Kasvatus on ulkoistettu nuorille itselleen, ulkoistetaanko myös opetus?

Kasvatus on ulkoistettu nuorille itselleen, ulkoistetaanko myös opetus?
Korona tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Paniikkinappula painettiin pohjaan tai paremminkin pohjan läpi. Oliko se sitten hyvä vai huono asia? Turun Myllyssä oli tuhansia ihmisiä viikonloppuna, kun samaan aikaan siellä oleva 15 hengen kahvila oli kiinni.

Lastentarhat pyörivät, mutta koulut sulkivat ovensa. Etäopetusta onneksi järjestettiin, vastuu sen onnistumisesta oli enimmäkseen oppilailla. Tosin näinhän se on tuntiopetuksessakin. Joku tekee työt tilanteesta riippumatta ja joku toinen tekee paljon töitä, ettei tarvitsisi tehdä töitä.

OAJ on huolissaan opettajien työssä jaksamisesta.
Pääsin seuraamaan kahden naapurissa asuvan ala-asteen opettajan toimintaa läheltä. Kumpikin nautti, kun sai tehdä etätöitä kotona. Toisella on pitkä työmatka. Hänelle breikki teki hyvää. Hän tosin kaipasi tuntiopetusta enemmän. He olivat sitä mieltä, että osa opetuksesta voisi olla aina etänä. Kokemukset olivat sen verran hyviä. Nyt on vielä liian aikaista peilata isossa kuvassa. Varmaan joku tutkimus tai yhteenveto tulee, miten onnistuttiin valtakunnan tasolla.

Oli kiva huomata, että hallitus tuki opetusalaa koronan jälkimainingeissa. En tykännyt, kun aikaisempi hallitus kivitti opetusta. Ymmärrän, että haettiin säästöjä. Kysyn kuitenkin samaan hengenvetoon välikommenttina, miksi valtio laittaa rahaa esimerkiksi kehitysapuna Venäjälle?

Linkki :
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/viovio/56390-miksi-suomi-antaa-kehitysapua-venajalle-onko-venaja-kehitysmaa/

Suomalainen koulutusjärjestä on ainutlaatuinen ja siitä kannattaa pitää huolta. Se on yksi Suomen vahvuuksista. Nyt vain ei pidä jämähtää, vaan kehittää ennakkoluulottomasti etäkoulutusta. Sotaa viruksia vastaan ei tulla koskaan voittamaan. Samaan aikaan uusavuttomuus lisääntyy ja media sotkee loput. Pitäisikö luoda aivan uudenlainen toimintakulttuuri?

Lapset pelaavat jo 3-vuotiaasta asti tableteilla pelejä. Englanninkielinen Chatkin on auki samaan aikaan. Moni osaa englantia hyvin ennen ekaluokkaa. Miksi emme tekisi peruskoulun luokista nettipaketteja. Ne voisi suorittaa omaan tahtiin. Kokeet järjestettäisiin vain valvotusti koululla, ainakin alkuun. Armeijassakin tiivistettiin 8 kuukaudesta 6 kuukauteen. Armeijassa oli odottelua puolet ajasta, joukkojen siirtelyllä sitä perusteltiin. Silti siellä vain lojuttiin ajoittain. Viikonloput olivat juuri tällaisia. Kapparit kyllä tiesivät mitä pojilla oli mielessä, mutta kun ei...

Nopeimmat suorittaisivat peruskoulun muutamassa vuodessa. Ainakin 3–4 vuotta nopeammin kuin ennen. Jatko-opinnothan ovat painuneet muutenkin kohta kokonaan nettiin. Näin meillä olisi pian diplomi-inssejä, jotka olisivat hädin tuskin18-vuotiaita. Miten kypsiä he olisivat? Lapsuus jäisi vaiheeseen vai jäisikö? Voisi olla enemmän aikaa leikkiä, kun päivän opetus on ohi kymmenessä minuutissa. Tämä ehkä johtaisi kastijakoon, keihäänkärjet ja pahnanpohjimmaiset.

Itse olisin silti valmis kokeilemaan peruskoulun kokonaan siirtämistä nettipaketeiksi. Sieltä voisi valita mieleisensä distron. Turha jampata matikkaa, jos tähtää nakumalliksi. Nyt tietysti joku miettii, mitenkäs puukäsityötunnit? Hei herätys, Vaahteranmäen Eemelikin selvisi niistä itse itseään komentaen ja siitä on jo sentään aikaa!

Mikäli olisi pitkän aikavälin pitkävetokohteena, laittaisin varmaksi. Jonain päivänä meidän perusopetuksemme on kokonaan netissä. Tapahtuko muutos ensimmäisenä Suomessa? Se jää nähtäväksi.
Seurasin koronan aiheuttamaa keskustelua 3 viikon ajan netissä, aikavälillä

17.6.2020- 7.7.2020.
LÄHTEET:
https://yle.fi/
https://www.oph.fi/fi
https://minedu.fi/etusivu