Kysymys miehille, jotka eivät puhu.

Anonyymi

Haluaisin teiltä apua, miten toimia suhteessa jossa mies ei puhu?
Meillä on muuten todella ihanaa. Tämä on toinen avioliittoni. Mutta riidat ovat hankalia. Minulla on usein tunne, että ne ovat vain minun syytäni. Olen liian kiltti, enkä usein uskalla sillä hetkellä sanoa eriävää mielipidettä, kun sen aika olisi. Vaan helposti patoan mielipahan sisälleni joka sitten purkautuu.
Mieheni menee täysin mykäksi, kun alan puhua vaikeista asioista. Olen opetellut puhumaan hiljaa ja lempeästi, etten huutaisi.
Asiat jäävät aina selvittämättä. Kysyn niitä muutaman kerran, mutta hän hermostuu.

Voi kertokaa miehet mikä on oikea tapa? Miten voisin selvittää asiat? En haluaisi avioeroa tämän vuoksi, koska muuten on kaikki niin hyvin ja rakastan häntä todella paljon.

22

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Monet riidat käydään ihan joutavista asioista, ei kaikesta tarvi olla samaa mieltä , tehdä kaikkea samalla tavalla. Henkisesti aikuiset ihmiset ymmärtävät tämän ja antavat toiselle tilaa olla oma itsensä. Jos perustavia erimielisyyksiä, joita mahdoton sopia, viisainta erota. Aikalisän voi ottaa kun toinen hermostuu ja menee lukkoon. Jos asia todella käsittelemisen arvoinen, palaa siihen sitten myöhemmin. Tietenkin taustalla voi olla aleksitymiaa, aspergeria yms., tai aiempaa kokemusta huonosta riitelystä, esim lapsuudenkodissa.

    • Anonyymi

      Koetas kato niin enskerralla sitä moninkertasta kieltoo ja lopuksi myönnyt. Jotkut ne vaan on vähän sellasia.

    • Anonyymi

      Miten te olette päätyneet yhteen, kun mies ei puhu?

    • Todennäköisin syy on, että mies yrittää puhumattomuudella välttää riitelyä. Hän ei jaksa.

      On esitetty väite, että puhumalla asiat selviävät. Tosiasissa ne yleensä vaikeutuvat ja mutkistuvat, mutta usko puhumisen erinomaiseen vaikutukseen on joillakin silti vahva.

      • Anonyymi

        Kiitos, että kommentoit.
        Olipas erinomainen näkökulma, laittoi oikein miettimään.
        Tarvitseeko kaikesta puhua? Voisiko vain luottaa ihmisen toimintaan? Asiat todellakin saattavat vain vaikeutua. Pieniä huomaamattomia kommentteja, ehkä vahingossa sanottuja, suusta lipsautettuja? Ne saattavat aiheettomasti satuttaa toista, vaikka niin ei olisi tarkoitettu. Itse menen riitatilanteessa paniikkiin ja puhun mitä sattuu😥

        Osaisitko neuvoa, miten asiassa pääsee eteenpäin? Huomaan, että toisella on paha mieli.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos, että kommentoit.
        Olipas erinomainen näkökulma, laittoi oikein miettimään.
        Tarvitseeko kaikesta puhua? Voisiko vain luottaa ihmisen toimintaan? Asiat todellakin saattavat vain vaikeutua. Pieniä huomaamattomia kommentteja, ehkä vahingossa sanottuja, suusta lipsautettuja? Ne saattavat aiheettomasti satuttaa toista, vaikka niin ei olisi tarkoitettu. Itse menen riitatilanteessa paniikkiin ja puhun mitä sattuu😥

        Osaisitko neuvoa, miten asiassa pääsee eteenpäin? Huomaan, että toisella on paha mieli.

        Ei siitä tarvitse millään tavalla mennä eteenpäin. On väärä oletus, että liitossa voitaisiin mennä kohti parempaa ja parempaa yhteisymmärrystä. Todellisuudessa liiton vanhetessa yhteisymmärrys paremminkin vähenee.

        Mutta mennään usein kohti kasvavaa tottumusta toiseen, mikä saa aikaan tasaantumista. Liitto ei ole mikään työ tai projekti, jota on vaalittava. Ei kukaan jaksa sellaista. Ehdotan, että ei tee mitään erityistä, katsoo vain, mitä tuleman pitää.

        Siis lopettaa virvatulien ajamisen, ja lähtee siltä pohjalta, mitä on.


