Millaista on kuulustelussa?

Ilman hyväksyttävää syytä kuulustelusta pois jäänyt voidaan noutaa. Rosvo etsintäkuulutetaan.
Ennen kuulustelun aloittamista kuulusteltavalle kerrotaan hänen asemansa ja oikeudet. Epäillyn ei tarvitse pysyä totuudessa, mutta ei sellaista kannata valehdella, joka näkyy poliisin rekistereissä, tai on muuten poliisin tiedossa.
Avustajaan on oikeus, mutta sitä ei maksa poliisi. Aina silloin tällöin on voinut mediasta lukea, että rangaistusta lievennettiin, koska epäilty myötävaikutti rikoksen selvittämisessä.
Rikosten vanhenemis ajat ovat yleensä 5-20 vuotta, joten melko pitkään täytyy pakoilla, jos pyrkii pois vastuusta rikoksen vanhenemisen kautta.
Ulkomaille livahtaneella rosvolla on kansainvälinen etsintäkuulutus perässään.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman hyväksyttävää syytä kuulustelusta pois jäänyt voidaan noutaa. Rosvo etsintäkuulutetaan.
Ennen kuulustelun aloittamista kuulusteltavalle kerrotaan hänen asemansa ja oikeudet. Epäillyn ei tarvitse pysyä totuudessa, mutta ei sellaista kannata valehdella, joka näkyy poliisin rekistereissä, tai on muuten poliisin tiedossa.
Avustajaan on oikeus, mutta sitä ei maksa poliisi. Aina silloin tällöin on voinut mediasta lukea, että rangaistusta lievennettiin, koska epäilty myötävaikutti rikoksen selvittämisessä.
Rikosten vanhenemis ajat ovat yleensä 5-20 vuotta, joten melko pitkään täytyy pakoilla, jos pyrkii pois vastuusta rikoksen vanhenemisen kautta.
Ulkomaille livahtaneella rosvolla on kansainvälinen etsintäkuulutus perässään.

Lue lisää

Sanot tietysti hyväksyttävän syyn. Ei kuulusteluun usein haeta, ei poliisilla ole siihen resursseja. Kuulusteltavalle on kerrottava asema ja oikeudet, kunhan vain poliisi sen todellakin tekisi. Ei tarvitse pakoilla, harvoin poliisi väkisin hakee kuulusteluun, heillä on muutakin tekemistä. Sellaista mikä on poliisin rekisterissä, ei tarvitse kertoa, miksi edes kysyisivät sellaista, paitsi että kysyvät. Myötävaikuttaminen rikoksen selvittämiseen lieventää harvoin, jos koskaan tuomiota. Toimii Amerikan sarjoissa, ei live Suomessa. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä uutisissa lukee.

Anonyymi kirjoitti:

Sanot tietysti hyväksyttävän syyn. Ei kuulusteluun usein haeta, ei poliisilla ole siihen resursseja. Kuulusteltavalle on kerrottava asema ja oikeudet, kunhan vain poliisi sen todellakin tekisi. Ei tarvitse pakoilla, harvoin poliisi väkisin hakee kuulusteluun, heillä on muutakin tekemistä. Sellaista mikä on poliisin rekisterissä, ei tarvitse kertoa, miksi edes kysyisivät sellaista, paitsi että kysyvät. Myötävaikuttaminen rikoksen selvittämiseen lieventää harvoin, jos koskaan tuomiota. Toimii Amerikan sarjoissa, ei live Suomessa. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä uutisissa lukee.

Lue lisää

Ei edes sinne päinkään, sen onko poisjäämisen syy hyväksyttävä päättää poliisi, ei sinne kutsuttu. Noutohalukkuus riippuu kuulustelijasta, hän voi pyytää noutomääräyksen ja noutaa myös itse. Monelle kuulustelijalle on kuitenkin pienemmän riesan tie se, että hän etsintäkuuluttaa pois jääneen heti , siihen kun riittävät kuulustelijankin valtuudet.
Jos kuulusteltavalle ei ilmoiteta hänen asemaansa ja oikeuksia on kuulustelu mitätön.

