotu, vain rotuun perehtyneille ihmisille, jotka pitää asian jatkuvasti mielessä.Eli oltava tarkkana,ja ennakoitava.Sama se on rotikan,toopen,sakun tai laumiksienkin kanssa.Totta tuokin tietysti, kannattaa opiskella rotua.
"Tämä koira ei rähjää ihmisille eikä koirille. Tämä koira ei vahdi."
Näitähän ei voi sanoa vielä. Ne tulee vasta ilmi aikuisena, jos taipumusta rodussa/yksilössä on.
"Pelko muuttuu aggressioksi vain, jos se selviytymisen kannalta on välttämätöntä, ihan ku ihmisilläkin. "
Ihmisiä ja koiria ei voi verrata, kun on eri lajia... Koiralla pelko voi hyvinkin muuttua aggressioksi, jos ylipäätään taipumusta on. Se mikä on rodun luonne ja tietyissä asioissa, määrittää pitkälti tietyt muutokset. Toisin sanoen, jos ei rodussa ole tyypillistä aggressiivisuus, sitä ei helposti tule ylipäätään . Jos taas on, niin se aggressiin on "helppo kääntyä."
Siksikin olisi tärkeää, että jalostukseen käytettäisiin mahdollisemman stabiileita koiria, vielä tärkeämpää, mitä haasteellisempi rotu...
Minuakin kiinnostaa, ootko ottanut yhteyttä kasvattajaan? Kasvattajanhan pitäisi opastaa ensisijaisesti.
"Miksi tämän koiran tulisi tykätä muista koirista? Kyllä mä sen erossa pidän niistä, jotka sitäNo nyt takkuaa kone tai palsta. Viesti lähti itsestään...
Eli vähän jatkoa.
Ei koiran tarvitsekkaan muista tykätä. Mutta pointti on se, että pitä tietää mitä se voi tuoda tullessaan. Ja pitää tietää miten pitää sellaisten kanssa toimia. Ja tärkeintä olisi, että tietää ja tunnustaa myös rotujen erityispiirteet.
Ja kyllä olet saanut ihan hyviä vastauksia. Moni vastaaja niiden oheessa vaan painottaa myös sitä, että tiedät mitä voi olla käsissä. Kun se ei nyt ihan selvää ole välttämättä...
- Anonyymi
Ompa kova rikkomaan paikkoja jo noin pienenä.Meillä tosin erirotuinen rikkoi eniten 1-2 vuotiaana.Sohvan,maton, yhdestä ovesta söi kokonaan itsensä läpi, seinään kolon, kirjoja,kenkiä, rikkoi pihatarhan, portin, kuljetuslaatikon autossa ,myös karkaili .Onneksi oli oma koti, eikä esim vuokra.Muuten olis tullut kalliiksi kyllä.Nyt tuttu tuli korjaamaan vauriot kun pentu aikuistui ja lopetti tuhoamiset.
Paljon harrastettiin tokoa, jälkeä, lenkkeiltiin muttei mikään tuntunut silloin riittävän.Yksin jäädessä tuhosi.Olisi pitänyt ehkä paremmin totuttaa yksinjäämiseen jo pienenä.Meillä koira tuhoamisen lisäksi ripuloi usein sisälle.Sillä oli eroahdistusta johon haettiin kouluttajaltakin apua.Ei ole aina pennun kanssa helppoa.Aikuistuminen auttaa siihen,onneksi. - Anonyymi
Kannattaa myös tulevaisuuden varalle ottaa selvää miten on toimittava jos kuitenkin se vahinko käy ja koira ottaa kiinni vieraasta koirasta tai ihmisestä.Ettei itse mene paniikkiin,eikä osaa irrottaa koiraa kohteesta.
Tietysti se on pidettävä niin ettei mitään käy.Mutta silti joku kiljuva pikkulapsi voi juosta ymmärtämättömänä silittämää.Tai joltain karkaa joku leikkisä peloton pikkupentu joka juoksee koiran luo.On tärkeää, että omistaja osaa silloin toimia.