      • Anonyymi
        kynä.M kirjoitti:

        Ei siitä tarvitse millään tavalla mennä eteenpäin. On väärä oletus, että liitossa voitaisiin mennä kohti parempaa ja parempaa yhteisymmärrystä. Todellisuudessa liiton vanhetessa yhteisymmärrys paremminkin vähenee.

        Mutta mennään usein kohti kasvavaa tottumusta toiseen, mikä saa aikaan tasaantumista. Liitto ei ole mikään työ tai projekti, jota on vaalittava. Ei kukaan jaksa sellaista. Ehdotan, että ei tee mitään erityistä, katsoo vain, mitä tuleman pitää.

        Siis lopettaa virvatulien ajamisen, ja lähtee siltä pohjalta, mitä on.

        Et usko kuinka kirjoituksesi tuo lohtua. Eli pitää lopettaa tietynlainen kontrollifriikkiys, jonka tunnistan itsessäni. Ja antaa elämän kuljettaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et usko kuinka kirjoituksesi tuo lohtua. Eli pitää lopettaa tietynlainen kontrollifriikkiys, jonka tunnistan itsessäni. Ja antaa elämän kuljettaa.

        Usein selitetään, että toimimalla niin tai niin, saataisiin merkittävän hyviä tuloksia. En usko siihen ollenkaan. Reaktiotapamme on sangen biologista alkuperää. Se on perintögeeneissämme. Ei sitä noin vain ole muutettavissa.

        On esimerkiksi uskomus, että keksimällä uusia kiihokkeita, seksi saisi loputtomasti uusia myönteisiä pulsseja. Kuitenkin päätellen sekä biologisista tutkimuksista, että tämän ja seksipalstojen kirjoituksista, seksikin noudattaa tiettyä kaavaa, ja melkein kaikilla alun kanimainen innostus muuttuu arjeksi. Jokin uusi asia voi olla innostava, mutta uusia asioita ei ole loputtomasti. Arki tulee kuitenkin.

        Esimerkiksi parinvaihtoa on markkinoitu vaihteluna, joka tuo seksiin puhtia. Varmaan tuokin aluksi, mutta arki seuraa siinäkin. Melko pian toisen puolison kanssa on yhtä arkista kuin omankin.

        Vaikka emme olekaan tilaisuuden puuttuessa vaimoni kanssa harrastaneetkaan parinvaihtoa, kertonen mitä olemme ajatelleet. Olemme kuvitelleet, että jos olisimme löytäneet toisen parin, jonka kanssa olisimme viihtyneet hyvin muussakin suhteessa, olisimme paljon vierailleet ja viettäneet yhteisiä lomia, ystävyys olisi ilman kynnystä laajentunut myös seksiksi toisen puolison kanssa.

        Mutta emme olisi odottaneet mitään erityisiä tuntemuksia, vaan seksi toisen kanssa olisi ollut ihan samanlaista ja kokenut samanlaisen muutosprosessin ajan kuluessa kuin omankin kanssa. Olisi vain kuulunut ystävyyteen ja miellyttävään yhdessäoloon, ettei seksiäkään olisi kartettu.

        Vieläpä olisimme olleet valmiit siihen, että seksi harvenee myös toisen kanssa ja loppuukin, jos se loppuu omankin kanssa. Mutta yhdessäolo jatkuisi koko elinkaaren. Ei siis seksi edeltä, vaan arkinen ystävyys edeltä.

        Samoin kaikessa muussa. Ystävyyttä, mutta ei täydellisyyttä, eikä ylimitoitettuja odotuksia.


      • Anonyymi

        Ne vaikeutuvat vain jos molemmat pysyvät kannassaan järkkymättöminä, eivätkä pysty olemaan avoimia ja rehellisiä. Tärkeintä on saada tilanne auki, vaikka siitä tulisi riitakin, koska jos se saadaan auki se puhdistaa ilmaa enemmän kuin padottu puhumattomuus, missä toisen puolta paikataan entisestään itse tehdyillä johtopäätöksillä toisen mahdollisista ajatuksista.

        Nämä ajatukset toisesta voivat olla yllättävänkin tiukassa, vaikka kyseessä olisi aivan arkinen riita. Saanut monesti yllättyä mitä toinen ajatteli minun ajatelleen kun asia vihdoin saatu puhuttua halki.

