Jos elää 80-vuotiaaksi?
Onko sattumaa?
Anonyymi
44102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Naisten eliniän odotus Suomessa on 84 v, miesten 78 v. Perimä ja elintavat ratkaisevat, sattuma voi tulla peliin esimerkiksi onnettomuuden muodossa.
Taitaa olla väärää tietoa ja käsitys sinulla. Keskimääräinen elinikä on 78 vuotta.
Eli joku voi kuolla seitsemänkymppisenä, toinen 85-vuotiaana.
Ei eliniän odotus tarkoita, että kaikki elävät vähintään 84 tai 78-vuotiaaksi.
70-vuotta täyttäneistä vain joka toinen ehtii täyttää 80 vuotta.
Päälle 80- vuotiaita on vähän ja yli 90-vuotiaita ehkä 50000 ?
Sanoisin, että on aika harvinaista elää 80-vuotiaaksi.
Tässä tietoa termeistä ja muustakin asiaan liittyvästä. Täällä on siis mielestäsi harvinaisuuksia, koska on 80 vuotta täyttäneitä kirjoittamassa. Itse tunnen paljon yli 80-vuotiaita ja omat vanhempanikin elivät pitkälti yli 80, olivat 1919 ja 21 syntyneitä.
https://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-02-18_001.html?s=0
Omat vanhempani elivät vanhoiksi, ja he olivatkin maailman parhaita ihmisiä mielestäni.
Iloisia, ahkeria ja huumorintajuisia, lapset opetettiin pienestä alkaen myös työskentelemään, minkä kehitysasteeltaan vain pystyivät.
On sattumaa.
Olemisen sietämätön keveys.
Sattuman kaupan voittaneet tälläkin palstalla kirjoittaa.
Kun on voimissaan ja elää itsellistä elämää kotonaan ja hoitaa asiansa kuten on aina ennenkin hoitanut, niin on ihan mahdollista jatkaa 90-vuotiaaksi.
Tämän ikäiset ihmiset ovat yhä oppivaisia ja pystyvät perehtymään älypuhelimiin ja tietokoneisiin. Ongelmia saattaa tulla, koska perustiedot ovat saamatta. Moni meistä on hankkinut kotikoneet vasta eläkeiässä ja opetellut yksinään yrityksen ja erehdyksen kautta,
Elämä kuitenkin onnistuu, vaikka maailma ympärillä on muuttunut monin tavoin nuoruuden ajoista.
Hyvä, Makriina, minusta on mukavaa, että on kanssakulkijoita, joilta saa vertaistukea ihan
vain seuraamalla, mitä heille kuuluu. M-e.
Satu Tiivola täyttää tänä vuonna 96, selviytyi koronastakin ja asuu itsenäisesti ja varmaan suvun bisneksissäkin mukana. Aira Samulin on 93, työskentelee vielä monenlaisissa projekteissa ja auttaa ikääntyneitä, kannustaa liikkumaan. Kirsti Paakkanen on 91, oli vielä vähän aikaa sitten Marimekon johdossa , vieläkin terävä kuin partaveitsi. Näitä esimerkkejä on vaikka kuinka paljon myös meidän omista vanhemmista ja suvuista. Suuret ikäluokat ovat saaneet jo parempaa ravintoa, lääkkeitä ja jopa hammashoitoa lapsesta lähtien, on ollut koulutustiet avoinna, meistä tulee ilmeisesti iso 80- ja 90-kymppisten ryhmä.
Kaikki tieto on käytettävissä, kyllä vanhempanakin oppii, ehkä hitaammin, mutta kuitenkin.
Totta on että ikäpolvemme on etuoikeutettua. Kun aivojaan käyttää oppimiseen, aivan kuin lihaksiaankin ne voivat siitä hyvin. Lihasten heikkeneminen on tuttua jo tähän ikään tullessa. Talvikausina onkin ollut hyvä käyttää uimahallia ja kuka kuntosaleja siellä hyväkseen.