Aina ei auta, että itse pitää koiran erossa muista.Voi yllättäen pikkulapset juosta tai pyöräillä liian lääheltä.Tai pentukoirat, jotka ei vaaraa edes ymmärrä.
Nuo tilanteet ei ole vaarallisia jos on koira joka tykkää kaikista lapsista ja kaikista koirista .Mutta kun kyseessä on taistelutyyppinen rotu, lopputulos voi olla muutakin kun nuolaisu lapsen poskeen tai leikkihetki pennunkanssa. - Anonyymi
Tämä pentuni rikkoi sohvan kaivamalla sen välejä 😂 Sängyn kulmaa järsi, kun en ollut näkemässä, enkä ollut ehtinyt kieltää. Terrieri tämä on, ja hieman jääräpäinen. Esim ”maahan”-käsky tekee tiukkaa luonnolle, mutta menee kyllä 😂 Nämä asiat eivät olleetkaan ongelma. Pelko on vaikeampi. Olisi varmaan millä tahansa koiralla. Siksi pyysinkin vastausta niiltä, joilla on siitä kokemusta, mutta vastaukset tulikin joiltain muilta. Miten ne ihmiset, jotka ei ymmärrä itse sosiaalisia taitoja (eli vastata vain kysymyksiin, jotka on heille osoittuja, eikä vastata heidät rajaaviin kysymyksiin), opettavat siihen muita, saati koiria?
- Anonyymi
Arkuus on perinnöllistä,eikä sitä ominaisuutta kokonaan kouluttamalla tai totuttamalla koirasta pois saa.Joillakin se muuttuu hyökkäävyydeksi pelättyä asiaa kohtaan,ei kuitenkaan aina.Koulutus nyt tärkeää ja totuttelu.Sääli ja silittely vain pahentavat ja vahvistavat arastelua/ pelkoa,eli en suositteli niitä silloin kun koira pelkää.
Kun ostaa pennun,on tärkeää katsoa ettei pennun vanhemmat ole arkoja.Arkaa pentua ei kannattaisi edes säälistä ottaa.Koska siitä ei totuttamalla,eikä kouluttamallakaan saa sellaista kun rohkeat pennut on luonnostaan.
Mutta,kun olet jo ostanut, niin koulutat totutat ja koitat parhaasi mukaan siitä saada sellaisen että se on turvallinen muille ihmisille ja myös heidän koirilleen.Kouluttajalta ja pennun kasvattajalta sinuna hakisin apua ja neuvoja,niitä tarvitset.Mitä nopeammin saat hyvät neuvot sen parempi aloittaa niiden pohjalta. - Anonyymi
Sosiaalisuudella ja kysymyksiin vastaamisella ei ole mitään tekemistä keskenään. En tajua, millainen olemattomalla yleissivistyksellä varustettu tyhjäpää niin kuvittelee. Se, ettet saanut vain tsemppikommentteja johtuu siitä, että kirjoittelet paljon vakavammistakin asioista. Sinähän tässä olet siis se epäsosiaalinen olio, joka ei osaa sopeutua tilanteeseen, vaan keksit tekosyitä ja syyttelet muita kuin ehta pitinomistaja konsanaan. Miten luulet noilla pitinomistajilta tutuilla keinoilla sosiaalistavasi ja kouluttavasi elukastasi yhteiskuntakelpoisen? Jos elukkasi tekee jotain eikä kaikki tule menemään kuin strömsössä, niin sekään ei sitten tule olemaan muiden vika, paina se kalloosi jo valmiiksi.
1. Varaudu koko irtaimistosi ja kämppäsi pintojen totaaliseen tuhoutumiseen. Jos jo 10-viikkoinen kakara tuhoaa, niin voit olla aika saletti siitä, että se vain pahenee. Toivottavasti vakuutukset on kunnossa ja rahaa löytyy.