        Puhumattomuus on itsekästä ja suojelee korkeintaan puhumattomuuteen vetäytyvän ihmisen mahdollisesti haurasta egoa. Ei pystytä myöntämään omia vikoja ja virhepäätelmiä, mitkä tulisivat mahdollisessa käsittelyssä ilmi. Tärkeämpää on siis olla itse oikeassa, kuin saada riitaa oikeasti ratkaistua.

        Toki välillä voi olla fiksua vetäytyä joistain pienistä riidoista, koska ne monesti ovat vähäpätöisiä asiota ja unohtuvat, mutta jos asiat jäävät toisella osapuolella kytemään ja sen varjolla kaivetaan joka käänteessä uutta riitaa esiin, voi olla hyvä selvittää mikä siinä on taustalla.


      • Anonyymi
        kynä.M kirjoitti:

        Usein selitetään, että toimimalla niin tai niin, saataisiin merkittävän hyviä tuloksia. En usko siihen ollenkaan. Reaktiotapamme on sangen biologista alkuperää. Se on perintögeeneissämme. Ei sitä noin vain ole muutettavissa.

        On esimerkiksi uskomus, että keksimällä uusia kiihokkeita, seksi saisi loputtomasti uusia myönteisiä pulsseja. Kuitenkin päätellen sekä biologisista tutkimuksista, että tämän ja seksipalstojen kirjoituksista, seksikin noudattaa tiettyä kaavaa, ja melkein kaikilla alun kanimainen innostus muuttuu arjeksi. Jokin uusi asia voi olla innostava, mutta uusia asioita ei ole loputtomasti. Arki tulee kuitenkin.

        Esimerkiksi parinvaihtoa on markkinoitu vaihteluna, joka tuo seksiin puhtia. Varmaan tuokin aluksi, mutta arki seuraa siinäkin. Melko pian toisen puolison kanssa on yhtä arkista kuin omankin.

        Vaikka emme olekaan tilaisuuden puuttuessa vaimoni kanssa harrastaneetkaan parinvaihtoa, kertonen mitä olemme ajatelleet. Olemme kuvitelleet, että jos olisimme löytäneet toisen parin, jonka kanssa olisimme viihtyneet hyvin muussakin suhteessa, olisimme paljon vierailleet ja viettäneet yhteisiä lomia, ystävyys olisi ilman kynnystä laajentunut myös seksiksi toisen puolison kanssa.

        Mutta emme olisi odottaneet mitään erityisiä tuntemuksia, vaan seksi toisen kanssa olisi ollut ihan samanlaista ja kokenut samanlaisen muutosprosessin ajan kuluessa kuin omankin kanssa. Olisi vain kuulunut ystävyyteen ja miellyttävään yhdessäoloon, ettei seksiäkään olisi kartettu.

        Vieläpä olisimme olleet valmiit siihen, että seksi harvenee myös toisen kanssa ja loppuukin, jos se loppuu omankin kanssa. Mutta yhdessäolo jatkuisi koko elinkaaren. Ei siis seksi edeltä, vaan arkinen ystävyys edeltä.

        Samoin kaikessa muussa. Ystävyyttä, mutta ei täydellisyyttä, eikä ylimitoitettuja odotuksia.

        Toinen kysyy riidoista ja puhumattomuudesta ja vaihdat aiheen parinvaihtoon ja omiin uskomuksiin. Ei se ole uskon asia miten riidat selvitetään. Toki ne voi jättää selvittämättä, jos molemmat ovat niin valveutuneita, että ymmärtävät mistä on lopulta kyse. Joskus riidan selvittämisen myötä kuitenkin myös opit lisää siitä toisesta ja miten hän on asiaa mahdollisesti prosessoinut. Se on välillä kultaakin arvokkaampaa tietoa ja auttaa ehkäisemään tulevia riitoja. Me tulemme kuitenkin monesti täysin erilaisista perhe ja kasvatustaustoista. Jos ei toinen halua mistään avautua, niin mille suhde sitten perustuu, valheelleko?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ne vaikeutuvat vain jos molemmat pysyvät kannassaan järkkymättöminä, eivätkä pysty olemaan avoimia ja rehellisiä. Tärkeintä on saada tilanne auki, vaikka siitä tulisi riitakin, koska jos se saadaan auki se puhdistaa ilmaa enemmän kuin padottu puhumattomuus, missä toisen puolta paikataan entisestään itse tehdyillä johtopäätöksillä toisen mahdollisista ajatuksista.