Uutuuskirjat ja ystävien tapaaminen, vaikka vain virtuaalisestikin, pitää aivot virkeänä ja edistää kokonais hyvinvointia.
Nyt rajoitusten hellittäessä voi matkustellakin, sukulaisvierailut maaseudulle on nyt ajankohtaisempia kuin milloinkaan. Silti on hyvä pitää turvavälit mielessään, käsienpesun lisäksi.
Sen pidän minäkin muistissa lähtiessäni nyt katsomaan, jotakin hauskaa muistoa mökille vietäväksi morsiusparille.
En usko mihinkään sattumaan.
Jos kaikki vaan olisi sattumaa, mikä motivoisi ketään, yhtään mitään yrittämään.
Tämän päivän teot, ovat huomispäivän kohtalo, on joku viisas joskus sanonut.
Kohtalo on ollut meille suopea, kun on antanut meille terveyttä ja pitkän iän. Ja nyt tämän päivän tekona huolehdimme itse siitä, että meihin ei korona iske.
Ollaan kavereita kohtalon kanssa.
Jokainen on oman onnensa seppä. Mutta vain hyväosaiset myöntävät sen, :D
Anonyymi 11:33 kirjoitti Satu Tiivolasta, jonka kanssa olin pitkään samassa kirjallisuuskerhossa Hgin Yliopistolla, enkä ikipäivänä olisi uskonut hänen ikäänsä niin paljoa itseäni vanhemmaksi, sillä hän oli niin ketterä ja nuorekas.
Eliaanan 12:46 ja Mkriinan 12:51 viestit tuntuivat niin samanlaisilta omien ajatusteni kanssa, että aloin itsekin kirjoittamaan ihan ex tempore, vaikka olen nälkäinen kotiuduttuani juuri ulkoa. Mikä ihana päivä taaskin! Suurta kiitollisuutta on sydämeni niin täynnä, ettei sinne muuta mahdukaan.
Hyvää jatkoa teille kaikille! t. Miaelina.
.
Kunpa jatkuisi tällaisia säitä vielä pitkään. Minustakin tämä kesä on ollut tosi hyvä, eikä edes mustikkasatokaan aiheuta pettymystä, kyllä niitä löytyy, eivätkä ole pieniä, vaikka kasvukaudessa oli kuivuuttakin aika tavalla.
Nyt ruokaa laittamaan, ihana saada taas lohta, se on yksi lempiruoistani.
Paistoin eilen uunilohen, ja siitä riittää monta ateriaa, kun yhdelle vain nyt laitan.
Ei ole ihmisestä itsestään kiinni kauanko elää
vaikka kauan eläneet yrittävät uskotella
että he ovat eläneet kauan siksi koska he ovat erikoisen hyviä ihmisiä
ja eläneet erikoisen oikein.
Eiköhän suurin ihmisistä elä oikein
mutta silti kuolema korjaa voi korjata jo aikaisin.
Ihmisen elimistö ei ole täydellinen.
On sattumankauppaa kuinka kauan elää.
Mitä kauemmin elää
sen itserakkaammaksi saattaa tulla . . . ?
:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
En ole koskaan kenenkään kuullut sanovan pitkän ikänsä syyksi sitä, että hän on niin hyvä ihminen. Vain sinä 13.16 sanot niin. Jos tuo D tarkoittaa naurua, elät varmaan pitkään, sillä nauru pidentää ikää.
Kyllä täällä palstalla monikin on kertonut ikänsä salaisuuden, oman erinonmaisuutena
mm. makr 10:54 esimerkiksi neuvoo miten elää vanhaksi....
"kun elää itsellistä elämää kotona ja hoitaa asiansa kuten ennenkin..."
Niinpä. Onpa yksinkertaista. Oikein naurattaa.
Jos sattuu pysymään terveenä voi tehdä niin,
mutta monet ihan terveetkin sairastuvat elämää haittaaviin sairauksiin.