Epäiltyä kuulusteltaessa voi käyttää taktiikkaa ja asettaa kysymykset sen mukaan.
Valtaosa Suomessa määrätyistä rangaistuksista on poliisin kirjoittamia sakkoja. Jokaisen rikkeen/rikoksen kohdalla, joka voidaan ratkaista sakolla on poliisin käsikirjassa liukuma.
Se voi olla esimerkiksi 10-20 päiväsakkoa. Rikoksensa selvittämiseen myötävaikuttavalle poliisi voi kirjoittaa 10 päiväsakkoa, kun taas pässittäjälle voidaan lätkäistä 20 päiväsakkoa. Kaikki tapahtuu lain mukaan, sallittua liukumaa käyttäen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei edes sinne päinkään, sen onko poisjäämisen syy hyväksyttävä päättää poliisi, ei sinne kutsuttu. Noutohalukkuus riippuu kuulustelijasta, hän voi pyytää noutomääräyksen ja noutaa myös itse. Monelle kuulustelijalle on kuitenkin pienemmän riesan tie se, että hän etsintäkuuluttaa pois jääneen heti , siihen kun riittävät kuulustelijankin valtuudet.
Jos kuulusteltavalle ei ilmoiteta hänen asemaansa ja oikeuksia on kuulustelu mitätön.

Epäiltyä kuulusteltaessa voi käyttää taktiikkaa ja asettaa kysymykset sen mukaan.
Valtaosa Suomessa määrätyistä rangaistuksista on poliisin kirjoittamia sakkoja. Jokaisen rikkeen/rikoksen kohdalla, joka voidaan ratkaista sakolla on poliisin käsikirjassa liukuma.
Se voi olla esimerkiksi 10-20 päiväsakkoa. Rikoksensa selvittämiseen myötävaikuttavalle poliisi voi kirjoittaa 10 päiväsakkoa, kun taas pässittäjälle voidaan lätkäistä 20 päiväsakkoa. Kaikki tapahtuu lain mukaan, sallittua liukumaa käyttäen.

Lue lisää

Olisiko migreeni hyvä syy.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko migreeni hyvä syy.

On hyväksyttävä syy, sairaana ei voi mennä kuulusteluun. Perheen, lastenhoidon yms. aikataulut, työ, niiden mukaan sovitaan kuulusteluaika. Ei poliisi sanele yksinvaltaisesti, milloin pitää mennä, ajan voi sopia. Mitättömistäkin kuulusteluista poliisi voi fabrikoida pätevän, kun valehtelee. Asianajaja mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

On hyväksyttävä syy, sairaana ei voi mennä kuulusteluun. Perheen, lastenhoidon yms. aikataulut, työ, niiden mukaan sovitaan kuulusteluaika. Ei poliisi sanele yksinvaltaisesti, milloin pitää mennä, ajan voi sopia. Mitättömistäkin kuulusteluista poliisi voi fabrikoida pätevän, kun valehtelee. Asianajaja mukaan.

Lue lisää

Suomessa on melko paljon asianajajia, jotka eivät lähde mukaan ilmaiseksi, vaan esittävät laskun, sitä ei maksa poliisi.
Tietysti epäiltykin voi jäädä pois, jos hänellä on siihen hyväksyttävä syy. Jos kutsua ei voi noudattaa niin siitä kannattaa pirauttaa kuulustelijalle, kertoa syyn, sekä sopia uuden ajankohdan.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman hyväksyttävää syytä kuulustelusta pois jäänyt voidaan noutaa. Rosvo etsintäkuulutetaan.
Ennen kuulustelun aloittamista kuulusteltavalle kerrotaan hänen asemansa ja oikeudet. Epäillyn ei tarvitse pysyä totuudessa, mutta ei sellaista kannata valehdella, joka näkyy poliisin rekistereissä, tai on muuten poliisin tiedossa.
Avustajaan on oikeus, mutta sitä ei maksa poliisi. Aina silloin tällöin on voinut mediasta lukea, että rangaistusta lievennettiin, koska epäilty myötävaikutti rikoksen selvittämisessä.
Rikosten vanhenemis ajat ovat yleensä 5-20 vuotta, joten melko pitkään täytyy pakoilla, jos pyrkii pois vastuusta rikoksen vanhenemisen kautta.
Ulkomaille livahtaneella rosvolla on kansainvälinen etsintäkuulutus perässään.

Lue lisää

Kuka hullu edes ottaisi poliisin maksaman avustajan vaikka saisi. Sehän olisi poliisin kättyri.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on melko paljon asianajajia, jotka eivät lähde mukaan ilmaiseksi, vaan esittävät laskun, sitä ei maksa poliisi.
Tietysti epäiltykin voi jäädä pois, jos hänellä on siihen hyväksyttävä syy. Jos kutsua ei voi noudattaa niin siitä kannattaa pirauttaa kuulustelijalle, kertoa syyn, sekä sopia uuden ajankohdan.