        Nämä ajatukset toisesta voivat olla yllättävänkin tiukassa, vaikka kyseessä olisi aivan arkinen riita. Saanut monesti yllättyä mitä toinen ajatteli minun ajatelleen kun asia vihdoin saatu puhuttua halki.

        Puhumattomuus on itsekästä ja suojelee korkeintaan puhumattomuuteen vetäytyvän ihmisen mahdollisesti haurasta egoa. Ei pystytä myöntämään omia vikoja ja virhepäätelmiä, mitkä tulisivat mahdollisessa käsittelyssä ilmi. Tärkeämpää on siis olla itse oikeassa, kuin saada riitaa oikeasti ratkaistua.

        Toki välillä voi olla fiksua vetäytyä joistain pienistä riidoista, koska ne monesti ovat vähäpätöisiä asiota ja unohtuvat, mutta jos asiat jäävät toisella osapuolella kytemään ja sen varjolla kaivetaan joka käänteessä uutta riitaa esiin, voi olla hyvä selvittää mikä siinä on taustalla.

        <<Puhumattomuus on itsekästä ja suojelee korkeintaan puhumattomuuteen vetäytyvän ihmisen mahdollisesti haurasta egoa. Ei pystytä myöntämään omia vikoja ja virhepäätelmiä, mitkä tulisivat mahdollisessa käsittelyssä ilmi. Tärkeämpää on siis olla itse oikeassa, kuin saada riitaa oikeasti ratkaistua.<<

        Tässähän ne jo tulivatkin, lauseet jotka sujautetaan "keskusteluun" ja saadaan riita paisutettua yli äyräitten. Juuri siksi miehet usein reagoivat vaikenemalla, jottei riita paisuisi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toinen kysyy riidoista ja puhumattomuudesta ja vaihdat aiheen parinvaihtoon ja omiin uskomuksiin. Ei se ole uskon asia miten riidat selvitetään. Toki ne voi jättää selvittämättä, jos molemmat ovat niin valveutuneita, että ymmärtävät mistä on lopulta kyse. Joskus riidan selvittämisen myötä kuitenkin myös opit lisää siitä toisesta ja miten hän on asiaa mahdollisesti prosessoinut. Se on välillä kultaakin arvokkaampaa tietoa ja auttaa ehkäisemään tulevia riitoja. Me tulemme kuitenkin monesti täysin erilaisista perhe ja kasvatustaustoista. Jos ei toinen halua mistään avautua, niin mille suhde sitten perustuu, valheelleko?

        <<Ei se ole uskon asia miten riidat selvitetään.<<

        Kuitenkin uskot omaksumaasi puhumismentelmään. Monet eivät usko.


    • Anonyymi

      Mun parisuhteessa (kesto yli 40v) ei ole koskaan "keskusteltu" = lue riidelty, oikeasti mistään tärkeästä. Kaikki "keskustelut" ovat mitättömistä pikkujutuista, väsymyksestä tai jostain muusta pienestä lähtöisin.

      "Oikeista asioista" olemme olleet samaa mieltä jo alusta alkaen. Oikeilla asioilla tarkoitan esim. uskollisuutta ja rajoja parisuhteen sisällä ja ulkopuolella, seksiä, lasten hankintaa ja kasvattamista, rahan käyttöä, kotitöitä, viihteellä käymistä, ystäväpiirin ja harrastusten yms syömää aikaa, lomien viettoa sun muuta millä on oikeesti merkitystä koko aika parisuhteelle ja arkielämälle.

      Sanot että teillä on muuten todella ihanaa.. Ei ilmeisesti kuitenkaan ole kun/jos sulla on paljon " epäselviä asioita joista teidän pitää toistuvasti yrittää keskustella."

      Kai sulla ja sun miehellä jonkunlainen yhteys on, kun kerran olette pari.
      Hyväksy miehesi sellasena kuin hän on. Ei kaikkee tarttee alkaa muuttamaan, eikä oo mitään syytä vertailla häntä muihin miehiin, ei edes ittees. Antasit olla ja keskittyisit olennaiseen, eli siihen ihanaan oloon ja lopeta miehes kiusaaminen.

      • Anonyymi

        Kiitos kommentista. Tässä oli paljon totuuksia.
        Luulen, että riidat johtuvat omasta epävarmuudestani?
        Eli lähinnä minun pitäisi työstää asioita itseni kanssa.🧐


      • Anonyymi

        Töitä vaan tekemään se helpottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Töitä vaan tekemään se helpottaa.