2. Varaudu siihen, että perusluonteeltaan arka koira tulee sitä olemaan aina, vaikka tietyt asiat, kuten ulos lähdön, saat sen päähän ohjelmoitua sujuvaksi. Tyypillisesti arkuus aiheuttaa noilla epämääräistä räjähtelyä aikuisena, sillä arkuuteen/pelkoon on vain kaksi toimintamallia: taistele tai pakene. Aikuinen pitti valitsee ensimmäisen. Onpas ihanaa ja niiiiiiin sosiaalista.
3. Varaudu siihen, että elukkasi päättää aikuistuttuaan, ettei muut koirat (vähintään saman sukupuolen edustajat, mahdollisesti vastakkaisenkin) saa tulla kymmenen metrin etäisyydelle teistä. Tästä päästäänkin kysymykseesi siitä, miksi elukkasi pitäisi tykätä muista koirista. Ei ole pakko tykätä, mutta vähintään välinpitämätön täytyy olla, jollet muuta maalle, jossa muihin koiriin ei tarvitse koskaan törmätä. Vain totaalinen tyhjäpää kuvittelee, että kaupunkiolosuhteissa muista kaukana pysyttely onnistuu koko koiran loppuelämän ajan. Ei onnistu, ja silloin koiran on joko pidettävä muista koirista tai oltava totaalisen välinpitämätön. Muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Voitko luottaa 100% siihen, ettei tämä tuota teille vaikeuksia elukkasi aikuistuttua? Niinpä, lehmätkin lentää ennen kuin sen voit vannoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sosiaalisuudella ja kysymyksiin vastaamisella ei ole mitään tekemistä keskenään. En tajua, millainen olemattomalla yleissivistyksellä varustettu tyhjäpää niin kuvittelee. Se, ettet saanut vain tsemppikommentteja johtuu siitä, että kirjoittelet paljon vakavammistakin asioista. Sinähän tässä olet siis se epäsosiaalinen olio, joka ei osaa sopeutua tilanteeseen, vaan keksit tekosyitä ja syyttelet muita kuin ehta pitinomistaja konsanaan. Miten luulet noilla pitinomistajilta tutuilla keinoilla sosiaalistavasi ja kouluttavasi elukastasi yhteiskuntakelpoisen? Jos elukkasi tekee jotain eikä kaikki tule menemään kuin strömsössä, niin sekään ei sitten tule olemaan muiden vika, paina se kalloosi jo valmiiksi.
1. Varaudu koko irtaimistosi ja kämppäsi pintojen totaaliseen tuhoutumiseen. Jos jo 10-viikkoinen kakara tuhoaa, niin voit olla aika saletti siitä, että se vain pahenee. Toivottavasti vakuutukset on kunnossa ja rahaa löytyy.
2. Varaudu siihen, että perusluonteeltaan arka koira tulee sitä olemaan aina, vaikka tietyt asiat, kuten ulos lähdön, saat sen päähän ohjelmoitua sujuvaksi. Tyypillisesti arkuus aiheuttaa noilla epämääräistä räjähtelyä aikuisena, sillä arkuuteen/pelkoon on vain kaksi toimintamallia: taistele tai pakene. Aikuinen pitti valitsee ensimmäisen. Onpas ihanaa ja niiiiiiin sosiaalista.