Lue lisää

Ei kai kukaan asianajaja ilmaiseksi tee töitä, kummallinen ajatus. Ainahan työmiehelle palkkio maksetaan. Ei kai kukaan edes luule poliisin sitä maksavan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei edes sinne päinkään, sen onko poisjäämisen syy hyväksyttävä päättää poliisi, ei sinne kutsuttu. Noutohalukkuus riippuu kuulustelijasta, hän voi pyytää noutomääräyksen ja noutaa myös itse. Monelle kuulustelijalle on kuitenkin pienemmän riesan tie se, että hän etsintäkuuluttaa pois jääneen heti , siihen kun riittävät kuulustelijankin valtuudet.
Jos kuulusteltavalle ei ilmoiteta hänen asemaansa ja oikeuksia on kuulustelu mitätön.

Epäiltyä kuulusteltaessa voi käyttää taktiikkaa ja asettaa kysymykset sen mukaan.
Valtaosa Suomessa määrätyistä rangaistuksista on poliisin kirjoittamia sakkoja. Jokaisen rikkeen/rikoksen kohdalla, joka voidaan ratkaista sakolla on poliisin käsikirjassa liukuma.
Se voi olla esimerkiksi 10-20 päiväsakkoa. Rikoksensa selvittämiseen myötävaikuttavalle poliisi voi kirjoittaa 10 päiväsakkoa, kun taas pässittäjälle voidaan lätkäistä 20 päiväsakkoa. Kaikki tapahtuu lain mukaan, sallittua liukumaa käyttäen.

Lue lisää

Suomessa harvoin jos koskaan saa lievennyksiä rikoksen selvityksen auttamisesta. Tapahtuu vain amerikkalaisissa sarjoissa. Lain mukaan epäillyn ei tarvitse auttaa, joten pässitys on väärä sana.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on melko paljon asianajajia, jotka eivät lähde mukaan ilmaiseksi, vaan esittävät laskun, sitä ei maksa poliisi.
Tietysti epäiltykin voi jäädä pois, jos hänellä on siihen hyväksyttävä syy. Jos kutsua ei voi noudattaa niin siitä kannattaa pirauttaa kuulustelijalle, kertoa syyn, sekä sopia uuden ajankohdan.

Lue lisää

Ei ole pakko pirauttaa. Voit valita että poliisi soittelee sinulle ja vastaatko vai et. Paljon tutkintoja jää kesken ja viivästyy ilman että siitä ilmoitetaan. Et ole niin kovan pakon alainen kuin siipiveikko esittää.

Jos poliisi on hakenut kuulusteluun rikoksesta epäiltynä niin yleensä on jo kyse hyvin varmasta epäilystä. Siinä ei välttämättä silloin enää ole juuri merkitystä sillä mitä sanot tai jätät sanomatta. Tuomio voidaan antaa muillakin perusteilla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos poliisi on hakenut kuulusteluun rikoksesta epäiltynä niin yleensä on jo kyse hyvin varmasta epäilystä. Siinä ei välttämättä silloin enää ole juuri merkitystä sillä mitä sanot tai jätät sanomatta. Tuomio voidaan antaa muillakin perusteilla.

Lue lisää

Noinhan se menee. En kommentoi vastaukset ovat vain rosvojen luulottelua, tosin lain mukaan epäillyn ei tarvitse myötävaikuttaa tekemänsä rikoksen selvittämiseen.
Aikoinaan kettutytöt harrastivat en kommentoi vastauksia. Siitä huolimatta vankeutta tuli ja roimasti.
En kommentoi vastaukset takaavat sen, ettei syyteneuvottelua silloin tehdä, joka alentaisi rangaistusta. Samalla tavalla käy, kun oikeus mittaa rangaistuksen pituutta. Katumus ja tunnustus vähäpätöisissä rikoksissa otetaan huomioon lieventävänä seikkana.
Murhaajan, tai tappajan rangaistusta katumus ei sen sijaan alenna.

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se menee. En kommentoi vastaukset ovat vain rosvojen luulottelua, tosin lain mukaan epäillyn ei tarvitse myötävaikuttaa tekemänsä rikoksen selvittämiseen.
Aikoinaan kettutytöt harrastivat en kommentoi vastauksia. Siitä huolimatta vankeutta tuli ja roimasti.
En kommentoi vastaukset takaavat sen, ettei syyteneuvottelua silloin tehdä, joka alentaisi rangaistusta. Samalla tavalla käy, kun oikeus mittaa rangaistuksen pituutta. Katumus ja tunnustus vähäpätöisissä rikoksissa otetaan huomioon lieventävänä seikkana.
Murhaajan, tai tappajan rangaistusta katumus ei sen sijaan alenna.

Lue lisää

"Syyteneuvottelu ei sovellu kaikkiin rikoksiin

Uusien säännösten mukaan syyttäjä voi tutkintaa johtavan poliisin esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä. Syyttäjä voi samalla sitoutua vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti.