        Shittiä taas liikkeellä öitä


    • Anonyymi

      Itse nautin nykyisin keskusteluista rakkaani kanssa. Oikeastaan mitä vaikeampi aihe, sen parempi keskustelu. Tiedän taustalla olevan suuri rakkaus. Tavoite, mikä meille on paras. Ei siis hänelle tai minulle. Molemmat osaavat asettua toisen asemaan, ja ymmärtävät sen. Jos ei ymmärrä, sitten puhutaan niin kauan että ymmärtää. Tiedän, mielipiteeni on yhtä arvokas kuin rakkaani. Hän ei koskaan väheksy sitä.

      Keskustelut eivät koskaan ole sellaisia että: MIkset sä koskaan...? Sun pitää..?
      Rakkaani ei koskaan syyllistä, tuomitse, tai yritä väkisin runnoa mielipidettään.

      Ensimmäisen kerran elämässäni, mulla on oikeasti hyvä olla. ( 50v)
      Saan kaiken mitä voin mitenkään toivoa. Tiedän rakkaani tekevän kaiken mahdollisen ja mahdottomankin, ollakseni onnellinen.

      Haluan asian sellaisena pysyvänkin. Joten teen itsekin kaiken, rakkaani eteen. En edes tiedä mikä asia olisi sellainen, mistä en voisi antaa periksi.

      Suomiliitossa, sain vain paskaa niskaani. Opin olemaan hiljaa. Mikään ei ollut mitään. Uhriutuminen, syyttäminen, alistaminen, ja kiristys, olivat exän aseet.

      Nykyisen ase on valtava rakkaus. Tunnen sen joka päivä. Se tekee minusta paremman ihmisen, koska haluan olla sen rakkauden arvoinen.

      • Anonyymi

        On se valtava rakkaus


    • Anonyymi

      Tuo puolison eteen kaiken tekeminen, sun muu puppu, on niin syvältä ja valhetta kuin olla ja voi.
      Jos kerran molemmat haluavat vain ja aina toistensa parasta, niin eihän sellaisessa parisuhteessa päästä mihinkään. Eletään vain toisen kautta, ollaan kuin jotkut siamilaiset kaksoset, keskustellaan, käännetään ja väännetään kunnes ollaan aina samaa mieltä.
      Kun ei uskalleta reilusti olla omia itsejä, ollaan mielin kielin toistensa looneja.

      • Anonyymi

        Tää oli paras 😂😂😂😂😂😂😂siiami kaksoset!!!!me olemme oikeesti erottamattomat!!!!!!!


    • Anonyymi

      Päinvastoin. Suhde etenee toivottuun suuntaan nopeasti, koska molemmilla on sama suunta ja päämäärä.
      Asioita voidaan toteuttaa nopeasti, kun on toisen tuki aina.

      On toki totta että toisen ilot ja surut jaetaan, kuten kaikki muukin. Vain toinen ei voi olla onnellinen. Jos se on toisenkautta elämistä, olkoon sitten niin.

      Juuri nyt voin olla sellainen kun olen. Olemme voineet puhua myös niistä huonoista tunteista. Kun niistä voi puhua ilman syyttelyä tai riitaa, niihinkin löytyy ratkaisu.
      Eikä toisen tarvitse miettiä syytä.

      Olemme hyvin erilaisia. Johtuen jo, etnisestä taustasta, koulutuksesta, varallisuudesta, kultturista, kasvatuksesta jne. Tuemme toistemme vahvuuksia.
      Toinen osaa laulaa, toinen soittaa. Yhdessä olemme parempia, kuin kumpikaan yksin.

      • Anonyymi

        Mitä sä vielä hidastat!!!!!leivo mulle ne pullat anteeksi pyyntö minulle!!!!!!! mun tekis mieli suklaata!!! tiedän että sulla on aina herkkuja laukut täynnä!!!!! muistaakseni mä oon joskus niitä maistanut kuten aakkoset karkki pussi sulla oli aika useasti mukana!!! mutta en halua karkkii vaan suklaata!!!!!!!!!!!


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      281
      4702
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      28
      2508
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2181
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      93
      2176
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      129
      1817
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      26
      1472
    7. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      16
      1452
    8. Kenen etua Stubb ajaa Euroopassa ilmoittaessaan olevansa enemmän Ruotsalainen

      Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi ensimmäisellä valtiovierailullaan Ruotsissa, että hän ei ole koskaan tunte
      Maailman menoa
      344
      1430
    9. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1367
    10. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1257
    Aihe