3. Varaudu siihen, että elukkasi päättää aikuistuttuaan, ettei muut koirat (vähintään saman sukupuolen edustajat, mahdollisesti vastakkaisenkin) saa tulla kymmenen metrin etäisyydelle teistä. Tästä päästäänkin kysymykseesi siitä, miksi elukkasi pitäisi tykätä muista koirista. Ei ole pakko tykätä, mutta vähintään välinpitämätön täytyy olla, jollet muuta maalle, jossa muihin koiriin ei tarvitse koskaan törmätä. Vain totaalinen tyhjäpää kuvittelee, että kaupunkiolosuhteissa muista kaukana pysyttely onnistuu koko koiran loppuelämän ajan. Ei onnistu, ja silloin koiran on joko pidettävä muista koirista tai oltava totaalisen välinpitämätön. Muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Voitko luottaa 100% siihen, ettei tämä tuota teille vaikeuksia elukkasi aikuistuttua? Niinpä, lehmätkin lentää ennen kuin sen voit vannoa.Juuri näin! Asioiden kieltäminen ei todellakaan ole vastuullisen pitbullin tai ylipäätään tietyntyyppisen rodun omistajan puuhaa. Uskomatonta miten usein nuo vatipäät lässyttää tätä samaa "tämä ei räkytä muille", "tämä ei ole vaaraksi kenellekään", "ei se mitään tee", "pidän kyllä kaukana kaikista" ja niin päin pois. Kuuluisat viimeiset sanat. 🤣 Tällaisten koirien hyvän ja vastuullisen omistajan tunnistaa tosiasioiden myöntämisestä, yleisesti hyvästä koiraosaamisesta, asuinympäristön valkkaamisesta jne. Huonon ja erittäin kyseenalaisen tunnistaa yhtä helposti ja aloittaja on tästä hyvä esimerkki. On se kumma ettei näitä saada kuriin ja sitten kasvaakin koirahyökkäysten määrä sitä mukaa kuin näitä päätyy enemmän ja enemmän osaamattomiin käsiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sosiaalisuudella ja kysymyksiin vastaamisella ei ole mitään tekemistä keskenään. En tajua, millainen olemattomalla yleissivistyksellä varustettu tyhjäpää niin kuvittelee. Se, ettet saanut vain tsemppikommentteja johtuu siitä, että kirjoittelet paljon vakavammistakin asioista. Sinähän tässä olet siis se epäsosiaalinen olio, joka ei osaa sopeutua tilanteeseen, vaan keksit tekosyitä ja syyttelet muita kuin ehta pitinomistaja konsanaan. Miten luulet noilla pitinomistajilta tutuilla keinoilla sosiaalistavasi ja kouluttavasi elukastasi yhteiskuntakelpoisen? Jos elukkasi tekee jotain eikä kaikki tule menemään kuin strömsössä, niin sekään ei sitten tule olemaan muiden vika, paina se kalloosi jo valmiiksi.
1. Varaudu koko irtaimistosi ja kämppäsi pintojen totaaliseen tuhoutumiseen. Jos jo 10-viikkoinen kakara tuhoaa, niin voit olla aika saletti siitä, että se vain pahenee. Toivottavasti vakuutukset on kunnossa ja rahaa löytyy.
2. Varaudu siihen, että perusluonteeltaan arka koira tulee sitä olemaan aina, vaikka tietyt asiat, kuten ulos lähdön, saat sen päähän ohjelmoitua sujuvaksi. Tyypillisesti arkuus aiheuttaa noilla epämääräistä räjähtelyä aikuisena, sillä arkuuteen/pelkoon on vain kaksi toimintamallia: taistele tai pakene. Aikuinen pitti valitsee ensimmäisen. Onpas ihanaa ja niiiiiiin sosiaalista.
3. Varaudu siihen, että elukkasi päättää aikuistuttuaan, ettei muut koirat (vähintään saman sukupuolen edustajat, mahdollisesti vastakkaisenkin) saa tulla kymmenen metrin etäisyydelle teistä. Tästä päästäänkin kysymykseesi siitä, miksi elukkasi pitäisi tykätä muista koirista. Ei ole pakko tykätä, mutta vähintään välinpitämätön täytyy olla, jollet muuta maalle, jossa muihin koiriin ei tarvitse koskaan törmätä. Vain totaalinen tyhjäpää kuvittelee, että kaupunkiolosuhteissa muista kaukana pysyttely onnistuu koko koiran loppuelämän ajan. Ei onnistu, ja silloin koiran on joko pidettävä muista koirista tai oltava totaalisen välinpitämätön. Muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Voitko luottaa 100% siihen, ettei tämä tuota teille vaikeuksia elukkasi aikuistuttua? Niinpä, lehmätkin lentää ennen kuin sen voit vannoa.Maallakaan,ei voi pitää koiraa niin etteikö se joutuisi näkemään ja vastaantulemaan muiden koirien kanssa.Maallekkaan,ei kaivata siis vaarallisia elukoita.Oikeastaan yhteiskunnassamme ei ole tilaa epäsosiaaliselle koiralle,joka on vaaraksi muille.Siksi, kannattaa valita se muillekkin turvallinen rotu.
