Mä oon kuses yhtee ihanaa jätkää joka asuu noin 700km päästä musta ja en nää sitä ku noin kaks kertaa vuodessa!! Se rakastaa mua, (ainaki se sanoo niin) mut ei siit silti tulis mitää!! Mitä mä voisin tehä?!? Mul on ikävä sitä... Antakaa pliis jotain vastauksii!
Kaukorakkaus(ko)...??
ikävä...
8374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mun mielestä on aivan mahdollista olla yhdessä vaikka välimatkaa onkin paljon... Tiedän muutaman tapauksen jossa suhde toimii hyvin vaikka tahtoo väimatkaa olla.. Tosin jos ei ole mahdollisuuksia tavata kuin PARI kertaa vuodessa,
niin sitten tulee ongelmia... Mut voihan siihen tapaamisten määrään itse vaikuttaa....
Että tällasta..
700km:iä on aika paljon... mun tyttöystävä asuu about 200km:n päässä, se ei ainakaan tuota minkäänlaisia vaikeuksia. se on itse asiassa jopa aika mukavaa, varsinkin sillon, kun näkee pitkästä aikaa=)
missäs vaiheessa sulla on opiskelut, eli ootko "vasta" yläasteella vai...kannattaa muistaa, että kun lähtee jatko-opiskelemaan niin silloinhan toi välimatka saattaa kutistua aika lailla. jos on luonteeltaan mustasukkaista tyyppiä niin kannattaa unohtaa=)!!
Ei tuu onnistuun.Ei kaukorakkaudet onnistu ikinä.Kokemusta on...Kaks kertaa vuodes näätte,ei,se on aivan liian vähän.
kyllä kyllä kyllä on mahdollista onnistua.
No, jos se on kerran niin ihana ni miksei se toimiss??? Jos vaan jaksaa odottaa ja luottaa, ni kyll se onnistuu...
Onnea!!!
Joo, mä oon yläasteel, mut kaks kertaa vuodessa!!!! Se on niin vähä...:( Se on mua kolme vuotta vanhempi, nii seki vois kyl tehä asialle jotain!
Mul on sama juttu. Paitsi et mul on välimatkaa pari 1000 kilsaa. Mä nään sitä n. 3-6 kertaa vuodes, mä rakastan sitä, se mua. Me mailataan, kirjotellaan ja tavataan välil. Se on mun poikafrendi, ja mun mielest kaukorakkaus on aivan mahdollistA!!!
Tiedän sellasiakin tapauksia, joissa osapuolet on asunut eri maissa voimatta nähdä yli vuoteen, ja silti sen yli on selvitty... Tärkeintä on ehkä se, että tulevaisuus näyttää valoisalta. Vahvakin suhde vapisee, jos edessä on vähintäänkin 5 vuotta sellasta aikaa jolloin voi nähdä vaan pari kertaa vuodessa. Suunnitelkaa tulevaisuutta realistisesti ja miettikää selviittekö te siitä... Älkää jääkö vaan istumaan ja ihmettelemään, mihin maailma teiät kuljettaa. Teillä täytyy olla joku piste johon toljottaa, vaikka jätkän opinnot lukion jälkeen. Voisko se sillon muuttaa lähemmäs ja voisitteko sillon nähdä useemmin? Miettikää noi asiat puhki ja pitäkää mielessänne aina kun näyttää vaikeelta: Vielä koittaa aika, jollon välimatka ei ole minkäänlainen este. Täytyy jaksaa vielä vähän, mutta se palkitaan.