Valkoinen elämä, herttoineen &
taivaatto m i n e tähtineen.
Yön viileä Aurinko & sen to-
dellinen polttava kuumuus.Kuka
meistä suostuu loikkaamaan en-
simmäisenä ulottuvuuteen,jossa
kukavain voi tuntea kipeyden
oravan puurtaneen loikkansa
e t e e n.
Tuntemattomuuden rajoilla voi
kokea outoja hetkiä. Kivet o-
vatkin reheviä kasveja ja si-
nun älysi mitätön kun voima
on ainoa elon mittaava tikku,
vain sillä voi pysyä hengissä.
Loikka vie oravan vapauteen ja
antaa sen elää, mutta elon ki-
peä särky tulee velkojineen ja
pyytää maksuksi osan oravan
tuskaista e l ä m ä ä.
Niin saapuu taas oravan mat-
kansa päähän aloittaakseen
uudempaa kiertoa. Kuka myöntää
elonsa hetkellä olleensa mur-
haaja, toivoen voivansa loika-
ta uudempaan valtakuntaan.
Ai-
nakin o r a v a .
Loikkaa, loikkaa olet sankari
& lähempänä tietoista totuutta
k uin muut.
taivaatto m i n e tähtineen.
Yön viileä Aurinko & sen to-
dellinen polttava kuumuus.Kuka
meistä suostuu loikkaamaan en-
simmäisenä ulottuvuuteen,jossa
kukavain voi tuntea kipeyden
oravan puurtaneen loikkansa
e t e e n.
Tuntemattomuuden rajoilla voi
kokea outoja hetkiä. Kivet o-
vatkin reheviä kasveja ja si-
nun älysi mitätön kun voima
on ainoa elon mittaava tikku,
vain sillä voi pysyä hengissä.
Loikka vie oravan vapauteen ja
antaa sen elää, mutta elon ki-
peä särky tulee velkojineen ja
pyytää maksuksi osan oravan
tuskaista e l ä m ä ä.
Niin saapuu taas oravan mat-
kansa päähän aloittaakseen
uudempaa kiertoa. Kuka myöntää
elonsa hetkellä olleensa mur-
haaja, toivoen voivansa loika-
ta uudempaan valtakuntaan.
Ai-
nakin o r a v a .
Loikkaa, loikkaa olet sankari
& lähempänä tietoista totuutta
k uin muut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
nämä runosi.
Upeita!!
Olet onnistunut luomaan minuunkin yhteyden jota aina toivon lukiessani jonkun tekstiä.
Oli myös mielenkiintoinen kokemus lukea tuntemattoman puhetta aivan kuin se olisi suunnattu vain yhdelle lukijalle.
Veit mennessäsi juovuttavalle matkalle.
Kiitos mukaan pääsystä.
Tapasi kirjoittaa on todella omalaatuinen ja tunnistettava. Pidin runoistasi, niissä on jonkinlaista mystistä hohdetta.
Tämä oli jotenkin pysäyttävä.
"Minne loikata, kun metsä ympärillä palaa?" - tyyppinen, hämmästynyt ajatus pulpahti heti päähäni.
Oravien elämä on niin vaarallista. Huh...