Koirataistelut on suomessa kielletty.Mitä tekee siis taistelukoiralla vuonna 2020? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri näin! Asioiden kieltäminen ei todellakaan ole vastuullisen pitbullin tai ylipäätään tietyntyyppisen rodun omistajan puuhaa. Uskomatonta miten usein nuo vatipäät lässyttää tätä samaa "tämä ei räkytä muille", "tämä ei ole vaaraksi kenellekään", "ei se mitään tee", "pidän kyllä kaukana kaikista" ja niin päin pois. Kuuluisat viimeiset sanat. 🤣 Tällaisten koirien hyvän ja vastuullisen omistajan tunnistaa tosiasioiden myöntämisestä, yleisesti hyvästä koiraosaamisesta, asuinympäristön valkkaamisesta jne. Huonon ja erittäin kyseenalaisen tunnistaa yhtä helposti ja aloittaja on tästä hyvä esimerkki. On se kumma ettei näitä saada kuriin ja sitten kasvaakin koirahyökkäysten määrä sitä mukaa kuin näitä päätyy enemmän ja enemmän osaamattomiin käsiin.
Noita on halvalla ja noiden sekoituksia.Ostajille sitten uskotellaan että vaarallisesta rodusta tai sen mixistä saa kouluttamalla yhteidkuntakelpoisen.
Valitettavasti se ei onnistu.Eli,parasta aidata oma piha 110% ja pitää se koira siellä.Yleensä ne tutkimusten mukaan hyökkäävät omanperheenjäsenten, sukulaisten tai naapurien kimppuun.Suurin uhka ne on kuitenkin vieraille koirille.Eli parasta olla ottamatta,tai pitää kalteritarhassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maallakaan,ei voi pitää koiraa niin etteikö se joutuisi näkemään ja vastaantulemaan muiden koirien kanssa.Maallekkaan,ei kaivata siis vaarallisia elukoita.Oikeastaan yhteiskunnassamme ei ole tilaa epäsosiaaliselle koiralle,joka on vaaraksi muille.Siksi, kannattaa valita se muillekkin turvallinen rotu.
Koirataistelut on suomessa kielletty.Mitä tekee siis taistelukoiralla vuonna 2020?Sinulla on kummallinen käsitys maaseudusta. Kyllä meillä eläisi koirat koskaan näkemättä muita koiria, jollei tarkoituksella otettaisi joskus mukaan ihmisten ilmoille. Niin että älähän tule siihen neuvomaan näin typerässä asiassa.
Onpas muuten hupaisaa taas huomata, että kun on lempiaiheestasi pitbulleista kyse, niin yli puolet (!!) kaikista kommenteista on sinulta. Uskomattominta tässä on se, etten edes liioitellut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri näin! Asioiden kieltäminen ei todellakaan ole vastuullisen pitbullin tai ylipäätään tietyntyyppisen rodun omistajan puuhaa. Uskomatonta miten usein nuo vatipäät lässyttää tätä samaa "tämä ei räkytä muille", "tämä ei ole vaaraksi kenellekään", "ei se mitään tee", "pidän kyllä kaukana kaikista" ja niin päin pois. Kuuluisat viimeiset sanat. 🤣 Tällaisten koirien hyvän ja vastuullisen omistajan tunnistaa tosiasioiden myöntämisestä, yleisesti hyvästä koiraosaamisesta, asuinympäristön valkkaamisesta jne. Huonon ja erittäin kyseenalaisen tunnistaa yhtä helposti ja aloittaja on tästä hyvä esimerkki. On se kumma ettei näitä saada kuriin ja sitten kasvaakin koirahyökkäysten määrä sitä mukaa kuin näitä päätyy enemmän ja enemmän osaamattomiin käsiin.