Tunnustuksen perusteella syyttäjä voi myös tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsitellään tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä, tunnustamisoikeudenkäynnissä, ja jonka perusteella rangaistus tuomitaan lievennetyltä rangaistusasteikolta.

Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelu ei kuitenkaan sovellu henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin.

Suurimmat edut uudesta järjestelmästä arvioidaan saatavan vaikeasti selvitettävissä ja laajoissa rikosasioissa ja etenkin silloin, kun tekoja on useita ja osa niistä on selvästi niin sanottuja päärikoksia ja osa näihin liittyviä lievempiä rikoksia. Uudet keinot soveltuvat erityisesti rikoksiin, jotka tehdään hyötymistarkoituksessa ja joissa on usein monimutkaisia oikeudellisia ja tosiasiallisia järjestelyjä, käytännössä esimerkiksi talousrikostyyppisiin rikoksiin.

Syyteneuvottelun käyttämistä harkitessaan syyttäjän on otettava huomioon asian laatu, menettelystä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, siihen kuluva aika ja muiden samaan rikokseen osallisten asema.

Järjestelmä, jossa rikoksen tunnustamisesta seuraa lievempi rangaistus, tunnetaan Euroopan maista muun muassa Englannissa ja Walesissa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Virossa. Myös Norjassa ja Tanskassa on lähes vastaava menettely.

Suomen lainsäädännössä ei aiemmin ole ollut säännöksiä syyttäjän ja rikoksesta epäillyn välisen sopimisen ja siihen liittyvän tunnustamisen johdosta annettavasta lievemmästä tuomiosta. Tunnustuksella voi kuitenkin olla merkitystä rangaistusta lieventävänä tekijänä."

https://oikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2014/12/syyteneuvottelumahdolliseksiensivuodenalusta.html

Anonyymi kirjoitti:

"Syyteneuvottelu ei sovellu kaikkiin rikoksiin

Uusien säännösten mukaan syyttäjä voi tutkintaa johtavan poliisin esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä. Syyttäjä voi samalla sitoutua vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti.

Tunnustuksen perusteella syyttäjä voi myös tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsitellään tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä, tunnustamisoikeudenkäynnissä, ja jonka perusteella rangaistus tuomitaan lievennetyltä rangaistusasteikolta.

Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelu ei kuitenkaan sovellu henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin.

Suurimmat edut uudesta järjestelmästä arvioidaan saatavan vaikeasti selvitettävissä ja laajoissa rikosasioissa ja etenkin silloin, kun tekoja on useita ja osa niistä on selvästi niin sanottuja päärikoksia ja osa näihin liittyviä lievempiä rikoksia. Uudet keinot soveltuvat erityisesti rikoksiin, jotka tehdään hyötymistarkoituksessa ja joissa on usein monimutkaisia oikeudellisia ja tosiasiallisia järjestelyjä, käytännössä esimerkiksi talousrikostyyppisiin rikoksiin.

Syyteneuvottelun käyttämistä harkitessaan syyttäjän on otettava huomioon asian laatu, menettelystä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, siihen kuluva aika ja muiden samaan rikokseen osallisten asema.

Järjestelmä, jossa rikoksen tunnustamisesta seuraa lievempi rangaistus, tunnetaan Euroopan maista muun muassa Englannissa ja Walesissa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Virossa. Myös Norjassa ja Tanskassa on lähes vastaava menettely.

Suomen lainsäädännössä ei aiemmin ole ollut säännöksiä syyttäjän ja rikoksesta epäillyn välisen sopimisen ja siihen liittyvän tunnustamisen johdosta annettavasta lievemmästä tuomiosta. Tunnustuksella voi kuitenkin olla merkitystä rangaistusta lieventävänä tekijänä."

https://oikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2014/12/syyteneuvottelumahdolliseksiensivuodenalusta.html

Lue lisää

Syyteneuvottelujärjestelmän tavoitteena on nopeuttaa laajoissa ja vaa-tivissa asioissa rikosprosessimenettelyä siten, että tehostuneen viran-omaistoiminnan tuloksena resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksen-mukaisemmin.

https://www.valtakunnansyyttajanvirasto.fi/material/attachments/valtakunnansyyttajanvirasto/vksvliitetiedostot/vksnyleisetohjeet/KgOxITc9f/Syyteneuvottelu_ohje.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Jos poliisi on hakenut kuulusteluun rikoksesta epäiltynä niin yleensä on jo kyse hyvin varmasta epäilystä. Siinä ei välttämättä silloin enää ole juuri merkitystä sillä mitä sanot tai jätät sanomatta. Tuomio voidaan antaa muillakin perusteilla.

