Suomessa ei taida olla kuin muutama kirjallisuusagentti ja hekin etsivät lähinnä menestyskirjoja ulkomaille. Eli tällainen ammattikunta taitaa puuttua kokonaan, joka lobbaisi potentiaalisia teoksia kustantamoihin oikeille henkilöille?
Kotimaan kirjallisuusagentit?
Anonyymi
282585
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ei ole Suomessa agenteille tarvetta. Kustantamot valitsevat julkaistavat tekstit.
En ole tuntenut, mutta tunnen.
Ei siinä ole ansaintamahdollisuutta näin pienellä kielialueella. Kässäreitä ei myöskään tule samasta syystä niin paljon kustantajalle, etteivät he itse voisi niihin perehtyä.
Suomessa julkaistaan noin sata esikoisteosta vuodessa. Niistä maksetaan kustakin 500-3000 euroa ennakkomaksua. Tuosta ei millään riitä agentille elantoa eli syy miksi agentteja ei ole on aika yksinkertainen. Sen jälkeen kun kässäri on julkaistu ei agentille yleensä ole tarvetta, koska kustantamo maksaa siitä työstä itse.
Omakustannemarkkinoilla on jo kustannustoimittajia, jotka tekevät editointia sivubisneksenä, koska maksavia asiakkaita ei ole tarpeeksi.
Juttelin tästä brittikollegan kanssa viikonloppuna ja hän hämmästeli, ettei kukaan ole tarttunut tähän markkinarakoon. On ihan eri asia, että joku joka tuntee "piirit" eli oikeat kustannustoimittajat, vie sopivat käsikirjoitukset oikeille henkilöille kuin että kirjailija lähettää niitä summamutikassa kustantamoihin. Ja automaattisia hylkäysviestejä saaneena, en ole niinkään varma onko käsikirjoituksiini oikeasti perehdytty täällä. Maksaisin ilomielin jollekin isohkonkin provikan jos hän saisi kirjoille hyvän kustannussopimuksen, riittävän markkinoinnin jne. Nythän ne eivät pöytälaatikossa tuota mitään, lähinnä olen heittänyt vuosikaudet vapaa-aikaani näihin tuotoksiin jotka haluaisin myös muiden luettaviksi.
Toinen vaihtoehto olisi omakustanneagentti, joka etsisi käsikirjoituksille sopivan editoijan, auttaisi markkinoinnin, kansikuvan jne kanssa. Tekemiseen tulisi varmuutta kun ei kaikesta tarvitsisi vastata yksin, vaan saisi ammattilaiselta tukea. Kirjoittamisen lisäksi pitäisi hallita koko ketjun hommat, jos kallistuu omakustanteeseen. Jälleen kerran, olisin valmis maksamaan tästä ihan hyvinkin.
Asiakkaita pitää olla joka ainoa päivä, jos tuolla aikoisi tienata elantonsa. Siihen eivät kirjoittajat Suomessa millään riitä. Yrittäjänä minun pitää saada useita asiakkaita päivässä, jotka maksavat 80-120 euroa tunti, jotta ansaitsen elantoni ja pystyn suoriutumaan kuluistani.
Sinäkin olet valmis maksamaan vasta sitten kun sopimus on saatu ja provikan. Tiedätkö paljonko esikoiskirjailija saa sopimuksesta ennakkomaksua? Pienkustantamoista alle tuhat euroa ja isoista 2000-3000 e. Ja siitä sitten olisit valmis maksamaan avokätisen provikan :D
Vain suuret kustantamot maksavat ennakkoa. Tämä on tieto.
Vaikka joku nyt päättäisikin ruveta kirja-agentiksi, ja käsikirjoituksia tippuisi postilaatikosta tuhat vuodessa, niin kuinka montaa niistä oikeasti kehtaisi lähteä lobbaamaan kustantajille? Ehkä kymmentä? Ja toisekseen, jos suunnilleen jokainen kustantaja on päättänyt julkaista kolme esikoista vuodessa, niin ihan turha siinä on lobata yhtään mitään... Lobbaat tätä ja tuo jää kustantamatta... Lobbaat tuota ja tämä jää kustantamatta... Lobbaat kaikkia ja toinen lobbari saa lobbaroitua lobbaamansa.
Onpa+negatiivinen+vastaanotto+ajatukselle.+Itse+näen,+että+tätä+voisi+tehdä+myös+sivutoimisena.+Esimerkiksi+sellaisella+sopimuksella,+että+agentti+saa+x-ajan+10%+asiakkaansa+tuloista.++Eipä+siinä+hirveän+montaa+täysiosumaa+tarvitse+vuodessa+saada,+että+tienaa+ihan+mukavat+sivuansiot+kumulatiivisina+ihan+vaan+lukemalla+ja+lobbaamalla.+Jos+minulla+olisi+tarvittavat+verkostot,+kokeilisin+varmasti!