Seuraava vaihe,on alkaa syyllistää muita,ja lopulta uhria.Sen koira aloitti, sen koira tuijotti,se tuli liian yllättäen,se ei ollut meidän taistelukoiran vika että tappoi tai raateli jne.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla on kummallinen käsitys maaseudusta. Kyllä meillä eläisi koirat koskaan näkemättä muita koiria, jollei tarkoituksella otettaisi joskus mukaan ihmisten ilmoille. Niin että älähän tule siihen neuvomaan näin typerässä asiassa.
Onpas muuten hupaisaa taas huomata, että kun on lempiaiheestasi pitbulleista kyse, niin yli puolet (!!) kaikista kommenteista on sinulta. Uskomattominta tässä on se, etten edes liioitellut.Meillä maalla,lenkitetään koiria,ja niin monet muutkin täällä tekee.Eli joka päivä kävelyillä nähdään joitakin muiden koiria.Ja tunnistetaan siksi lähistön koirat.Tietysti niitä ei näy, joita ei lenkitetä,ja pidetään vaan kotipihalla.Ne yleensä jotain vanhempia koiria,tai sitten on jotain liikuntarajotteisia omistajia.Näkyy täällä myös omalla alueellamme pihoista karanneita, metsästyskoiria ja ns.kaupunkilaisten tänne raahaamia joita laittomasti pitävät irti.Eli vaikka pitäisin omiani vaan omalla alueella, ne näkee kyllä muiden koiria,kun niitä tulee meidän alueilla vastaan.Varsinkin syksyllä niitä näkee,kun on marjastus ja sienestysaika.Tietysti neuvotaan pitämään kytkettyinä,kun lait niin määrää.Ja omat herkästi mielensä noista irtokoirista pahottaa.Onhan se hyvä sosialistaa ja totuttaa omat koirat, niin ei mitään suurempia vahinkoja käy jos joku niiden reviirille tuppautuu.
Kyllä meidänkin koirat useamman kerran vuodessa on mukana eri kaupungeissa kävelyillä.Pidetään tietysti kytkettyinä,ja kerätään kakat.
Se on hyvää harjoitusta näyttelyitä varten käydä isompien ihmismassojen luona ja muutenkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noita on halvalla ja noiden sekoituksia.Ostajille sitten uskotellaan että vaarallisesta rodusta tai sen mixistä saa kouluttamalla yhteidkuntakelpoisen.
Valitettavasti se ei onnistu.Eli,parasta aidata oma piha 110% ja pitää se koira siellä.Yleensä ne tutkimusten mukaan hyökkäävät omanperheenjäsenten, sukulaisten tai naapurien kimppuun.Suurin uhka ne on kuitenkin vieraille koirille.Eli parasta olla ottamatta,tai pitää kalteritarhassa.En oikein usko, että ihminen olis niin hölmö.
Et ottais taistelukoiran kun halvalla saa,ja sitten kuvittelis et siitä saa kouluttamalla tehtyä jotain muuta, mitä se ei luonnostaan ole.Kyllä varmasti jokainen tuon rotuisen tai niiden sekoituksen ostaja,ymmärtää mihin ne pystyy,ja mihin ne on jalostettuja.Ei niitä alaikäisille kuitenkaan myydä, ja aikuiset kyllä netistä sitä tietoa etsii ja löytää ennen koiran pennun ja sen rodun valintaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En oikein usko, että ihminen olis niin hölmö.
Et ottais taistelukoiran kun halvalla saa,ja sitten kuvittelis et siitä saa kouluttamalla tehtyä jotain muuta, mitä se ei luonnostaan ole.Kyllä varmasti jokainen tuon rotuisen tai niiden sekoituksen ostaja,ymmärtää mihin ne pystyy,ja mihin ne on jalostettuja.Ei niitä alaikäisille kuitenkaan myydä, ja aikuiset kyllä netistä sitä tietoa etsii ja löytää ennen koiran pennun ja sen rodun valintaa.Minä kyllä uskon,että ovat!
- Anonyymi
Ed. -Ap
- Anonyymi
Ei noi ole turvallisia muiden lemmikeille,ei naapureille eikä heidän lapsille.Etkö muka tiennyt?
- Anonyymi
Siis kun aikuistuu, on vaaraksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis kun aikuistuu, on vaaraksi.
Valitettavasti tuo pitää paikkaansa.Monet koirat laitetaan myös kiertoon kun ikää on 1-4 vuotta.Syynä usein omat lapset, joiden turvallisuus vaarantuu.Tai sitten vaan huomataan,että on kovin työlästä pitää koira erossa muista.Vastuu on suurempi,kuin tavallisessa seura tai harrastekoirassa.
- Anonyymi
Hei! Koiranpennuilla on tapana tutustua uusiin asioihin nenänsä lisäksi maistamisella, mutta se yleensä helpottaa hampaiden vaihtumisen jälkeen. Tiedät varmaan, että pennulla olisi hyvä olla koko ajan saatavilla sallittua pureskeltavaa (leluja, puruluu, ydinraakaluuta tms)! Laita pentu myös kotona käyttämään päätään, jotta ei liiallisen energian takia ainakaan tuhoa paikkoja. Eli harjoitelkaa peruskäskyjä, tee namikätköjä tai osta vaikka jotain aktivointileluja.
Oletko käynyt tutustuttamassa pentuasi muihin ihmisiin ja koiriin myös kodin ulkopuolella? Nyt olisi tärkeää sosialistumisen kannalta viedä pentua mahdollisimman paljon erilaisiin paikkoihin, jotta se tottuu uusiin asioihin. Se ei opi eikä totu mihinkään, mitä et sille opeta. Yritä saada pentusi rentoutumaan juttelemalla, treenamalla, leikkimällä, lelulla. Yritä löytää nami josta pentusi välittää, nameilla palkitseminen on huomattavasti helpompaa ja palkitseminen on todella tärkeää tuossa iässä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kysynkin sinulta nyt...
Tahdotko sinä minusta miehestä enää mitään..koskaan? Vastaa kyllä/ei/en tiedä ja siihen puhelinnumeroni kaksi viimeistä474654Oletteko naiset huomanneet sellaista asiaa
että vaikka miehiä tulee ja menee ja hakeutuu seuraanne mitä viehättävämpiä olette niin sitä enemmän itseasiassa te olet1163678Onkohan tämä jotain elämää suurempaa
Vai olenko kehitellyt nämä tunteet vain omassa pääkopassani. Tunne kyllä sanoo että jotain tässä on.. Toivottavasti et m391865- 1061803
Nainen, vaikka kaikki on
ohi eikä koskaan alkanutkaan, niin tekisi silti mieli jakaa tämä trippi kanssasi, kertoa mitä kappaleita kuuntelin jne.131767Onko Marilyn Monroe mielestäsi maailman kaunein nainen kautta aikojen?
Marilyn Monroe sai sekaisin naisten ja miesten päät kurvikkailla muodoillaan ja keimailevalla asenteellaan. Monroe onkin1311599HH En uskalla enää ottaa sinuun yhteyttä
Enkä tiedä miltä sinusta tuntuu nyt. Itsellä tosi tyhjä olo, harmittaa kun kaikki levällään. Toivottavasti sulla kaikki81414- 811296
- 1091166
- 521071