Jos itse on sattunut niiltä säästymään
on ohje aika kapeakatseinen.
Korkeemman kädessä se on miten kullekin käy.
Ei paljoakaan omaa ansiota.
Siitä että on pahoilta sairauksilta välttynyt
kannattaisi olla kiitollinen
eikä kehuskella itseään.
Kas mikä älynväläys, että terveetkin sairastuvat ! Kum ei ole vielä sairastunut on terve ! Mutta monia vaikeitakin sairauksia voi parantaa ja niiden kanssa elää ihan hyvää elämää. Elintavat vaikuttavat paljon esim. diabetekseen ja sydäntauteihin sekä syöpiin. Viina, ylipaino ja tupakka sairastuttavat.
Ihan vain ohimennen anolle 14.24 huikkaan, että olen selvinnyt 4 syövästä elämäni aikana, ja kaikki on leikkauksella parannettu, kukin vuorollaan. Ihan naurattaa, että aina olen saanut terveen paperit, syyskuussa käyn kuulemassa viimeisimmät tiedot. Siihen asti elän yksinkertaisen optimismin vallassa,
Kyllä minä saan olla iloinen ja tyytyväinen osaani, usko pois. En näe mitään syytä kertoilla vastoinkäymisistäni, sairauksistani ja toipumisistani täällä, kenellekään ei kuulu minun elämäni käänteet Mutta koska olet muodostanut minusta oman käsityksesi, niin lisään nämä pikkuhuomiot joukkoon, ettet luulisi minua kiittämättömäksi.
On mielestäni aika kapeakatseista määritellä kirjoittajat niiden tekstien mukaan, joita palstalla kirjoitetaan.
Niin kauan on terve kunnes sairastuu. Se on niin simppeliä.
Eilen terve. Tänään todettu syöpä.
Eilen terve. Tänään sydänkohtaus.
Kateus noista määrittelijöistä haisee kauas. Niinkuin jonkun elämänilo ja sen kertominen olisi kateelliselta pois. Mutta niin se taitaa olla , muitten onni ja ilo syö ja kalvaa , mädättää oman elämän. Kun tuntemattomat palstakirjoittajatkin on otettu kohteeksi, miten mahtaakaan naapurien ja jopa omien sukulaisten menestyminen sapettaa.
Ohimennen Makriina kertroi omista sairauksistaan ja muita nälvii.
Samaan kastiin kuulun kuin Makriina, etten halua rasittaa sairauksien erittelyillä. Niitä on ollut vakaviakin ja niistä selvitty , ohitus ja sappikivileikkauksia, mutta tehdä niistä numeroa ei ole mielekästä. Uskonkin, jos ei niihin uppoudu, menee ne kevyemmin ohitse.
Kiitollisuutta oppii yhä enemmän ikää myöten.
sini.siru
Näytä se kirjoitus, jossa olen sinua nälvinyt.
En ikinä ole huomannut Makriinan ketään 'nälvivän', - miksi sellaista väitit?
.
Koettelemukset yleensä kasvattavat ihmistä ymmärtäväisemmäksi ja
suvaitsevaisemmaksi,
mutta täällä on todistettu, että päinvastoinkin voi käydä.
Joillakin on sentään selkärankaa, olla kirjoittamatta turhia piikkejä rehdeille kanssaihmisilleen!
Huomenta.
En usko minäkään pelkkään sattumaan, se ei taitaisi päästää niin suuria populaatioita selviämään korkeaan ikään. Mielestäni hyvinvoinnilla on osuutensa sodanjälkeisten ikäryhmien menestymiseen, ravinnon ja terveydenhoidon hyvästä kehityksestä.
Omat valinnat elintavoissa on varmaan vaikuttamassa, taudeista toipuminen on varmaan yksilön elinvoimaisuudesta kiinni.
Sattuma korjaa aina satoa, mutta pitkällä tähtäimellä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin aina itsestä ulospäin suuntautuminen. Jääminen oman navan tuijotteluun, ja vikojen etsimiseen kanssaihmisistään, ei juuri onnellistuta ketään.