Suomalainen menestyskirjailija ansaitsee 10 tonnia vuodessa. Eli siitä agentti voi laskeskella prosentteja.
Kai se menestyskirjailijan agentti on etulyöntiasemassa käännösoikeuksia myydessäkin?
Nykyään valitetaan, että kustantajilla ei ole tarpeeksi aikaa tutustua kässäreihin, he ei ehdi tai viitsi lähettää hylkyviestejä. Epäillään, onko edes koko kässäriin koskettu…
Jos olisi puolipäiväisiä kirjallisuusagentteja, jotka sivutoimena toimittaa kässäreitä kustantajille, niin millainen narina siitä kehkeytyisi kirjoittajien keskuudessa? ”Agentteja on liian vähän?” ”Heillä ei ole tarpeeksi aikaa?” ”Agenttini tekee kaikkea muuta kuin etsii kustantajaa?” ”Agenttini ei toimittanutkaan kässäriä eteenpäin” …
Vakaasti uskon; jos tekee töitä kässärinsä eteen ja kirjoittaa hyvin, niin kyllä se kustantaja enemmin tai myöhemmin löytyy, ei siinä välikäsiä tarvita. Ei se oma kallisarvoinen käsikirjoitus muutu kirjallisuusagentin käsissä kullaksi.
Erittäin hyvin sanottu!
Eikä ainakaan jenkeissä agentti mitään kustannustoimitusta tee. Sitä varten on ihan omat ammattilaisensa. Agentti ottaa käytännössä täysin valmiin kässärin, jota sitten kauppaa eteenpäin omiin verkostoihinsa. Agentit ovat vielä yleensä erikoistuneet tiettyihin genreihin ja kirjailijoihin, joten ei sitä tajunnanvirtaan perustuvaa työläisromaania kukaan agenttikaan saa julkaistavaksi.
Minusta on erikoista, kuinka muutosvastaista ja vanhakantaista kirjallisuusala yhä on. Voisiko se olla jopa yksi syy kirjojen laskevaan suosioon? Tulee mieleen, että kirstunvartijoina istuu pamppuja, jotka ovat mudostaneet 80-luvulla näkemyksensä siitä mitä ihmisille tarjotaan luettavaksi ja miten, eikä sen jälkeen olla enää päivitetty osaamista tai tietämystä.
Nopea kiertely kirjastossa uutuuksien osastollakin todistaa sen että ankeaa on, todella ankeaa. Kasarilla ei ollut viihdettä, mutta nykyihmiset kaipaavat viihdettä joka tempaa heidät pois arjesta. Siksi ihmettelen, että esimerkiksi kotimaista chick litiä ei ole ollenkaan -käännettynä myy kuitenkin kuin häkä. Eikö kukaan kirjoita sitä vai eikö sitä kustanneta. Ehkä suomi chick litistä olisi jopa vientituotteeksi. Moni muukin genre ammottaa meillä tyhjyyttään.
Ehkä agentit voisivat olla tähän ratkaisu, ehkä he pystyisivät näkemään laatikon ulkopuolelle.
Itse olisin esimerkiksi täysin valmis luopumaan ennakoista, jos saisin neuvoteltua "rohekealle/kokeilevalle" teokselle oikeasti hyvän markkinoinnin ja vähän paremman osuuden tuotoista.
Todella hienoa, että vielä löytyy kirjoittajia, jotka ovat valmiita luopumaan parinsadan euron ennakoista kunnon markkinoinnin vuoksi. Kumpa kaikki olisivat yhtä avarakatseisia.
"Kasarilla ei ollut viihdettä." :D
Todellisuudessa jotkut kirjailijat maksavat kirjansa kustantamisen ja mainostamisen myös ns. perinteisillä kustantamoilla.
Käytäntönä on, että kirjailija maksaa 2000 kappaleen painoksen itse ja voi lisämaksulla ostaa mainospalveluita kustantajalta.
Kannustimena on mahdollinen menestys, jonka eteen he tekevät töitä somessa aktiivisesti.
Rahalla voi ostaa perinteisten kustantajien kautta jopa ulkomaankäännöksiä kirjalleen.
Sitten kun rahat loppuvat, ja pankistakaan ei saa enää lainaa, nämä "huomattavat lahjakkuudet" häviävät julkisuudesta.
Tuota en kyllä usko.
Täyttä potaskaa. Yksikään perinteinen kustantamo ei toimi noin.