Lue lisää

Sitten kuulustelussa on turha puhua mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Syyteneuvottelujärjestelmän tavoitteena on nopeuttaa laajoissa ja vaa-tivissa asioissa rikosprosessimenettelyä siten, että tehostuneen viran-omaistoiminnan tuloksena resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksen-mukaisemmin.

https://www.valtakunnansyyttajanvirasto.fi/material/attachments/valtakunnansyyttajanvirasto/vksvliitetiedostot/vksnyleisetohjeet/KgOxITc9f/Syyteneuvottelu_ohje.pdf

Lue lisää

Tunnustaminen ei Suomessa lievennä tuomiota. Vaikka poliisi on lähettänyt kutsukortin kuulusteluun rikoksesta epäiltynä, se ei automaattisesti tarkoita jutun etenevän mihinkään. Kuulustelussa koetetaan kutsun saanut sanomaan sellaista, mistä vihdoinkin voisi edetä syytteeseen. En kommentoi on hyvä vastaus. Ei tarvi sanoa sitäkään. Hiljaisuus

Anonyymi kirjoitti:

Tunnustaminen ei Suomessa lievennä tuomiota. Vaikka poliisi on lähettänyt kutsukortin kuulusteluun rikoksesta epäiltynä, se ei automaattisesti tarkoita jutun etenevän mihinkään. Kuulustelussa koetetaan kutsun saanut sanomaan sellaista, mistä vihdoinkin voisi edetä syytteeseen. En kommentoi on hyvä vastaus. Ei tarvi sanoa sitäkään. Hiljaisuus

Lue lisää

Tunnustaminen voi lieventää rangaistusta Suomessakin. Esim. vakavasta rikoksesta jos annettaisiin 8 v vankeutta, voidaan vähentää 4 kk, jolloin tunnustajalle tulee 7 v 8 kk vankeutta.

Vaikenemista voidaan käyttää todisteena syyllisyydestä vakavissa rikoksissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan, joten aivan aina ei kannata epäillyn vaieta.

Ei sinne päinkään. Vastaamasta kieltäytymistä ei tulkita rikoksen myöntämiseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole tehnyt sellaista päätöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos poliisi on hakenut kuulusteluun rikoksesta epäiltynä niin yleensä on jo kyse hyvin varmasta epäilystä. Siinä ei välttämättä silloin enää ole juuri merkitystä sillä mitä sanot tai jätät sanomatta. Tuomio voidaan antaa muillakin perusteilla.

Lue lisää

Varma epäily on luulo, ei vielä kiveen hakattu totuus. Lain mukaan sanomisella ja sanomatta jättämisellä on merkitystä. Älä anna poliisin painostaa äläkä pelotella sanomaan sellaista mikä ei vastaa tapahtunutta.

Anonyymi kirjoitti:

Tunnustaminen voi lieventää rangaistusta Suomessakin. Esim. vakavasta rikoksesta jos annettaisiin 8 v vankeutta, voidaan vähentää 4 kk, jolloin tunnustajalle tulee 7 v 8 kk vankeutta.

Vaikenemista voidaan käyttää todisteena syyllisyydestä vakavissa rikoksissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan, joten aivan aina ei kannata epäillyn vaieta.

Lue lisää

Ehkä paperilla, ei todellisuudessa. Vaikenevakin epäilty on osoitettava pitävästi syylliseksi. Pelkkä vastaamattomuus ei riitä osoitukseksi syyllisyydestä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset koskevat ihmisoikeuksia. Niillä ei ole tekemistä poliisikuulustelun kanssa muuten kuin että epäilty voi vedota ihmisoikeuksia kunnioittamista.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä paperilla, ei todellisuudessa. Vaikenevakin epäilty on osoitettava pitävästi syylliseksi. Pelkkä vastaamattomuus ei riitä osoitukseksi syyllisyydestä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset koskevat ihmisoikeuksia. Niillä ei ole tekemistä poliisikuulustelun kanssa muuten kuin että epäilty voi vedota ihmisoikeuksia kunnioittamista.

Lue lisää

Jos epäilty ei vastaa poliisien kysymyksiin, niin sillä ei ole suurtakaan merkitystä. Kyse on vain muotoseikasta, sillä epäiltyä on kuultava, muutoin esitutkinta on mitätön. Näyttö syyllisyydestä hankitaan muilla keinoin, todistajia kuulemalla, tai aihetodisteilla.
Kuten mediasta on näkynyt, niin käytännössä kaikki kiistävät syyllisyytensä, silti syytteistä n. 90 % johtaa tuomioon.