Pahimmillaan siihen myrtyneet, voivat menettääkin kyvyn keskustella laajemmista ja raikkaammista aiheista.
Aina on annettu mahdollisuus muuttaa ajatuksiaankin, ja taas lompsia luottavaisesti eteenpäin.
Etkös sinä sinis ole sotia ennen syntynyt, kun olit sotalapsena Ruotsissa ? Kyllä senkin ajan ihmiset voi elää vanhoiksi, vaikka vakaviakin sairauksia olisi.
Sattumaa ainakin jos jää auton alle. Vanhempani elivät yli 90 vuotiaiksi, kaksi sisarusta on yli 80. Oma eliniänodote netissä tehtynä on 89 v. Jos kokeilee ilman tupakointia tai tupakoivana, ero on kymmenisen vuotta. Alkoholi ei näytä niinkään vaikuttavan.
Elimistö voittaa joka päivä useita syöpähyökkäyksiä. Yleiskunnolla ja vastustuskyvyllä on merkitystä. Uskon myös että valoisan luonteen omaavat elävät pidempään. Toisilla on kyky käsitellä järkevästi ikävät asiat ja heittää ne mielestään.
Itse elän liikkuen ja terveesti, joskin vähän liikaa alkoholia. Olen murehtija, vatvoja ja katuja hetkittäin, mutta suurin osa ajastani on neutraalia tai iloistakin.
Juuri noin, klo 8.58. Minulla on samantapainen tausta ja elintavat. Elämä on kiinnostavaa, kun kaikki värit ja vivahteet ovat mukana, mutta ei anna synkille pilville valtaa varjostaa kaikkea sitä hyvää, mitä on.
Suomessa on 80-vuotta täyttäneitä ehkä noin 250000-300000 henkilöä.
Onko se paljon vai vähän ?
"Hienoa", että netistä voi elämänikänsä katsoa :DDD
Vähintään 70-vuotta täyttäneitä on 874000.
Noin 2/3 on kuollut ennen kuin olisi täyttänyt 80.
90-vuotta täyttäneitä on noin 35000-40000.
Älykästä+porukkaa,+
Ei sellainen haku ole vielä paljoakaan vaativaa, joten älä suotta nuole :D Osataan me muutakin entisiin tehtäviin liittyvää, mutta mitä niistä. Tärkein voisikin olla diplomatia, ja hyväntuulisuus, joka seuraa oikeista arvovalinnoista.
Tulee niinkuin kylkiäisinä sillä tiellä kulkeville.
Ei älyllä mitään virkaa ole, jollei ole viisautta kuinka sitä käyttää.
Paras lause tähän ketjuun! 😄🤗👍
Yleensä eläkelaitokset eivät suopeasti katso pitkään eläneitä, koska heistä on tuottamattomina ainoastaan pelkkiä kuluja. Siksi hoitolaitoksien kautta tätä ikävääristymää on korjattava jollakin tavoin.
Kummallista ajattelua. Tuskin ne siellä eläkelaitoksissa alinomaa tarkastelee,
eläkevakuutettujaan, että kuolisi jo tuokin pois.
Älkää tekeytykö marttyyreiksi.
Hoivalaitoksiin "pääsee" vasta on viittä vaille kuollut, siihen asti joutuu pärjäämään
kotona vaikkei pärjäisikään.
Hoitolaitos ei kenenkään elämän pituuteen voi vaikuttaa, se tekee minkä voi,
ruokki, pesee, lääkitsee.
Sitä korjataan päästämällä maahan sellaisia, jotka nauttivat sosiaaliturvaa koko ikänsä, senttiäkään eläkettä kartuttamatta.
Päässyt lisäajalle!
Sekä on, että ei. Elämäntavoillaan voi vaikuttaa paljon siihen, miten iäkkääksi elää. Mutta sitten on se sattuman oikku. - Nm. Tai kohtalon koukku