Työskentelin 38 vuotta yksityisyrittäjänä. Myin torilla perunoita ja toimin kirjallisuusagenttina. Noiden vuosien aikana myin 82 tonnia perunoita ja luin noin 120.000 käsikirjoitusta. Perunoita kehuttiin mutta ainuttakaan käsikirjoitusta en kehdannut tarjota kustantajille. Huomenna jään sairaseläkkeelle. Sain perunoista allergian ja käsikirjoituksista peräpukamia. En tykkää, että on rupia molemmissa päissä. Kirjailijat, agentit ja perunat... hävetkää!
Kun paljastin totuuden, alkoi heti tulla typerää peruna / peräpukamavitsiä vesittämään tätä keskustelua.
Totta se kuitenkin on. Kirja julkaistaan, jos kirjailija maksaa sen. Myös ulkomailla julkaistaan, jos kirjailija maksaa. Sellainen kustannussopimus on joillakin. Kustantaja ei halua menettää rahojaan, mutta katsoo kehittyykö aktiivisesta esikoiskirjailijasta suosittu.
Esimerkkitapauksessa kirjailija osti parituhatta kirjaa ja se olisi lisämaksusta julkaistu myös ruotsiksi. Blogi, jossa hän paljastaa sopimuksen sisällön, on vieläkin luettavissa. Minulla ei kuitenkaan taida olla oikeutta laittaa osoitetta tänne.
Anteeksi jos pahoitit mielesi, mutta tuo "perunavitsi"-tyyli on yllättävän toimiva. Erään stadilaisen kustantamon mielestä olen kirjoittajana uudenlainen ja raikas. Tarkemmin kun pohdiskelee niin tuosta näkokulmasta voisi saa aikaan modernin Huovisen, nykypäivän Havukka-Ahon ajattelijan. Lukihäiriöinen perunanviljelijä saa opiskelijalta maksuksi perunoista uutuuskirjan, jonka mies lukee siltä istumalta ja toteaa sen maailman surkeimmaksi kirjaksi. No, eihän miehen sitten auta kuin ruveta osa-aikaiseksi kirjallisuusagentiksi, ja loppupelissä tuosta jurottajasta tulee oikea bestseller-magneetti.
Laskeskelinpa+ihan+huvikseni,+miten+tällainen+agentti+voisi+suomalaisessa+kirjallisuuskentässä+itsensä+elättää:+jos+kirjailija+tienaa+kirjallaan+n.+500-2000+euroa+ja+maksaa+nyt+vaikka+sen+10%+agentille,+niin+agenttihan+tienaisi+keskimäärin+reilun+satasen+per+julkaistu+kirja.+Jätetään+tässä+ne+jymymenestykset+ja++täydelliset+mahalaskut+pois.+Mukavan+elintason+agentti+saisi+ehkä+tienaamalla+3500+euroa+kuussa+ympäri+vuoden.++Kuukaudessa+hänen+pitäisi+silloin+saada+35+kirjaa+julkaistavaksi,+eli+vuodessa+12*35+=+420+kirjaa.+Työpäiviä+vuodessa+on+253,+joten+yhtä+kirjaa+kohti+noin+2.8+työpäivää.++Käytännössä+ei+tietenkään+tätäkään,+sillä+yrittäjän+aikaa+kuluu+paljon+myös+kaikkeen+muuhun.++Samoinhan+tämä+matematiikka+perustuu+siihen,+että+kaikki+agentin+toimeksiannot,+johtavat+julkaisuun,+mikä+ei+tietenkään+todellisuudessa+pidä+paikkaansa.
Palkkiot kuulostavat kyllä surkeilta jos saan lehtiartikkelistakin enemmän kuin kirjailija kirjan myyntituloista. Kirjoitan hyvän artikkelin päivässä.
Kuten jo kirjoitettiin, niin Suomen kokoisella kielialueella kirjailija ei pysty tulemaan toimeen kirjan myyntipalkkioilla eivätkä useimmat kirjailijat muissakaan maissa. Agentit keskittyvät menestysteoksiin, joista riittää tuloja jaettaviksi eli se ei ole mikään esikoiskirjailijalle suunnattu, julkaisemisessa auttava palvelu. Kirjailijoiden tulot koostuvat kaikkialla maailmassa pääosin apurahoista ja muista, yleensä kirjoittamiseen liittyvistä töistä.
Ex kirjakauppiaana Suomen toiseksi suurimpana Suomalaisen jälkeen yl kirjallisuudessa tiedän raha on tiukoilla ko alalla! Mutta on hyvä Elina Ahlbackan tapaiset myyvät tuotteitamme ulkomaille, sieltä se vauraus tulee, ei toistensa paitoja silittelemällä”! Muistakaa tämä! Ja näitä lusmuja on jo yli puolet! Rahat ja elintaso loppuu tällä lailla!