Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    pilvipeiton kätkö

    monestiko voit löytää itsestäsi uuden puolen
    olen rajaton monikulmio
    valmis lentämään parvessa
    mutta usein suunnistan itse pilvipeiton kätkössä

    tarina, tarina alkaa samoilla sanoilla
    etenee samoilla sanoilla
    ja loppuu samoihin sanoihin

    silti se on erilainen,
    koska rivien välissä tarinaa
    ei käydä sanoin

    pilvettömällä pakkassäällä
    kuun valossa, tähtien alla
    tuntuu rajattomuus olevan minulle harhaa
    syrjässä kaikesta kosketat sormella nenänpäätäni
    ja tunnen universumin huudon,
    enkä näe huoneessa seiniä

    ihmisen yksinkertaiset aivot monistuvat ja
    tuhoavat kaiken yksinkertaisella tavalla
    lopussa oli nuoli eteenpäin
    jatka jos jaksat

    jos ihmisen elämän ajattelisi
    50 km:n kävelyretkenä
    olisin jo juossut siitä 52 km
    katsomatta kertaakaan sivuilleni
    tunnen hyvin horisontin
    huonosti sen mitä siellä on
    2160
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Viimeinen kappale on jännittävä.
    Kertooko se ihmisen sokeudesta ja ahneudesta elää?

    "pilvettömällä pakkassäällä
    kuun valossa, tähtien alla
    tuntuu rajattomuus olevan minulle harhaa
    syrjässä kaikesta kosketat sormella nenänpäätäni
    ja tunnen universumin huudon,
    enkä näe huoneessa seiniä"

    - Tästä pidin vielä enemmän.

    Äänestä

    kirjoitat todella hyvin. runosia ovat osuvia oivalluksia maailmasta. mielestäni kielikuvasi ovat loistavia. toivoisin oppivani ilmaisemaan itseäni yhtä hyvin.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    kentauri kirjoitti:

    monestiko voit löytää itsestäsi uuden puolen
    olen rajaton monikulmio
    valmis lentämään parvessa
    mutta usein suunnistan itse pilvipeiton kätkössä

    tarina, tarina alkaa samoilla sanoilla
    etenee samoilla sanoilla
    ja loppuu samoihin sanoihin

    silti se on erilainen,
    koska rivien välissä tarinaa
    ei käydä sanoin

    pilvettömällä pakkassäällä
    kuun valossa, tähtien alla
    tuntuu rajattomuus olevan minulle harhaa
    syrjässä kaikesta kosketat sormella nenänpäätäni
    ja tunnen universumin huudon,
    enkä näe huoneessa seiniä

    ihmisen yksinkertaiset aivot monistuvat ja
    tuhoavat kaiken yksinkertaisella tavalla
    lopussa oli nuoli eteenpäin
    jatka jos jaksat

    jos ihmisen elämän ajattelisi
    50 km:n kävelyretkenä
    olisin jo juossut siitä 52 km
    katsomatta kertaakaan sivuilleni
    tunnen hyvin horisontin
    huonosti sen mitä siellä on

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu